mennessä admin | joulu 21, 2015 | Kaikki Blogit, TuKY-blogi
En usko hetkeäkään olevani ainoa, joka kokee olevansa loman tarpeessa. Kuten viime vuosikin, niin tämäkin tuntui hujahtavan ohi aivan uskomattomalla vauhdilla. Syksy on ollut monille intensiivisen opiskelun aikaa, joillekin toisille uuteen opiskelupaikkakuntaan totuttautumista, toisille valmistumisen jälkeisen elämän aloittamista. Itselleni tämä syksy tarkoitti hallituksen puheenjohtajan tehtävien lisäksi viimeisten kandikurssien pakettiin rutistamista, jotta joulun kynnyksellä valmistuisin kauppatieteiden kandidaatiksi. Ah, kuinka olenkaan odottanut iltoja, jolloin ei tarvitse laittaa seuraavaksi aamuksi herätyskelloa soimaan!
Vielä on toki viimeisiä puheenjohtajan hommia, jotka jäivät työntäyteisen syksyn aikatauluexceleiden jakojäännöksenä joululomalle. Kaksi vuotta Turun KY:n hallituksessa alkaa olla takanapäin. Paljon on ehtinyt tapahtua näiden vuosien aikana ja paljon olemme sekä Turun KY:n vuoden 2014 että 2015 hallitusten kanssa saaneet aikaan. Varsinkin vuosi 2015 on ollut täynnä yhtä sun toista projektia, joista voimme olla ylpeitä ja jotka tulevat näkymään Turun KY:n toiminnassa vielä vuosien päästä. Vuoden 2015 aikana Turun KY:ssä on tapahtunut muun muassa seuraavaa:
- Legioona Oy myytiin
- Toteutimme 65. juhlavuoden
- Sähköinen historiikki tuotettiin
- 65. juhlavuosimatrikkeli toteutettiin
- Turun KY:n nettisivut uudistettiin
- KY-Dealing Oy toteutti brändiuudistuksen ja vaihtoi samalla nimeä Profea Oy:ksi
- TuKY-lista sai edustajistovaaleissa 8 paikkaa (suurin yksittäinen ryhmä TYYn edarissa).
Listauksessa ei ole kaikkia projekteja ja saavutuksia, jotka ovat tänä vuonna rytmittäneet Turun KY:n toimijoiden ja kaikkien jäsenten arkea. Listasta saa hieman osviittaa siitä, mitä kaikkea yksi vuosi voi pitää sisällään.
Tahdon omasta ja koko Turun KY:n puolesta kiittää kaikkia toimijoita, jotka ovat jälleen antaneet valtavan panoksen yhdistyksemme eteen tänä vuonna. On aivan upeaa nähdä, kuinka paljon ihmiset ovat valmiita tekemään vapaaehtoisesti töitä sen eteen, että meillä kaikilla olisi helpompi, riemukkaampi ja ikimuistoisempi opiskelijaelämä.
Niin vuoden viimeiset tentit kuin tapahtumatkin on nyt taputeltu, joten rakas TuKYläinen, nyt saa levätä. Akkujen latailu on erittäin suotavaa, sillä heti alkuvuodesta ollaankin opiskelujen ohella jo kesätyö- ja vaihtohakurumbassa. Huomenna 22.12. on talvipäivän seisaus, eli vuoden lyhin päivä: sen jälkeen päivät taas pikkuhiljaa pitenevät, eikä aikaakaan, kun pääsemme jälleen nauttimaan auringosta ja vuoden 2016 antimista.
Ihanaa joulun aikaa ja supermahtavaa uutta vuotta 2016 toivottelee
Laura Vähäsaari
Turun KY:n hallituksen puheenjohtaja 2015
mennessä Kulttuurivastaava | joulu 14, 2015 | Kaikki Blogit, TuKY-blogi
”Parkin lenkki – porukassa juokseminen, toisten tsemppaaminen ja ehkä myös uusiin tyyppeihin tutustuminen kuulostaa hauskalta. Mutta olen aina ollut todella hidas juoksemaan, en kuitenkaan pysyisi tahdissa mukana. Hävettää, enkä uskalla lähteä, vaikka kaikki sanovat ettei sillä ole mitään väliä, juostaan hitaimman tahtiin.
Kaverit houkuttelevat viikosta toiseen tyttösäbävuorolle, mutta pelottaa, etten osu palloon, lyön vahingossa mailalla itseäni päähän tai kompastun omiin jalkoihini.
Salillekin pitäisi lähteä, mutta toisaalta odottamassa olisi kasa kouluhommia, tenttiviikkokin on tulossa, ulkona on kylmä ja sataa, takana ovat huonosti nukutut yöunet ja kotityötkin pitäisi hoitaa. Ehkä parempi jäädä kuitenkin kotiin ja yrittää huomenna uudestaan.”
Veikkaan, etten ole ainoa, jolle yllä mainitut tilanteet ovat tuttuja.
Miksi niin yksinkertainen asia kuin liikunnan harrastaminen sitten tuntuu usein niin hankalalta? Miksi ketään muuta kiinnostaisi, kuinka kovaa jaksat juosta tai jos sekoat askeleissa kesken jumppatunnin? Lähtökohtaisesti kaikkihan ovat tulleet liikkumaan itsensä takia, hakemaan itselle sitä hyvää fiilistä.
Syitä liikkumattomuudelle on useita. ”En jaksa, en ehdi, en osaa, en kehtaa, en uskalla” ovat ainakin omalla kohdallani käytettyjä selityksiä. Vaikka omasta harrastushistoriastani löytyy myös useita liikuntaharrastuksia, en ole harrastusten lopettamisen jälkeen onnistunut muodostamaan urheilemisesta itselleni säännöllistä ja pysyvää rutiinia kuin korkeintaan puoleksi vuodeksi kerrallaan. Sen jälkeen aina on tullut jotain ”kiireellisempää”, kuten opiskelut, työt tai vaikkapa hallitusvuosi, joka on kiilannut liikkumisen edelle ja katkaissut rutiinin. Kun liikunta ei ole itsestään selvä rutiini, jolloin luonnollisesti itsensä motivoiminen liikkeelle on myös huomattavasti hankalampaa.
Kliseistä, mutta totta: motivaatio liikuntaan on paras, kun liikkuu tavalla, josta aidosti pitää.
Ainakin itselleni paras tapa tähän on liikkua ryhmässä. Siksi tuntuukin niin tyhmältä, miksi kävin monta vuotta lähinnä yksin lenkkeilemässä ja treenaamassa salilla, enkä esimerkiksi ryhmäliikuntatunneilla. Saan muista liikkujista motivaatiota tsempata itsekin vielä vähän lisää, ja kun joku kertoo kokoajan mitä seuraavaksi tapahtuu, tarvitsee itse keskittyä vain tekemiseen. Kuitenkin jostakin oudosta syystä päässäni oli pitkään kieroutunut ajatus siitä, että jumpat ovat jotenkin ”huonompaa” liikuntaa kuin salitreeni ja että jokaisen treenin on oltava överiraskas hikirääkki, jossa vedetään itsestä kaikki mahdollinen irti. Ei siis ihme, että liikunnattomat kaudet ovat pahimmillaan venyneet useiden kuukausien pituisiksi ja etenkin kiireisinä aikoina, kun elämässä on paljon muutakin ajateltavaa, liikkuminen on tuntunut enemmänkin suorittamiselta ja taakalta, kuin mielekkäältä tekemiseltä.
Viime aikoina olen kyseenalaistanut omia liikuntatottumuksiani aivan uudella tavalla. Kaikille muille samassa tilanteessa painiskeleville suosittelen samaa. Vaikka se itsestäänselvyydeltä kuulostaakin, olen vasta nyt sisäistämässä, ettei peruskuntoilijan todellakaan tarvitse ottaa liikkumista liian tosissaan. Rauhallinen kävelylenkki, venyttelytunti tai vaikka se, että valitsee portaat hissin sijaan, ovat yhtä lailla hyviä liikuntamuotoja, kuin oksennus kurkussa vedetty tappotreenikin. Molempia on hyvä tehdä sopivissa määrin. Toki toisinaan on tärkeää kokeilla omia rajoja ja mennä mukavuusalueen ulkopuolelle, jotta voisi kehittyä.
Tärkeintä on kuitenkin, että ylipäätään yrittää. Kevytkin liikunta on aina parempi, kuin täysi liikkumattomuus.
mennessä Vapaa-ajan vastaava | joulu 6, 2015 | Kaikki Blogit, TuKY-blogi, Ulkkis
Tämä kirjoitus on osoitettu kaikille tuleville ja hallitushommansa jo lopettaneille Ulkkislaisille, mutta ennen kaikkea teille kaikille Ulkkiksen seurassa viihtyneille juhlijoille. Jälleen on yksi onnistunut vuosi Ulkkiksen historiassa taputeltu. Tänä vuonna painopisteinämme on ollut tapahtumatuotannon kehittäminen yhä ammattimaisempaan suuntaan, poikkitieteellisyys, ja viestintä. Seuraaville vuosille yksi järkevä kehityskohde on varmasti jaostolaisten ja vapaa-ajan vastaavan työkuorman vähentäminen. Ulkkiksen projektimainen luonne on jo lähtökohtaisesti raskas, sillä tietyt tapahtumat on vain järjestettävä, eikä asioita voi yksinkertaisesti jättää tekemättä. Yksi vastaus olisi toimivan Ulkkis-aktiiviporukan kokoaminen avuksi, ainakin osaan tapahtumista. Toivottavasti tapahtumat kehittyvät vastaisuudessakin, joitakin uskalletaan uudistaa ja joidenkin tarpeellisuutta uskalletaan miettiä jopa kokonaan uudestaan. Toivottavasti myös poikkitieteelliset suhteet lämpenevät edelleen, ja hallitusta, erityisesti varapuheenjohtajaa voimautetaan entisestään.
TuKYn jokaisella jaostolla on oma, tärkeä paikkansa. Niin uskomattomalta kuin se kuulostaakin, tämä pätee myös Ulkkikseen. Ulkkis on se osa Turun KY:tä, jonka löytävät aktiivisten kuntalaisten lisäksi niin muita tieteitä opiskelevat, kuin ne vähemmän aktiiviset kylteritkin, joita ällöttää monesti vapaaehtoistoiminnalle tyypillinen mehustelu ja sisäpiirimäisyys. Ulkkis ei ole fanien ja mehustelijoiden, vaan meidän kaikkien. Ulkkis on se kaveri, joka ei jaa mielipiteitä, eikä valikoi keitä kotibileisiinsä kutsuu. Ulkkis on se kaveriporukan liima, joka saa jokaisen tieteenalasta ja kiinnostuksen kohteista riippumatta saman pöydän ääreen.
Ulkkis on toisaalta Ocean’s elevenin viimeisen päälle ammattimainen Mr. Ocean itse, toisaalta halvan aikuisviihde-elokuvan tähti. Toisaalta Ulkkis on American Pien räävitön Stifler, toisaalta LOTR:n säheltävä Merry&Pippin-kombo. Ulkkis on se sekopää, joka on viimeisenä pystyssä ja mystisesti heiluu vielä seuraavanakin päivänä. Ulkkis on se kaveri, josta vanhemmat varoittivat, jonka kanssa juhliminen on aina epätodellisen legendaarista, mutta jota ei paria päivää pidempään jaksa kerrallaan katsoa. Muistakaa Arvon Juhlijat ottaa opiskeluajasta kaikki irti. Muistakaa juhlia Ulkkiksen levottomassa seurassa, mutta muistakaa myös joskus mennä kotiin ja hengittää välillä!
Ulkkis kun ei aina sekoiluiltaan itse ehdi, niin kiitän hänen puolestaan kaikkia Ulkkiksen hallituksia. Kiitos kuuluu myös teille TuKYn hallituksille, jotka olette antaneet lapsemme rellestää ja ymmärtäneet tätä apinaa, joka on helppoa myös ymmärtää väärin. Erityskiitos teille, Hyvä Juhlakansa, että vuodesta toiseen viihdytte Ulkkiksen seurassa. Kaksi vuotta tämän kaverin kanssa tiiviisti eläneenä on myös minun aikani kiittää ja kuitata. Pitäkää seuraavat hallitukset ja vapaa-ajan vastaavat meidän Ulkkiksestamme huolta. Katsokaa, että hän löytää kodin sijaan bileistä seuraaviin, ja sieltä seuraaviin!
Samuli Salo
Vapaa-ajan vastaava
vapaa-aika@tuky.fi
mennessä Kuntamestari | marras 30, 2015 | Kaikki Blogit, TuKY-blogi
Siitä on jo yli puoli vuotta, kun viimeksi kirjoittelin tänne. Silloin kirjoitin Parkista ja siitä kuinka etuoikeutettuja olemme omien tilojen suhteen. Myös tämä kirjoitus kohdentuu meidän omaan Parkkiin ja eritoten siihen ryhmään joka siitä huolehtii. Parkkiryhmä ja sen toiminta saattaa olla monille pienoinen mysteeri, joten siitä voisi kertoa nyt vähän enemmän. Kulunut vuosi on ollut ainakin taloudellisessa mittakaavassa toisenlainen verrattuna viime vuosiin. Parkille on tehty investointeja niin pakon sanelemana, kuin myös kehitysmielessä vuoden mittaan ja parkkiryhmä on ollut mukana suunnittelemassa ja toteuttamassa näitä hankintoja.
Vuoden vaihteessa selvisi, että Parkille ei koskaan aikaisemmin jostain syystä ollut tehty pelastussuunnitelmaa, joka vaaditaan kyseisen tyyppisistä tiloista. Nopealla aikataululla laadittiin oikein mukava 30-sivun teos, jossa huomioidaan kaikki mahdollinen aina päivystysnumeroista mahdollisiin suojelutoimintoihin ydinlaskeuman sattuessa. Myöhemmin keväällä kartoitettiin mahdollisia parannusehdotuksia Parkille ja niitä sitten arvioitiin ja asetettiin tärkeysjärjestyksen. Monia asioita tuli esille ja myös vähän villimpien ideoiden toteutus mahdollisuuksia pohdittiin yön pikkutunneilla (#Palju) parkkiryhmäläisten kesken. Ehdotuksia priorisoitiin, sillä kuitenkin resurssit myös meillä ovat rajalliset ja siitä syystä mm. LED-valoseinä Parkin alakertaan jäi haaveeksi.
Saadun palautteen perusteella Parkille hankittiin täysin uudet pöydät, jotka soveltuvat mm. hyvin pöytäjuhlien järjestämiseen ja loppuvuodesta myös lämpöä tuottaneet ja osittain hajonneet värivalot vaihdettiin uusiin LED-valoihin. Myös alakerran seinät olivat saaneet aikojen saatossa kolhuja ja seinien sinistä väriä kuvailtiin ”lastenkerhomaisen” siniseksi, joten kesällä järjestettiin maalaustalkoot. Päivän sisällä kaikki pääsivät sutimaan ihan urakalla ja moni totesikin, että maalaaminen on oikeastaan ihan terapeuttista toimintaa krapulassa. Myös yläkerran terassi oli hävyttömän huonossa kunnossa. Pinnat hiottiin lähes täysin, jonka jälkeen ne käsiteltiin maalilla ja öljyllä ja muutos on kun yön ja päivän välillä.
Palautetta oli myös tullut yläkerran saunatiloista ja toiveena oli, että niitä voisi vähän piristää. 10 vuotta sitten tilan värimaailman suunnitellut henkilö on ihmetyttänyt valinnoillaan Parkin käyttäjiä. Tämän maanläheisen värimaailman luonut henkilö kuitenkin suunnittelee nykyään Marimekolle kankaita. Yläkerran myllerrys laitettiin käytiin asentamalla oleskelutilaan uusi isompi TV ja ensi vuonna olisi tarkoitus sisustaa kyseinen huone uudelleen. Parkin kulunvalvonta oli reistaillut jo jonkin aikaa ja kun kesällä joku päätti käyttää Parkkia omin luvin, tuli mitta täynneen vanhasta järjestelmästä ja tilalle hankittiin uusi päivitetty versio.
Kaikissa näissä ja monissa muissakin hommissa parkkiryhmä on ollut mukana ja heitä harvoin erikseen kiitetään siitä, että he pitävät Parkista huolto ja kehittävät sitä eteenpäin. Ensi vuonna itselläni tehtävät Turun KY:n hallituksessa vaihtuvat, mutta uusi kuntamestari tulee jatkamaan siitä, mihin tänä vuonna jäätiin.
Ps. Valojen vaihtojen yhteydessä Parkille hankittiin myös jotain muuta uutta kivaa! Luvassa on entistäkin sumeampaa menoa Parkilla…
Santeri Kangas
Kuntamestari
Kuntamestari@tuky.fi
mennessä Sosiaalipoliittinen vastaava | marras 22, 2015 | Kaikki Blogit, TuKY-blogi
EVAssa on vuoden aikana keretty tehdä paljon ja hommia on sykitty sekä sopo- että kopo-puolella. Kymmenenhenkinen jaostomme aloitti vuoden ystävänpäiväkampanjalla, kun kaikki halukkaat saivat lähettää poika- tai tyttöystävälle, kaverille tai vaikkapa salaiselle ihastukselle ystävänpäiväkortin. Tätä ystäväkampanjaa jatketaan vielä loppuvuodestakin, kun uudet Hyvä ystävä -julisteet julkaistaan joulukuussa. EVAssa ystävät ovat olleet isona teemana koko vuoden ja niitä on myös saatu vuoden aikana. Kysellessäni kuluneesta vuodesta kertoikin eräs evalainen, että parasta on ollut kaikki ne ihmiset, joihin on päässyt vuoden aikana tutustumaan.
Keväällä pidettiin huolta myös opiskelijoiden hyvinvoinnista, kun Hyvinvointipäivät järjestettiin maaliskuun alussa. Mukana oli niin liikuntaa, seksiä kuin ruokaakin. Tapahtuma oli onnistunut ja evalaisena oli ihanaa nähdä, miten onnelliseksi voi stressaantuneet opiskelijat tehdä ilmaisella rahkalla, proteiinipatukoilla tai jopa vitamiineilla. Saman fiiliksen sai myös vappuviikolla ensimmäistä kertaa järjestetyssä ZEN-Dayssä, jonne voimansa kuntalaisbailuissa menettäneet darrapeikot ja muut väsyneet ahertajat saapuivat lepäämään ja herkuttelemaan. Ruokaa oli tarjolla enemmän kuin laki sallii ja ensimmäistä kertaa kunnolla lämmittänyt aurinko helli kuntalaisia. Tapahtuma olikin yksi puheenjohtajan suosikeista ja toivon hartaasti, että myös tuleva EVA pääsee järkkäämään yhtä mahtavan tapahtuman kevään aikana.
Kesän loputtua ja uusien pupujen astellessa kauppiksen ovista sisään käännettiin katseet kohti pimeneviä syysiltoja ja loppusyksyä. Lokakuun alussa järjestettiin perinteinen EVAn möksä, jossa päästiin taas unohtamaan arjen kiireet ja keskittymään ruokaan, hyvään seuraan ja rentoutumiseen. Mökiltä pääsi palaamaan arkeen taas paremmin levänneenä ja vähemmän stressaantuneena. Myös Halloween-leffaillassa pääsi rentoutumaan, vaikka äänestyksen voittanut kauhuleffa olikin vuosisadan huonoin ja allekirjoittanut nukkui puolet ajasta.
Kopo-puolella on vuoden aikana päästy muokkaamaan koulutuspolitiikasta kaikille ymmärrettävää, ylläpidetty suhteita henkilökuntaan ja suunniteltu nettisivuja kopon yksinkertaistamiseksi. EVAn kopo-puoli sai myös paljon kiitosta osakseen, kun tenttikalenteriin saatiin vihdoin kauan kaivattu laskiksen yleinen tenttipäivä. Yhden evalaisen lempparijuttu onkin ollut se, että on päässyt tekemään kopo-juttuja ymmärrettävällä tasolla ja nähnyt, miten muutkin ovat innostuneet usein kaukaisena pysyvästä koulutuspolitiikasta.
EVAssa on vuoden aikana päässyt tekemään muita opiskelijoita ilahduttavia ja hyödyttäviä juttuja ja eräs evalainen kertoi, että mahtavinta on ollut nähdä, miten puurtajat unohtaa stressin ja jopa ujoimmat puputkin tulevat mukaan tapahtumiin ja tutustuvat uusiin ihmisiin. Tänä vuonna jäljellä on enää EVAn pikkujoulut maanantaina 30.11., jonka jälkeen nykyinen EVA kiittää ja kumartaa ja antaa ohjat seuraavien käsiin. Ensi vuonna Turun KY:n sosiaalipoliittinen vastaava Inka ja koulutuspoliittinen vastaava Oula tulevat luotsaamaan joukkoa ahkeria ihmisiä, jonka avulla EVAsta kehitetään entistä huikeampi. Haku Edunvalvontajaostoon vuodelle 2016 on auki 3.12. asti, minkä jälkeen pääsemme näkemään, millainen joukko EVAssa ensi vuonna pyörii.
Eläköityvä sopo kiittää ja toivottaa sekä uusille evalaisille että muille toimijoille mitä mahtavinta tulevaa vuotta! #nohEVA
Salla Maijala
Sosiaalipoliittinen vastaava
sopo@tuky.fi
mennessä admin | marras 15, 2015 | Kaikki Blogit, TuKY-blogi
Tasan vuosi sitten muistan olleeni melkoisen jännityksen alla. Olin aiemmin tehnyt päätöksen, etten hae Turun KY:n hallitukseen vaan keskityn kouluun ja teen muita juttuja. Mahdolliset hallitustyrkyt olivat olleet puheenaiheena jo pitkään, mutta tuulta alleen spekulointi sai ennakkokysymysten julkaisemisen myötä. Muistan itsekin lukeneeni ennakkovastauksia silloisen EVAn kanssa, ja heittäneeni ilmoille myöhemmin ratkaisevaksi osoittautuvan lainin, ”pitäisköhä munki hakee”.
Pitäis. Ja kannatti.
Vuosi 2015 on rullannut mieletöntä vauhtia, ja huomenna tiistaina Turun KY:lle valitaan uusi hallitus vuodelle 2016. Heti seuraavana päivänä päästään jännäämään, minkälainen poppoo valitaan pyörittämään KY-Sportin toimintaa seuraavaksi kalenterivuodeksi. Nyt kun oma vuosi liikuntavastaavana vetää viimeisiään voisi olla hyvä aika katsoa, mitä sitä tulikaan tehtyä.
Sportin vuoden ensimmäisestä puoliskosta tiedottajamme Ville on jo tehnyt pari osavuosikatsausta, blogit löytyvät täältä. KYlumpialaisten ohella mukaan on mahtunut kisakatsomoita, kuukauden lajeja sekä Vappusitsien jälkeinen ”sillis”, Game Day.
Syksy pyörähti käyntiin vauhdikkaasti, ja puput pääsivät tutustumaan Spörtin toimitaan muun muassa KaupSun ja pupuinfon eli Draft Nightin merkeissä. Molemmat menivät oikein kivasti, kuten pöytäkirjastammekin voi lukea (puspus öitä). Pupuilta saimme myös korvaamatonta apua KylteriRUNin ja ABPC:n järjestämisessä, joista jälkimmäinen toteutettiin suurempana kuin koskaan. Vuoden uutena tapahtumana loimme yhdessä HC TPS:n kanssa poikkitieteellisen konseptin Student Night with TPS, jolle löytyi todella suuri kysyntä kaiken muun tapahtumakirjon keskeltä. Tämä järjestetään todennäköisesti uudestaan jo ensi keväänä, joten stay tuned!
Mitä tästä vuodesta sitten jäi käteen? Kysymystä on ehditty pyöritellä useammassa blogissa, ja kliseistä tai ei, mutta vastaus on edelleen ystävät, tiimityöskentelytaidot, käytännön kokemus tapahtumien järjestämisestä ja niin paljon enemmän. Vaikka tuskin tulevalla työpaikallani tulen järjestämään KYlumpialaisten kaltaista spektaakkelia tai beer pong turnausta, on näiden järjestämisessä opitut organisointitaidot hyvin arvokkaita. Kuten Lapi jo viime viikon blogissaan totesikin, kyseisiä taitoja ei valitettavasti koulunpenkillä opi, mutta työelämässä ne ovat tärkeitä.
Kaikkein tärkeimpänä asiana pidän kuitenkin sitä, että tämän vuoden aikana olen saanut tutustua ja ystävystynyt mielettömien tyyppien kanssa, joiden kanssa tuskin olisin viettänyt näin paljon aikaa ilman järjestötoimintaa. Paljon puhuttu verkostoituminen on alallamme hyödyllistä, mutta ystävyyssuhteiden luominen on paljon tärkeämpää. Uskokaa tai älkää, tämän vuoden mieleenpainuvimpiin hetkiin lukeutuvat yhtä lailla yölliset Parkin siivoilut niin Sportin kuin hallituksen kanssa, kuin vujut ynnä muut tapahtumat. Hienointa on ollut yhdessä tekeminen.
Sport ’15 vuosi alkaa siis olla sinettiä vaille valmis. Paljon olemme tehneet, mutta paljon löytyy varmasti myös kehitettävää ensi vuotta ajatellen. Miltä näyttää Sport vuoden päästä tähän aikaan? Voit vaikuttaa siihen asettumalla itse ehdolle tai vaihtoehtoisesti äänestämällä timanttisia ehdokkaita hallitukseen. Voin luvata, että se on kaiken sen arvoista.
