Emt

Tai no kyl mä tiedän, halusin vaa saada sut pysähtymään.

Ajattelin kirjoittaa aiheesta, josta mulla on oikeesti jotain sanottavaa, samalla jakaa jotain itsestäni ja mahdollisesti myös antaa sulle jotain ajateltavaa.

Mä olen todella nuoresta asti tottunut tekemään itseni näkyväksi suoritusten kautta. Kilpailin telinevoimistelussa, sain kymppejä kokeista ja tein käytännössä kaiken muunkin ”niinku pitää”. Rakensin mun identiteetin mallioppilaan, sosiaalisen ja urheilevan kympin tytön ympärille. Olin itsevarma, mutta samaan aikaan mua pelotti epäonnistua, koska silloin pettäisin jonkun odotukset. Tiedän nyt, ettei ole kustannustehokasta olla kaikessa hyvä ja miellyttää kaikkia. Mut vaikka sen tiedostaa, niin ei se riman alittaminen, ”ei”:n sanominen tai edes oman jaksamisen etusijalle laittaminen vieläkään helppoa ole.

Meidän kaikkien jatkuvan kiireen, sometuksen, Jodelin ja muiden mediaseksikkäiden asioiden keskellä mä kaipaan ihmisiltä enemmän empatiaa ja läsnäoloa. Varsinkin kauppiksessa koko ajan tapahtuu jotain, pitää verkostoitua, olla sitä pöhinää ja mielellään snäpätä siitä mahdollisimman monelle. Koska hei, pics or didn’t happen.

On vaikeaa olla oma itsensä, jos jatkuvasti tavalla tai toisella hakee muilta lupaa tai oikeutusta omille mielipiteilleen ja tekemisilleen, tai vertaa toisten aikajanoja ja saavutuksia omiinsa. Lunttaamalla somesta tai kaverin elämästä vastauksia, ei pysty keskittymään omaan tekemiseen ja tulee zoomanneeksi vain pieniin, kokonaisuuden kannalta merkityksettömiin yksityiskohtiin.

Koen, että monen meidän käsitys normaalista ja riittävästä on välillä vääristynyt. Siks onkin hemmetin vaikeaa olla itselleen armollinen, kun tuntuu, että tehtävien haalimisesta ja hektisestä elämästä on tullut normeja, oletusarvo. On raskasta multitaskata ja silti todeta muiden tekevän enemmän ja jaksavan paremmin. Hävettää tunne, ettei tee tarpeeksi, vaikka todellisuudessa on tehnyt jo liikaa.

Huomaan, että uupumisesta ja varsinkin nuorten loppuun palamisesta puhutaan koko ajan enemmän. Kauppikselle pyritään saamaan parempaa tukiverkostoa ja hyvinvointi on monissa keskusteluissa esillä. Yhä useampi tuntuu ymmärtävän, että apua saa ja kannattaa pyytää. Kirjoitin blogini tästä aiheesta, koska haluan, että ne viimeisetkin ylisuorittajat ja muiden mielipiteiden varassa eläjät tajuaa, että me ei olla täällä valmistautumassa elämään, vaan elämässä sitä.

Sofia Valvee
Liikuntavastaava

TuKY-Speksin bändi 2019 esittäytyy

Nyt on tullut aika speksibändin esittäytymiselle. Tässä teille vuoden 2019 TuKY-Speksin bändi! Näiden tyyppien musisointia saatte kuunnella niin näytöksissä kuin ensi vuoden parhaissa bileissäkin!

 

Lauri Toivola, bändivastaava 

Olen Lauri, 21-vuotias musiikillisestikin orientoitunut ensimmäisen vuosikurssin opiskelija. Ajauduin speksibändiin sekä rumpaliksi että bändivastaavaksi, sillä omaan bändi- ja musiikkinäytelmäkokemusta ajaltani ennen akatemian porttien avautumista. Lähdin innolla mukaan antamaan panostani Speksiin, sillä kokemukseni on osoittanut sen tosiasian, että tiimihenki ja iteraatiokerroin tämänkaltaisissa projekteissa on aina kokemisen arvoinen sekä opettavainen ilmiö!

 

 

Lotta Mäki-Luopa 

Moikka! Mä oon Lotta, Sibelius-lukiosta Turkuun seikkaillut 20-vuotias pupu. Tämän vuoden speksibändissä soitan suutani eli laulan. Mulla on aika pitkä tausta musiikissa, ala-asteelta asti oon laulanut kuoroissa ja soittanut mm. viulua ja pianoa. Muutama vuosi sitten eksyin musiikkiteatterin maailmaan ja sille tielle jäin, kiva jatkaa sitä matkaa TuKY-Speksin parissa. Huippua tehdä musaa tämä vuosi tässä porukassa ja päästä mukaan kauppiksen meininkeihin!

 

Aapo Häkkinen 

Moikka! Oon Aapo ja nyt toistamiseen kitarassa. Viimeksi jälki oli sellaista, että tuotantotiimi katsoi tarpeelliseksi lisätä toisen kitaristin tälle vuodelle. Kaikki katsomaan speksiä keväällä!

 

 

 

 

Lauri Lehtonen 

Terve kaikki. Viimeinen kauppisvuosi antaa minulle oivan syyn palata takaisin juurilleni speksibändiin. Muita suuria intohimon aiheita elämässäni ovat gradu, gradu ja gradu. Onneksi speksi on mitä parhain paikka lieventää graduatuskaa. Tuska synnyttää suurta taidetta, odotankin jo innolla kummasta projektista tulee eeppisempi. Nähdään ATK vitosessa ja näytöksissä!

 

Tommi Husa 

Moi! Olen toisen vuosikurssin opiskelija ja nyt ekaa kertaa mukana speksissä. Viime vuoden speksin nähtyäni tuli sellanen fiilis, että ois itekin hauska päästä lavalle soittelemaan, ja tässä sitä nyt ollaan! Omasta musataustasta löytyy monennäköistä bändiä, mutta ihan tän tyylisessä produktiossa en oo vielä ollut. Soitan pääasiassa kitaraa ja joissain biiseissä saatan vähän laulaakin. Ihan super hauskaa olla mukana, ja odotan innolla mitä kevät tuo tullessaan!

 

 

Aleksanteri Haka 

Ei kahta ilman kolmatta ja kolmas kerta toden sanoo, eikö vain? Olen Aleksanteri aka. Santtu ja kuin ihmeen kaupalla eräänä syyskuisena päivänä tuntematon herrasmies viitta selässään lepattaen juoksi luokseni ja heitti syliini mystisen mustan syntetisaattorin. Tämän jälkeen hän juoksi nauraen karkuun ja en siinä yliopistonkadulla sitten voinut muutakaan tehdä, kun heittää aivan mielettömät syna-soolot. Siinä tuulen mukavasti tukkaani hulmuttaessa ja sooloa tiluttaessa eteeni lensi kaksi kyyhkystä, jotka esittivät minulle vanhahkon käärön. Käärössä luki ”Sinut on valittu Turun Kauppakorkeakoulun uuteen bändiin gj!”. Ei siinä sitten, pakkasin kamat, tulin koululle ja täsä sitä ny ollaan. Ei muuta, kun speksiä ja keikkoja odotellessa!

 

Tommi Penttilä 

Kolmannen vuoden opiskelijana tajusin oravan pyörän lähestyvän uhkaavasti, ja aloin kesän jälkeen aktiivisesti etsiä tekosyitä pitkittää opintojani. Kuokittuani syksyn ajan speksibändin apusynistina päätin rohkaistua ja kokeilla kynsiäni myös varsinaisessa speksispektaakkelissa. Bändissä soitan syntikkaa, vaikka oikeasti olen pesunkestävä klassinen pianisti. Horoskoopiltani olen kauris.

Ajattelematon ajankäyttö

Käykö sinullekin usein niin, että kellon viisari lyö neljää iltapäivällä etkä ole oikeastaan saavuttanut mitään konkreettista sen päivän aikana? Itse en ole välttämättä kaikista järjestelmällisin ihminen ja jos en suunnittele päiväni agendaa, käy minulle hyvin todennäköisesti näin.

Kehotan välttämään erityisesti seuraavia skenaarioita: yli kahden tunnin mercapöhinä, TuKYn toimistolla kahvin litkiminen ja pitkittyneet lounaat Montussa. Itse syyllistyn kaikkiin edellä mainittuihin ajankäytön kuolemansynteihin. Tälläkin hetkellä kirjoittaessani tätä blogia olen TuKYn toimistolla, joka vaikuttaa lyhyellä vilkaisulla kuin turkkilaiselta basaarilta Istanbulin sydämessä. Oma koti on vähintään yhtä ongelmallinen paikka tehdä töitä. Haitallisimpia ympäristön ärsykkeitä kotona ovat muun muassa jääkaapin täydentymisen seuraaminen puolen tunnin välein, Playstation 4 -viihdejärjestelmä ja tyttöystävä.

Mikä olisi siis paras tapa saada asioita aikaan? Itse olen pyrkinyt luomaan rytmiä ja rutiineja arkeeni. Esimerkiksi jos herään joka päivä samaan kellon aikaan, tarvitsen vähemmän unta ajallisesti ja herään paremmin uuteen päivään. Toki ajoittaiset keittoreissut aiheuttavat tähän rytmiin vakavia häiriöitä. Aamupalan ja muiden askareiden jälkeen on pikimmiten poistuttava kotoa. Hyvä tapa on myös listata asiat, jotka haluat sinä päivänä saavuttaa ja tehdä kaikkesi päästäksesi tavoitteisiisi. Olen kokenut Educariumin opiskelutilat erinomaisiksi työskentelypaikoiksi, sillä sieltä en tunne ketään ja pystyn keskittymään paremmin. Siellä on myös enemmän opiskelutilaa kuin Kauppakorkeakoululla.

Tosiasiassa en pääse edellä mainittuun rytmiin kuin äärimmäisten deadlinejen lähestyessä. Välillä haikailenkin pääsykoekevään kurinalaisuutta, motivaatiota ja määrätietoisuutta tavoitteistani. Samoin kuin minä, moni on tehokkaimmillaan vasta pakon edessä. Kuitenkin turha prokrastinaatio aiheuttaa vain turhaa stressiä ja itsesääliä. Kouluun sisälle päästyäni en ehkä ole löytänyt opiskeluun samanlaista paloa, sillä en ole määrittänyt itselleni selkeitä tavoitteita mitä kohti tehdä töitä joka päivä.

Loppujen lopuksi uskon kuitenkin, että niin pitkään, kun saa tarvittavat asiat tehtyä, on merca- ja toimistopöhinä tavattoman palkitsevaa ja hyvistä tyypeistä saa lisää virtaa elämään. Usein parhaat ideat syntyvätkin porukassa ja itselleni jokapäiväinen sosiaalinen kanssakäyminen on elinehto. Tämän mahdollistaa koulumme avoin sekä lämmin ilmapiiri enkä voisi kuvitella parempaa paikkaa viettää keskiarvollisesti tätä 16 prosenttia elämästäni kuin Turun kauppakorkeakoulussa.

 

 

 

 

 

 

 

 

Henry Huovari

Kulttuuri- ja perinnevastaava

Mikä minusta tulee isona?

Pienestä pitäen olen aina hieman ahdistunut, kun joku on kysynyt mikä minusta tulee isona? Minulla ei nuorempana ollut selkeästi ”omaa juttua”. Kokeilin monia eri harrastuksia, mutta mikään ei kiinnostanut tarpeeksi, jotta siitä olisi tullut minun juttuni. Koulussa olin tasaisen hyvä kaikissa aineissa, eikä mikään ollut ylitse muiden. Matkustelin kuitenkin lapsena paljon isäni kanssa ja siitä keksin vihdoin, että haluan isona lentoemännäksi, jotta saan matkustella ja käyttää hienoja jakkupukuja ja korkokenkiä töissä. Traaginen käänne tapahtui kuitenkin jo ala-asteella, kun terveydenhoitaja kertoi, etten kasvaisi edes 160 cm pituiseksi. Unelma tyssäsi siihen.

Matkustelu tippui pois kriteerilistaltani ja 8-vuotias Sofia päätti keskittyä listan seuraavaksi tärkeimpään asiaan. Muistan kysyneeni isältäni (täysin vakavissani), mikä minusta pitäisi tulla, jotta saisin käyttää aikuisena töissä hienoja vaatteita ja korkokenkiä. Isän vastaus oli kaikessa yksinkertaisuudessaan: ”ekonomi”. En tuolloin vielä ymmärtänyt mikä ekonomi oli, mutta sokeasti uskoin isäni vastauksen olevan se ainoa oikea ja tuona päivänä päätin, että minusta tulisi isona hienoja vaatteita työssään käyttävä ekonomi. Ajatus hienoista vaatteista ei kuitenkaan lukioiässä enää (kumma kyllä) riittänytkään motivaation lähteeksi ja olin taas saman kysymyksen äärellä: Mikä minusta tulee isona? Lukion jälkeen päätin pitää välivuoden miettiäkseni asioita.

Kahden pikaruokaravintolassa vietetyn vuoden jälkeen totesin, että miettiminen sai nyt riittää. Hain kauppakorkeaan, koska halusin monen muun tavoin ”varman toimeentulon” ja lukemattomat työllistymismahdollisuudet. Valitsin pääaineekseni laskentatoimen, koska ajattelin, että sitähän ekonomin kuuluu lukea. Kuitenkin vasta ensimmäisen taloushallinnon kesätyöni ja muutaman hylätyn laskentatoimen tentin jälkeen tajusin, ettei tämä ehkä ollutkaan minun juttuni. Hakiessani Turun KY:n hallitukseen viime marraskuussa, en myöskään ollut varma olisiko minusta siihen tai olisiko se minun juttuni. En ollut koskaan aikaisemmin ottanut isoa roolia missään ja pohdin, olisiko minulla yhdistykselle mitään annettavaa. Tiesin kuitenkin, että haluaisin oppia lisää itsestäni ja tehdä jotain merkityksellistä. Halvailtana sain loputkin epäilykseni karistettua, koska ymmärsin, etten voi menettää mitään.

Kulunut vuosi tiivistä yhteistyötä kymmenen täysin erilaisen persoonan kanssa on opettanut ennen kaikkea näkemään omat vahvuuteni muiden hallituslaisten vahvuuksien rinnalla. Samalla, kun vuosi on avartanut mieltäni näkemään asiat aina vähintään yhdeltätoista eri kantilta ja ottamaan jokaisen mielipiteet huomioon, olen oppinut arvostamaan omaa, astetta rauhallisempaa, luonnettani ja omia mielipiteitäni. Tiimityö hallituksen kesken ei toimisi, jos kaikki olisivat yhtä määrätietoisia tai vahvaluonteisia. Meitä kaikkia tarvitaan, joten ole rohkeasti oma itsesi äläkä yritä mahtua muottiin, jonka joku muu on luonut!
Väitän, että olen kehittynyt tämän vuoden aikana paremmaksi ekonomin aluksi, kuin olisin voinut kehittyä pelkästään opintoja suorittamalla. Olen viimein ymmärtänyt olla suuntaamatta unelmiani tiettyyn ammattiin, vaan pitämään mielen avoimena ja keskittymään siihen, että olen oma itseni ja saan teoillani jotain hyvää ja merkityksellistä aikaiseksi. Lisäksi olen saanut roppakaupalla rohkeutta ja ymmärtänyt, ettei kukaan ole seppä syntyessään. Loppujen lopuksi: kaiken muun voi oppia tekemällä, paitsi sen millainen ihminen olet.

Seuraavan kerran, kun joku kysyy mikä minusta tulee isona voin ylpeänä (ja ehkä vähän kliseisesti) vastata: parempi ja rohkeampi minä!

Sofia Utriainen
Varapuheenjohtaja

Nordea info & Boost brunch

*IN ENGLISH BELOW*

Haluatko Boostata päivääsi brunssilla?

Nyt sinulla on ultimaattinen mahdollisuus syödä herkullista brunssiruokaa ja kuulla Suomen siisteimmästä yrittäjyysyhteisöstä: Boostista.

Sitä ennen kuitenkin päästämme Nordean lavalle:

”Säästämisen tärkeys ja oman talouden hallinta – Myös opiskelija voi säästää. Nordean sijoitusasiantuntija tulee kertomaan vinkkejä oman varallisuuden kasvattamiseen. Tervetuloa kuuntelemaan ja kysymään kiperiä kysymyksiä.”

Älä ujostele! Tule kavereinesi kuuntelemaan Nordean vinkkejä ja sen jälkeen syömään brunssia Boost perheen kanssa Osuuskauppasaliin.

Tulethan ajoissa, sillä brunssia tarjoillaan niin kauan kuin ruokaa riittää! Ohjelma alkaa klo 12.

Psst… Vaikka tapahtuma on ensisijaisesti fukseille, ovat vanhat ystävät myös tervetulleita liittymään joukkoon!

BOOST!

MITÄ: Nordea info & Boost brunch
MISSÄ: Osuuskauppasali, TSE
MILLOIN: 13.9. klo 12:00
MITÄ MAKSAA: ei mitään!

Do you want to Boost your day with a brunch?

Now you’ve got the ultimate chance to eat some delicious brunch food and hear about the coolest entrepreneurship society in Finland: Boost.
However before that we’ll give the floor to Nordea.

Don’t be shy! Bring your friends and come listen to Nordeas’ tips and brunch with the Boost family after that at Osuuskauppa lecture hall.

Please arrive early because the brunch is served as long as there’s food left! Program starts at 12 o’clock.

Psst… Although the event is meant for the newcomers, also old friends are welcome to join!

BOOST!

WHAT: Nordea info & Boost brunch
WHERE: Osuuskauppasali, TSE
WHEN: 13.9. klo 12:00
WHAT DOES IT COST: Absolutely nothing!

 

TAS – Crack the Brunch Puzzle -brunssitapahtuma

Kiinnostaako sinua ura analyytikkona tai konsulttina globaalissa yrityksessä? Haluatko kuulla, mitä uravaihto-ehtoja EY tarjoaa yritysjärjestelyjen parissa?

EY:n suosittu EY Experience traineehaku on alkanut! Siihen liittyen järjestämme opiskelijoille tarkoitetun brunssitapahtuman maanantaina 17.9.2018. Aamu alkaa kattavalla brunssilla EY-talossa. Brunssin aikana pääset tutustumaan asiantuntijoihimme rennossa hengessä. Asiantuntijamme kertovat omasta työstään sekä jakavat vinkkejä traineehakuun liittyen. EY:ltä tilaisuuteen saapuvat yritysjärjestelypalveluista vastaava Partnerimme, rekrytointipäällikkö sekä edustusta seuraavista tiimeistä: Corporate Finance, Valuation and Business Modelling, Transaction Diligence, Corporate Finance Strategy, Operational Transaction Services ja Restructuring.

Brunssin lomassa pääsette myös terästämään trainee-hauissa kovasti tarvittavia case-ratkaisutaitoja. Strategiapalveluidemme johtaja ohjaa strategia- ja yrityskauppoihin liittyvän casen sekä antaa arvokkaista vinkkejä casehaastatteluja varten.

Mitä: TAS – Crack the Brunch Puzzle

Missä: EY-talo, Alvar Aallon katu 5 C, 00100 Helsinki

Milloin: Maanantaina 17.9.2018 klo 8:45 alkaen

Paikkoja on rajoitetusti, joten ilmoittauduthan mukaan keskiviikkoon 12.9.2018 mennessä käyttämällä ilmoittautumislomaketta: http://eyglobal.avature.net/CampusEventsEN?projectId=3728

Olemme henkilökohtaisesti yhteydessä kaikkiin osallistujiin ilmoittautumisajan päätyttyä.

Lisätietoja tilaisuudesta antaa Katriina Kirjalainen (katriina.kirjalainen@fi.ey.com)

EY Experience -traineeohjelman hakuaika on avoinna 23.9.2018 asti.