Yliopistopolitiikka on kuollut.

Hyvät opiskelijat.

Yliopistopolitiikka on kuollut.

Yliopistopolitiikka on juuri sitä miltä se kuulostaa. Tylsää, hidasta ja tiukasti kiedottu poliittisiin väreihin. Jos yliopistopolitiikka olisi ihminen, se muistuttaisi vasemmiston vappumarssilta palanneen 16. vuosikurssin ainejärjestöaktiivin, ja liian kauan sosiaalitoimiston takahuoneessa istuneen byrokraatin jälkeläistä.

Kaksivuotisen edustajistokauteni aikana olen aitiopaikalta nähnyt satoja päätöksiä, tuhansia valmistelutunteja ja tolkuttomia paperipinoja, palopuheita. Kauppiksen käytävillä ihmettelen suurelta tuntuneiden päätöksien vaikuttamattomuutta. Luennolla vieressä istuva Riku ei tiedä eilisestä edustajiston dramaattisesta istunnosta tai edes sen olemassaolosta, Oma-opettajat ovat edelleen kateissa ja niitä tutkinnon viimeisiä kursseja järjestetään vain vapunaattoisin – parillisina vuosina.

Opintoedellytysten parantamisesta kyllä tehtiin edarissa tiukan äänestyksen jälkeen kompromissikirjaus poliittiseen linjapaperiin.  Tehtiin päätöksiä.

Poliittisen linjapaperin tehtävänä on muodostaa mielipiteitä niistä arvoista ja asioista, joihin ylioppilaskunta haluaa vaikuttaa. Sen tulisi toimia kaikkien 20 000 opiskelijan ja pakkojäsenen kollektiivisena ajatuspankkina siitä, mitä me yliopistosta ja maailmasta ajattelemme. Kun kaksi vuotta sitten aloitin edustajistourani, kaikki tämä jargon ja byrokratia tuntui älyttömältä. Sitä vastaan halusi kapinoida ja muuttaa asioita. Asioihin tottui, oppi pelaamaan peliä annetuilla säännöillä. Järjestelmä otti omansa ja aiemmin taisteluvalmis merirosvo päättikin liittyä laivastoon.

Ylioppilaskuntamme ongelma ei ole huonot päätökset. Se on päättämättömyys. Kun parhaasta valmistumispäivästään auttamattomasti myöhässä olevat opiskelija-aktiivit ja järjestöjyrät luovat yhteistä ylioppilaskuntaa, ei ylioppilaskunta tunnista sitä arkea, jota todelliset opiskelijat elävät.  Se arki on opiskelua, elämää ja yhdessäoloa, johon liittyy onnistumisten lisäksi myös ongelmia. Näihin asioihin ylioppilaskunnan tulisi keskittyä. Opintojen eteneminen ongelmineen, opiskelijoiden hyvinvointi ja parempi yliopistoelämä. Tällä hetkellä ylioppilaskunta ei tunnista edes niiden olemassaoloa, tai huomaamattomuutaan piilottaa teot paperille kirjoitettuihin periaatteisiin. Hyväntahtoiset yksilöt tekevät päätöksiä  jotka eivät vaikuta ja joilla ei ole merkitystä.

Me kauppakorkeakoululaiset olemme yliopistolla vähän erikoinen porukka. Me puhumme muutoksesta ja uskomme omaan kykyymme muuttaa ympäröivää maailmaa.  Muutos ja erilaiset asenteemme herättävät kuitenkin pelkoa niissä, jotka ovat tottuneet vanhaan ja muovautuneet sen horrosmaiseen mukavuuteen.

Nämä ennakkoluulot saavat ihmisen näyttämään pahimmat puolensa.

Sivulauseessaan meitä ymmärtämättömyyttään ahdasmielisiksi syyttävät ihmiset syyllistyvät huomaamattaan itse syytökseensä. Meidän arvomme ovat erilaisia, mutta tuomme ne julkisesti esiin sillä uskomme niiden luovan yhteistä hyvää.  Kaikki rosvot eivät ryöstä rikastuakseen. Robin Hood kapinoi toimimatonta ja mätää järjestelmää vastaan luoden samalla hyvinvointia. Silti Robin Hood on  helppo leimata rosvoksi, samanlaiseksi kuin ne muut pahat.

Edustajistovaalien ennakkoäänestys alkaa maanantaina.  Meillä on upea ehdokaslista. Erilainen. Se ei sisällä pelkkiä jyriä tai järjestötoiminnan kasvattamia ainejärjestöaktiiveja. Se sisältää kymmenittäin tavallisia opiskelijoita, jotka haluavat vaikuttaa omien ja ystäviensä elämään. He ovat ihmisiä, jotka haluavat luoda ylioppilaskunnan joka arvostaa ja auttaa. Puuttuu ongelmiin.


Nyt on oikea aika tehdä muutos. Omat opintoni ovat loppusuoralla. Olen ollut sekä Turun kauppakorkeakoulun ylioppilaskunnan, että uuden Turun yliopiston ylioppilaskunnan jäsen. Koskaan ei ole liian myöhäistä myöntää virheitään ja nostaa lippu salkoon.

Blogin kirjoitti Juho Harmaa (Ehdokasnumero #135), TuKY-listan ryhmäpuheenjohtaja, 6. vuosikurssin opiskelija ja pitkän linjan järjestöaktiivi, joka aikoo jälleen ryhtyä merirosvoksi kyllästyttyään toimistoupseerina olemiseen. Ja valmistua.

Mikä ihmeen tenttiakvaario?

Tuntuu siltä, että tenttiviikko osaa olla vuodesta toiseen aina yhtä ahdistava. Tilannetta ei auta se, että pitää tehdä 2–3 tenttiä samana päivänä. Ja minkä takia tentit on tehtävä aina seremoniallisesti täyteen pakatuissa luentosaleissa ryttyiselle ja lyijyn töhrimälle konseptipaperille? Aikana, jolloin lähes jokaiselta opiskelijalta löytyy älypuhelin ja kannettava tietokone tämä tuntuu suorastaan absurdilta.

Tässä vaiheessa on hyvä kysyä, kuinka moni on käyttänyt tai edes tietää, mikä on tenttiakvaario? Kyse on videovalvotusta tilasta, jossa opiskelija voi käydä hänelle sopivana ajankohtana suorittamassa luento- tai kirjatenttejä. Kuulostaako hyvältä? Opiskelijan elämää tämä helpottaisi kummasti, jos voisi käydä vaikka kesken periodin hoitamassa pois roikkumaan jääneitä Y-kurssien tenttejä. Paperilla tenttiakvaario onkin hieno konsepti, mutta täällä Turussa se ei ole vielä saanut tuulta siipien alle.

Turun yliopistossa tenttiakvaario on ollut pystyssä jo vuoden 2010 toukokuusta, mutta vain harvat oppiaineet ja luennoitsijat sitä käyttävät.  Tampereen yliopistossa tilanne on toinen, ja siellä tenttiakvaario on otettu jo laajamittaiseen käyttöön.  Eikö tässä ole hyvä paikka ottaa mallia ulkopuolelta ja lähteä itsekin kehityksen mukaan?

TuKYn vaikutuskanavat sähköisen tenttimisen edistämiseen ovat sidoksissa ylioppilaskuntaan. Kehitys lähtee siitä, kun lisätään tietoisuutta ja saadaan sekä opiskelijat että henkilökunta sitoutettua ajatukseen. Itse ainakin kalastelisin mielelläni noppia tenttiakvaariossa sen sijaan, että hikoilen luentosalissa tuskastuneena kaksi tenttipaperia kädessäni. Tämänhetkisen tenttivalikoiman löydät täältä.

Äänestä siis edarivaaleissa kehityksen puolesta – äänestä TuKYä!

Timo Kovala 156
TuKY-lista

Mikä on olemassaolomme tarkoitus?

Mihin ylioppilaskunnan tulee käyttää todella niukkoja resurssejaan? Tuleeko sen valvoa Turun yliopiston opiskelijan etua? Tuleeko sen ottaa kantaa Turun kaupungin kunnallisiin kysymyksiin? Mihin TYYn rahoja tulee käyttää? Mihin TYYn toimiston, telakoiltakin tuttuja, henkilötyövuosia olisi järkevintä käyttää?

TYYn toimintaa säätelevät lukemattomat asia- ja linjapaperit, kuten Suomen laki, poliittinen linjapaperi sekä erilaiset ohjesäännöt. Näistä luonnollisesti kaikkea muuta paitsi Suomen lakia, voi Turun yliopiston ylioppilaskunnan edustajisto muuttaa. Jotkin muutokset esim. ylioppilaskunnan sääntöjen muuttaminen vaatii yliopiston rehtorin hyväksynnän. Käytännössä voidaan kuitenkin sanoa, että edustajisto käyttää ylintä päätäntävaltaa linjapapereiden yms. muuttamisessa.

Viimeisten kuukausien aikana TYYn edustajistossa on esitetty osallistumista kansalaisaloitteeseen varusmiespalveluksen lakkauttamisen puolesta (Ohi on!-kampanja) ja tällä viikolla TYY osallistuu Voi Venäjä!-viikkoon, eli viikko Venäjän ihmisoikeuksien puolesta. Kukaan tuskin voi väittää, etteikö ainakin jälkimmäinen olisi tärkeä kysymys ja sen tukeminen aattellisesti ja moraalisesti  oikein.  Kysymyksiä kuitenkin herää siitä, että onko oikein käyttää 20 000 jäsenen jäsenmaksua tällaiseen toimintaan? Olisiko järkevämpää käyttää niitä alayhdistystoimijoiden kouluttamiseen, vaikuttamistoimiin Turun kaupungin päättäjien suuntaan tulevan raitiotien  muuttamisesta ylioppilaskylän kautta kulkevaksi tai vaikkapa viikkoon Suomen nuorten syrjäytymisen ehkäisemiseksi?

Toinen kysymys, joka on puhuttanut jo vuosia on TYYn harjoittama kehitysyhteistyö ja hyväntekeväisyys. Aina yhtä paljon puhuttava 0,7 on tälläkin vaalikaudella tärkeä kysymys. Onko oikein, että 0,7% jokaisen TYYn jäsenen jäsenmaksusta laitetaan kysymättä suoraan TYYn harjoittamaan kehitysyhteistyöhön? Tällä hetkellä kohteina tälle ovat (lähde):

Jatkuva kohde:
Zimbabwen Aids-orvot ry

Vaihtuva kohde vuonna 2013 (myös vuonna 2012):
Green Living Movement Suomi ry
Viljelijän markkinat – Tuottaville markkinoille pääsyn mahdollistaminen- hanke

Voidaan siis kysenalaistaa se, että voiko kysymättä laittaa toisen rahoja kehitysyhteistyöhön. Kehitysyhteistyöhön kun liittyy paljon kyseenalaisuutta. Onko se oikea tapa auttaa? Konkreettisin kysymys on kuitenkin se, mihin näitä rahoja tulisi käyttää, jos niitä kerran käytetään (lähes jokainen suomalainen ylioppilaskunta tekee jonkinlaista kehitysyhteistyötä). Olisiko oleellisempi jatkuva kohde turkulaiselle ylioppilaskunnalle esimerkiksi Auta Itämerta! –ohjelma tai suomalaisten nuorten syrjäytymisen ehkäiseminen?  Muuttuvaksi kohteeksi taas olisi ehdolla mm: Uusi lastensairaala 2017.

Saastunut itämeri (Jarmo Juuti)

Toki täytyy muistaa etteivät nämä esimerkit ole kehitysyhteistyötä. Edustajisto voi kuitenkin myös päättää siitä käytetäänkö varoja kehitysyhteistyöhön vai suomalaisen yhteiskunnan kehittämiseen.

Nämä kysymykset tulevat takuuvarmasti nousemaan esiin myös ensi edustajistokaudella. Ensi viikolla on edustajistovaalien ennakkoäänestysviikko ja varsinaiset äänestypäivät ovat 5.11. ja 6.11. TuKY-lista ajaa opiskelijalähtöistä ja heihin keskittyvää ylioppilaskuntaa.

Mikä on sinun mielipiteesi?

 

Rakkain TYY-terveisin,

Valistunut kuntalainen

Poikkitieteellisyys on pop!

Bilemainos toisensa jälkeen KY-Aktiivilla. Mutta missä ovat tiedekuntien aine- ja tiedekuntajärjestöjen järjestämät tapahtumat? Miksi niistä ei tiedoteta? Kiinnostaisiko joskus nähdä bileissä muitakin, kuin sinisiä haalareita?

Turun KY jaostoineen ja toimijaryhmineen järjestää vuosittain satoja tapahtumia. Tapahtumien määrän ollessa suuri on kauppatieteen opiskelijoilla paljon valinnanvaraa omasta tarjonnasta – aktiivisista toimijaryhmistä jokaisella on oma sähköpostilistansa, joiden kautta saa tiedon tapahtumista. Suurimmista bileistä ja koko jäsenistölle suunnatuista tapahtumista lähtee mainos myös KY-Aktiiville, joka on samalla tärkein tiedotuskanava esimerkiksi viikkotiedote KYräilijän muodossa – siitä ja TuKYn tapahtumakalenterista selviävät tulevat tapahtumat. Toimijaryhmien tiedottajat tai puheenjohtajat lähettävät KY-Aktiiville tapahtumakutsunsa suoraan, jonka jälkeen Turun KY:n hallituksen viestintävastaava tarkistaa viestin yhteisten pelisääntöjen puitteissa ja hyväksyy sen sellaisenaan lähetettäväksi.

TYY eli Turun yliopiston ylioppilaskunta kokoaa yhteen koko yliopiston opiskelijat. TYYllä onkin olemassa virallinen, KY-Aktiivia vastaava sähköpostilista TYYali. Pääkohderyhmänä ovat alayhdistykset, mutta listalla jaetaan myös jäseniä kiinnostavaa tietoa. Listalle voidaan lähettää tiedotteita esimerkiksi alayhdistysten tapahtumista, ohjeiden mukaan pois lukien kuitenkin ”bileet yms”. Tiedotteita ei voi suoraan lähettää listalle, vaan ne tulee lähettää ensin TYYn järjestösihteerille, joka sitten välittää tapahtumakutsun (pelkkänä tekstinä) osana yhteistä ” Kampuksella ja alayhdistyksissä tapahtuu” –viikottaista postia.

Tästä yhteisen tietokanavan puutteesta on väistämätön seuraus: Turun KY ja toimijaryhmät, jotka ovat TYYn alayhdistyksiä, saavat säännöllisesti seuraavan mukaisia viestejä:

Näyttääkö tutulta?

Hallitukset välittävät toisilleen viestejä, joiden toivotaan tavoittavan koko jäsenistö. Hallituksesta tiedottaja tai jokin muu jäsen katsoo viestin läpi, ja oman näkemyksensä mukaisesti joko jättää viestin huomiotta tai välittää sen toiveen mukaisesti eteenpäin. Jokaisella on omat tapansa ja periaatteensa, jonka mukaan viestejä välittävät. Aikaa ja vaivaa kuluu usealta yhdistykseltä niin postituslistan kasaamiseen kuin tällaisten pyyntöjen läpikäyntiin. Opiskelijankaupunki.fi:n tapahtumakalenteri paikkaa hieman tapahtumanälkäisten kuntalaisten janoa, mutta tiedotuskanavana tapahtumakalenteri yksin ei toimi.

Ylioppilaskunnan yhteishengen lisäämiseksi, jokaisen oman maailmankuvan laajentamiseksi ja muiden tieteenalojen harjoittajiin paremmin tutustumiseksi ehdotankin, että TYY ottaisi käyttöön virallisen TYYali-sähköpostilistan rinnalle TYY-Aktiivi –sähköpostilistan.

Yhteisten yksinkertaisten pelisääntöjen avulla listan sisältö pysyisi siistinä – pelisäännöissä voidaan määrätä esimerkiksi tapahtuman minimikoosta (osallistujamäärän osalta), viestin maksimikoko (jotta postilaatikot eivät täyty liian suurikokoisista kuvista), sekä yleiset muotoiluohjeet. Mikäli listan käyttö vakiintuu, voitaisiin poikkitieteellisen tapahtumalistan käyttöä laajentaa mahdollisesti myös ÅAS:n sekä TUOn suuntaan, jolloin saataisiin yhteys samalla listalla koko Turun opiskelijoihin.

Poikkitieteellisyys on pop – mäen toisella puolella on tuhansia mielenkiintoisia persoonia, joihin ainakin itse haluaisin kovasti tutustua paremmin! Yhteisen tapahtuma/bilesähköpostilistan avulla luotaisiin helppo, vähätöinen ja varmasti kaikkia alayhdistyksiä kiinnostava uusi kanava yhteisöllisyyden lisäämiseen ja myös TYYn mediaseksikkyyden kohentamiseen – onhan yhteisö sen jäsentensä, ja tapahtumiensa summa.

 

 

Sanni Sirkiä, TuKY-lista

Kirjoittaja on ehdolla TYYn edustajistovaaleissa numerolla 189 ja on aiemmin toiminut mm. Turun KY:n viestintävastaavana. Äänestä rohkeaa uudistumista – anna ääni kehittymiselle ja poikkitieteellisyydelle!


TuKY-lista: TYY:lle selkeä strategia

TYYn edustajisto kokoontui vuoden ensimmäiseen kokoukseensa 25.1. Esityslistalla ei kovin montaa asiaa ollut, mutta melkoinen maratonkokous saatiin silti aikaiseksi.

TuKY-lista mm. esitti hallituksen kyselytunnilla kysymyksen hallituksen sektorijaosta, joka oli tehty TYYn vuoden 2012 toimintasuunnitelman vastaisesti. TYYn hallituksen vastaus valiokuntien vetovastuun siirtämisestä pois puheenjohtajiston vastuulta kuitenkin tyydytti ryhmäämme. Kokouksessa keskusteltiin myös Suomen ylioppilaskuntien liiton ylimääräisestä liittokokouksesta ja sinne lähetettävästä delegaatiosta sekä TYY:n tulevasta strategiatyöstä ja työryhmän kokoonpanosta.

Edustajistoryhmiltä pyydettiin ryhmäpuheenvuoroja TYYn strategiaan liittyen ja tässä TuKY-listan kanta asiaan:

”TuKY-lista toivoo ennen kaikkea, että strategiasta tulee riittävän yksinkertainen, selkeä ja suoraviivainen. Strategian tulisi olla oikeasti helposti hyödynnettävissä, eikä liian raskas, koska TYYn kaltaisessa organisaatiossa, jossa pääosin kaikki toimijat vaihtuvat hyvin tiuhaan tahtiin ei erittäin laajaa ja yksityiskohtaista strategiaa saada kuitenkaan hyödynnettyä. TYYn strategian ei missään nimessä tule olla ylioppilaskunnan yksityiskohtainen käyttöohje vaan konkreettinen apuväline suurpiirteisine suuntaviivoineen, joka tähtää vähintään 5 vuotta eteenpäin.

Mielestämme TYYn tehtävä on tuottaa lakisääteisten tehtäviensä lisäksi ne palvelut, joissa sillä on asemansa ansiosta selkeä etu muihin vastaavia palveluja tuottaviin palveluntarjoajiin verrattuna.

Ensisijaisesti tulisi valvoa opiskelijan etuja käytännönläheisellä tavalla hyödyntämällä suurimmat voimavaramme: ihmiset, ja verkostot ja näiden avulla luoda mahdollisimman hyvin toimiva organisaatio, TYY-henki ja sitä kautta riittävä varallisuus järjestötoiminnan mahdollistamiseen.

TYYn ei siis tulisi lähteä kilpailemaan tai tuottamaan rinnakkaisia palveluita sellaisilla osa-alueilla, jotka kuuluvat muiden toimintaympäristömme toimijoiden velvollisuuksiin, vaan käyttää ylioppilaskunnalle suotuja vaikutuskanavia jo olemassa olevien  palveluntarjoajien laadun parantamiseen.

Unelmiemme TYY tekee opiskeluajasta parhaan mahdollisen tuleville ja nykyisille opiskelijoille. Lisäksi se olisi riittävän kevyt, dynaaminen ja tulevaisuusorientoitunut.”

 

Tommi-Juhani Jokinen

TuKY-listan ryhmäpuheenjohtaja