Monelle kauppisopiskelijalle Turun KY näyttäytyy keskeisimpänä opiskelijaelämän ja edunvalvonnan mahdollistajana. Eikä ihme, olemmehan näkyvillä opiskelijalle tapahtumissa ja somessa opiskelijan ensimmäisestä päivästä lähtien.
TYY sen sijaan voi monelle tuntua etäiseltä. Näin oli myös minulle, kunnes tulin valituksi edustajistoon viime syksynä, kiitos vielä luottamuksesta. Turun yliopiston ylioppilaskunta eli TYY on siis kaikkien yliopistolla opiskelevien yhteinen edunvalvoja sekä tapahtumajärjestäjä. Turun KY toimi omana ylioppilaskuntanaan vuoteen 2010 saakka, jolloin yhdistyimme yhdeksi ylioppilaskunnaksi. Tänä vuonna olemmekin kokoustaneet ja pitäneet lukuisia puheenvuoroja edustajiston kokouksissa ja juhlistaneet yhdistymisen vuosipäivää yhdessä TYYn hallituksen kanssa. Olenkin pohtinut, mikä ylioppilaskunnan rooli meidän arjessamme oikeastaan on. Moni haikailee edelleen itsenäistä ylioppilaskuntaa, mutta menneisyyteen on turha haikailla.
Opiskelijoiden yhteinen kattojärjestö on tietenkin tärkeä. Hyödymme TYYn tekemästä edunvalvonnasta yliopistolla ja valtakunnallisesti, jotta TuKYn huolet välittyvät muillekin kuin omalle tiedekunnallemme. Edustajistossa olemmekin tänä vuonna ajaneet esimerkiksi EXAM-tiloihin piirtonäyttöjä ja muistiinpanovälineitä, jotka meille kauppislaisille ovat erityisen tärkeitä. Opiskelijat ovat kuitenkin monista jakavista asioista hyvin montaakin mieltä, ja keskustelu eksyykin usein valtakunnapoliitikkaan. Siksi ylioppilaskunnan on vaikea edustaa täysin jokaista, päättyväthän edustajistonkin äänestykset usein lähes tasatilanteisiin. Pahimmillaan opiskelijan on siis pakko rahoittaa yhdistyksen toimintaa, jonka mielipiteistä hän saattaa olla täysin eri mieltä.
Turun KY:llä on varmasti laajin toimijakenttä koko yliopistoyhteisössä. Sen rahoittamiseen erityisesti toimijaryhmien osalta on TYYllä tärkeä rooli. Monelle toimijoista on varmasti varsin tuttua täytellä TYYn avustushakemuksia. Tässä ylioppilaskunta toimiikin hyvän opiskelijaelämän tärkeänä mahdollistajana. Jos jokaisen yksittäisen kerhon tulisi jäsenmaksuilla rahoittaa toimintansa, olisivat varmasti useat bileet, joissa olen itsekin käynyt, jääneet järjestämättä. On kuitenkin huomioitava, että jäsenmaksustasi vain noin 12 % palautuu jäsenjärjestöille, kun taas henkilöstö ja luottamushenkilökuluihin uppoaa noin 62 % jäsenmaksustasi.
Meidän on muistettava myös oma uniikki asemamme Turun yliopistoyhteisössä. Ainejärjestömme on yksi Suomen suurimmista ja vastaakin hallinnoltaan sekä organisaatioltaan edelleen lähes omaa ylioppilaskuntaansa. Omistamme tilat, jossa järjestämme tilaisuuksiamme, koulutamme tutorit sekä uudet toimijat vuosittain omille tavoillemme ja pidämme huolta oikeuksistamme tiedekunnassamme. On varsin ymmärrettävää, että pienempi tai nuorempi tiedekunta ei pysty tarjoamaan tätä jäsenistölleen, jolloin TYYn palvelut tulevat elintärkeiksi opiskelijakulttuurin mahdollistamiseksi. Ehkä juuri siksi mielestäni jäsenyyden pitäisikin olla vapaaehtoista, jotta yksilö voi itse päättää kokeeko hän jäsenmaksunsa tuovan hänelle vastinetta.
Jätän lukijan päätettäväksi, mitä mieltä ylioppilaskunnasta ja sen toiminnasta on. Kuitenkin muistutan vielä loppuun, että tähänkin toimintaan on mahdollista vaikuttaa. Jäsenyyden ollessa pakollista (tai kuten ylioppilaskunta-aktiiveilla on tapana sanoa automaattista) kannattaakin toiminnasta ottaa kaikki irti ja muokata sitä meidän näköiseksi. Tule siis juttelemaan TSE-listan edaattoreille ja muista äänestää jälleen edustajistovaaleissa vuonna 2027!
Oikein hauskaa kesälomaa toivottaen,
Juho Virolainen, koulutuspoliittinen vastaava
