mennessä TSE-lista | maalis 1, 2016 | news
Tänään julkaistiin opintotukiraportti, jota on valmistellut selvitysmies Uusitalo. Raportissa esitetään erilaisia muutoksia opintotuen rakenteeseen, jotta valtio voisi saavuttaa lyhyen (70 milj. euroa) ja pitkän (150 milj. euroa) aikavälin säästötavoitteensa. Raportissa esitetyt toimet toisivat enemmän säästöjä, kuin mitä alun perin vaadittiin. Voidaankin pohtia, onko kohtuullista leikata jo entuudestaan köyhyysrajan alapuolella eläviltä opiskelijoilta näin reilulla kädellä.
1. Opintoraha, asumistuki, opintolaina
Raportissa esitetään mm. opintorahan suuruudeksi 250 e/kk (nyk. 337e/kk), asumislisä säilyy 202 e/kk (vrt. yleinen asumistuki Turussa max. 329e/kk). Ilman lainaa summa on siis 452 euroa (ennakonpidätyksen jälkeen todellisuudessa pienempi). Kuinka monen elämiseen tämä riittää? Opintolaina mahdollistaa paljon, mutta onko reilua vaatia opiskelijoita elämään lainalla, kun kukaan muukaan ei joudu niin tekemään? Ennen koulutus oli kansallinen sijoitus, ei subjektiivinen teko, kuten joku viisas Twitterissä mainitsi. Opiskelu ei myöskään saisi olla opiskelijan perhetaustan varallisuudesta riippuvaista. Myös heikommista lähtökohdista tulevilla tulee olla mahdollisuus opiskella haluamaansa alaa, vaikka kauppatieteitä, oli vanhempien kukkaro kuinka pullea tai laiha tahansa.
Lisäksi vaikuttaa ristiriitaiselta, että samalla kun ajetaan väkisin opiskelijoita opintolainan nostamiseen, pienennetään siihen liittyvää porkkanaa. Ennen opintolainan hyvitys oli 40 %, kun nyt esitetään sen muuttamista 30 %:iin. Entä alat, joilla työllistymisnäkymät eivät ole niin korkeat kuin esimerkiksi kauppa-, oikeus- ja lääketieteilijöillä? Usein kuulee sanottavan heittoja, kuten ”mitäs valitsivat sellaisen alan opiskeltavaksi?”, mikä on todella kapeakatseista. Yhteiskunta ei toimisi, jos täällä olisi vain parhaiten työllistyvien alojen maistereita.
2. Opintoajan rajaus
Tähän asti on tarvinnut 45 opintopistettä saadakseen nostaa 9 kuukautta opintotukea. Uudessa ehdotuksessa opiskelijan tulee suorittaa 54 opintopistettä, eli työtaakka lisääntyy entisestään. Kaikkia opintoja ei ole välttämättä mitoitettu yliopistojen puolesta ja yksikin hylkäys saattaisi aiheuttaa merkittävää haittaa. Sinänsä mielenkiintoista, että ainakaan allekirjoittanut ei kuluneiden opiskeluvuosien aikana olisi kovin montaa kertaa saanut nostaa 9 kuukautta tukea, vaikka sinänsä opiskelut ovat varsin hyvällä mallilla. Myös tukikuukausien yhteismäärä putoaisi 54 kuukauteen (= 6v * 9kk), eli joustovara heikkenee 10 kuukauden verran.
On myös mielenkiintoista pohtia, mitä tämä tarkoittaa opiskelijajärjestöjen toiminnalle. Opiskelijoiden olisi yhä vaikeampaa osallistua järjestötoimintaan, sillä vaatimusten kiristyessä veisivät opinnot yhä enemmän aikaa. Helposti tyydytään ajattelemaan ”Entä sitten? Ei niitä opiskelijabileitä mihinkään tarvita.”, mutta unohdetaan muutama keskeinen tosiasia. Ensinnäkin ketkä varmistaisivat, että opiskelijoiden ääni tulee kuuluviin? Esimerkiksi tälläkin hetkellä Turun kauppakorkeakoulussa on menossa kandiuudistus, joka vaikuttaa merkittävästi opiskelijoihin ja heidän opintoihinsa. Miten varmistettaisiin, että opiskelijoiden oikeusturva ei heikkene ja että uudistuksissa muistetaan ottaa opiskelijat huomioon? Ei opiskelijajärjestöjen vapaa-ajan toimintakaan turhaa ole. Sosiaalinen elämä on merkittävä osa opiskelijan kokonaisvaltaista hyvinvointia, oli se sitten urheilemista tai juhlimista yhdessä. Kaiken tämän päälle opiskelijoilla on mahdollisuus oppia myös työelämän kannalta tärkeitä taitoja, mitä ei yliopiston massaluennoilla opi: johtamistaitoja, yhteistyökykyä, projektinhallintaa…
3. Mitä muuta?
Opintolainan ottamisen riskiä aiotaan pienentää korkosuojauksella. Käytännössä tämä tarkoittaa, että jos opintolainojen korot lähtisivät nousuun, niin se rajattaisiin opiskelijoille 4 %:iin. Nykyisin korko on ollut alle prosentin tietämissä.
Opintotuen tulorajat periaatteessa säilyvät sellaisenaan, mutta ne sidottaisiin ansiotasoindeksiin. Käytännössä tulorajoja siis tarkistettaisiin vuosittain automaattisesti, ja nykyisellään nousisivat hieman vuosittain.
Pitkällä tähtäimellä on pelottavaa pohtia, minkälaisia seurauksia näillä muutoksilla olisi opiskelijoiden hyvinvoinnille. Nyt jo uutisoidaan opiskelijoiden kasvaneista mielenterveysongelmista, jotka johtuvat suurilta osin opintojen ja toimeentulon aiheuttamasta stressistä ja ahdistuksesta. Miten varmistetaan opiskelijoiden hyvinvointi, kun ympäristön aiheuttama suorituspaine kasvaa? Samaan aikaan YTHS:n tarjoamat mielenterveyspalvelut ovat ylikuormittuneita ja hoitojonot pitkiä.
Lisätietoa:
Raportti [PDF]
HS.fi uutinen
SYL:n kannanotto
Ann-Sofie Leimu
Ryhmäpuheenjohtaja
TuKY-lista
ann-sofie.leimu@tuky.fi
mennessä TSE-lista | joulu 6, 2015 | news
Turun yliopiston ylioppilaskunnan uusi edustajisto kokousti torstaina ensimmäistä kertaa järjestäytymiskokouksen merkeissä tehden useita merkittäviä henkilövalintoja.
Vuoden 2016 TYYn hallitukseen valittiin TuKY-listan Miika Tiainen. Miika on vuosikurssin 2013 taloustieteen opiskelija, joka on Turun KY:läisille tullut tutuksi viimeisimpänä Turun KY:n hallituksesta NESU-puheenjohtajan pestistä. Muut valitut ovat Riina Lumme (puheenjohtaja, Soihdunkantajat), Jyri Lähdemaa (TYY Terveeksi), Tuomas Dahlström (Ryhmä Lex), Laura Aaltonen (Hybridiaani), Katariina Kulha (Vihreä lista) sekä Teppo Vättö (Hybridiaani).
Uusi hallitus vasemmalta oikealle: Lumme, Kulha, Vättö, Dahlström, Aaltonen, Tiainen ja Lähdemaa.
Kokouksessa valittiin myös edustajiston puheenjohtajisto. Puheenjohtajaksi valittiin Lassi Laine (TYY Terveeksi) ja varapuheenjohtajaksi Sami-Petteri Seppä (Ryhmä Lex).
Myös taloustoimikuntaan valittiin kaksi TuKY-listan ehdokasta: puheenjohtajaksi Jesse Huovinen ja jäseneksi Ossi Tursas. Muut taloustoimikuntaan valitut ovat Sointu Kouki (Soihdunkantajat), Elina Lemponen (Ryhmä Lex), Julius Rajala (Hybridiaani), Eemil Yli-Pietilä (TYY Terveeksi) sekä Ville Forsström (TYY Terveeksi).
Kokouksessa valittiin myös Tylkkärin johtokunta sekä puheenjohtaja. TuKY-listan ehdokas, KYlisteen uusi päätoimittaja Henna Kainulainen tuli valituksi. Johtokunnan puheenjohtajana toimii Klaus Kurki (Demariopiskelijat) ja muina jäseninä Sade Kondelin (Vihreä Vasemmisto), Jeremias Kontio (Soihdunkantajat), Saana Kallio (Humanistilista’15), Markus Niinistö (TYY Terveeksi) sekä Juho Mäki-Lohiluoma (Ryhmä Lex).
TuKY-lista onnittelee kaikkia valittuja!
mennessä TSE-lista | marras 27, 2015 | news
Turun yliopiston ylioppilaskunnan edustajisto päätti keskiviikon kokouksessaan opiskelijajäsenistä Turun yliopiston hallitukseen sekä yliopiston kollegioon. Myös Turun KY:läiset olivat hyvin edustettuina näissä valinnoissa.
Yliopiston hallitukseen valittiin kaksi opiskelijajäsentä kaksivuotiskaudeksi. Jesse Huovinen, tämän vuoden TYYn hallituksessa istunut TuKY-listan edustaja valittiin yhdessä Lotta Aarikan kanssa tähän tehtävään.
Kollegioon puolestaan valittiin Turun KY:läisistä varsinaiseksi jäseneksi Henri Viitanen ja varajäseniksi Timo Kovala sekä Riku Hietarinta.
Lisäksi TYYn hallitus valitsi kokouksessaan seuraavaksi kaksivuotiskaudeksi kauppakorkeakoulun johtokunnan opiskelijajäsenet. Valituiksi tulivat seuraavat henkilöt (suluissa henkilökohtainen varajäsen):
Ann-Sofie Leimu (Laura Vähäsaari)
Paula Peltomaa (Salla Maijala)
Jesse Huovinen (Riku Hietarinta)
Timo Kovala (Miika Tiainen)
TuKY-lista onnittelee kaikkia valituiksi tulleita!
mennessä TSE-lista | marras 9, 2015 | news
Viikko sitten käydyt TYYn edustajistovaalit tuottivat hyvän tuloksen TuKY-listalle. Yli 1100 äänellä TuKY-lista säilyy suurimpana ryhmänä kahdeksalla paikalla. Kaudella 2014-2015 paikkoja oli 11. TuKY-listan varsinaisiksi edustajiksi valittiin Elom Damalie, Aleksi Olander, Kristian Raitio, Henna Lunkka, Paula Peltomaa, Iina Lappalainen, Laura Vähäsaari sekä Eveliina Nygrén.
© Samuli Salo
TuKY-lista on samassa vaalirenkaassa yhdessä Ryhmä Lexin (oikeustieteiden opiskelijat) sekä TYY Terveeksi (lääketieteen opiskelijat) kanssa. TuKY-listaan kuuluvat Turun KY:n lisäksi, Porin Kylterit sekä T-klubi.
Vaalit käytiin samanaikaisesti lähes jokaisessa Suomen ylioppilaskunnassa ja TYYn äänestysaktiivisuus oli maan paras, kun 41,66 % äänioikeutetuista kävivät äänestämässä. Lisäksi äänestysprosentti oli TYYn oman historian suurin sitten vuoden 1979. Ensimmäistä kertaa ja ainoana Suomessa äänestys TYYssä toteutettiin kokonaan sähköisesti.
Ryhmien äänimäärät (suluissa paikkamäärä)
TuKY-lista 1108 (8)
TYY Terveeksi 709 (5)
Ryhmä Lex 693 (5)
Vihreä vasemmisto 687 (5)
Hybridiaani 623 (5)
Vihreä Lista 525 (4)
Soihdunkantajat 481 (3)
Eduxi 468 (3)
Oikeat 239 (1)
Demariopiskelijat 133 (1)
Humanistilista ’15 132 (1)
Perussuomalaiset – The Finns Party 41 (0)
TYRMY – Harrastusyhdistysten puolesta 40 (0)
Keskustaopiskelijat 23 (0)
Tilastoihin pääsee tutustumaan tarkemmin täällä (PDF).
TuKY-lista haluaa kiittää kaikkia äänestäneitä!
p.s. TuKY-listan Facebook-ryhmässä on kilpailu, jossa 600 tykkääjän rikkoutuessa arvomme kaikkien tykkääjien kesken lipun legendaarisille Pikkumustille Pikkujouluille (sis. sitsit ja juhlat) sekä pullon kuohuvaa!
mennessä TSE-lista | loka 27, 2013 | Kaikki Blogit, TuKY-blogi, Yleinen
Mikä on parasta mitä yliopisto ja sen ylioppilaskunta voivat tarjota opiskelijalle? – Parhaat mahdolliset kannukset parempaan loppuelämään. Tällä tavalla vaatimattomasti vaatien.
Yliopistossa on tarkoitus oppia uutta ja mielenkiintoista, kasvaa ihmisenä, tutustua erilaisiin ja uusiin ihmisiin sekä viettää sellainen antoisa opiskeluaika, jotta jokainen pystyy ponnistamaan yhtä elämänkokemusta rikkaampana työelämään. Millaiseksi tämä elämänvaiheen kokemus, ja sen myötä tuleva työelämä, muodostuu, on oleellisesti myös paljon kiinni ylioppilaskunnan toiminnasta. Mihin rajallinen aika ja rajalliset resurssit käytetään? Linjapapereiden pilkkujen siirtelyyn vai oikeiden toimien tekemiseen paremman opiskelijaelämän puolesta?
Opiskelu on ensisijainen asia ja syy sille miksi yliopistoon tullaan. On hyvin naiivia ajatella, että työelämässä tarvitset pelkästään niitä taitoja, joita opit kirjoista tai kursseista tai, että kaikki työkaverisi ovat niitä samanmielisiä saman pääaineen opiskelijoita kuin sinä itse. Yliopisto antaa sinulle tietoja, faktoja ja auttaa hahmottamaan eri asioiden yhteyksiä, mutta ylioppilaskunta voi tarjota jokaiselle opiskelijalle mahdollisuuksia kasvaa vielä lisää sekä ammattilaisena että ihmisenä. Jotta TYY voisi toteuttaa tehtäväänsä niin opiskelijoiden edunvalvojana kuin parhaan mahdollisen opiskelija-ajan mahdollistajana, tarvitaan asioihin perustavanlaatuisia muutoksia.
Itse johtamisen opiskelijana ja nimenomaan organisaatiokulttuureista ja henkilöiden välisistä suhteista kiinnostuneena olisin enemmän kuin mielissäni, mikäli olisi helpompaa tavata poikkitieteellisesti ihmisiä erilaisista opiskelutaustoista – kasvatustieteilijöitä, valtiotieteilijöitä tai vaikkapa psykologian tai sosiologian opiskelijoita. Sillä, ainakin minä haluan oppia uutta jatkuvasti. Paras vaihtoehto tähän nimittäin ei välttämättä ole se hegemoninen samankaltaisten ihmisten toistensa selkääntaputtelu. Tähän vastauksena voi toki sanoa, että “lähde mukaan ylioppilaskuntatoimintaan – siellä opit taitoja, joita kursseilta et saa, ja tapaat uusia ihmisiä!” Niinpä, tätä TYYssä saa, mutta miten tämän voisi tarjota yhä suuremmalle osalle koko yliopiston n. 20 000 opiskelijaa?
Kaikki lähtee siitä, että asiat koetaan mielekkääksi ja mielenkiintoiseksi. Homma pitää olla hauskaa ja siitä pitää voida nauttia. Ei ole mitenkään järkevää, että resurssien käyttö hukkuu loputtomaan kiistelyyn epäoleellisuuksista, ja valtaa pyritään hakemaan vain ja ainostaan omaa etuansa ajamaan. Ylioppilaskunta on laaja, ja sen opiskelijat hyvin erilaisia, mutta kaikkia yhdistävät muutamat samat asiat: uuden oppimisen halu, ihmisenä kasvaminen, rentoutuminen tarve opiskelun arjesta sekä lopulta valmistuminen ja työelämään siirtyminen.
Keskitytään niiden asioiden ajamiseen, ja siihen, mikä lopulta merkitsee eniten: opiskeluaika on lopulta hyvin lyhyt, mutta sen tulisi olla parasta mahdollista ja antaa parhaat eväät työelämään. Ja vieläpä parhaan mahdollisen lopputuloksen antaminen koko Suomen yliopistoista ja ylioppilaskunnista.
Minusta ylioppilaskunnan tavoitteena tulee olla kaikkien sen jäsentensä yhteensaattaminen ja poikkitieteellisyyden mahdollistaminen niin asiassa kuin asiattomuudessakin.
Jarkko Louhelainen
TuKY-listan ehdokas numero 167
