mennessä admin | marras 9, 2015 | Kaikki Blogit, TuKY-blogi
Harmaa marraskuun ilta on kääntymässä hyvää vauhtia yöhön. Deadline lähestyy, tee jäähtyy, sormet kipittävät näppäimistöllä. Pakko vielä vähän hioa vastauksia, pakko vakuuttaa muut. Kello, pysähtyisit nyt hetkeksi.
Hieman reilu vuosi sitten automatkalla kohti Vaasaa ja Warrantin 25. vuosijuhlia päätin, että haen Turun KY:n hallituksen puheenjohtajaksi vuodelle 2015. Siinä vaiheessa minulla oli kymmenisen kuukautta takana sosiaalipoliittisen vastaavan tehtäviä – olin Edunvalvontajaoston puheenjohtajana ja Turun KY:n hallituksen jäsenenä saanut jo hieman esimakua siitä, mitä kaikkea puheenjohtajuus voi pitää sisällään. Ajatus sakkokierroksesta puheenjohtajan roolissa oli jo istutettu päähäni aiemmin, mutta vesikannu kaadettiin päälleni muutaman motivational speechin muodossa jossain kasitien varrella lokakuun ensimmäisenä viikonloppuna 2014 ja päätös hakea alkoi itää.
Kun ennakkokysymykset viimein julkaistiin, mietin pitkään, että olenko sittenkään valmis tähän. Vaikka minulla oli jo kokemusta opiskelijatoiminnasta, koin olevani raakile. Olisinko paras tai edes hyvä tähän tehtävään? Mitä kaikkea minun tulee oppia lisää? Voiko puheenjohtajaksi kasvaa? Vastasin ennakkokysymyksiin, muokkasin niitä, hioin niitä, luin niitä ääneen, makustelin. Viimeisenä vastauspäivänä, kun kellon viisarit pyörähtivät osoittamaan 23:59, klikkasin sähköposti-ikkunan painiketta ’lähetä’.
Tässä ruokapöydän ääressä istuessani ja tätä blogia kirjoittaessani on mukava ja ehkä jopa haikeaa muistella vuoden takaisia hetkiä. Yritänkin nyt tavoittaa sinut siellä ruudun takana ja huudella bittiavaruuden läpi jotain viisaita sanoja siitä, että miksi kannattaa hakea Turun KY:n hallitukseen. Tai että miksi tulisi lähteä mukaan ylipäätään mihinkään opiskelijatoimintaan. Puhun toki oman kokemukseni perusteella, mutta uskon, että moni muukin allekirjoittanee seuraavat asiat.
Vaikka opiskelijajärjestötoiminta ottaa se myös antaa paljon. Pääset harjoittelemaan taitoja, joita tulet tarvitsemaan työelämässä, kuten esimerkiksi johtamis- ja organisointitaitoja sekä ajanhallintaa ja paineensietokykyä. Tiimityöskentely ja päätöksentekoprosessit tulevat myös hyvin tutuiksi. Tulevaisuudessa on varmasti myös hyötyä kokouskäytäntöjen hallitsemisesta sekä delegointitaidoista. Opit, kuinka muut ympärilläsi toimivat missäkin tilanteessa ja ennen kaikkea opit myös itsestäsi. Lyhyesti sanottuna kartutat taitoja, joita et valitettavasti saa luennoilta. Voisin jatkaa listaa edelleen, mutta säästän teidät tältä erää loputtomalta hypetykseltä. Pakko silti todeta, että kokemuksena tähän astinen urani opiskelijajärjestötoiminnassa on ollut niin sanoinkuvaamattoman upea, etten voi muuta kuin suositella jokaiselle toimintaan mukaan lähtemistä. Ja koska minusta on aina mahtavaa lainata itseäni, niin lainaan jälleen: ”Olemme tulevaisuudessa toistemme kollegoja.” Näissä hommissa tapaa aivan uskomattoman huikeita tyyppejä.
Saatat ehkä itse juuri nyt seistä tienhaarassa, jossa tulee päättää, että hakeako vai eikö. Tahdon rohkaista jokaista shakespearemaisen vastakkainasettelun kanssa painivaa hakemaan. Jos asia on pyörinyt mielessäsi, mikäli sinua kiinnostaa, mikäli koet, että sinulla on annettavaa – hae. Oli kyse sitten Turun KY:n hallituksesta, jaostohallituksista, ainejärjestöistä, harrastekerhoista, projekteista tai mistä tahansa, niin älä epäröi omia taitojasi. Voit olla pupu, tuore rusakko tai jo vanhempi tieteenharjoittaja, toiminnassa paljon tai vähemmän mukana ollut, laskiksen tai markkinoinnin lukija, mitä tahansa. Kunhan intoa ja näkemystä riittää, niin pääsee pitkälle. Itselläni on sellainen olo, etten ole vieläkään täysin valmis Turun KY:n hallituksen puheenjohtaja, mutta tämä onkin ollut omanlainen oppimisprosessi. Ei meistä kukaan ole onneksi koskaan täysin valmis. Mutta kannattaa pitää mielessä, ettei valmiiksi voi tulla tai kehitystä tapahtua, ellei ikinä edes yritä.
Laura Vähäsaari
Hallituksen puheenjohtaja
mennessä admin | marras 1, 2015 | Kaikki Blogit, TuKY-blogi
Kopoilu ei usein ole erityisen nopeaa tai näkyvää toimintaa. Ennen Edunvalvontajaostoon mukaan lähtemistä itsellenikään ei ollut täysin selvää, mitä koulutuspolitiikka oikeastaan tarkoittaa, ja tekevätkö EVA-kopot muuta kuin laittavat tenttejä tenttiarkistoon. Opettajat ja muu koulun henkilökunta tuntuivat kaukaisilta ja aluksi mietin, miten voisin ylipäätään edes vaikuttaa asioihin.
Tämän vuoden aikana olen oppinut valtavasti; tiedän mitä on koulutuspolitiikka, tiedän että Vesakin on vain ihminen ja tiedän miten voin vaikuttaa: yhteistyöllä. Kiitos ainejärjestö Aktiivan, kopo-vuodestani tuli todella mieleenpainuva, sillä tänä vuonna laskentatoimen ja rahoituksen yleinen tenttipäivä järjestetään ensimmäistä kertaa. Yhdessä Aktiivan kanssa tapasimme keväällä laskentatoimen laitoksen henkilökuntaa, näytimme tekemiemme palautekyselyiden tuloksia ja saimme rakentavalla keskustelulla aikaan sen, että yleinen tenttipäivä vihdoin järjestetään.
[separator]
Emme olleet ensimmäiset, emmekä välttämättä viimeiset, jotka tätä asiaa ovat ajaneet. Tämä 6.11 järjestettävä tenttipäivä on nimittäin vasta kokeilu. Opettajille syntyi yleisestä tenttipäivästä sama huoli kuin kesätenteistä; joutuvatko he tekemään turhaa työtä. Kesätenttiin usein ilmoittautuu, sanotaan esimerkiksi noin 50 ihmistä, heistä 10 saapuu paikalle ja 8 poistuu 20 minuutin jälkeen. Ymmärrän opettajia, minuakin turhauttaisi tehdä valtava määrä työtä melkeinpä turhaan.
LRYB harjoituksia ei aluksi ollut tulossa yleiseen tenttipäivään, mutta nyt onneksi on. Yhden tentin järjestäminen vie paljon niin opettajan kuin muunkin henkilökunnan aikaa. Tentille pitää ensin hakea lupa, tenttikysymykset pitää tehdä, on mietittävä mihin luentosaliin tekijät mahtuvat, tenttipaperit pitää tulostaa, tentit tulee korjata ja lopuksi viedä tulokset järjestelmään, jotta näemme ne Nettiopsusta.
Kaikkiin työvaiheisiin vaikuttaa oleellisesti se, kuinka monta opiskelijaa tenttiin ilmoittautuu ja kuinka moni on tenttiin lukenut. Tästä syystä on tärkeää muistaa perua tentti-ilmoittautuminen, mikäli ei pääse paikalle tai ei ole valmistautunut tenttiin lainkaan. Näin vältämme opettajien turhaa työtä, jolloin he myös järjestävät meille ylimääräisiä tenttikertoja. Mikäli Nettiopsussa on myöhäistä perua ilmoittautuminen, voit aina lähettää laitoksen sihteerille viestiä asiasta.
[separator]
Jokainen laskentatoimen ja rahoituksen yleiseen tenttipäivään osallistuva voi nyt vaikuttaa siihen järjestetäänkö tämä vielä ensi vuonna. Hyödyntämällä yleistä tenttipäivää nyt, viestimme opettajille, että tälle on tarvetta. Peruthan ilmoittautumisen kuitenkin, mikäli et pääsekään paikalle.
Laskis-kopo terveisin
Reea Ikonen
EVA:n laskentatoimen, rahoituksen ja yritysjuridiikan laitosvastaava
mennessä Kansainvälisten asioiden vastaava | marras 1, 2015 | CIA, Kaikki Blogit, TuKY-blogi
TuKYn jaostoista CIA ei usein ole se kaikkein näkyvin. Monelle on voinut jäädä epäselväksi, että mitä me CIA:laiset oikein teemme. Jaostostamme puhuttaessa yleinen reaktio on ”Ai se vaihtarijaosto?”. No, emme me oikeastaan vaihtarijaosto ole. Olemme TuKYläisten jaosto, olemassa TuKYläisiä varten.
CIA tekee paljon asioita, jotka eivät suoranaisesti näy ulospäin esimerkiksi isojen bileiden muodossa. Nyt alkavalla viikolla on kuitenkin ainutlaatuinen mahdollisuus päästä näkemään ihan konkreettisesti CIA:laisten työn tuloksia TuKYn kansainvälisyysviikon muodossa. Viikon ohjelma on erittäin monipuolinen sekoitus kansainvälisyyden eri osa-alueita, ja jokaiselle löytyy varmasti monta kiinnostavaa osa-ohjelmaa.
Kansainvälisyyttä yhteiskunnassa
Viikon aloittaa maanantain avajaistilaisuus, jossa asiantuntijapuhujat valottavat kansainvälisyyden ilmentymistä yhteiskunnassa ja liike-elämässä. Puhumassa ovat Turun kauppakorkeakoulun varadekaani Niina Nummela, kokoomuksen kansanedustaja ja Turun kauppakorkeakoulun alumni Anne-Mari Virolainen sekä vihreiden puoluejohtaja ja Turun yliopiston alumni Ville Niinistö. Jokaiselta heistä löytyy varmasti vaikka mitä mielenkiintoista kuultavaa omista osaamisalueistaan.
Linkki yrityselämään
Tiistaina otamme tuntumaa yrityselämään, ja lähdemme katsastamaan kansainvälisten yritysten Lidlin ja Danske Bankin toimintaa käytännössä. Ohjelmassa on niin yleistä infoa kummankin toiminnasta, kuin myös tarkempaa tietoa opiskelijoille ja vasta-valmistuneille tarjolla olevista harjoittelu- ja uramahdollisuuksistakin.
Vaihto-opiskelua ja kotikansainvälisyyttä
Keskiviikkona on vihdoin luvassa niitä paljon puhuttuja vaihtareita, muttei kuitenkaan pelkästään siinä merkityksessä, kuin mitä se useimmiten tarkoittaa. Päivän vaihtoinfon pä
ätarkoituksena on kannustaa jokaikistä TuKYläistä kuvittelemaan oman itsensä vaihtarina jossain päin maailmaa. Vaihtareina olleita TuKYläisiä saapuu yleisen kv-palveluiden vaihtohakuopastuksen jälkeen kertomaan, että minkälaista vaihtarina oleminen on heille ollut Ranskassa, USA:ssa ja Brasiliassa. Vaihtarielämään pääsee kuitenkin ottamaan tuntumaa myös koti-Suomessa, joten siitäkin tulemme kuulemaan parhaita paloja pitkäaikaiselta kv-tutorilta. Illalla sitsaamme englanniksi, yhdessä kaikki suomalaiset vaihtariudesta haaveilevat ja ei-suomalaiset parhaillaan vaihtariuttaan viettävät, NESU:n ja CIA:n yhteistyössä järjestämillä Safety First Sitz’eillä.
Harjoittelua, kesätöitä ja kieliä
Harjoittelu- ja kesätyömahdollisuuksiin päästään tutustumaan laajemmin torstain harjoitteluinfossa. Saavu siis kuulemaan, että miten ja minkälaista harjoittelua voit sisällyttää tutkintoosi opintopisteiden muodossa. Turun yliopiston Rekry kertoo oppilaitoksemme tarjoamista palveluista ja apurahoista liittyen harjoitteluun, niin kotimaassa kuin ulkomaillakin. AIESEC ja CIMO, molemmat ulk
omaanharjoitteluja järjestäviä suuria järjestöjä, esittelevät toimintaansa tämän jälkeen. Tiedossa on paljon kullanarvoisia vinkkejä ulkomaanharjoittelusta ja kesätöistä kiinnostuneille. Ja koska kieliosaaminen on kaikki kaikessa työelämässä, kielten puhumista päästään harjoittelemaan Language Caféssa After Workin yhteydessä, Montun baarin tarjotessa halukkaille opiskelijaystävällistä helpotusta jännitykseen.
Viikon kruunaavat KKOY:n ja CIA:n yhteisbileet, tyylikkään psykedeelinen IW 2015 Grande Finale, torstai-illan Hustle! Jotta pääsisit tyylikkääseen fiilikseen jo heti etkoilta saakka, muista osallistua limusiinikilpailuihin, joista löytyy tarkemmat infot Facebookista!
Koko viikon kansainvälisyyteen liittyviä toimijoita esitelevät toimintaansa kauppakorkean aulassa ständeillä, päiväkohtaisten teemojen mukaisesti. Mukana ovat mm. Tricolore, Hansa, Perestroika, ISTU, Kilroy, AIESEC Turku, Boost Turku ja tietenkin myös CIA. Joten nyt kun jo vähän enemmän tiedät, että mitä se CIA oikein tekee, tule tapaamaan meitä maanantaina klo 10 ja 12 luentotaukojen aikana ja sujauta kehitysehdotuksesi koskien toimintaamme palauteboksiin anonyymisti tai kerro se meille ihan kasvokkain.
P.S. Haalarimerkkejä keräilevät: Upeaa TuKY IW 2015 -merkkiä on jaossa rajoitettu erä jokaisessa viikon tapahtumassa aina nopeimmin paikalle saapuville.
Maria Helle
Kansainvälisten asioiden vastaava
international@tuky.fi
mennessä admin | loka 27, 2015 | Kaikki Blogit, TuKY-blogi
Osana Suomen hallituksen koulutuksen sopeutussuunnitelmia, myös Turun yliopiston tulee sopeuttaa talouttaan. Rehtoristo on alusta asti sanonut, että sopeutusta ei tulla tekemään irtisanomisten kautta. Eikä sopeutusten myötä opetuksen tai tutkimuksen laatu saa vaarantua. Tämä tarkoittaa käytännössä hallinnon rakenteiden uudistamista ja uudelleenjärjestelyä.
Perjantaina 18.9. rehtoristo ja yliopiston hallitus esittelivät sopeutussuunnitelmansa Turun yliopiston toiminnan sopeuttamiseksi uuteen rahoitustilanteeseen. Suunnitelman kohdista kenties kriittisin kauppakorkeakoululaisten kannalta on selvitys kielten opetuksen keskittämisen mahdollisista hyödyistä. Käytännössä tämä tarkoittaa selvitystä siitä, siirrettäisiinkö kielten opetusta pois kauppakorkeakoululta yliopiston kielikeskukseen.
Tämä ei ole ensimmäinen kerta, kun tätä vaihtoehtoa pohditaan. Näin on tehty ainakin yliopistojen yhdistymisen aikaan. Silloin selvitystyössä päädyttiin siihen, että kielten yksikkö on järkevää säilyttää kauppakorkeakoululla, jotta opiskelijoille voidaan taata laadukas ja työelämän kannalta välttämätön kielten opetus. Tällöin myös tehtiin asiasta kirjaus yliopistojen yhdistymissopimukseen, jonka mukaan kielten yksikön tulee säilyä kauppakorkeakoululla. Jostain syystä nyt yliopiston johto kokee, ettei tämä ole enää tarpeellista.
On vaikea ymmärtää minkälaisia hyötyjä mahdollinen keskittäminen toisi yliopistolle ja opiskelijoille. Kielten yksikkömme hallinnollisen henkilökunnan määrä on varsin minimaalinen, eikä näin siis aiheuta juurikaan kustannuksia. Mikäli rehtori aikoo pitää kiinni linjauksestaan, että opetuksen laatu ei kärsi, ei säästöjä voida saavuttaa opetushenkilökunnan vähentämisen kautta. Käytännössä keskittäminen tarkoittaisi, että kauppakorkeakoulun opetusresurssit siirrettäisiin kauemmas opiskelijoista, ja sen olisi vaikeampi erikoistua antamaan kauppakorkeakoululaisille räätälöityä liikeviestinnän opetusta. Kauppatieteissä on poikkeuksellisen paljon kieltenopetusta niin kandidaatin kuin maisterinkin tutkinnossa, siksi olisi tärkeää, että kielten opetus ja opettajat olisivat esteettömästi läsnä kauppakorkeakoululla.
Kansallisesti mitattuna Turun kauppakorkeakoulussa opiskelijat suorittavat eniten kielten opintoja kauppatieteellisellä alalla. Tämä koetaan niin opiskelijoiden ja valmistuneiden kuin henkilökunnankin keskuudessa kriittiseksi tekijäksi opiskelijoiden työllistymistä ajatellen. Kauppatieteet alana on todella kansainvälinen ja myös työelämä vaatii kansainvälisiä valmiuksia suomalaisilta valmistuneilta. Olisi ensiarvoisen tärkeää, että yksi niistä asioista, joka selvästi profiloi Turun kauppakorkeakoulua suomalaisella kauppatieteellisellä kentällä, säilyisi. Turun yliopistokin on toistuvasti vaatinut tiedekunnilta ja kauppakorkekaoululta profiloitumista omilla aloillaan, huomattava kielten opetus on nimenomaan juuri sitä.
On totta, että joissakin vähemmän opiskeltavien kielten ryhmissä, kuten ranskan ja saksan, C-tason ryhmissä on melko vähän opiskelijoita verrattuna niiden kapasiteettiin. Emme kuitenkaan ymmärrä miksi nämä kielet pitäisi siirtää pois kauppakorkeakoululta. Olisi varmasti paljon tehokkaampaa tarkastella uudestaan kurssien sisältöjä ja aktiivisemmin kehittää niitä kauppatieteiden lähtökohdista. Opiskelijat hyötyvät huomattavasti nimenomaan siitä, että heille on tarjolla myös haastavampia kursseja, jotka keskittyvät nimenomaan opiskelijoiden omaan alaan ja opettajat kykenevät erikoistumaan tiettyyn alaan, usean sijasta
Tehokkuuden lisäämiseksi kurssisisältöjä voidaan päivittää paremmin vastaamaan työelämän tarpeita ja tarpeen mukaan yhdistellä kursseja, jos niissä huomataan päällekkäisyyksiä. Yhteistyössä ainejärjestöjen ja laitoksen kanssa voidaan myös markkinoida peruskurssien jälkeisiä kielten kursseja aktiivisemmin opiskelijoille sekä tarkentaa kurssien osaamistavoitteita.
Kielten yksikön säilyttäminen kauppakorkeakoululla on äärimmäisen tärkeää myös siksi, että kielten opetus on vahvasti kontaktiopetusta. Kauppakorkeakoulun kielten yksikössä on ollut todella välitön keskusteluyhteys opettajien ja opiskelijoiden välillä ja kielten opettajat saavatkin toistuvasti parasta palautetta opiskelijoilta hyvästä opetuksesta, koulutuksen kehittämisestä ja vuoropuhelusta opiskelijoiden kanssa. Kielten yksikön potentiaalinen siirtäminen asettaisi haasteita myös poikkitieteellisille kursseille (esim. KV35/SA18 Strategien der Internationalisierung) kauppakorkeakoulussa. Kielten yksikkö järjestää kursseja yhteistyössä muiden laitosten kanssa, yhdistäen näin kielen ja kulttuurin opetusta liiketoimintaosaamiseen. Kurssien lisäksi kauppakorkeakoululla on suosittuja opintokokonaisuuksia joihin sisältyy huomattava määrä kielten yksikön tarjoamaa opetusta, esimerkiksi Kansainvälisen liikeviestinnän -opintokokonaisuus, joka yhdistää kielten, markkinoinnin sekä kansainvälisen liiketoiminnan kursseja.
Turun kauppatieteiden ylioppilaat ja me allekirjoittaneet hallinnon opiskelijaedustajat emme näe, että keskittämisellä saavutettaisiin merkittäviä hyötyjä. Todennäköisimpänä lopputuloksena olisi kauppakorkeakoululaisten kielten opetuksen ja sitä kautta osaamisen selvä heikentyminen. On kuitenkin totta, että kielten opetusta tulee kehittää koko yliopistolla ja myös kauppakorkeakoululla, mutta se tulee tehdä laatu edellä ja alakohtaiset erikoispiirteet huomioiden.
Hallinnon opiskelijaedustajat:
Ann-Sofie Leimu – Kauppakorkeakoulun johtokunta
Olli Tehikari – Kauppakorkeakoulun johtokunta
Henna Lunkka – Kauppakorkeakoulun johtokunta
Jussi Heikkonen – Yliopistokollegio
Paula Peltomaa – Turun kauppakorkeakoulun hallopedkoordinaattori
Turun kauppatieteiden ylioppilaat ry:n puolesta
puheenjohtaja Laura Vähäsaari
mennessä Kulttuurivastaava | loka 19, 2015 | Kaikki Blogit, TuKY-blogi
25. syyskuuta 1950 kahdeksan aikaisemmin samana vuonna perustetun Turun kauppakorkeakoulun opiskelijaa kokoontui Yliopistonkadulle Lehtisen kahvilaan keskustelemaan oman ylioppilaskunnan perustamisesta. Pari viikkoa myöhemmin, 12. lokakuuta 1950, pidettiinkin perustamiskokous, jonka päätteeksi syntyi Turun kauppakorkeakoulun ylioppilaskunta.
Vuonna 2015, 65 vuotta myöhemmin Turun KY:n hallituksella on edelleen tapana kokoustaa vuosijuhlaviikolla kahvilassa – tosin nykyään Yliopistonkatu 27:ssä sijaitsee Lehtisen kahvilan sijaan Cafe Brahe ja ylioppilaskunnan sijaan toimintaa ylläpidetään yhdistysmuotoisena. Vaikka ylioppilaskunnan yhdistymisestä Turun yliopiston ylioppilaskuntaan on ehtinyt vierähtää jo yli viisi vuotta, elävät monet yo-kunta-aikaiset perinteet yhä vahvoina.
Tiesitkö esimerkiksi, että
- Rahvaanjuhlat ja Pornobileet järjestettiin ensimmäisen kerran jo 1960-luvulla, KYlumpialaiset taas 1970-luvulla
- Ensimmäisen vuosikurssin opiskelijoita on kutsuttu pupuiksi 1950-luvulta lähtien – tosin se, mistä nimitys on peräisin, on epäselvää
- Lakkimerkki otettiin käyttöön vuonna 1966
- Pikkulaskiainen järjestettiin ensimmäisen kerran vuonna 1991
- Parkki otettiin käyttöön ensimmäisen kerran 1986. Huonokuntoisuuden vuoksi talo purettiin ja tilalle rakennettiin uusi, nykyinen Parkki, joka valmistui vuonna 2006
- Pupujen lakitustilaisuuksia on järjestetty vuodesta 2011
On mielenkiintoista ajatella, että monet tapahtumat ja tavat ovat säilyneet vuosikymmenien ajan, ja määrittävät toimintaa edelleen. Vanhoista perinteistä pidetään kiinni ja niitä vaalitaan, samalla kun kehitetään ja luodaan uutta. Huomenna käynnistyvän Vuosijuhlaviikon ajaksi aulaan on pystytetty valokuvanäyttely ylioppilaskunnan ja yhdistyksen historiasta. Kuvia katsellessa on hauska huomata, kuinka samanlainen yhteishenki välittyy 20 vuoden takaisista kuin nykypäivänkin kuvista.
Loisteliasta vuosijuhlaviikkoa kaikille!
Vilhelmiina Merta
Kulttuuri- ja perinnevastaava
mennessä Vapaa-ajan vastaava | loka 12, 2015 | Kaikki Blogit, TuKY-blogi
Minulla tulee juuri toinen vuoteni jaostossa täyteen, ensin toimin Ulkkiksen varapuheenjohtajana, ja tämän jälkimmäisen vuoden sen puheenjohtajana. Nyt kun vuotta viimeistellään ja valtikalle etsitään seuraavia urheita pitelijöitä, on syytä varmasti minunkin katsoa hieman taakseni ja kysyä, mitä nämä kaksi vuotta ovat jättäneet itselleni käteen. Miksi oikeastaan valvoa ne yöt, jättää välistä ne luennot ja tehdä kaikki se työ, kun palkaksi on antaa jokuset ilmaiset bileet ja muutama taskulämmin kalja? Tarkoitukseni on vastata teille, jotka harkitsette jaostoon hakemista, ainakin siihen, onko järjestötoiminta uranne kannalta mitenkään järkevä tapa käyttää opiskeluaikaanne.
Suurin osa hienoimmista asioista mitä elämäni oikeastaan nyt sisältää, ovat tulleet minulle suurelta osin TuKY-aktiivisuuden kautta. Turun KY:n tapahtumien valokuvaamisen kautta minua on suositeltu kuvaamaan muutamiin paikkoihin ja sivutoiminen valokuvausyritykseni pyöriikin nykyään jo aika mukavasti, suurimpina asiakkainaan ravintolapäälliköt, jotka tunnen Ulkkiksen kautta. Olen päässyt parin vuoden aikana työskentelemään satojen erilaisten ihmisten kanssa, ja tutustunut sekä moniin parhaista kavereistani, että moniin niistä varmasti tärkeimmistä linkeistä tulevaisuuden työkuvioihin. Kokemus tuhansien ihmisten tapahtumissa päävastuun kantamisestakaan ei varmaan CV:täni pilaa.
En voi kuin pintaraapaista sitä, miten arvokkaita oppeja tämä kaksivuotinen on antanut minulle esimerkiksi johtamisesta, markkinoinnista ja yhteistyöstä. Puhumattakaan siitä, miten tärkeitä henkilökohtaisia kokemuksia loppujen lopuksi ovat jopa ne aamuiset siivousurakat, riemun ja kauhun hetket niiden ihmisten kanssa, jotka ovat jakaneet kanssani saman matkan, tai osan siitä. Harva asia vetää samalla tavoin magneetin lailla puoleensa hyviä tyyppejä, kuin vapaaehtoisesti, ilmaiseksi tehtävä, yhteistä päämäärää kohti vievä työ.
Monet tuntuvat pohtivan ainakin jasotoon sitoutumisen vaikutusta koulunkäyntiin ja yleensä ehtimiseen. Jääkö sinulla sitten jaostopestin lisäksi aikaa mihinkään muuhun? -Kyllä jää. Ehditkö yhtään opiskella? -Ehdit. Liikkua? -Jep. Miten rankkaa vaikkapa Ulkkiksen hallituksessa toimiminen on? – Tekemistä on. Jokainen ihan oikeasti tekee jaostohallituksessa oikeita asioita ja on oikeista asioista vastuussa, mutta tehtävät eivät ole ylitsepäsemättömiä ja harvoin puuduttavia, tai edes turhauttavia.
Kysynkin, mikset hakisi jaostoon? Oli sinulla kiire työelämään tai ei, tarvitset varmasti kuitenkin käytännön kokemusta, ja luulenpa että mielellään ennen valmistumistasi. Ensimmäisenä vuonnani koulullamme kävi puhumassa mm. Stockmannin varatoimitusjohtajana, Finnairin ja SRV:n toimitusjohtajana toiminut Jukka Hienonen. Häneltä kysyttiin viimeiseksi, miten hänestä kannattaa tasapainotella koulun ja esimerkiksi järjestötoiminnan välillä, johon hän vastasi: “Täällä opetettavat asiat ovat tärkeitä, mutta minulta ei ole valmistumiseni jälkeen kysytty kertaakaan yhtäkään numeroa, enkä ole palkatessani kysynyt minäkään. Toisaalta jos olisin palkkaamassa jotakuta, jonka opiskeluaika näyttäisi siltä, ettei hän ole tehnyt oikein mitään, voi olla, että hitusen ihmettelisin.”
Miksi kannustan sinua harkitsemaan ainakin, ja erityisesti, jaostoon hakemista? – Toki jaosto oli oma tieni, enkä ole mitenkään jäävi tai objektiivinen. Jaostopestin hoitaminen kunnolla kuitenkin avaa organisaatiossamme hyvin ovia jatkaa toimintaa monenlaisissa, sekä pienemmissä, että isommissa tehtävissä. Tutustut valtavaaan määrään aktiivisia ihmisiä, opit ymmärtämään miten koko Turun KY ja muut opiskelijajärjestöt toimivat ja keräät samalla valtavan joukon tuttuja, joiden kanssa tulet aikanaan dominoimaan työelämässä. Jaostopesti ei vie myöskään kohtuuttomasti aikaa, eikä jaostopesteihin pääseminen useimmiten vaadi sen kummallisempia erityistaitoja, lähinnä asennetta. Jaostojen lisäksi hyviä vaihtoehtoja järjestötoimintaan mukaan pääsemiseen on monia muitakin!
Samuli Salo
Vapaa-ajan vastaava
vapaa-aika@tuky.fi
