Taas on maapallo kiertänyt auringon ympäri, ja sen myötä on myös monilla meillä alkaneet uudet tehtävät sekä roolit. Itselläni uusivuosi VPJ:nä on alkanut päivitellessä toimijarekisterejä, suunnitellessa vuoden aikataulua ja kouluttaessa uusia toimijoita. Kevään TuKY-koulutuksessa olikin mukava nähdä kaikkia uusia toimijoita täydessä Osuuskauppa-Salissa valmiina uuden vuoden uusiin koitoksiin. Hauska on nähdä mitä kaikkea vuosi tuo tullessaan. Vaihtaako Visio taas logoaan? Syntyykö uusia toimijaryhmiä? Mikä jaosto valtaa minkäkin toimijaryhmän? Varma kuitenkin voi olla siitä, että niin uudet puput kuin vanhat rusakotkin tulevat tarjoamaan meille kaikille viihdettä, edunvalvontaa ja tapahtumia, mistä me kaikki hyödymme. Haluankin jo tässä kohtaa vuotta kiittää jokaista, joka on laittanut itsensä likoon ja hypännyt mukaan toimintaan.
Vuosi voi olla monelle rankka. Tapahtumien järjestäminen on oikeaa työtä ja voi välillä tuntua, että omille harteille tippuu aivan liikaa asiaa. Hyvä onkin muistaa, että kaikki toimintamme on vapaaehtoistyötä ja tätä tehdään sen takia, että siitä nautitaan ja saadaan elämänkokemuksia. Ei siis kannata menettää yöuniaan sitsiruokien tai parkkisiivousten suhteen. On kuitenkin hyvä muistaa silti tehdä hommat kunnolla, niin voi olla itsestään ylpeä ja katsoa vuoden jälkeen taaksepäin hyvällä mielellä. Vuosi tulee menemään nopeasti, joten koittakaa vaalia jokaista hetkeä. Kivoja hetkiä ilolla ja vaikeita hetkiä opin kannalta. Hakekaa vertaistukea toisistanne ja kyselkää kavereiltanne, miten heillä menee. Hienointa Turun KY:ssä on yhteisömme, johon me kaikki kuulumme. Ei vain toimijat ja aktiivit, vaan jokainen kuntalainen. Pidetään siis toisistamme huolta myös vuonna 2025. Toivotankin kaikille TSEmpit uuteen vuoteen ja uusiin haasteisiin.
Viimeksi kun kirjoitin blogia, olin armeijan hommissa susirajalla (kertaamassa onneksi vain). Nyt olen Länsi-Saksassa traktori- ja puimuritehtaalla. Vaikka on välissä käyty leikkimässä sotaa ja oltu myös reissussa, niin on niitä töitäkin tehty viimeisen hallitusvuoden aikana. Onneksi niitä ei ole kuitenkaan joutunut tekemään yksin, vaan on tukenani ollut kaiken tietävät alumnimme, ystäväni sekä tietenkin rakas pöytäkunta, jonka kanssa niitä hommia on sitten painittu viikosta toiseen enemmän tai vähemmän. Haluaisinkin nyt käyttää blogivuoroni kertoakseni omasta hallitusvuodestani hieman.
Hommat lähti käyntiin jo heti loppuvuodesta, mutta silloin suurin osa ajasta ja aivosoluista meni perusasioiden opettelemiseen. Alkuvuodesta päästiin kuitenkin heti homman pariin ja kalenteri alkoikin pikkuhiljaa täyttyä palavereista, erilaisista projekteista kuten speksin organisoinnista sekä tietenkin muistakin tapahtumista. Keväällä ei siis hirveästi tullut kotona vietettyä aikaa, mutta se oli täysin omaa syytä, kun oli pitänyt keksiä menoa toisen perään pakollisten asioiden päälle. Opintoja tuli silti myös ihmeen kaupalla samalla suoritettua, vaikka aamu 8 luennot eivät hirveästi houkutelleet. Kevään loppuessa kehosta ja päästä jostain kumman syystä huomasi, että uupumusta oli läsnä. Sain kuitenkin pidettyä pienen loman ennen maatalous hommien ja kesän muiden kiireiden jatkumista joka helpotti.
Kesän loppupuolella pääsi taas innolla odottamaan koulun alkua sekä hallitushommien jatkumista. Suurta jännitystä syksyyn loi uusien pupujen saapuminen ja orientaatio viikossa mukana oleminen. Orientaatioviikko oli taatusti monelle pupulle ikimuistoinen ja siitä kiitos kuuluu kaikille henkilöille jotka ovat olleet luomassa viikkoa joko osallistujana tai järjestäjänä. Erityiskiitos kuitenkin vielä hallituksemme omalle sopolle Idalle, joka organisoi koko homman❤️
Syksy on VPJ:lle, sekä myös muulle hallitukselle pitkälti samankaltainen kuin kevätkin, eli tapahtumat rullaa ja kokoustellaan. Tämän lisäksi siihen kuuluu myös valmistautuminen syyskokoukseen ja omiin halvoihin. Omia ja muita julkisia dokumentteja päivitellään sekä toimintasuunnitelman projekteja saatetaan loppuun samalla kun testamenttiin kirjataan muistiinpanoja kuluneelta vuodelta. Pestit jatkuu toki halvojen jälkeenkin vielä aina vuodenvaihteeseen asti, mutta lainaten itseäni tekstin alkupuolelta, on se lähinnä kouluttamista ja pestiin perehdyttämistä. Muutamat tapahtumat on kuitenkin vielä järjestettävänä ja kokoukset kokoustettavana ennenkuin pääsee eläköitymään (pintahiivaan).
Vuoteni Turun KY:n hallituksessa on ollut aika ajoin rankka, mutta unohtumaton enkä haluaisi vaihtaa sitä mihinkään. Kiitos siitä kuuluu rautaiselle hallituksellemme. En lähde kirjaamaan kaikille tähän erillistä muistokirjoitusta, koska blogista loppuisi silloin tila kesken. Mutta pieni kiitos kuitenkin. Eli kiitos kuluneesta vuodesta ja unohtumattomista hetkistä kaikille työntekijöillemme (mukaanlukien talto pj😘), jaostojen pj:t, hallituksen muut jäsenet sekä erityisesti puheenjohtajallemme Jennylle (oot ollu jätte Reipas)❤️
Suosittelenkin juuri sinua blogin lukija hakemaan tulevissa halvoissa mukaan toimintaamme, jos olet vähääkään miettinyt sitä! Oli kyse sitten pienemmistä toimijoista, jaostoista, projekteista tai vaikka TuKYn hallituksesta. Olen oppinut ja päässyt kokemaan niin paljon viimeisen vuoden aikana, vaikuttanut koulumme toiminnassa sekä saanut ympärilleni ihmisiä joita voin kutsua ystävikseni, kiitos hallitustoiminnan.
Tsemppiä kaikille loppuvuoteen opintoihin, halvoihin sekä töihin!
Kevätlukukausi ja koko lukuvuosi alkaa olemaan näillä näppäimillä valmis. Joillekin se oli vasta ensimmäinen monista ja toisille taas jo viimeinen. Kiitos kuitenkin kaikille teistä taas yhdestä unohtumattomasta vuodesta rakkaassa kauppakorkeakoulussamme. Erityiskiitos vielä myös koko tämän vuoden pöytäkunnalle, jonka kanssa olen saanut puuhailla ja ajaa yhdistyksen asioita eteenpäin. On ollut huikea ensimmäinen puoli vuotta teidän kanssa <3
Kuitenkin ennen kuin päästään lopettamaan tämä lukuvuosi, on edessämme opiskelijoiden suurin ja halutuin juhla, eli rakas vappumme. Olen itse nauttinut ja pitänyt vapusta aina pienestä tenavasta asti, kun olemme menneet koko perheen voimin Puolalanmäelle laittamaan lakkeja päähän ja kippistelemään simaa. Viimeisimpinä vuosina juoma on vaihtunut kuohuvaan ja asut haalareihin, mutta idea ja traditio on silti säilynyt.
Tänä vuonna pelästyinkin hieman, kun huomasin eräänä aamuna, että postiluukusta oli tipahtanut kirje valtiolta. Kertauskutsuhan se oli ja vielä huhtikuun loppuun. Kertaus osui kuitenkin onneksi juuri ennen vappua olevalle vklp. Eli pääsin tai jouduin, miten sen nyt ikinä haluaa tulkita, viime vklp kertaamaan itärajalle. Alkuun harmitti, että joudun jättämään wappusitsit sekä MayDay Mayhemin väliin ja lähtemään Turusta juuri vappu tunnelman ollessa korkeimmillaan. Nyt vklp jälkeen voin kuitenkin sanoa, että happihyppely metsässä täysin eri maailmassa, mihin olin ehtinyt jo tottua viimeisen parin vuoden aikana, teki todella hyvää vapun rientojen ja opiskeluiden ohelle. Vaikka olin vklp valtion toimesta enkä suoraan omasta tahdosta metsässä pyörimässä ja möyrimässä, oli se hauskaa ja jopa virkistävää normaaliin arkeen verrattuna.
Arjesta puheen ollen, alkoi ihmisillä nyt toukokuussa kesätyöt, opinnot tai vanhempien terassiremontti ja muu arki, niin muistakaa myös ohessa ladata niitä omia akkujanne ja varsinkin nauttia Suomen kesästä. Käykää ihastelemassa luontoa, menkää mökeillä uimaan sekä saunomaan ja nauttikaa kunnolla siitä ylihintaisesta cocktailista terassilla, sillä kesä on nopeammin ohi mitä luulettekaan.
Tiivistyksenä vielä loppuun, ottakaa ilo irti ja nauttikaa aina kaikesta mitä ikinä teettekään sekä levätkää ja ladatkaa omia akkujanne. Olette joka ikinen ansainneet sen.
Mitä seuraa, kun yhdistetään kaks nelosvuosikurssilaista, joiden ois varmaan jo pitänyt eläköityä TuKY-hommista, valmistua kandiksi (Miska valmistui maaliskuussa ja ite oon kandi ihan just eli toivoa on t. Pihla) tai esim. mennä oikeisiin töihin?
Turun KY:n historian pisin vappu.
Tänä vuonna vappua juhlitaan ennätyksellisen pitkään peräti 19 päivän ajan 19 eri tapahtumassa. Ensimmäisestä viikosta ollaan jo selvitty hyvin, mutta vielä tapahtumia riittää jokaiselle. Meillä vapputuottajina oli tänä vuonna visio uudistaa tapahtumaportfoliota uusien tapahtumakonseptien myötä ja teemana olikin, että halusimme tapahtumavalikoimasta löytyvän aidosti jokaiselle jotakin. Tapahtumia lähdettiin kehittämään esimerkiksi ottamalla toimijaryhmät osaksi vapun suunnittelua, ja ne ovatkin tänä vuonna selvästi näkyvämmin osana TuKYn vappua. Esimerkiksi Sawusauna ja KY-KeKe järjestivät huikeat tapahtumat ja tänä vuonna Wiiniklubin vappuaaton samppanjabrunssi on myös virallisesti osa Turun KY:n vappua.
Myös vapputiimi halusi ideoida uuden tapahtuman. Ennätyksellisen pitkä vappu ja lukuvuosi tulevat kohta päätökseen, ja suosittelemme, että jokainen antaisi enemmän aikaa rentoutumiselle. Saimmekin tästä inspiroituneina idean: yhteinen TuKY&Chill -päivä! Olemme hankkineet teitä (ja meitä) varten huikeita etuja, joita kannattaa ehdottomasti hyödyntää. Jos edut ovat menneet ohi, kurkkaa vielä viime torstaina KY-Aktiiville kilahtanut sähköposti. Oli tapasi rentoutua sitten urheilun, kulttuurin tai hemmottelun avulla, jokaiselle löytyy kyllä jotain!
Vappu on ihmisen parasta aikaa ja sitä on jäljellä vielä 11 tapahtuman verran – nägyy siel!
Vapputiimiltä vielä muutama biisisuositus vappumielen virittämiseen:
It’s Beginning to Look a Lot Like Christmas – Michael Bublé (tiistain säätä silmällä pitäen)
Big Dick – Little Big (hävittiin HNIK rip. musiikkivideon katsominen ihan omalla vastuulla)
Ehkä otin, ehkä en – Matti Nykänen (helan går)
Aikuisten rannekkeet – Erika Vikman (nähään Waltzerissa ;))
Kevät ja minä – Tommi Läntinen (kevät ja minä, mikä pari, paitsi että ulkona on -3°C)
Sekä loppuun top 4 yllättävintä asiaa vapusta tähän mennessä:
Takatalvi yllätti vapputuottajat (no worries, Sariolan laitteet pyörii myös lumisateessa)
Parkilla ei tapahtunut vesivahinkoa ennen vappua (koputetaan puuta, että selvitään loppuun asti näin)
Kukaan ei ulostanut Bussireiveillä bussiin (aina kiva)
Todistetusti maskotti Rocky Mayhemin pään voi pestä pesukoneessa
Rehellinen eka ajatus, kun hävisin viime syyskokouksessa puheenjohtajavaalin. Siihen hetkeen oli ladannut viikkojen verran valmistautumista ja laittanut itsensä täysin likoon. On ihan valtavan jännittävää ylipäätään nousta jäsenistön eteen kertomaan itsestään ja ajatuksistaan ja samalla se on jännittävää, että jättää jäsenistön käsiin sen, miltä oma seuraava vuosi tulee näyttämään. Olin psyykannut itseäni kumpaankin vaihtoehtoon, siihen, että tulen valituksi ja siihen, että en, mutta silti pettymys tuntui todella suurelta.
Joku saattaa ihmetellä, miksi se tuntuu niin valtavalta pettymykseltä, jos et opiskelijajärjestötoiminnassa, siis vapaaehtoistoiminnassa, tule valituksi haluamaasi pestiin. Näen itse asian niin, että meille kaikille TuKY on niin sydämen asia, asia, jonka puolesta ja kehittämiseksi ollaan valmiita laittamaan itsestämme kaikki likoon, että jos ja kun pettymys sitten tulee, se tuntuu valtavalta. Epäonnistumisen jälkeen se asia, jota et varmasti juuri silloin halua kuulla on se, että what is meant to be will be ja jokaisen paikka löytyy vielä. Maailman suurin klisee, mutta kuitenkin niiiiin totta. Asioilla on tapana järjestyä ja pettymykset kasvattaa ihmisenä. Niiden jälkeen on myös sitäkin mahtavampi tunne, kun se onnistuminen sieltä tulee ja löydät oman paikkasi. Kun hävisin puheenjohtajavaalissa, kävin keräämässä itseni ja päätin ehkä hieman hulluna asettua vielä ehdolle varapuheenjohtajaksi. Tulin valituksi, ja nyt en halannut pöytäkuntalaisia kyynelet silmissä, vaan hymy huulilla, kun he onnittelivat valinnasta. Nyt kun oon kohta vuoden verran saanut toimia Fransin oikeana kätenä ja puuhailla oman sektorini parissa, voin sanoa, että näin tän pitikin mennä. Oon päässyt kehittämään itselleni tärkeitä asioita pääsektorilla ja samalla pitänyt huolta kahdesta muusta mahtavasta sektorista, alumneista ja toimijaryhmistä. Samalla Frans on voinut olla meijän kaksikon poster boy ja mä oon voinut välillä sekoilla vieressä 😀 Löysin siis paikkani pettymyksen jälkeenkin, ja hyvän paikan löysinkin!
Turun KY:n HalVa-kausi eli hallituksen vaihtojen kausi alkaa tänään hallitusgrillin muodossa. Tiistaina valitaan syyskokouksessa TuKYlle uusi hallitus, jonka jälkeen starttaavat jaostohalvat ja samalla myös monen toimijaryhmän hallitukset vaihtuvat. Moni saattaa vielä pohtia, että uskaltaako lähteä toimintaan mukaan ja laittaa itsensä likoon hakemalla johonkin pestiin. Pupuvuonna kipuilin itse alkuun paljonkin sen kanssa, että onko kauppis edes mulle oikea paikka ja löydänkö täältä ne samanhenkiset ihmiset. Pohdin toimintaan mukaan hakemista ja se jännitti aika paljon. Onneksi rohkaistuin ja hain Edunvalvontajaostoon, mikä tuntui omalta jutulta ja lopulta starttasi mun ”TuKY-uran”. Sen jälkeen olen saanut kokea TuKYn myötä asioita, joita en muuten kouluaikana olisi ikinä päässyt kokemaan. Jos siis vielä olet kahden vaiheilla hakemisen suhteen, niin sanon sulle, että ota se riski! Voi olla, että löydät sen myötä itsesi opiskeluvuosiesi parhaiden kokemusten parista.
Vaikka tässä blogikirjoituksessa onkin nyt puhuttu paljon epäonnistumisista, niin älkää nyt kuitenkaan ottako tästä HalVoihin mukaan sellaista mentaliteettia, että siellä vaan kaikki pettyy ja kaikilla on ikävää 😀 Epäonnistuminen saattaa pelottaa, mutta ottakaa HalVat mahdollisuutena kehittyä esiintyjinä ja puhujina sekä ylipäätään hauskoina hetkinä osana teidän TuKY-matkaa. Ja mikä mahtava fiilis se sitten onkaan, kun ylität itsesi ja onnistut! Jos mä jotain oon TuKYstä vuosien varrella oppinut, niin sen, että täältä löytyy jokaiselle jotain. Jos siis et pääse ensimmäiseen haluamaasi pestiin, niin älä lannistu – sun juttu löytyy kyllä vielä. TuKYssä on aina hyville tekijöille tilaa.
No niin, nyt kun tää blogi on pitkä kuin nälkävuosi, olis varmaan aika wrap things up. About nyyhkytän näppäimistöni ääressä nyt kun mietin, että oikeasti mun kaksi hallitusvuotta oli nyt tässä. Oon päässyt kokemaan valtavasti hienoja juttuja ja ennen kaikkea tavannut ihan huikean upeita ihmisiä. Kiitos siis kaikille, kenen kanssa oon tähän mennessä saanut TuKYllä tehdä hommia ja keitä saan kutsua ystävikseni <3
Mutta ei tää täti vielä eläköidy (also oonko täti, jos oon 4. vsk, ainaki siltä tuntu ku kohtasin tän vuoden puput???)! We shall see mihin TuKYn tuulet vielä puhaltaa ja mistä itseni löydän. Mutta kuten sanottu, maailman suurin klisee – jokaisen paikka löytyy vielä. ❤️
