Tasan vuosi sitten näihin aikoihin olin päättänyt hakea Ulkkikseen. Halva-päivä koitti ja vaikka hain lähes kaikkiin pesteihin, ei paikka Ulkkiksesta kuitenkaan avautunut minulle. Hetken olin aivan musertunut, mutta olin päättänyt, että mikäli en pääse Ulkkikseen haen COREen ja myös Kulttis kiinnosteli. Halvan jälkeen puhuin tunnin puhelimessa edellisen myyntipäällikön Alina Nikulan kanssa ja hän tsemppasi minua. Hän sai minut ylös epätoivon kuopasta ja kannusti hakemaan Kulttiksen yrityssuhdevastaavaksi. Pari päivää myöhemmin Kulttiksen halva koitti ja pääsin kuin pääsinkin Kulttiksen yrpäksi! Tämä oli itselleni jälkeenpäin ajateltuna täydellinen vaihtoehto, sillä sain olla osa jaostoa, mutta myös osa COREa. Puoli vuotta Ulkkiksen halvan jälkeen minut valittiin TuKYn seuraavaksi myyntipäälliköksi, palat loksahtivat paikoilleen. Olen tämän vuoden aikana saanut järjestötoiminnan kautta lukuisia uusia ystäviä ja mahtavia kokemuksia, jotka tulevat kulkemaan mukanani varmasti läpi elämän.
Kulttiksessa ollessani olen päässyt mukaan ideoimaan lukuisia kulttuurielämyksiä kuntalaisille ja järjestämään mahtavia tapahtumia yhdessä ihanien kulttislaisten kanssa <3. COREssa pääsin keväällä mm. mukaan illalliselle yrityksen kanssa sekä allekirjoittamaan sopimusta ja koin sen erittäin motivoivaksi. Oli siistiä nähdä, miten yhteistyö käytännössä sujuu suurten yritysten ja opiskelijajärjestöjen välillä. On ollut myös mukavaa päästä tutustumaan Kulttiksen lisäksi CORElaisiin viikottaisten kokousten ansiosta. COREssa hienoa on, että sinne hakee usein ihmisiä yli vuosikurssirajojen ja pääsee tapaamaan muiltakin vuosikursseilta porukkaa!
Tykkään myös ajatella, että kaikella on tarkoituksensa. Mikäli en olisi päässyt juuri Kulttiksen yrityssuhdevastaavaksi, en välttämättä nyt olisi TuKYn myyntipäällikkönä ja asiat voisivat näyttää hyvinkin erilaisilta. Epäonnistumisista ei tule lannistua, vaikka et heti pääsisikään haluamaasi jaostoon ja pestiin, voin enemmän kuin suositella hakemaan uudestaan. Mikäli pelkäät halva-tilannetta, on hyvä muistaa, että kaikki hakijat ovat samassa tilanteessa, eikä kukaan muista myöhemmin vaikka vähän sekoilisit sanoissa. Kannattaa yrittää suhtautua tilanteeseen rennosti, vaikka helpommin se on sanottu kuin tehty. Mikäli ensimmäisellä kerralla ei nappaakaan, on varmasti jotain parempaa tulossa! Jos halva-tilanne tuntuu aivan mahdottomalta, esim. CIAan, EVAan ja COREen on mahdollista hakea hakemuksella.
TuKYssä on hienoa se, että jokaiselle löytyy paikkansa, on se sitten NESU, Ulkkis, Sport, Kulttis, EVA, CIA, CORE, Viestintätiimi, Speksi tai jokin muu TuKYn lukuisista toimijoista. Järjestötoiminta on mielestäni jotain, joka jokaisen opiskelijan tulisi kokea. Yhteisöllisyys on uskomattomalla tasolla ja sen avulla voi solmia elinikäisiä ystävyyssuhteita. Itse henkilökohtaisesti voin erityisesti suositella Kulttista sekä COREa, mutta mihin toimijaan ikinä päätätkin hakea, on se varmasti oikea päätös. Mikäli CORE sekä jaostotoiminta kiinnostaa, kannattaa hakea jaoston yrityssuhdevastaavaksi, niin pääset osaksi molempia! Ja jos olet jo viettänyt vuoden jaostossa ja et ole vielä saanut ihan tarpeeksesi jaostopöhinästä, kannattaa harkita COREen hakemista matalalla kynnyksellä!
Mikäli herää kysymyksiä COREen tai Kulttikseen tai mihin vaan toimintaan hakemisesta, tule vetämään hihasta Mercalla tai slaidaa DMiin, autan mielelläni parhaani mukaan!
Vuosijuhlat ovat nyt ohi, ja huhhuh mikä viikonloppu onkaan takana. Oli hienoa huomata vanhojen toimijoiden löytäneen paikalle juhlistamaan yhdistystämme ja uusien opiskelijoiden tarttuvan toimeen nakkeilun muodossa. Yhdistystoiminnan vuosikertojen kokoontuessa ja aktiivisimpien toimijoiden, järjestöjyrien, jakaessa tarinoitaan, huomasi myös pupujen kiinnostuksen syttyvän ja lähestyvän hallitusten vaihtokauden alkaneen mietityttämään. Jos urheilen haen sporttiin, jos Helan går kulkee nesu on thö thing ja biletystä voin jatkaa Ulkkiksessa. Lausahduksia kuuli pupujen suusta, mutta ei se ihan näin taida mennä. Mutta mihin sit hakis ja mitä toimintaan mukaan lähdöstä jää käteen? Pesteistä toisiin hyppiessä järjestötoiminta on tullut mulle tutuksi, ja ajattelinkin oman pöhinävuosien elämänkerran (vaikka vähän pitkän sellaisen) voivan auttaa pohtijoita motivoitumaan hakemaan mihin tahansa itseään kiinnostavaan pestiin ja laskevan jännitystä halva-kauden koittaessa.
Oma TuKY-urani lähtikin käyntiin KY-Sportin halvasta jännityksen oltua katossa, kun piti mennä uusien fuksi kavereiden eteen puhumaan. Noh, eihän se niin kovin putkeen mennyt, sillä yksikään pesti ei illasta käteen jäänyt. Olin ihan varma sieltä lähtiessä, etten uskalla hakee enää mihinkään ja ehkäpä jaostotoiminta ei oo mun juttu. Kuitenkin Ulkkiksen halvassa pienellä tsemppauksella uskalsin mennä eteen uudestaan ja hakea mukaan. Hyvä niin, sillä yrityssuhdevastaavan pestin kohdalla kuuluikin oma nimi äänestystuloksista, ja pääsin aloittamaan ensimmäisessä pestissä TuKYllä osana Ulkkista ja COREa. Jo ekoista hetkistä näiden hallitusten kanssa jäi mieleen yhteisöllisyys. Jokainen oli valmis pöhinään, kokouksissa aika lensi siivillä ja tutustuin mitä erilaisimpiin tyyppeihin. Vuosi kuluikin tapahtumia järkkäillessä, vähän siellä täällä sekoillessa sekä moniin uusiin tuttaviin ja nykyisiin älyttömän hyviin ystäviin tutustuessa. Matkalta tarttui mukaan myös kokemukseet tutorina osana pupujaistiimiä ja sitä kautta mielettömiä muistoja orientaatioviikolta.
Sit olikin eräs syksyinen tiistai parkilla kokouksessa Ulkkiksen kanssa ja esityslistalla oli hallituspestien esittely. Eka ajatus oli, etteihän tää nyt oikeesti voinut tässä olla. Niin paljon kokemuksia ja uusia ystäviä oli saatu, ettei voinut uskoa sitä, että pesti pitäisi jättää jo seuraavalle. Jatkaminen hakemalla TuKYn hallitukseen kävi mielessä, mutta olin päättänyt, ettei aikaa hommalle olisi. Viimeisenä iltana TuKY-hallituspestien ennakkokysymysten hakuajan päättyessä mielessä kuitenkin pyöri mitä kaikkea on vuoden aikana päässyt kokemaan ja mitä kaikkea uutta voisi hallituksen mukana päästä tekemään. Plussat ja miinukset listan valmistuttua oli täysin selvää, että aika ja energia, mitä hallitus pestiin laittaisin, antaisi takaisin tuplasti enemmän. Vastaukset palautin klo. 22.02. Niinpä HalVassa tunteja penkissä jännitettyä pääsin vapaa-ajan vastaavan pestiin ja osaksi TuKYn uutta hallitusta. Oman jaoston sain kasaan seuraavalla viikolla, kun Ulkkisperhe täydentyi uunituoreilla Ulkkislaisilla. Mukaan tarttui myös Speksin markkinointivastaavan pesti, joka aukaisi oven aivan uudenlaisille kokemuksille. Ja mikä vuosi siitä lähtikin käyntiin.
Esimerkiksi Pikkulaskiaisessa mäkikisassa laskuvälineellä romahtaminen Ulkkiksen kanssa, SikaWappu aloittaen aamu kasilta TuKY-hallituksen vappubrunssista ja lopettaen moppaamiseen parkilla aamuviideltä sekä Speksiläisten kanssa Omstarttien huutelu näytöksissä ovat kaikki niitä muistoja, mitä tiedän lämmöllä muistelevani kiikustuolissa; Ja nekin ovat vain muutama hassu esimerkki, murto-osa, vuoden ikimuistoisista kokemuksista. Oon saanutkin kokea hetkiä, joista pystyi vain unelmoimaan hakiessa kauppikseen, mutta ei ne ois olleet mitään ilman ihmisiä keiden kanssa hetket on jakanut. Tiimiläiset on tuonut näiden vuosien mittaan älyttömän paljon iloa ja tukea jaksaa opiskeluvuosien läpi. Yhteishenki – se kuinka kuunnellaan ja autetaan toisia, hyväksytään jokainen itsenään, nautitaan yhdessä tekemisestä ja ajanvietosta yhdessä – on TuKYn toimijoilla mieletöntä. Jos kysytkin miksi kannattaa hakea toimintaan, vastaus on se kliseinen; Ihmiset. Näin hyvin, näin moneen aivan mielettömän upeaan persoonaan en olisi koskaan tutustunut ilman sitä, että pupuna uskaltauduin Sportin halvan jälkeen vielä hakemaan Ulkkikseen.
Matka sieltä fuksisyksystä osana kuutta erilaista tiimiä on ollut tunteiden täytteinen, mutta en vaihtaisi mitään niistä öistä parkilla mopatessa tai kokouksista, joihin en vaan olisi jaksanut raahautua – jälkeenpäin just ne hetket tekikin näistä vuosista ikimuistoisia. Oon oppinut itsestäni hirveesti ja saanut paljon hyödyllisiä taitoja myös työelämään. Vaikkei kenenkään matka TuKYllä ole samanlainen, oon tavannut niin monenlaisia ihmisiä niin erilaisissa rooleissa, että voin varmasti sanoa jokaisen halutessaan löytävän paikan täältä. Mihinkään pestiin eikä jaostoon ole valmista muottia, vaan jokaiset saappaat täyttyvät uusista ja erilaisista persoonista. COREssa, Ulkkisessa tai Speksissäkin vois jonkun mielestä olla todella erilaisia ihmisiä, mut paikkani löysin kuitenkin kaikista niistä. Jokaisesta jäi myös ainutlaatuisia kokemuksia ja taitoja käteen. Ei kannata siis liikaa jäädä kiinni siihen millaisia tyyppejä ennen on ollut pestissä tai millainen kuva sattuu toimijasta olemaan, vaan hakea siihen mikä itseä kiinnostaa. Mahdollisuudet huippuvuoteen on jokaisessa toimija porukassa, jos vaan oma mieli on avoin.
Näihin ajatuksiin lopettaen toivon, että innostut hakemaan mukaan toimintaan ja tekemään omia ikimuistoisia kokemuksia TuKYn pesteissä. Toivottavasti nähdäänkin hallitusten vaihdoissa eli HalVoissa!
Kauan odotettu vuosijuhlaviikko on täällä ja rakastettu yhdistyksemme Turun KY täyttää upeat 72 vuotta. Koko puolen vuoden työ juhlajärjestelyjen parissa on nyt takana päin ja upea vuosijuhlatiimimme pakahtuu onnesta, että nyt tulevana viikonloppuna pääsemme juhlistamaan Turun KY:n vuosijuhlia kanssanne. Tulevana perjantaina Turun VPK:n talo täyttyy juhlivista kuntalaisista, jotka pääsevät tanssimaan pikkutunneille Montussa sekä viettämään legendaarista akateemista silliaamiaista toistaiseksi salaisessa paikassa.
Olemme saaneet nauttia loistokkaasta vuosijuhlakaudesta jo muutaman viikon ajan. Koko vuosijuhlakauden korkkasi vuosijuhlakauden avajaiset, joissa palkittiin ansioituneita kuntalaisia ja puput saivat lakkeihinsa Turun KY:n kokardit. Avajaisten jälkeen vuosijuhlakausi on jatkunut muun muassa viinejä on maistellen vujutasting-tapahtumassa ja KY-sportin lavatanssibileissä laittaen jalalla koreasti. Nämä tapahtumat ovat koonneet kuntalaisia yhteen, mikä onkin vuosijuhlakaudessa tärkeintä.
Perjantaina järjestettävät vuosijuhlat kruunaavat koko vuosijuhlakauden. Käsillä on pian vuoden odotetuin tapahtuma sekä sen lisäksi syksyn arvokkain juhla. Tapahtumaa on lähdetty rakentamaan viime helmikuussa 15 hengen tiimin voimin. Tie tähän pisteeseen on ollut rehellisesti sanottuna pitkä ja kivinen, mutta myös täynnä odotusta ja iloa. Vuosijuhlat on järjestetty viimeksi Turun VPK:n talolla ennen koronaviruspandemiaa, joten paljon hiljaista tietoa on ehtinyt siirtymään yhdistyksestämme työelämään ja unohtumaan. Lisähaasteita on tuonut se, että maailmantilanteen vuoksi tuotteiden, palveluiden ja energian hinnat ovat nousseet.
Vastoinkäymisistä ja haasteista huolimatta olemme rakentaneet juhlia yhdessä upean vuosijuhlatiimimme kanssa, ja he ansaitsevatkin suurimman kiitoksen juhlien järjestämisestä. Heidän sinnikkyytensä ansiosta tämän vuoden juhlat pääsevät täyteen loistoonsa. Voimme ottaa tulevana perjantaina vieraat ylpeinä vastaan ja nauttia viikonlopusta unohtumattomien hetkien parissa. Haluamme kiittää kaikkia juhlijoita ja kuntalaisia jo etukäteen, sillä te teette Turun KY:stä juhlimisen arvoisen!
Nähdään viikonloppuna!
Vuosijuhlaterveisin,
Vuosijuhlatuottajat Roosa Toivanen ja Juho Kuokkanen,
Niin siinä vaan kävi, että kesä vaihtui syksyyn ja ensimmäinen periodi tuli päätökseen niin nopeasti, että se yllätti ainakin allekirjoittaneen täysin. Minä, niin kuin varmasti moni muukin, ajattelin syksyn alussa perinteisen optimistisesti, että aloitan opiskelemaan tosissani hieman myöhemmin. Nyt heräsinkin siihen todellisuuteen, että seuraavat dedikset eivät enää olekaan kaukana jossain, vaan tulevina päivinä, jopa pelottavan lähellä. Täytyy myöntää, että koulukirjat jäivät tyystin kesälomalle, kun itse keskityin opiskelijaelämän hauskaan puoleen ja iloitsin siitä, että kaikenlaisia tapahtumia voitiin taas järjestää normaaliin tapaan. Uskon, että moni muukin koki vastaavan valaistumisen viimeistään siinä vaiheessa, kun toisen periodin kurssi-ilmo meni ohi, vaikka tuntui, että ensimmäinen periodi ei ole kunnolla alkanutkaan.
Vaikka olisitkin niiden joukossa, jotka ovat periodin läpi opiskelleet ahkerasti, saattavat tulevat dedikset ja tentit aiheuttaa silti harmaita hiuksia. Tenttikausi on monelle stressaavaa aikaa, sillä siihen kasautuu paine siitä, että nyt pitää osoittaa oma osaaminen ja näyttää mitä kaikkea on (tai ei ole) kurssien aikana oppinut. Monelle kurssien arvosanat saattavat myös toimia mittarina omasta kyvykkyydestä ja keskiarvoja tuijotetaan usein liiankin tarkkaan. Näin asian ei pitäisi olla, mutta nämä ajatukset ja paineet tentteihin sekä arvosanoihin liittyen ovat täysin inhimillisiä ja harmittavan yleisiä.
Monet opiskelijat elävätkin suoritusputkessa, jossa kursseja täytyy tykittää toinen toisensa perään ja useat huomaavat olevansa tenttiviikon jälkeen täysin puhki. Mutta aikaa lepäämiselle ei ole, sillä seuraavaksi pitäisi taas aloittaa jo uudet kurssit. Varsinkin periodien lopussa saattaa tuntua siltä, että tekemättömät työt kasautuvat ja työmäärä on mahdoton. On kuitenkin täysin ok priorisoida itselle tärkeitä asioita silloinkin, kun to do -lista tuntuu loputtomalta. Toivon, että jokainen muistaisi tenttistressin ja kurssitöiden viimeistelyn keskellä kiinnittää huomiota palautumiseen ja tekisi myös itselle mieleisiä asioita. Loppujen lopuksi se kantaa pidemmälle, sillä yksittäisten kurssien arvosanoilla ei ole kokonaiskuvassa mitään väliä, vaan paljon tärkeämpää on oma hyvinvointi ja jaksaminen. Tenttejä ehtii uusia myöhemminkin, mutta omaa mielenterveyttä kannattaa vaalia.
Tulevina viikkoina tapahtuu myös paljon opiskelun ohella, sillä tällä hetkellä käynnissä on vuosijuhlakausi, joka sisältää erilaisia tapahtumia viinitastingeista lavatansseihin. Vuosijuhlakausi huipentuukin ensi viikon lopulla juhlittaviin Turun KY:n vuosijuhliin. Nämä tapahtumat toivottavasti tarjoavat vastapainoa opiskelulle ja viimeistään vuosijuhlilla voi juhlia päättyneen tenttiviikon sekä 72-vuotiaan TuKYn kunniaksi.
Muistetaan siis kaikki ottaa omaa aikaa ja tehdä asioita, joista tulee itselle hyvä mieli. Ja paljon tsemppiä jokaiselle tuleviin koettelemuksiin!
Syksy on saapunut jokaisen meidän arkeemme ja allekirjoittaneen se pääsi jopa hieman yllättämään. Nythän on jo lokakuu ja pian ulkona on jo lunta tai näin sopii ainakin toivoa. Intensiiviviikko ja lukuvuoden ensimmäinen tenttiviikko lähestyvät jo kovaa vauhtia ja jokaisen stressitasot alkavat pikkuhiljaa kohota. Toiset tuskailevat TKMY1- ja TJ5-tehtävien kanssa, kun taas osa koittaa vimmatusti saada laadittua tutkimuskysymyksiään ja johdantoaan valmiiksi omaa kandi-tutkielmaa varten.
On kuitenkin hyvä muistaa välillä myös rentoutua ja tähän hyggeily on ihana vaihtoehto. Hygge on norjan- ja tanskankielinen sana, jolla tarkoitetaan mukavuuden tunnetta ja seesteistä mielialaa. Suosittelenkin jokaista kaivamaan, jokin rauhallinen ilta teidän kaapistamme ne isovanhempien tai miksei itsekin kutomat villasukat. Istahtamaan hetkeksi sohvalle ja noudattamaan seuraavia ohjeita.
Mitä siis hyggeilyyn tarvitset?
Se tärkein eli ne villasukat. Ilman näitä et varmasti pääse tunnelmaan. Nämä ovat hyggeilyn A ja O
Kynttilöitä. Mitä enemmän sen parempi. Nämä takaavat kodikkaan ja rauhoittavan tunnelman. Muista kuitenkin sammuttaa ennen kuin menet nukkumaan.
Paksuin, lämpimin ja rakkain viltti. Villasukat pitää huolen varpaista tämä hoitaa kaiken muun.
Kupillinen lämmintä juotavaa. Tee ja kaakao ovat tähän tilanteeseen omat henkilökohtaiset lempparit. Tämä pitää myös sormet lämpimänä
Viimeisenä muttei vähäisimpänä, jokin hyvä kirja, elokuva, Netflixin lempisarjasi tai lempialbumisi. Tämän on tarkoitus viedä ajatuksesi muualle ja saada itsesi uppoutumaan johonkin muuhun kuin kouluhommiin.
Tässä siis yksinkertaiset ohjeet onnistuneeseen hyggeily-hetkeen. Ihania hyggeily-hetkiä ja tsemppiä jokaiselle 1. periodin loppurutistukseen ja nähdään Mercalla!
PS. Public service announcemet: Tänään on 2. periodin kurssi-ilmoittautuminen
Kuinka usein pysähdyt, ja ajattelet sitä mitä teet? Entä kuinka usein mietit, mitä olet tehnyt tai jättänyt tekemättä? Et välttämättä kauhean usein. Nyt siihen on kuitenkin oiva mahdollisuus. Tämän blogin kysymysten avulla on helpompi pysähtyä ja pohtia omia ajatuksia sekä esimerkiksi miettiä omaa elämää ja sen saavutuksia. Toivottavasti siis luet tämän blogitekstin huolella ja pyrit miettimään vastauksia blogin kysymyksiin. Olen jakanut kysymykset omasta mielestäni järkeviin nippuihin, jotta niitä olisi helpompi pohtia.
Ensimmäisen nipun kysymykset käsittelevät jo tapahtuneita asioita.
Mikä on suurin saavutuksesi?
Mikä on sellainen asia, minkä olet jättänyt tekemättä, minkä nyt tekisit, jos saisit uuden mahdollisuuden?
Mille asialle olet viimeksi nauranut?
Toisen nipun kysymykset keskittyvät tulevaan. Unohda siis äsken miettimäsi tapahtuneet asiat.
Mikä on seuraava ajatuksesi?
Mikä on suurin haaveesi?
Mitä tekisit, jos sinulle annettaisiin päivä aikaa sekä tarvittavat resurssit?
Mikä on maailmassa tärkeintä?
Kolmas ja viimeinen nippu käsittelee kaikkea maan ja taivaan väliltä. Tämä sisältää siis täysin satunnaisia kysymyksiä, joihin saattaa olla oikea vastaus tai sitten ei. Pääasia on kuitenkin, että pohdit niitä ilman googlea tai muita apuvälineitä omalla järjelläsi.
Montako ikkunaa Suomessa on?
Mikä on hienoin mahdollinen naamiaisasu?
Pyöriikö maapallo auringon ympäri myötäpäivään vai vastapäivään?
Onko maailmassa enemmän renkaita vai ovia?
Toivottavasti pysähdyit miettimään vastauksia edes hetkeksi. Muista, ettei mikään estä sinua myöskään palaamasta näihin kysymyksiin. Hyviä ajatteluhetkiä <3
