Joulukuun alku on vuoden tärkeintä aikaa

Marraskuu taittui joulukuuksi. Monille joulukuu merkitsee joulun odotuksen alkamista toden teolla, kun joulukalenterin luukkuja saa ihan luvankin kanssa availla. Toisaalta työpaikkojen, opiskelijajärjestöjen ja kaveripiirien pikkujouluissa tulee nähtyä kollegoita ja ystäviä, kulunutta vuotta voidaan porukalla summailla ja kiittää kaikkia yhteistyöstä ja muistoista. Edellisessä blogitekstissä koulutuspoliittinen vastaava Ella Rantala antoi erinomaisia vinkkejä joulutunnelman virittelemiseen.

Minullekin joulukuun alku on erityistä aikaa. En joulukalentereista ja kransseista liioin perusta, ja itse jouluaattokin odotus ei enää ole se loppuvuoden kohokohta. Joulukuun alku on minulle tärkeää aikaa muista syistä. Kun marraskuu kääntyi joulukuuksi vuonna 1939, Suomi oli sodassa. Neuvostoliitto hyökkäsi Suomeen 30.11.1939; aamuyöllä jalkaväkeä käveli rajan yli ja pommikoneet pommittivat kohteita Helsingissä aamuyhdeksän tienoilla. Talvisota kesti 105 päivää, ja noiden muutamien talvikuukausien aikana Suomen mobilisoimat 300 000 reserviläistä puolustivat isänmaataan lähes koko rajan pituudella.

Sota luo murhetta monella tavalla. Esimerkiksi maaliskuun 6. päivänä 1940 kaatui 816 suomalaissotilasta, ja koko sodan tappiot ovat noin 25 000 kaatunutta ja 43 000 haavoittunutta. Lähes puoli miljoonaa suomalaista joutui evakkoon, kodit ja omaisuudet oli pakko jättää hyökkääjän tieltä väistyttäessä.

Turussa joulua odotettiin talojen kellareissa: Turkua taidettiin pommittaa eniten Suomen nykyisistä kaupungeista, noin 60 kertaa. Turun satama ja meriväylät olivat strategisia kohteita, mutta syyttömät siviilit saivat pommeja niskaansa yhtä lailla. Eerikinkadun varrella sijaitsevan Postitalon seinästä voi tänäkin päivänä käydä tarkastamassa pommituksen aiheuttamia vaurioita. Muistolaatasta ilmenee, että kyseisellä paikalla menehtyi 23 henkilöä.

Joulukuun alussa on itsenäisyyspäivä, jolloin oikeutetusti muistellaan itsenäisyyden vaiheita ja uhrauksia. Itsenäisyyspäivän sotilasparaatit ja ylennykset muistuttavat suomalaisia sukupolvien välisestä maanpuolustusvelvollisuudesta, toisaalta itsenäisyyspäivän juhlavastaanotto ja sen seuraaminen on muodostunut osaksi suomalaisia tapoja. Joulukuun kahdeksantena päivänä vietetään Jean Sibeliuksen päivää eli suomalaisen musiikin päivää. Finlandia herkistää ainakin allekirjoittaneen jokaisella kuuntelukerralla, ja ”On hanget korkeat, nietokset” on oma suosikkijoululauluni. Mielestäni voi ajatella, että joulukuu on suomalaisen kulttuurin ja perinteiden kuukausi, monella tapaa.

Ukrainassakin odotetaan joulua. Uskallan kuitenkin väittää, että joulua enemmän Ukrainassa odotetaan Venäjän hyökkäyksen loppumista. Ukrainaan on menneinä viikkoina enenevässä määrin kohdistettu ohjusiskuja, joiden tarkoituksena on lamauttaa yhteiskunnan toimintoihin vaikuttavia infrakohteita. Ukrainassa ei välttämättä riitä sähköä, lämpöä taikka vettä, joten heidän joulun odotuksensa pommisuojissa vertautuu joissain määrin turkulaisten joulunodotukseen 83 vuotta aiemmin.

Ukrainan tulevaisuutta, kansallista itsemääräämisoikeutta ja identiteettiä ja kulttuuria on yritetty kiistää jo vuodesta 2014 alkaen. Alkuvuodesta 2022 Venäjä eskaloi sotatoimia käynnistämällä laajamittaisen kolmen ilmansuunnan hyökkäyksen. Silloin arvuuteltiin, että montako tuntia menee Kiovan kaatumiseen. Nyt yhdeksän kuukautta myöhemmin Ukraina on suorittanut onnistuneita vastahyökkäyksiä ja asiantuntijoiden mukaan aloite on nyt Ukrainalla. Ukraina siis taistelee, ja toivottavasti vielä voittaa. Vaikka meillä on täällä omat ongelmamme sähkön hinnan, ilmastonmuutoksen ja dedisten kanssa, emme saa unohtaa tätä Euroopassa käytävää olemassaolokamppailua

Talvisodassa ja Ukrainan tilanteessa nähdään paljon yhtäläisyyksiä. Talvisota oli lyhyempi, ja Suomen kohtalo oli monta kertaa vaakalaudalla. Moskovan rauhansopimuksen (12.3.1940) myötä Suomi menetti kahdeksan prosenttia pinta-alastaan ja joutui asuttamaan evakot. Rauhanehtojen myötä Suomi suruliputti. Ukrainan sota on vielä kesken, ja toivon Ukrainan säilyvän itsenäisenä maana, jotta hekin voivat vielä 83 vuoden päästä viettää omaa itsenäisyyspäiväänsä ja muistella kurjia sotavuosia sekä kuunnella kansallissäveltäjänsä teoksia.

Minulle joulukuun alku on toden totta vuoden tärkeintä aikaa. Joulukuun alussa kunnioitan sotiemme veteraaneja ja lottia, muistelen Suomen historian tapahtumia sekä iloitsen suomalaisesta kulttuurista. Kun yhteiskunta ja sen kansalaiset puhaltavat yhteen hiileen, syntyy hienoja asioita: esimerkiksi opiskelijayhteisöjä. Ollaan kiitollisia itsenäisestä Suomesta ja suomalaisesta kulttuurista!

Lauri Toivola
Taloustoimikunnan puheenjohtaja

Valoa kaamoksen keskelle

Lauantaina vietettiin vuoden harmainta päivää. Vaikka päivä ei onneksemme ollutkaan kovinkaan harmaa, on pimeys saavuttanut taas marraskuisen Suomen. Päivä jatkaa lyhenemistään ja kello kolmelta olo on kuin pitäisi alkaa valmistautumaan yöunille. Väsynyt olotila tähän aikaan vuodesta on ainakin itselleni jokavuotinen juttu. Tämän vuoksi olenkin huomannut pieniä arjen tekoja, jotka pitävät fiiliksen pirteänä, vaikka aurinko ei näyttäytyisikään viikkokausiin. Ajattelin jakaa muutaman hyväksi toteamani vinkin myös teille. 

Koska aurinko on ainakin oman tietämykseni mukaan yksi isoimmista D-vitamiinin lähteistä, ei sitä talvisaikaan saa paljoa. Tämän vuoksi olenkin yrittänyt muistaa ottaa päivittäisen D-vitamiiniannokseni purkista pysyäkseni terveenä ja pirteänä. Uskon, että sillä on ollut vuosittain iso vaikutus omiin energiatasoihini sekä vastustuskykyyni. 

Toinen hyvä vinkki, joka helposti myös itseltäni unohtuu, on ulkoilu päiväsaikaan. Jo kymmenen minuutin happihyppely valoisaan aikaan tekee ihmeitä. Yleisestikin itselleni mieluisa liikunta tekee hyvän ja energisen fiiliksen. Toisena päivänä se on kova salitreeni ja toisena kevyt metsälenkki ystävän kanssa. 

Ulkoilun toinen hyvä puoli on se, että saan huomattavasti paremmat yöunet, kun olen reippaillut freesissä kelissä. Tykkään etenkin talvisin yrittää panostaa hyviin yöuniin ja nukunkin mielelläni tunnin pidempään aamulla verrattuna kesäaikaan. Hyvillä yöunilla väsymys ei iske niin pahasti kuin huonosti nukkuneena. Huomaan, että seuraan tarkemmin älylaitteilla untani talvisin ja tavoittelen hyviä uni-pisteitä. Tämä toki joillakin saattaa aiheuttaa vain turhaa stressiä. 

Tänä vuonna joulupukin toivelistalle menee kirkasvalolamppu. Olen kuullut useasti, että lamppu auttaa ”huijaamaan” kehoa hyvin siinä, että olisi kirkas päivä, vaikka todellisuudessa verhot avatessaan aukenee synkkä maisema. Herääminen pimeissä aamuissa on myös varmasti helpompaa, kun pikkuhiljaa herää valoon eikä säikähdä herätyskellon kovaääniseen hälytykseen.

Vaikka onkin pimeä, voi pimeyttä fiilistellä esimerkiksi kynttilöillä. Pimeydestä ei tarvitse tehdä huonoa juttua, vaan siitä voi yrittää ottaa myös hyviä juttuja irti. Pimeydestä voi myös selvitä, kun tekee pieniä asioita päivittäin omien akkujen lataamiseksi. Ei mene kuin hetki, kun joulu saapuu ja tuo valoa sekä pienen rauhan arkeen. Nauttikaa aurinkoisista päivistä, niin aion ainakin itse tehdä – edes sen kymmenen minuutin ajan! 

Milla Riikonen
Talouspäällikkö

Yhteisön etua edistämässä

Yhdysvaltain merijalkaväen entinen kenraali James ”Jim” Mattis kertoo kantavaksi filosofiakseen oman yhteisön edun edistämisen. Mattisin mukaan tämä filosofia on läpileikannut hänen kaikkea toimintaansa 1970-luvun USMC-vuosista Irakin ja Afganistanin sotien kautta aina 45. POTUS:n puolustusministeriksi saakka, ja siitäkin eteenpäin.

Pitkälti samalla filosofialla olen itsekin koettanut yliopisto-opiskelijayhteisössä toimia. Olen Lauri Toivola, neljännen vuosikurssin maisteriopiskelija. Tuoreemmille saapumiserille lienen vieras hahmo, sillä en TuKYn näkyvimmillä paikoilla ole operoinut. Kuitenkin, vuosina 2018-19 speksibändin johdossa, 2019 Kulttiksen rahiksena ja KYSSin parivuotisena puheenjohtajana, sekä alkaen 2020 TSE-listan edaattorina minulle on muodostunut näkymä siitä mitä Turun KY:n yhteisö on ja miten sen jäsenten etuja tuetaan ja valvotaan.

TuKYn TALTOPJ-pesti oli kiikarissani jo vuosia sitten, mutta vastaava vakanssi Rehtorinpellonkadun tuolla puolen teki tästä haaveesta mahdottoman. Nyt kun mahdollisuus kotijoukkueen talouden päämajaan pyytämättä ja yllättäen avautui, oli tähän tietenkin tartuttava – yhteisön etua edistämään. Arvelen, että kartutettu kokemus TYYn taloustoimikunnan puheenjohtajana (2020-2021) sekä TYS:n hallituksen jäsenenä voi tukea ja laajentaa jo valmiiksi ekspertiisipitoisen taloustoimikuntamme ja yhdistyksen toimivan johdon operointia.

Teemani lienee näiden volatiilien vuosien myötä vakauden varmistaminen talouden fundamenteissä. Jokainen meistä on saanut lukea inflaatioluvuista, korkojen nousupaineista, osakemarkkinoiden arvaamattomuuden lisääntymisestä pandemian ja sodan eskaloitumisen myötä sekä aivan uudenlaisista maa- ja toimitusketjuriskeistä. On yhteisön etu, että toiminnan ylisukupolvinen jatkuvuus turvataan kestävällä taloudella niin yhdistyksen kuin tytäryhtiöidenkin puolella. Kuntalaisen onneksi TuKYn esikunnassa on pätevä ja vastuuntuntoinen tiimi.

Riemukasta ja yhteisöllistä vapunaikaa!

Lauri Toivola
Taloustoimikunnan puheenjohtaja

Talouspäällikkö ja toiminnanjohtaja kiittävät

Talouspäällikkö ja toiminnanjohtaja kiittävät

Turun KY hakee työntekijöitä, mikä tarkoittaa vanhojen työsuhteiden päättymistä ja uusien tekijöiden tieltä väistyvien työntekijöiden jäähyväisiä. Viime viikkoisen blogin myyntipäällikön ja Machon tervehdysten sarjaan lisättäköön siis vielä toiminnanjohtajan ja talouspäällikön kiitos Turun KY:lle:

Toiminnanjohtaja
Jäähyväisten jättäminen ei ole koskaan mielekästä, mutta asioista luopuminen on olennainen osa muutosta, elämää ja kasvun eri vaiheita. Tämä teksti olkoonkin oma kiitokseni ja tervehdykseni Turun KY:lle– yhteisölle, jonka toiminnanjohtajana olen saanut toimia vuoden 2021 alusta tähän päivään saakka. Eläköitymiseni ei kuitenkaan heippa-blogista huolimatta koita ihan vielä, vaan saamme näillä näkymin puurtaa tehtävissämme vielä alkusyksyyn asti. Tehtävä on ollut rakas, palkitseva ja opettavainen, mutta on tullut aika siirtyä uusien haasteiden pariin.

Erityisen suuri kiitos menneestä kolmesta vuodesta kuuluu kaikille niille ihmisille, joiden kanssa olen päässyt työskentelemään niin toiminnanjohtajana kuin muissakin pesteissä TuKYn eri toimijoissa. Ehdottomasti parasta ovat olleet kaikki kohtaamiset, ihmiset ja keskustelut– kiitos siis teistä ihan jokaiselle. Kiitos vuoden 2020 NESU-TuKYn hallitukselle, vuoden 2020 CORElle ja 30. Pikkulaskiaisen tuottajatiimille, joiden kanssa pääsin luomaan, oppimaan ja aloittamaan TuKY-uraani. Kiitos vuosien 2021 ja 2022 hallituksille ja työntekijöille, jotka ovat olleet parhaita ystäviäni ja tukipilareitani viimeiset vuodet. Yhdistystoiminnassa palkitsevinta ovat yhdessä koetut hetket ja onnistumiset, jotka ovat kultaakin kalliimpia muistoja vielä vuosienkin päästä. Turun KY on tarjonnut minulle ainutlaatuisen kasvualustan tulevaisuuteen ja yhteisönä muodostunut minulle perheeksi, minkä lisäksi toiminnanjohtajan tehtävä on ollut itselleni valtavan merkityksellinen ja kasvattava. Haluan ja uskallan myös toivoa, että olen itsekin jättänyt edes pienen jäljen Turun KY:n historiaan sekä kehitykseen, niin kuin jokainen muukin yhdistyksemme aktiivina ja luottamustehtävissä toiminut kuntalainen. Vaikka työsuhteeni toiminnanjohtajana päättyy, tulen aina olemaan yhteisömme aktiivinen jäsen ja vaalimaan kaikkia Turun KY:ltä saamiani ihmissuhteita sekä oppeja. Ken tietää, jos vielä löydän itseni yrittämässä eläköityä pehmeällä laskulla jonkin tiimin tai toimijan kautta– niin raskaalta tuntuu päästää rakkaasta vastuutehtävästä irti. Näemme varmasti jatkossakin Kauppakorkeakoulun käytävillä tai haalarit jalassa nauttimassa TuKYn laajasta tapahtumatarjonnasta! Ja vieläkin saa aina tulla jututtamaan, kysymään tai nykäisemään hihasta. Pieni toiminnanjohtaja-Anna tulee asumaan sydämessäni vielä työsuhteen päättymisen jälkeenkin.

– Toiminnanjohtaja 2021–2022 Anna

Talouspäällikkö
Heippa taas!

Tällä kertaa en anna teille ruokaohjeita, vaan kerron omasta matkastani kohti Turkua ja talouspäällikön roolia. Matkasta, joka on ollut pitkä ja raskas, mutta palkitseva. Matkasta, jota en vaihtaisi mihinkään.

Vuonna 2019 minulle avautui mahdollisuus lähteä opiskelemaan kauppatieteitä Turun kauppakorkeakouluun. Vaikka Turku oli jo ennestään tuttu paikka, ei minulla ollut kovinkaan montaa ystävää täällä. Näin jälkikäteen voin myöntää, että jännitti enemmän kuin halusin koskaan myöntää. Jännityksestä ja pelosta huolimatta lähdin kohti Turkua ja uusia seikkailuja. Näin kolme vuotta yliopistoelämän aloittamisen jälkeen olen kirjoittamassa tätä jäähyväisblogia haikein mielin. Matka, jonka olen tähän päivään asti kulkenut, on ollut täynnä lukuisia muistoja, hetkiä ja kokemuksia – niin hyviä kuin huonoja. Olen saanut yhteisön, jossa voin olla oma itseni sekä kasvuympäristön, jossa kokeilla rajojani.

Yksi esimerkki rajojeni kokeilemisesta on ollut TuKYn talouspäällikkönä toimiminen. Vuoden 2021 alussa vanhan talouspäällikön lopettaessa työtehtävänsä, avautui mahdollisuus hakea mielenkiintoiseen tehtävään. En ollut ajatellutkaan asiaa sitten pupuvuoden jälkeen. Haun avautuessa en kokenut olevani tarpeeksi kyvykäs ottamaan vastuun Turun KY:n päivittäistaloudesta, joten en edes pohtinutkaan tehtävään hakemista. Yhtenä iltana olimme kaverini luona, jolloin talouspäällikön haku tuli sattumalta keskustelun aiheeksi. Kaverini ehdottivat, että hakisin pestiin, sillä voisin olla hyvä siinä. Suostutteluista ja positiivista kehotuksista huolimatta en nähnyt itseäni tässä roolissa. Noh, kuten huomaamme, toisin kävi. Hain tehtävään ja sain kunnian aloittaa työtehtävät vanhan talouspäällikön oppipoikana.

Viimeinen vuosi ei kuitenkaan ole ollut vain ruusuilla tanssimista. Se on ollut tasapainottelua koulun, oman elämän ja lisääntyvien vastuiden kesken. On ollut hetkiä, jolloin mikään ei tunnu onnistuvan, vaikka kuinka yritän. On ollut hetkiä, jolloin olen saanut tuntea onnistumisia. Hetkiä, jolloin olen kysynyt lukuisia ämpärikysymyksiä TuKYn pj:ltä. Tylsää ei siis ainakaan ole ollut, sen voin sanoa. Rankasta vuodesta huolimatta olen oppinut ja saanut kerryttää uusia taitoja. Taitoja, joista on varmasti hyötyä tulevaisuudessa. Olen saanut uusia ystäviä ja päässyt osallistumaan mitä upeampiin tapahtumiin. Tästä hyvänä esimerkkinä Turun KY:n 71.vuotis juhlat Logomolla. (Mitään en siis vaihtaisi!)

Lopuksi haluan vielä jättää isot kiitokset Turun KY:lle ja heille, joiden kanssa olen päässyt työskentelemään talouspäällikön ja kuntalaisen roolissa. Henkilöille, jotka ovat auttaneet minua oppimaan, tukeneet minua vaikeina hetkinä ja arvostaneet minua sellaisena kuin olen. Erityisen isot kiitokset haluan vielä antaa vuoden 2021 ja 2022 hallituksille ja työntekijöille, joiden kanssa olen päässyt työskentelemään. En tule unohtamaan niitä muistoja ja oppeja, joita olen päässyt kerryttämään näiden vuosien aikana. Vaikka työsuhteeni talouspäällikkönä päättyy, tulen olemaan osa tätä yhteisöä. Kenties jopa toisenlaisessa roolissa.

Ps. Joudutte kestämään vielä syksyyn asti.

– Talouspäällikkö 2021–2022 Simon

Turun KY hakee parhaillaan toiminnanjohtajaa, myyntipäällikköä ja talouspäällikköä. Pestit ovat kaikki keskenään erilaisia, mutta niitä yhdistää mahdollisuus päästä luomaan ja tukemaan sinikultaisen yhteisömme toimintaa sekä sen raameja. Turun KY:n työntekijänä toimiminen on ainutlaatuinen tilaisuus oppia uutta ja päästä nauttimaan täysin rinnoin yhdistystoimintamme laajuudesta ja sen eri osa-alueista. Tarkemmat hakuohjeet löytyvät alla olevasta linkistä.

https://www.tuky.fi/etusivu/ajankohtaista/turun-ky-hakee-tyontekijoita/


Sinustako seuraava taloustoimikunnan puheenjohtaja?

Hei! Olen Alex Toiviainen, kylteri 2019, matemaagikko 2021, sekä virkaatekevä Turun KY:n taloustoimikunnan puheenjohtaja. 

Olen opiskeluaikanani ehtinyt touhuta yhtä sun toista TuKYssä. Olin 2020 Ulkkiksen rahastonhoitaja, tutori, sekä 2021 kaudesta lähtien yhdistyksen taloudenhoitajana. Ensi kevätkokouksessa 6.4. tämä tie tulee kuitenkin päätökseen, kun valitaan seuraava taloustoimikunnan puheenjohtaja.

Taloudenhoito ei ole yksittäinen kyky tai taito, se on katalogillinen erilaisia ajatusmalleja, lähestymistapoja ja prosesseja. Työnkuva on punnitsemista, kanssakäymistä, hallinnointia, delegointia ja joskus myös budjetointia ja laskelmia. Taloustoimikunnan puheenjohtajana toimiminen on ollut paras kurssi jonka olen käynyt kauppiksessa. Arkeeni on kuulunut asioita joita työelämässä en pääsisi tekemään vielä moneen vuoteen gradun kirjoittamisen jälkeenkään.

Taloudenhoidon ohjesääntö luo taloustoimikunnan sekä sen puheenjohtajan pestin. Tässä dokumentissa eritellään tarkemmin vastuualueet ja toimintamallit, mutta pääasialliset ”sektorit” jotka pestiin kuuluu ovat yhdistyksen budjetin valmistelu, talouden seuranta ja suunnittelu, sijoitusvarallisuuden hallinnointi ja omistajaohjaus. TalTon PJ kuuluu myös TuKYn pöytäkuntaan, eli ryhmään johon kuuluu TuKYn hallitus, työntekijät sekä TalTon PJ. TalTon PJ osallistuu siis hallituksen kokouksiin, tuo sinne talouteen liittyviä esityksiä, vie sieltä esityksiä taloustoimikunnalle, sekä antaa oman asiantuntijuutensa yhdistyksen arkeen liittyviin asioihin.

 Tätä hommaa ei luonnollisesti tehdä yksin. Välittömänä aisaparina toimii talouspäällikkö. Minulla on ollut etuoikeus työskennellä Lindan ja Simonin kanssa. Talouspäällikkö vastaa siitä, että yhdistyksen päivittäinen talous pyörii. Yhteistyö on kuitenkin tiivistä: Jos esimerkiksi halutaan tarkistaa yhdistyksen likviditeettiä, talouspäällikkö valmistelee kirjanpidosta kassavirtalaskelman josta TalTon PJ tuottaa analyysin. 

TuKYn hallituksesta tulee myös läheinen. Vaikka hallitus on teknisesti TalTon PJ:n esimies, toimii suhde symbioottisesti. Eli taloudenhoidolla autat hallitusta, ja he vastaavasti auttavat taloudenhoidossa sekä päätöksenteossa.

Taloustoimikunta on henkilökohtainen tietopankkisi, historiikki ja oppikirja melkein missä tahansa asiassa joka tulee vastaan. Taloustoimikunnan jäseninä toimii TuKYn entisiä järjestöjyriä, asiantuntevia alumneja sekä oman erikoisalansa ammattilaisia. Tuuduttaudut nopeasti sen tunteen lämpöön, että vaikka olet teknisesti puheenjohtaja, tiedät kaikesta vähiten käytännössä joka asiasta. Vastuusi TalTolle on pitää heidät ajantasalla yhdistyksen tilanteesta ja taloudesta, tuoda esityksiä päätettäväksi, sekä päättää yhdessä suunnasta, johon yhdistyksen talouden tulisi suunnata. Kun esitys on käsitelty TalTossa, se tuodaan hallituksen tai yhdistyksen kokouksen päätettäväksi ja toimeenpantavaksi.

 Taloustoimikunnan puheenjohtajana toimiminen on antanut minulle valtavasti ja vienyt hyvin vähän. Olen saanut kokea ikimuistoisia hetkiä, saanut elinikäisiä ystäviä ja siinä sivussa saanut ainutlaatuisen oppimiskokemuksen taloudenhoidosta.

Jos sinä olet kiinnostunut taloustoimikunnan puheenjohtajan pestistä, minuun voi ottaa yhteyttä. Lisää tietoa löytyy TuKYn sivuilta, taloudenhoidon ohjesäännöstä ja hallituksen jäseniltä. 

 Uusi taloustoimikunnan puheenjohtaja valitaan 6.4. yhdistyksen kevätkokouksessa, ja ennakkokysymykset tulevat TuKYn sivuille kuluvalla viikolla.

 

Alex Toiviainen

Taloustoimikunnan puheenjohtaja

talous@tuky.fi