Tavoitteiden saavuttamattomuus

Useilla meistä on mielessään tiettyjä tavoitteita, joihin pyrimme aloittaessamme jonkun uuden projektin, harrastuksen tai jopa elämänvaiheen. Haluamme saavuttaa asioita, kehittyä ja olla päivä päivältä vähän parempia. Mielessämme näkyy kirkkaana keinot ja reseptit menestykseen.

Vielä useammat meistä kuitenkin ovat uuden tekemisensä aikana huomanneet, että asioiden kulku lähes poikkeuksetta eroaa suunnitellusta. Olosuhteet muuttuvat, omat tavoitteet ovatkin liian epärealistisia, eikä aika sittenkään riitä ihan kaikkeen mahdolliseen. Kaikkia asioita ja tavoitteita voi harvoin saavuttaa yhtäaikaisesti.

Tässä kohtaa onkin hyvä reflektoida hieman Ulkoasiainjaoston kulunutta vuotta:

  • Ulkkiksen Pikkulaskiaisen mäenlaskuväline ei tänäkään vuonna selvinnyt mäkeä ehjänä alas, kilpailua ei voitettu
  • Karuselliin ei saatu esiintymään Pikku G:n veroista paluumuuttajaa
  • Monttu ei säilynyt täysin vaurioitta Sikawapusta
  • Kiertoajelubileet aiheuttivat stressitasojen nousua tälläkin kertaa
  • PeIsKä ei täyttynyt yli tuhannesta kylteristä ympäri Suomen opiskelijajärjestöjen

Osa tavoitteista oli pieniä, osa suurempia. Kaikkia tavoitteita ei saavutettu, eikä jokainen projekti ole mennyt maaliin tasan tarkkaan suunnitellulla tavalla. Ulkkis on kuitenkin jälleen mahdollistanut kymmeniä rikastavia kokemuksia, opetellut ja oppinut. Ulkkis on kasvanut ja kehittynyt.

Sama kaava toteutuu usein myös jokaisella meistä omissa projekteissamme ja tekemisissämme. Vaikka lopputulos ei aina olisi suunnitellun mukainen ja paras mahdollinen, on tärkeää muistaa olla ylpeä myös matkan varrella opituista asioista ja niistä pienistä kehitysaskelista, jotka olemme kullakin hetkellä pystyneet ottamaan.

Kalle Kahanpää
Vapaa-ajan vastaava

Väärät luulot ovat myrkkyä

Välillä tuntuu, että kaverit pärjäävät koulussa paremmin. He käyvät paljon vaativia kursseja ja selviytyvät niistä ilman suuria ongelmia. Toiset kaverit ovat järjestötoiminnassa mukana. Sitten on vielä ne, jotka ovat töissä, useammassa järjestössä mukana, opiskelevat kovaa tahtia näkyen silti lähes kaikissa tapahtumissa. Ja kuin ihmeen kaupalla ne kaverit selviytyvät tästä kaikesta hyvin arvosanoin, vieläpä ilman stressiä.

Kun peilaa omaa opiskelua ja arvosanoja kavereihin, tuntuu ettei itsestä ole mihinkään. ”En minä vain ehtisi kirjoittaa kandia, järjestää tapahtumia, lukea tentteihin ja tehdä töitä.” Jos sinusta tuntuu, että muut pärjäävät paremmin vaivatta, voi olla hyvä hetki pysähtyä miettimään. Onko todellisuus sittenkään sitä miltä se aluksi tuntuu?

Elämme keskellä kulttuuria, jossa vaietaan epäonnistumisista. Näemme vain onnistumisia, jos emme pääse sukeltamaan pintaa syvemmälle. Ja sen pinnan alle sukeltaminen voi joskus olla vaikeaa. Totuus on kuitenkin jotain toista. Me kaikki painimme erilaisten ongelmien kanssa, valitettavasti useimmiten yksin. Sen huomasin itse myöhemmillä vuosikursseilla, että toiset painivat yhä muutamien Y-kurssien kanssa saadakseen kandidaatin tutkinnon valmiiksi, vaikka luulin heitä täydellisiksi selviytyjiksi. Eivät he olleetkaan ehtineet opiskella, toimia järjestöaktiiveina, työskennellä, juhlia ja sosialisoitua ilman, että yhden tekeminen on pois toisesta.

Jokaisella meistä on haasteensa. Monilla meistä on myös keskenään samoja haasteita. Olemme kaikki myös jossain hyviä. Tärkeää on keskittyä niihin asioihin, joista itse pitää ja joissa on hyvä. Ei siihen, että vertaa itseään muihin, sillä harvoin näemme koko totuutta. Ja väärät luulot, ne vasta ovat myrkkyä. On aika paljastaa todellisuus siitä, ettei kukaan ole täydellinen. Siksi jaan tässä hieman tietoa meistä Turun kauppakorkeakoulun opiskelijoista.

  • Lähes 3/4 on kokenut yksinäisyyttä vähintään satunnaisesti.
  • Lähes jokaista ahdistaa työn saanti vähintään hieman. Jopa kolmannesta vähintään melko paljon.
  • Yli puolta ahdistaa opintomenestys vähintään jonkin verran.
  • Yli puolta ahdistaa taloudellinen pärjääminen vähintään jonkin verran.
  • 2/3 ahdistaa sosiaalinen paine verkostoitua.
  • Itsensä vertaaminen muihin aiheuttaa lähes 70%:lle ahdistusta.

Tiedot perustuvat kesällä tehtyyn mielenterveyskyselyyn, johon saimme yli 300 vastausta. Katso lisää jaksamisesta, mielenterveydestä sekä tilastoista viikko sitten lanseeratulta TuKYn sivulta jaksaminen: https://www.tuky.fi/etusivu/opiskelu/jaksaminen/

Jaksaminen on osa uutta, myös viikko sitten lanseerattua osiota. Katso lisää mm. opiskelutiloista, ja oppimaan oppimisesta opiskelu-osiosta: https://www.tuky.fi/etusivu/opiskelu

Samuli Tähtinen
Koulutuspoliittinen vastaava

Apua opiskelijan arkeen

Hyvää alkavaa viikkoa! TuKYn sivuilta löydät vastedes entistä enemmän hyödyllistä tietoa opiskeluun. Sivulle https://www.tuky.fi/etusivu/opiskelu/ on kerätty kootusti apua opiskelijan arjen moninaisiin haasteisiin.

Jaksaminen-sivulta löydät laajasti apua, ohjeita, vertaistukea sekä linkkejä niin ahdistukseen kuin moniin jaksamiseen ja mielenterveyteen liittyviin aiheisiin. Osioon on tulossa vielä myöhemmin lisää päivityksiä, kuten tarinoita toisilta opiskelijoilta ja anonyymi chat.

Opiskelutilat-osiosta löytää vinkkejä siitä, missä kaikkialla yliopistolla voi opiskella, miten varata vaikka Calonialta tai Teutorilta ryhmätyötiloja sekä mm. pohjakartat, jotta löydät eri aineiden opettajien luo.

Tärkeitä linkkejä -sivulle on koostettu lähteet moniin usein haettuihin sivustoihin. Milloin se kurssi-ilmoittautuminen olikaan? Miten anon hyväksilukuja? Miten vaihto-opiskeluun lähteminen toimii? Kuka se omaopettajani olikaan? Miten pääaineen vaihtaminen tapahtuu?

Kursseja-sivu on vielä kesken. Kun saamme tekniset työkalut, sinne aletaan lisätä kaikkia koulumme kursseja. Valmistuttuaan sivuilta voi lukea yksityiskohtaisia tietoja kurssien sisällöistä ja opiskelijoiden antamia arvioita kurssien työmäärästä, palkitsevuudesta, haasteellisuudesta ja uuden oppimisen osalta. Sivun tarkoitus on innostaa käymään kursseja selostamalla niiden sisältöä ja mahdollistamalla opintojen suunnittelua tarkemmin, sillä kurssin nimi ja kuvaus Pepissä usein jää hyvin abstraktiksi. Osio on tiukasti moderoitu, eikä siellä tulla julkaisemaan negatiivissävytteistä palautetta tai minkäänlaisia kommentteja luennoitsijoista. Kurssipalautteet annetaan jatkossakin omia kanaviaan pitkin.

Opi oppimaan -osiossa on nimensä mukaisesti vinkkejä opiskelutekniikoiden parantamiseen. Yliopisto on uusi ja erilainen oppimisympäristö, jossa jokaisen täytyy kehittää jo lukiossa opittuja opiskelutekniikoita. Sivulla on linkki pikatestiin, jonka avulla voi selvittää millainen oppija on.

Usein kysytyt kysymykset -osiota aletaan päivittää sen mukaan, miten opiskelijat kysyvät TuKYn kopolta tai ainejärjestökopoilta asioita. Joten nyt jos koska on hyvä hetki kysyä rohkeasti apua opiskeluun liittyvissä asioissa osoitteesta kopo@tuky.fi.

Toivottavasti tästä päivityksestä on iloa monelle tulevaisuudessa. Osion suhteen otan palautetta avosylein vastaan, joten jos keksit rakentavaa kritiikkiä, anna palaa!

Samuli Tähtinen
Koulutuspoliittinen vastaava

Halvat on huvit

Pian on se aika vuodesta kun kuntalaiset kokoontuvat Osuuskauppasalin lehtereille syyskokouksen merkeissä. HalVa-jännä on käsin kosketeltavaa ja käytäväspekuloinnit ovat ylimmillään. Lähdin kirjoittamaan tätä blogi-postausta siitä, mitä kaikkea vuosi hallituksessa antaa ja kuinka siistiä on olla osana Turun KY:n toimintaa pyörittävää pöhinäkerhoa, yhdessä huipputyyppien kanssa. Tajusin kuitenkin, että kaikki tietävät nämä kliseiset faktat.

Viimevuotinen HalVa oli itselleni erittäin raskas. Kyseisen spektaakkelin kerran nähneenä, kerran kokeneena kerronkin nyt teille, arvon hakijat, mitä näin, koin ja opin Turun KY:n hallituksenvaihdoista ilman jeejeekivaa-suodatinta.

Saatatte olla omalle esiintymiselle erittäinkin kriittisiä. Ulosantinne saattaa tuntua estradilla ja varsinkin sieltä poistumisen jälkeen huomattavan paljon heikommalta ennakko-oletuksiinne peilaten. Itse vaivuin suunnattomaan epätoivoon oman HalVa-grillini jälkeen. Pääni sisälläni pyöri vain yksi ajatus. Olen nolannut itseni koko koulun edessä. Noh, faktat faktoina, eihän se omalta osaltani niin hyvin mennyt mitä olettaa sopi. Tilanne ei kuitenkaan ollut lähelläkään synkän ajatustenjuoksuni tasoa. Ja mitä sitten, jos suoriutuminen alittaa ’’riman’’. Pysähtykää todella miettimään; onko henkilö joka on uskaltanut laittaa itsensä likoon oman tavoitteensa saavuttamiseksi epäonnistuja, mikäli ei hän saa suustaan täydellistä vastausta paineen alla tai jäätyy jopa totaalisesti?

Siirrytään jännityksen selvimpään ilmenemismuotoon eli vapinaan ja tärinään. Olen kysynyt monelta puhujanpöntöstä tulijalta, että miten hitossa pystyit olemaan niin rauhallinen. Moni edellä mainituista on kertonut tilanteen olleen päinvastainen ja tärinän olleen kovempi, kuin VOI-skootterilla Tuomiokirkon ohi ajaessa. Kukaan, ei kukaan näe tärinäänne tai sitä vyörytystä, joka sisällänne saattaa kesken puheenvuoron olla. Ja mitä sitten vaikka näkisi. Sen voin teillä hakijoille taata, ettei kukaan astu lavalle päänsisäisten riemunkiljahdusten saattelemana.

Hakeminen jo itsessään tuo ihan oikeasti mukaan myös käytännön hyötyjä tulevaisuutta silmällä pitäen. Esiintymisjännityksestä saa pieniä palasia pois oppitunneilla pidettävillä asiantuntijapresiksillä, mutta HalVa-tilanteen saattelema epätietoisuus tulevasta hakkaa tätä pois lekan voimalla. Tilannehan on monelta osin sama kuin esimerkiksi työhaastattelu. Kuulet kysymyksiä joita et ennalta tiedä, jonka jälkeen vastaat siihen parhaasi mukaan. Ero tulee siinä, että yhden haastattelijan sijaan vastaatkin täydelle auditoriolla. Trust me, tämän jälkeen työhaastattelijan kysymykset aiheuttavat vastaavan painetilan kuin Marita Mannfolkin ruotsin tunnilla esittämä kysymys: ’’hur mår du?’’ – siis vähän kyllä kuitenkin.

Oma pöhinävuoteni lähestyy loppuaan ja haluan omalta osaltani kiittää kaikkia kanssani vuoden aikana työkennelleitä, erityisesti rakasta pöytäkuntaani. Suurimmat tsempit ja littipeukut kaikille hakijoille, hyvin se menee. Ja vaikka ei menisi – who the fuck cares!

Juho Kärkkäinen
kuntamestari

Rohkeasti mukaan toimintaan

Kerron nyt tarinan pupusta. Hän käveli Turun kauppakorkeakoulun ovista sisään ensimmäistä kertaa jännittyneenä, mutta innoissaan.  Jo ennen opiskelujen alkua hän oli tutkaillut, mitä kaikkea opiskeluaikana on mahdollista tehdä ja mietti, kuinka hienoa olisi päästä toimintaan mukaan. Pupusyksy eteni kovaa vauhtia ja toiminta tuli hänelle tutummaksi ja tutummaksi. Hän päätti hakea tulevissa halvoissa jaostotoimintaan mukaan. Hallitustenvaihdot lähestyivät ja pupu huomasi kanssaopiskelijoiden rekrytoivan kovaa vauhtia äänestäjiä äänestämään itseään. Hän oli hieman ujo ja alkoi miettiä uudelleen. ”Mitä jos nolaan itseni halvassa?”, ”Mitä jos kukaan ei äänestä minua?” Hän lähti kaverinsa kanssa KY-Sportin hallituksenvaihtoon ja oli päättänyt asettua ehdolle. Hallituksenvaihto eteni pesti pestiltä ja poika mietti usean pestin kohdalla, että tämä on minun pestini, tähän minä haen. Hän ei kuitenkaan asettunut ehdolle yhteenkään pestiin ja lähti kaverinsa kanssa kotiin. Sähköpostilistoille paukahteli sähköposteja, joissa kutsuttiin milloin minkäkin jaoston tai toimijaryhmän hallituksenvaihtoon. Hän mietti mielessään usean toimijaryhmänkin kohdalla, että ”tähän minä haen”.  Lopulta hän keräsi rohkeuden hakea rahastonhoitajaksi Wiiniklubin hallituksenvaihdossa. Hän ei päässyt tähän pestiin, mutta oli ylpeä itsestään, koska oli uskaltautunut asettua ehdolle.

Ensimmäinen opiskeluvuosi kului ja pupu ajatteli, että hänen mahdollisuutensa hakeutua toimintaan mukaan olivat menneet sivu suun. Toisen vuoden syksyllä tulevat hallitusten vaihdot alkoivat taas nostaa päätään. Hän mietti, että nyt tai ei koskaan. Hallitukset vaihdettiin ja vastaukseksi hänen pohdintaansa muodostui ”ei koskaan”. Tämä vastaus kuitenkin muuttui eräänä keväisenä päivänä. Hän avasi sähköpostinsa ja huomasi viestin: ”Turun KY hakee talouspäällikköä 1.4.2018 alkavaan työsuhteeseen.” Hän alkoi innoissaan heti kirjoittaa hakemusta, mutta jätti sen kesken, koska ajatteli: ”En pysty tähän, en tule koskaan saamaan tuota paikkaa”. Kaksi viikkoa kului ja hakuaika oli umpeutumassa. Hakuajan viimeisenä päivänä hän oli jo ehtinyt mennä nukkumaan, mutta ei saanut unta. Hänen päässään pyöri vain ja ainoastaan ajatus Turun KY:n talouspäälliköksi hakemisesta. Hän nousi sängystä, kirjoitti hakemuksensa loppuun ja lähetti sen puoli tuntia ennen hakuajan umpeutumista. Muutaman päivän päästä hän sai kutsun haastatteluun. Muutama päivä haastattelun jälkeen hän sai puhelun. Hänet oli valittu seuraavaksi Turun KY:n talouspäälliköksi.

Nyt tämä rusakko on toiminut puolitoista vuotta Turun KY:n talouspäällikkönä. Hän on päässyt tekemään ja kokemaan paljon asioita, joita ei olisi uskonut kokevansa aloittaessaan opiskelut. Hän on oppinut paljon ja saanut paljon hyvää kokemusta. Hän on saanut monia uusia ystäviä ja jopa hieman päässyt irti ujoudestaan. Nyt hän on jopa ehdolla tulevissa edustajistovaaleissa. Hän haluaa muistuttaa kaikkia, jotka vähänkään pohtivat hakeutumista mukaan Turun KY:n toimintaan, että ikinä ei ole liian myöhäistä, mikäli oikeasti haluaa toimintaan mukaan. Enemmän kaduttaa jälkikäteen huomata, että olisi halunnut, mutta jätti sen tekemättä.

Ville Hiltunen
talouspäällikkö

Turun KY:n 69. vuosijuhlat

”Vuosijuhlissa pidetään nättejä pitkiä mekkoja, vähän niin kuin vanhojentansseissa, ja pojilla on puvut päällä. Ne näyttävät hienoilta juhlilta, missä otetaan paljon kuvia. En oo ihan varma, mitä siellä oikeasti juhlitaan. ”

Muistatko sen tunteen, kun astuit ensimmäistä kertaa maagisen valkoisen talon ovista sisään? Juuri silloin Turun KY:stä tuli osa identiteettiäsi, joka kulkee mukanasi valmistumisesta huolimatta. Yhdistyksemme on perustettu 69 vuotta sitten ja monen monista karkeloista huolimatta vuosijuhlat ovat ne näyttävimmät ja loistokkaimmat. Vuosien saatossa jokainen idearikas vuosijuhlatiimi on päässyt yllättämään vieraat uusilla ideoillaan, mutta myös perinteet ovat säilyneet. Turun VPK-talon kristallikruunujen alla nostetaan malja yhdistyksellemme, tanssitaan orkesterin säestyksellä ja lauletaan yhdessä. Yhteisöllisyys juhlassa on lähes käsin kosketeltavaa.

Noin seitsemän kuukautta sitten saimme puhelun Turun KY:n kulttuuri -ja perinnevastaavalta, Ida Leppäseltä, jossa meille kerrottiin Turun KY:n hallituksen valinneen meidät vuoden 2019 vuosijuhlatuottajiksi. Ensimmäinen reaktio oli hulvaton innostus ja toisena pieni epävarmuuden tunne siitä, tiesimmekö mihin olimme oikeasti lähteneet mukaan. Alkujännityksen jälkeen tuli aika valita vuosijuhlatiimi. Olimme iloisia sekä hyvin otettuja siitä, kuinka moni halusi olla osa tiimiämme. Pian oli aika pitää ensimmäinen kokous. Kymmenen vuosijuhlatiimiin valittua henkilöä saapui paikalle ja kokouksen jälkeen muistamme, kuinka molemmille jäi erittäin hyvä tunne ja vahva fiilis siitä, että kaikki tulisi menemään juuri niin kuin pitäisi.

Nyt, kun vujujännä kasvaa päivä päivältä suuremmaksi, haluamme esittää lämpimän kiitoksen ahkeralle vuosijuhlatiimillemme. Juuri heidän ansiosta olemme kuluneen puolen vuoden aikana päässeet ideoimaan mitä hulluimpia ideoita, ratkomaan lähes elämää suurempia kysymyksiä ja sparraamaan toinen toistamme. Lisäksi haluamme kiittää kaikkia nakkeja, joidenka ansiosta vuosijuhlatiimin ideoita päästään konkreettisesti toteuttamaan kuntalaisillemme. Yhdistyksemme puolesta tänä vuonna vuosijuhlia toteuttaa yli 130 vapaaehtoista, mikä on yhtä aikaisesti aivan käsittämätöntä ja todella upeaa!

Haluamme toivottaa koko Turun KY:lle mitä ihaninta vuosijuhlaviikkoa!

Vujujännäterkuin,
Henna ja Melisa
Turun KY:n vuosijuhlatuottajat

69. vuosijuhlien tuottajat Henna Saramola ja Melisa Mäntylä