Vuosi on lyhyt aika

Huh. Vuoden viimeinen TuKY-blogi. Miten samaan aikaan vuosi voi tuntua näin lyhyeltä, mutta viime joulukuusta tuntuu myös olevan pieni ikuisuus? Mutta onhan tässä vuodessa keretty tehdä vaikka ja mitä.

Vuoden alussa Leena myi vielä Wanhassa Narikassa viimeisiä prujuja ja collegeita. Nyt Wanha Narikka on jo useamman kuukauden toiminut opiskelijoiden oleskelutilana ja paikkana, josta saa kahvia vielä Mercan kahvilan sulkeutumisen jälkeenkin. On ollut ilo nähdä, että tila on otettu käyttöön muidenkin kuin pöytäkunnan päivystysvuorojen toimesta. Syksyllä saatiin jälleen myyntiin myös kauan kaivattua TSE- ja TuKY-merchiä, ja pari viikkoa sitten saapuneet TSE-collegetkin ovat huvenneet nopeaan uusille omistajilleen. On vietetty TuKYn historian toistaiseksi pisin vappu ja upeat vuosijuhlat, ja toivotettu tervetulleeksi uusi erä pupuja. Juhlaan on ollut syytä järjestöpöhinän lisäksi myös opiskelujen puolella, ja monen muun tavoin myös itse saavutin yhden opiskeluajan isoista etapeista valmistumalla kandiksi alkusyksystä (vain kolme kuukautta aikataulusta myöhässä!).

Myös TuKYn viestintäsektorin vuoteen on mahtunut monenlaista. Huhtikuussa TuKYn viestintä vaihdettiin kaksikieliseksi, ja kesällä Pupuoppaan lisäksi ilmestyi sen englanninkielinen kaveri Bunny Guide ensimmäistä kertaa sitten kesän 2016. TuKYn nettisivuja lähdettin uudistamaan keväällä, ja myös englanninkielinen kieliversio sivuista löytyy viimein suoraan TuKYn sivujen alta. Marraskuun lopussa Viestintätiimi järjesti yhteistyössä EVAn kanssa Vision Board Nightin, toimituskokousten ohella ensimmäisen tapahtumansa ikinä! Useamman vuoden tuskastelun jälkeen KYlisteen painopaikka saatiin myös nyt syksyllä viimein vaihdettua, ja hyvä niin. Ensimmäisenä uudesta painopaikasta saatiin nimittäin ulos KYlisteen jo 50-vuotista taivalta juhlistava erikoisnumero. Tiesitkö, että vuonna 1974 perustettu KYliste on kaksi vuotta TuKYn vanhinta jaostoa Kulttista vanhempi?

TuKYn joulukuu on hiljaista aikaa. Viimeisiä valintoja ensi vuoden tiimeihin ja hallituksiin tehdään vielä, mutta pääosin arki kuluu viimeisten tenttien ohella uusien tiimien ja hallituslaisten perehdyttämisessä, sekä väistyvien pestinhaltijoiden osalta sen pohtimisesta, mitä kaikella tällä vapautuvalla ajalla ensi vuonna tekisikään. Ainakin allekirjoittanut joutuu pohtimaan uudelleen, millä muilla tavoilla vapaa-aikaa voi viettää, jos ei TuKYn toimistolla lorvien ja viestinnän parissa. Verrattuna alkusyksyn pöhinään tuntuu kuitenkin ihan hyvältä nyt loppuvuodesta keretä hetki vain istua toimistossa tekemättä aidosti mitään.

Jotenkin sitä aina ajattelee, että kyllä sitten kerkeää (mitä? liikkua, syödä paremmin, aloittaa uuden harrastuksen, lukea Ru1c tenttiin…), kun saa tämän projektin tai nämä pari viimeistä esseetä tai tenttiä vielä pois alta. Kummasti sitä hommaa aina kuitenkin ilmestyy lisää, niin henkilökohtaiseti kuin TuKYnkin tasolla. Joulu ja vuodenvaihde tarjoavat pienen tauon, mutta viimeistään tammikuun puolessa välissä TuKYssä alkaa tapahtua taas. Tulossa on kuitenkin iso vuosi; paitsi että juhlimme jo 75-vuotiasta Turun KY:tä, tulemme myös kohtaamaan muutoksia, kun syksyllä TSE:llä aukeaa kansainvälinen kandiohjelma. Muutosten ja perinteiden väliin onneksi osuu myös TuKYn uusi viisivuotisstrategia, joka pääsee ohjaamaan meitä uuteen suuntaan.

Vaikka tuleva vuosi tulee varmasti olemaan yhtä tapahtumantäyteinen ja upea kuin tämäkin, tuntuu silti haikealta jättää kaikki tämän vuoden kokemukset vuodenvaihteen tälle puolen. Olen saanut vuoden aikana kokea ja olla mukana tekemässä mahtavia asioita, ja tutustua upeisiin ihmisiin. Erityisen kiitollinen olen upeasta pöytäkunnastamme, porukasta joiden kanssa olen saanut tätä vuotta viettää. Olette ihania <3

Nautitaan vielä hetki tästä vuodesta. Oli edessä sitten vielä tenttejä, töitä tai muita kiireitä, kannattaa pyrkiä pitämään edes muutama päivä lomaa ja lepäämään vielä ennen vuodenvaihdetta. Sitten on taas vuosi aikaa tehdä kaikkea mahdollista; tekevältä harvemmin loppuu tekeminen kesken, ja uusia projekteja ilmestyy kyllä.

Tsemppiä viimeisiin koitoksiin ja muistakaa nauttia,

Anna Immo
Viestintävastaava

P.S. Olemme viime viikolla pohtineet myös pitkään ja hartaasti Turun KY:n 75. juhlavuoden logokilpailun voittajaa. Pitäkää korvat höröllä, sillä voittaja julkaistaan pian! Ei myöskään tarvitse huolehtia, että joululomalle pitäisi lähteä ilman lukemista, sillä vuoden viimeinen KYliste ilmestyy Issuuseen vielä tällä viikolla! Hyvää kannattaa odottaa.

Pohdintoja prosesseista ja yhteistyöstä yli toimijarajojen.

Jos Elämää miettii elokuvana, olemme kukin oman elokuvamme päähenkilö ja seuraamme tarinaa siitä päähenkilön perspektiivistä. Katsojillemme, eli muille kuntalaisille, kollegoillemme tai ystävillemme, juoni ja tarkastelukulma on kuitenkin toinen ja me esitämme heidän tarinoissaan vain jotain sivurooleista. Esim. yhdistyksen puheenjohtaja voi nähdä itsensä action-leffan supersankarina, joka pelastaa kaikki, kun taas kuntalaisen perspektiivistä hän voi olla se lastentarinan lohikäärme, jonka kohtaamista kannattaa aina välttää.

Prosesseja ja toimintatapojamme kehittäessä on kriittisen tärkeää pystyä tarkastelemaan kokonaisuuttaa ikään kuin elokuvan ohjaajan näkökulmasta, helikopteriperspektiivistä. Prosessien ja yhteisten toimintatapojen kehittäminen on periaatteessa hyvin yksinkertaista. Määritetään yhteinen tavoite, sovitaan tapa toimia, toimitaan sen mukaan, arvioidaan kuinka hyvin menee ja muokataan kertyneen opin perusteella.

Käytännössä siihen liittyy kuitenkin monenlaisia haasteita. Ylempitaho voi kokea, että hän näkee kokonaisuuden, mutta ei kuitenkaan tunne käytännön arjen haasteita, joita toimintapa luo. Oman työnsä asiantuntija voi olla syväosaaja, mutta ei kohtaa haasteita, joita hänen työnsä kannalta tehokkain toimintatapa aiheuttaa naapurifunktiossa. Monella on arjen toiminnassa niin kiire, että työn kehittämiseen ei yksinkertaisesti löydy aikaa, vaikka siihen pitäisi säännöllisesti keskittyä.
Toimintatapojen kehittäminen vaatii saman tarinan tarkastelua ja keskustelua eri roolihahmojen perspektiivistä sekä elokuvan juonen jatkuvaa systemaattista parantamista. Ja tästä syntyvän hittielokuvan esiintyjillä on meidän kaikkien kasvot.

Kaiken kaikkiaan voin olla hyvin ylpeä siitä, miten me TuKY:ssä olemme kuluvana syksynä tehneet yhteistyötä yli toimijarajojen ja kehittäneet toimintatapojamme suuntaa, josta seuraavien on helppo jatkaa sinikultaisen yhdistyksemme eteenpäin viemistä.

TSEmppiä jokaiselle lukuvuoden loppurutistukseen ja oikein hyvää joulun odotusta!

Ville Väänänen
Talouspäällikkö

KV-vastaavan vaihtovinkit

Hyvää uuden viikon alkua kaikille! 

On taas se aika vuodesta, kun monet teistäkin hakevat vaihtoon eri puolille maailmaa. Mikäli olet lähiaikoina miettinyt vaihtoon lähtemistä, lue nämä viisi vinkkiä, jotka keräsin sinulle;

  1. Suunnittele ajoissa

      Vaihtoon lähtö vaatii huolellista valmistautumista ja ajoissa aloittaminen säästää sinut suurimmalta stressiltä. Ensimmäinen askel on valita itselle sopiva kohde ja ohjelma. Tutki siis rohkeasti eri vaihtoehtoja ja yliopistojen kurssitarjontaa, jotta löydät itsellesi kiinnostavan ja sopivan ohjelman. On myös tärkeää perehtyä vaihtoon liittyviin hakuohjeisiin ja aikatauluihin ajoissa.

       2. Valmistaudu käytännön asioihin

      Vaihtoon lähteminen tarkoittaa myös monien käytännön järjestelyjen hoitamista. Tarkista siis tarvitsetko kohdemaassa passia tai viisumia ja hoida asuntoasiat ajoissa kuntoon. Monet vaihto-ohjelmat tarjoavat opiskelija-asuntoloita, mutta jos etsit asuntoa itse, kannattaa hyödyntää esimerkiksi paikallisia opiskelijaryhmiä tai vaihtoyliopiston suosituksia.

      3. Valmistaudu kulttuurieroihin

        Vaihto-opiskelu on erinomainen tilaisuus syventyä uuteen kulttuuriin, mutta se voi myös olla aluksi jännittävää. Voi siis olla hyödyllistä tutustua etukäteen kohdemaan kulttuurin tapoihin ja normeihin. Voi olla myös hyödyllistä opetella etukäteen kohdemaan kieltä – vaikka englanti riittäisi opiskeluun, paikallisen kielen hallinta auttaa arjessa ja avaa ovia paikallisiin ystävyyssuhteisiin. Kulttuurishokki voi olla osa kokemusta, mutta siihen voi suhtautua oppimisen mahdollisuutena. Ymmärrä, että sopeutuminen vie aikaa, ja ole armollinen itsellesi.

        4. Suunnittele opintojasi, mutta jätä aikaa myös muulle

          Vaihto-opiskelijana yksi tärkeimmistä asioista on tasapainon löytäminen opiskelun ja uusien kokemusten välillä. Varmista hyvissä ajoin yliopiston kanssa, että vaihtokurssit voidaan hyväksyä osaksi tutkintoasi. Vaikka vaihdossa on usein tarkoituksena saada opintoja eteenpäin, älä unohda, että kyseessä on myös ainutlaatuinen mahdollisuus tutustua uuteen kulttuuriin, matkustaa ja luoda muistoja.

          5. Ole rohkea ja verkostoidu

            Vaihtokokemus on mahdollisuus laajentaa verkostoja ja solmia uusia ystävyyksiä ympäri maailmaa. Osallistu aktiivisesti vaihtoyliopiston järjestämiin tapahtumiin ja liity vaihtareiden yhteisiin ryhmiin. Ole rohkea ottamaan kontaktia myös itse paikallisiin opiskelijoihin, sillä he voivat tutustuttaa sinut kulttuuriinsa syvällisemmin. 

            Jos vaihtoon lähtö kiinnostaa, tule kuuntelemaan CIA:n järjestämää vaihtoinfoa torstaina 28.11. klo 15 eteenpäin. Zoom-linkki löytyy samana päivänä CIA:n Instagramista.

            Terkuin,

            Sara Korpineva
            Kansainvälisten asioiden vastaava

            Eläköityvän kopon kuulumiset

            Viimeisimmissä blogeissa on puhuttu paljon HalVa-kaudesta ja siihen liittyvästä jännityksestä, pettymyksistä, iloista ja suruista. Ja vaikka mielellään kirjoittaisin sentimentaalista tekstiä siitä, kuinka kannattaa hakea rohkeasti eri pesteihin, kuinka olen ylpeä jokaisesta hakijasta ja kuinka jokainen lopulta päätyy sinne, minne on tarkoituskin, niin aikaikkuna tälle tekstille on mennyt ikävästi ohi. Ja saattaa myös olla, että pyydettiin sentimentaalisten tekstien sijasta kirjoittamaan siitä mitä on oikeasti tehnyt. Joten kirjoitankin nyt siitä, mitä allekirjoittanut, pian eläköityvä kopo on puuhaillut toiseksi viimeisenä kuukautenaan pestissä.

            Marraskuun ensimmäinen kokonainen viikko alkoi kylterikopojen (kauppakorkeakoulujen koulutuspoliittisten vastaavien) tapaamisella. Olemme kylterikopojen kanssa tavanneet toisiamme läpi vuoden eri kylterivujuilla, ja meistä on tullut melko tiivis porukka. Joten tämä meidän viimeinen yhteinen tapaamisemme tarjosi meille tilaisuuden fiilistellä mennyttä vuotta ja pitää hauskaa vielä viimeisen kerran porukalla yhdessä.

            Ja sitten tulikin jo aiemmin mainittu HalVa-kausi. Näin eläköityvänä vanhuksena HalVa-kauden tunteet oli enemmänkin ihailua kaikkia hakijoita kohtaan, ja tyytyväisyyttä siitä, että yhdistys jää hyviin käsiin. Samaan aikaan koko viikko kopomiitteineen ja HalVoineen on ollut todella kiireinen; tässä periodissa allekirjoittaneella on ollut vain yhdet demot viikossa ja sekin on välillä ollut liikaa. Tämä viikko on vähän rennompi itselle näin ei-jaostopuheenjohtajana, mutta ensi viikolla siintää jo rakkaan Ulkkiksemme järjestämä Peiskä sekä ruotsinkielisen tytärjärjestömme MK:n vuosijuhlat.

            Mites sitten jatko? Ensi vuonna osallistun ainakin rakkaan speksimme tuotantoon, jota odotankin jo innolla. Sitten muu aika meneekin kandin kirjoittamiseen ja kanditutkinnon viimeistelyyn ylipäätään. Tavallaan se on todella rentoa tämän vuoden kiireiseen menoon verrattuna, mutta kyllä tätä tulee myös ikävä.

            Mutta tämä tilannepäivitys on jo tarpeeksi pitkä. Kiitos kun luit, ja tsemppiä loppuvuoteen!

            Rock n’ roll,

            Robert Vehma

            Koulutuspoliittinen vastaava

            TSEmppiä halvakauteen!

            Viime viikko oli kaiken kaikkiaan erityisen tunteikas sisältäen iloa, surua ja jännitystä. Tällä viikolla alkavien jaostohalvojen kunniaksi voisinkin kirjoittaa teille pienen muistelman omasta matkastani, joka ei ole aina ollut niin helppo ja vaivaton. Oma tarinani alkoi pupusyksynä 2022, kun astelin itsevarmasti ensimmäiseen jaostohalvaan intoa ja jännitystä täynnä. Ilta päättyikin moneen pestiin ehdolle asettumisen jälkeen kyynelien ja epätoivon täyteiseen kotimatkaan. En antanut sen lannistaa, vaan suuntasin seuraavana päivänä seuraavaan jaostohalvaan ja uskoin sen olevan päivänäni. Arvata saatattekin, itsevarmuuteni jäi Parkin lattialle ja kyyneleet silmissä lähdin taas kotimatkalle. Uskokaa tai älkää jaksoin yrittää vielä viimeisillä voimillani NESUn HalVassa ja kaikkia odotuksia vastaan minut julistettiinkin lopulta NESU-TuKYn yrityssuhdevastaavaksi vuosimallia 2023.

            Siinä se vuosi vierähtikin yrpän hommissa rakkaan NESU23:sen kanssa. Järjestimme monia upeita tapahtumia, sain hommattua paljon sponsseja ja ennen kaikkea koin onnistumisen ja ystävyyden tunteita läpi vuoden. Silloin olin löytänyt oman paikkani osana Turun KY:tä ja koin halua päästä jatkamaan omaa matkaani. Turun KY:n Syyskokous vuosimallia 2023 koitti ja muutaman viikon jännitys alkoi kasautua harteillani, kun odottelin monta pitkää tuntia Osuuskauppasalin penkissä omaa vuoroani. Monet ystävistäni kävivät puhujapöntössä loistamassa ennen omaa vuoroani ja sain olla heistä jo silloin todella ylpeä. Sitten koitti vihdoin vuoroni ja astelin jalat täristen puhujapöntön ääreen. Kysymyksistä en muista enää yhtäkään, enkä myöskään ajatellut ikinä katsoa nauhoitettua striimiä siltä päivältä. Hauskin juttuhan siinä tosiaan oli se, ettei minulla yhden yhtä vastahakijaa edes asettunut silloin ehdolle… Toisin sanoen se oli ehkä elämäni yksi jännittävimmistä päivistä kaikkien niiden tuomitsevien katseiden alla kuntalaistemme edessä, mutta saan olla siitä erittäin ylpeä vielä tänäkin päivänä!

            Tämän takia viime viikko olikin kaikin puolin tunteita herättävä. Tiistaina syyskokouksessa pääsin taas istumaan moneksi tunniksi Osuuskauppasalin penkkiin ja jännittämään muiden puolesta. Kerran sen jo kokeneena, tietää miten paha paikka on astella kuntalaisten eteen nöyrin ottein ja yrittää saada selkoa kysymyksistä ja kaiken lisäksi vielä vastatakin niihin jotain. Näimme jälleen niin monet ylittämässä itsensä ja koimme tunteita laidasta laitaan yhdessä hakijoiden kanssa. Olen erittäin ylpeä jokaisesta, joka eteen asteli ja saattekin olla itsestänne äärimmäisen ylpeitä. Te veditte niin hienosti jokainen!

            Siinä se sitten taas vierähti, varmasti tähän astisen elämäni ikimuistoisin vuosi, yhdessä rakkaan NESU-TuKY 24:sen ja TuKYh:n kanssa. Vuosi oli täynnä ihania muistoja, ystäviä, kokemuksia ja tärkeitä oppeja. Vaikea ajatella tämän kaksivuotisen opettavaisen matkan kääntyneen loppusuoralle. On vaikea pukea sanoiksi, miten paljon nämä vuodet ovat antaneetkaan. Siitä epävarmasta pupusta kasvoikin lopulta itsevarma, osaava ja kunnianhimoinen NESU-vastaava, joka saa ikuisesti olla ylpeä siitä, että jaksoi koluta jokaisen HalVan läpi luovuttamatta. Tämän takia halusinkin kirjoittaa oman tarinani tämän viikon blogiin toivoen, että edes yksi teistä päättäisi astua epämukavuusalueelleen ja löytää paikkansa osana Turun KY:tä. Enkä tällä tarkoita, että jokaisen teistä pitäisi tällä viikolla HalVaan astella ja asettua ehdolle, vaan jos pienestikään mikään toiminta täällä kiinnostelee, niin lähtekää mukaan. Lupaan, ettette tule katumaan, vaan löydätte itselleni oikean paikan oikeiden ihmisten seurassa.

            Suurin kiitos kuuluu siis Turun KY:n hallitukselle vuosimallia 2024, NESU-TuKYlle 24, NESU-TuKYlle 23 ja monille monille muille, jotka ovat olleet osana tätä matkaa. TSEmppiä niin paljon kaikille HalVa-viikkoon, te slayaatte! <3

            Rakkain terveisin, NESU-vastaavanne’24

            Martta Iso-Kuortti
            NESU-vastaava

            Maajussin matkapäiväkirja

            Viimeksi kun kirjoitin blogia, olin armeijan hommissa susirajalla (kertaamassa onneksi vain). Nyt olen Länsi-Saksassa traktori- ja puimuritehtaalla. Vaikka on välissä käyty leikkimässä sotaa ja oltu myös reissussa, niin on niitä töitäkin tehty viimeisen hallitusvuoden aikana. Onneksi niitä ei ole kuitenkaan joutunut tekemään yksin, vaan on tukenani ollut kaiken tietävät alumnimme, ystäväni sekä tietenkin rakas pöytäkunta, jonka kanssa niitä hommia on sitten painittu viikosta toiseen enemmän tai vähemmän. Haluaisinkin nyt käyttää blogivuoroni kertoakseni omasta hallitusvuodestani hieman.

            Hommat lähti käyntiin jo heti loppuvuodesta, mutta silloin suurin osa ajasta ja aivosoluista meni perusasioiden opettelemiseen. Alkuvuodesta päästiin kuitenkin heti homman pariin ja kalenteri alkoikin pikkuhiljaa täyttyä palavereista, erilaisista projekteista kuten speksin organisoinnista sekä tietenkin muistakin tapahtumista. Keväällä ei siis hirveästi tullut kotona vietettyä aikaa, mutta se oli täysin omaa syytä, kun oli pitänyt keksiä menoa toisen perään pakollisten asioiden päälle. Opintoja tuli silti myös ihmeen kaupalla samalla suoritettua, vaikka aamu 8 luennot eivät hirveästi houkutelleet. Kevään loppuessa kehosta ja päästä jostain kumman syystä huomasi, että uupumusta oli läsnä. Sain kuitenkin pidettyä pienen loman ennen maatalous hommien ja kesän muiden kiireiden jatkumista joka helpotti.

            Kesän loppupuolella pääsi taas innolla odottamaan koulun alkua sekä hallitushommien jatkumista. Suurta jännitystä syksyyn loi uusien pupujen saapuminen ja orientaatio viikossa mukana oleminen. Orientaatioviikko oli taatusti monelle pupulle ikimuistoinen ja siitä kiitos kuuluu kaikille henkilöille jotka ovat olleet luomassa viikkoa joko osallistujana tai järjestäjänä. Erityiskiitos kuitenkin vielä hallituksemme omalle sopolle Idalle, joka organisoi koko homman❤️

            Syksy on VPJ:lle, sekä myös muulle hallitukselle pitkälti samankaltainen kuin kevätkin, eli tapahtumat rullaa ja kokoustellaan. Tämän lisäksi siihen kuuluu myös valmistautuminen syyskokoukseen ja omiin halvoihin. Omia ja muita julkisia dokumentteja päivitellään sekä toimintasuunnitelman projekteja saatetaan loppuun samalla kun testamenttiin kirjataan muistiinpanoja kuluneelta vuodelta. Pestit jatkuu toki halvojen jälkeenkin vielä aina vuodenvaihteeseen asti, mutta lainaten itseäni tekstin alkupuolelta, on se lähinnä kouluttamista ja pestiin perehdyttämistä. Muutamat tapahtumat on kuitenkin vielä järjestettävänä ja kokoukset kokoustettavana ennenkuin pääsee eläköitymään (pintahiivaan).

            Vuoteni Turun KY:n hallituksessa on ollut aika ajoin rankka, mutta unohtumaton enkä haluaisi vaihtaa sitä mihinkään. Kiitos siitä kuuluu rautaiselle hallituksellemme. En lähde kirjaamaan kaikille tähän erillistä muistokirjoitusta, koska blogista loppuisi silloin tila kesken. Mutta pieni kiitos kuitenkin. Eli kiitos kuluneesta vuodesta ja unohtumattomista hetkistä kaikille työntekijöillemme (mukaanlukien talto pj😘), jaostojen pj:t, hallituksen muut jäsenet sekä erityisesti puheenjohtajallemme Jennylle (oot ollu jätte Reipas)❤️

            Suosittelenkin juuri sinua blogin lukija hakemaan tulevissa halvoissa mukaan toimintaamme, jos olet vähääkään miettinyt sitä! Oli kyse sitten pienemmistä toimijoista, jaostoista, projekteista tai vaikka TuKYn hallituksesta. Olen oppinut ja päässyt kokemaan niin paljon viimeisen vuoden aikana, vaikuttanut koulumme toiminnassa sekä saanut ympärilleni ihmisiä joita voin kutsua ystävikseni, kiitos hallitustoiminnan.

            Tsemppiä kaikille loppuvuoteen opintoihin, halvoihin sekä töihin!

            Anton Martti
            Varapuheenjohtaja