Rentoa hyvinvointia ja huikeita tutoreita

Tässä alkuvuoden aikana olen hallituspestissä ehtinyt tutustua moniin eri tahojen edustajiin, ja aina esittäytyessäni herättää titteli Sopo yhtä paljon hämmennystä. Yhdistelmä Edunvalvontajaoston luotsaamista ja samalla tutoroinnista huolehtimista on kuitenkin tähän mennessä ollut juuri sitä, mitä haluan TuKYssä tehdä.

EVAn hallituksen kanssa olemme keväällä lähteneet aktiivisesti tuomaan EVAa yhä näkyvämmäksi osaksi yhdistystämme. Ystävänpäiväviikolla yhdessä Kulttiksen kanssa järjestämämme leffailta herätti taas yhden kaivatun rennomman tapahtuman henkiin, ja lautapeli-ilta oli menestys jonka yleisöryntäys yllätti meidät järjestäjätkin.

Seuraavana vuorossa meillä on kolmipäiväiset Hyvinvointipäivät, joiden aikana kauppiksen käytävät pyhitetään opiskelijoiden hyvinvoinnille. Tarjolla on muun muassa mahdollisuus rentoutua koulupäivän aikana zen-huoneessa, rauhoittua joogan parissa ja nauttia ilmaisista tarjoiluista aulan ständeillä. Aiomme kevään aikana myös jatkaa erilaisten kampanjoiden toteuttamista, joilla haluamme edistää positiivista ilmapiiriä ja toisaalta kiinnittää huomiota opiskeluelämämme epäkohtiin.

EVAn ohella olen Sopona päässyt mukaan vaikuttamaan myös uusien tutorien valintaan. Tutor-valinnat olivat tänä vuonna erityisen haastavia hakijoiden suuren määrän takia, mutta olen varma että saimme kokoon aivan uskomattoman hyvän porukan vastaanottamaan uusia pupuja ensi syksynä!

Toivottavasti tämän kevään jälkeen EVAn tapahtumissa nähdään jatkossakin yhtä paljon ihmisiä ja olemme onnistuneet parantamaan opiskelijoiden hyvinvointia edes jollain pienellä teolla. Kerro rohkeasti vaikkapa Hyvinvointipäivien ständillä tai somessa omia ideoitasi siitä, mitä haluaisit EVAn seuraavaksi toteuttavan tai mitä haluaisit pupusyksyssä kehittää.

Hyvinvointipäivillä nähdään!

P.S. Olethan jo tykännyt Edunvalvontajaostosta Facebookissa ja Instassa?

 

Inka_netti

 

Inka Helaniemi
Sosiaalipoliittinen vastaava
sopo@tuky.fi

Liiku

Liiku. Kun mä laitan livee. Liiku. Meil on aina bileet. Liiku. Liiku paitas hikeen – laulaa lorautteli vallan maineikas artisti Jonna reilu kymmenisen vuotta sitten. Kertosäkeen lopussa sanaa liiku hoetaan ripeästi kerta toisensa jälkeen, jolloin siitä muodostuu täysin uusi sana. Siksi se oli mielestäni hauska ja täysin oikeutettu avaus sielua repivälle vuodatukselle, jota aion tähän alle raapustaa. Blogin kirjoittelun osuessa vuorossaan minun kohdalleni, haluan puhua kahdesta eri teemasta. 40 vuotta täyttävästä KYlumpialaisista ja opiskelijoita liikuttavista viikkovuoroista.

KY-Sportin vetämillä lenkeillä ja viikkovuoroilla on käynyt ihmisiä melko vaihtelevissa määrin. On ollut kertoja jolloin pelaajista on ollut pulaa, ja on ollut kertoja jolloin kävijäennätykset ovat olleet lähellä. Toivottavaa tietenkin olisi että tilat olisivat aina maksimikäytössä, mutta se ei ole välttämättä se tärkein asia. Asia johon olen ollut erityisen tyytyväinen on se että Parkin lenkki ja viikkovuoro neitsyys on lähes joka kerta viety joltakin osallistujalta. Pyrimme siihen että kynnys osallistua on tasan nolla, ja joka ikistä purisi yhdessä liikkumisen kaunis ja sielua halaava ilosanoma. Liikuntajaostomme päätehtävä on antaa opintojen kanssa painiville opiskelijoille mahdollisuus rentoutua ilman tuoppia kädessä. Joskus toki niinkin. Verkostoitua ja tavata uusia ihmisiä samalla kun parantaa omaa hyvinvointiaan.

KYlumpialaiset. Joukko ihmisiä järjestämässä 40-vuotis juhlatapahtumaa johon yksikään ei ole osallistunut. Uhka vai mahdollisuus? Mennään sormet ristissä mahdollisuutena. Tekstiä kirjoittaessa selaan samalla välitilinpäätöstä, josta aionkin ammentaa muutaman valitun palan kultaista historiaa. Sarjassaan ensimmäiset KYlumpialaiset järjestettiin syksyllä 1976 jonka jälkeen ne pian vakiintuivatkin yhdeksi Turun KY:n perinteikkäimmäksi tapahtumaksi. Olympiahenkisessä tapahtumassa on kisattu karjunnasta veronkiertoon ja kirjanpidosta olvipalloon. Suosio ja osallistujien lukumäärä ovat heilahdelleet vuosien mittaan lähes täydestä kauppatorista vain muutamaan joukkueeseen. Kaikkitietävät alumnit osaavat kertoa kuvin sekä sanoin että elämme nousujohteista kulta-aikaa. Odotukset ovat tänä vuonna korkealla ja toivottavasti ne saadaan täytettyä 14.4. Lisää tarinoita KYlumpialaisista vuosien varrelta löydät facebook-tapahtumasta tulevien viikkojen aikana.

Sporttista kevättä!

Henu

 

 

Henri Mäkivirta
Liikuntavastaava
liikunta@tuky.fi

Vuosijuhlatiimi esittäytyy!

Tuky VuJu 65 potrettiEmäntä – Tuulia Kailajärvi

Moikkulimoi! Vielä pari kuukautta sitten ei mielessäni ollut käynytkään hakea TuKYn emännäksi, mutta kun ajatus kerran syntyi, oli siitä enää mahdotonta päästä eroon. Olen vastuutehtävästä innoissani ja tämän produktion takia olen jopa valmis karsimaan rakkaista 8,76 tunnin yöunistani. En hermostu helposti, nautin hitaista aamuista ja moni asia on mielestäni vähintäänkin jännää. Olen tarkka ja vastuuntuntoinen organisaattori ja viime vuoden Ulkkiksen sihteerinä omaksuin äidillisen huolehtijan roolin.

Saimme Roopen kanssa kokoon mahtavan, idearikkaan ja osaavan tiimin, jonka kanssa meillä on kunnia suunnitella ja toteuttaa Turun KY:n 66. vuosijuhlat. Jännää!

 

Isäntä – Roope Rantanen

Moroo! Tässä kirjoittelee 22-vuotias Tampereen kasvatti, joka päätyi lukuisista turkulaisvitseistä huolimatta kilpailijakaupunkiin opiskelemaan. Viime vuonna pyörittelin exceliä ja perin maksuja NESU-TuKY:n rahastonhoitajana. Tänä vuonna excelin pyörittely on jatkunut Timon opeissa mutta pesti vaihtui rahastonhoitajasta vuosijuhlaisännäksi. Opiskelun lisäksi minut voi löytää myymästä puhelimia ja tabletteja keskustan Samsung-myymälästä.

Odotan innolla projektin tuomia haasteita ja mahdollisuuksia. Luotto tähän timanttiseen tiimiin on valtava ja innostus katossa. Uskon että tulemme järjestämään aivan huikeat ja odotukset ylittävät vuosijuhlat!

 

Vuosijuhlaviikko – Emmi Vilkanen emmi

Vaaleanpunainen idealisti, tyhmänkasuaali riemuidiootti ja viime vuoden vujutiimin juhlaviikkovastaava tässä hei. One more year! Päätös hakea sakkokierrokselle viikkovastaavaksi oli pitkällisten pohdintojen jälkeen lopulta helppo: viime vuoden kokemuksen pohjalta olen saanut näkemystä paitsi juhlaviikon ja -vuoden tapahtumien, myös itse viikkovastaavan pestin kehittämiseen. Ideoita ja intoa riittääkin vähintäänkin kahden vuoden edestä! Viime vuosi oli monella tapaa opettavainen ja kasvattava – tästä on hyvä lähteä rakentamaan upeaa, ilontäytteistä ja tapahtumarikasta Turun KY:n 66. juhlavuotta.

 

erikaCocktail – Erika Ojala

Helouu! Täällä huutelee 23-vuotias kolmannen vuosikurssin muikkeli, jonka ykkösjuttuihin kuuluu matkustelu, urheilu ja vähintään kaksi aamiaista päivässä. Tapoihini kuuluu täyttää kalenteri milloin milläkin puuhalla, ja aiemmin minut on saattanut bongata muun muassa Sportin viikkovuoroilta tai Gourmet´n ruokakriitikkokaartista (tai sitten ihan vaan Parkin tanssilattialta…). Loistavana lisäyksenä ketjuun voin nyt lisätä cocktail-vastaavan pestin. Intoa ja ideoita tähän hommaan riittää, joten päätös hakea tiimiin oli helppo. Tällä jengillä ei voi muuta odottaa kuin maagisia vuosijuhlia!

 

Pääjuhla  Otto Rouhiainen otto

Neljännesvuosisadan verran varttunut viidennen vuosikurssin opiskelija ja vuosijuhlia paljon fiilistelevä kuntalainen. Turun KY:llä kokemusta on kertynyt niin jaostoista, toimijaryhmistä, hallituksesta ja projekteista. Ainoa erikseen mainitsemisen arvoinen lienee Mallasjuomaseura Pintahiiva eeyr:n talousvisiirinä toimiminen. Pääjuhlavastaavana tulen tekemään kaikkeni jotta juhla on tänäkin vuonna sykähdyttävä ja perhosia lentää! Aivan huikee tiimi kasassa! Rullataan!

 

tuuliaJatkot – Tuulia Valaja

24-vuotias neljännen vuosikurssin oman elämänsä supersankari, keittiöpsykologi sekä mielipidevaikuttaja. Ulkkiksen alumnipuheenjohtaja, joka aikoo innolla, kokemuksella sekä ammattitaidolla viedä Turun KY:n 66. vuosijuhlien jatkot täysin uudelle ulottuvuudelle. Kahden ulkkisvuoden lisäksi olen aiemmin toiminut tutorina sekä erinäisissä nakeissa ja tänä keväänä arkeani värittää tapaturma-alttiuteni ja kiusallisen voimakkaan Candy Crush -addiktioni lisäksi Speksin lavalla heiluminen. Huikea tiimi kasassa, tästä ei voi tulla kuin timanttista!

 

Sillis – Monica Seppänen ja Nicole Mäkineste nicole&monica

Chiao! Olemme kahden turkulaisen pupun supertiimi täynnä intoa ja energiaa. Meidät on valittu mukaan vuosijuhlatiimiin järjestämään tapahtumaa, joka oli oman pupusyksymme ehdoton kohokohta: vuosijuhlien sillis. Tämän vuoden vuosijuhlatiimi koostuu pätevistä ja kokeneista tapahtumajärjestäjistä, joilta voidaan odottaa onnistunutta ja upeaa vuosijuhlaviikkoa. Me lupaamme järjestää silliksen, joka kruunaa tämän viikon ja säilyttää TuKYn vuosijuhlien silliksen legendaarisen maineen. Aiomme yhdistää innovatiivisuutemme ja hullutemme unohtumattoman tapahtuman aikaansaamiseksi. Me näemme vain mahdollisuuksia, emme rajoja.

 

jussiController – Jussi Mäkelä

Terve! Tämän vuoden excelvelho ja taloushallitsija olen minä, 21-vuotias turkulainen miehenalku. Laskentatoimen ja rahoituksen opintojen ohella olen ollut erinäisten tapahtumien vakiokasvo kahden vuoden koulutaipaleeni aikana. Sitsipöytien ja tanssilattioiden lisäksi kulutan myös pelikenttiä sekä FC että SBS KY-Sportin väreissä. Nyt aion pitää huolen muun tiimin kanssa, että juhlabudjetti ei ainakaan ylijäämäiseksi jää!

 

 

Tiedottaja – Ville Selkee selkee

Moro! Meikäläinen on Nokian ja Mansen kovien katujen kasvatti, joka kuluttaa luentosalien penkkejä ja Mercan sohvia nyt toista lukuvuotta. Tiedottajakykyjäni olen puolestaan päässyt koeajamaan vuoden vaihteessa eläköityneessä Sportin hallituksessa. Vujutiimiin halusin mukaan ajatuksella ”give back to the community” – viime syksynä sain nauttia vujuista vieraana, joten koin, että nyt on mun vuoro olla mukana tekemässä parasta mahdollista vujuelämystä Teille, arvon tukylaiset! Mulla on vahva usko, että yhdessä Peltsin kanssa me tullaan tekemään mielettömän laadukasta, viihdyttävää ja idearikasta viestintää vujujen tiimoilta! Ja jotta perinteitä ei täysin unohdeta uusien ideoiden jalkoihin: #vujujännä

 

peltsiAD  Niklas Peltonen

Halooo! Peltsiks ne mua kutsuu ja taidan olla niitä kiintiöespoolaisia. Toimin tämän rytmiryhmän Van Goghina eli Art Directorina ja aikomus olisi luoda päräyttävän näköistä viestintää yhdessä Villen kanssa, ja kuten aina: bigger is better. Aiemmin olen toiminut Ulkkiksessa, ja nykyään vaikutan Gourmetin ja Yacht Clubin riveissä. Rauta on siis pysynyt kuumana ainakin toistaiseksi.

Koukussa

Tapaan hyvän ystäväni pitkästä aikaa läheisessä kahvilassa. Vihdoinkin pääsemme vaihtamaan kuulumisia muutenkin kuin vain puhelimen välityksellä, kasvotusten. Haemme kahvit, istumme pöytään ja ystäväni alkaa selittää innoissaan kuluneesta viikostaan. Huomaan kuitenkin keskittyväni aivan muihin asioihin kuin ystävääni. Ajatukset harhailevat ja mietiskelen, kuinkahan monta tykkäystä olen saanut uuteen Instagram-kuvaani tai onkohan kukaan vastannut kysymykseeni ryhmächatissa. Sormeni syyhyävät kaivamaan puhelimen taskustani ja selaamaan pikaisesti WhatsApp-keskustelut ja sosiaalisen median. Teen niin. Keskittyminen ystäväni sanoihin on herpaantunut jo aikaa sitten ja huomaan, etten ole kuullut viimeisistä lauseista puoliakaan. ”Mitä mun kannattais tehä?”, ystäväni kysyy. Havahdun ja nostan katseeni puhelimen näytöltä. ”Ööh sori.. Mitä sä sanoitkaan?”, kysyn hieman nolostuneena. Suljen puhelimen ja lasken sen pöydälle. Ystäväni huokaisee ja kertaa tapaamisen uuden kiinnostavan pojan kanssa. Nyt kuuntelen tarkasti.

Tuttu tilanne varmasti monelle. Itse huomaan puhelimen varastavan huomioni aivan liian usein ja väärissä tilanteissa. Kuvatun tilanteen mukaisesti silloin, kun tarkoituksena olisi keskustella ystävän kanssa. Tai tenttiviikolla, kun puhelimen selaamisen sijaan pitäisi lukea seuraavan päivän markkinoinnin tenttiin. Tai käydessäni pitkästä aikaa kotona vanhempieni luona. Keskustelun ja yhdessäolon sijaan selaan puhelintani jatkuvasti, enkä ole läsnä tavalla, jolla toivoisin olevani. Tässä suhteessa en ole kuitenkaan ainoa, sillä useasti esimerkiksi illanvieton keskellä tajuan istuvani keskellä puhelinten lamaamaa ystäväjoukkoa. Tilanne, jossa heitän ilmoille kysymyksen, mutten saa yhtään vastausta. Todella ärsyttävää, mutta tiedän tekeväni aivan samaa myös itse.

Onko niin, että puhelinten läsnäolo tekee ihmisistä kykenemättömiä vuorovaikutukseen? Hetkessä elämisen sijaan mietitään, kuinka tilanteesta saisi täydellisen kuvan Instagramiin tai videon Snapchatin My Storyyn. Sosiaalisen median jännittävään maailmaan uppoutuneena on vaikea pysyä kärryillä keskustelussa ja keskittyä useampaan asiaan samanaikaisesti. Kuinka vaikeaa olisikaan pitää puhelin piilossa ihmisten ympärillä ja kaivaa se esiin vasta, kun tärkeitä ihmisiä ei enää ole fyysisesti lähellä? Helpommin sanottu kuin tehty, sillä ihmeellistä kyllä, älypuhelinten on todettu aiheuttavan tupakan tai alkoholin kaltaista riippuvuutta. Tämä riippuvuus on tuskin kuitenkaan fyysisesti haitallista, mutta entäpä henkisesti?

Tunnustan olevani koukussa. Koukussa puhelimeeni, sosiaaliseen mediaan ja siihen, että pysyn kärryillä siitä, mitä milloinkin kussakin kanavassa tapahtuu. Ja sen sijaan, että keskustelisin ystäväni kanssa kasvotusten, tyydyn vain tykkäilemään kuvista Facebookissa. Snapstoryn perusteellakin saan kuvan kuulumisista ja viimeaikaisista menoista. Ehkäpä jopa lähetän WhatsApp-viestin ja kysyn kuulumisia.

Ruutujen välinen vuorovaikutus ja viestintä ei kuitenkaan riitä. Tarvitaan myös fyysistä keskustelua ja läsnäoloa. Siksi haastan itseni lisäksi myös muut olemaan enemmän läsnä ja pitämään puhelimen piilossa seuraavan kerran viettäessään aikaa läheisten kanssa, olivatpa ne sitten perhe, ystävät, tyttö- tai poikaystävä. Sillä hetket, jotka koetaan ystävien tai läheisten kanssa, eivät ole läheskään samanlaisia puhelimen välityksellä koettuina.

 

Anna2

 

 

Anna Nukarinen
Viestintävastaava
viestinta@tuky.fi