Antiikin Rooman teollinen vallankumous

Tarkastellessa tiettyjä Rooman imperiumin talouden erityispiirteitä ilman laajempaa kontekstia, voitaisiin uskoa Rooman olleen erittäin lähellä teollista vallankumousta.  

Roomalaiset hyödynsivät standardisoituja tuotteita ja niiden massatuotantoa. Erityisen tärkeää on huomata, että roomalaiset tunnistivat tuotannon tehostuvan ja siten tuottojen paranevan kun investoitiin tuotannon nopeuteen ja määrään. Tätä voidaan nykyisin pitää ehkä ilmiselvänä, mutta tämä oivallus on ehdoton jotta roomalaiset olisivat nähneet höyryvoiman potentiaalin tuotannossa.

Roomalaiset tunsivat höyryvoiman ja rakensivat sen sovellutuksia. Roomalaiset tunnistivat, että luonnon muovaaminen omaksi hyödyksi oli mahdollista ja erittäin hyödyllistä. Tämä jos joku on tärkeä ajatus teollisen vallankumouksen taustalla. Erityisesti roomalainen akatemia piti höyryvoimaa tärkeänä ja mielenkiintoisena tutkimuksen alana ja uskoi sen soveltuvan insinöörityöhön. 

Roomalaiset omasivat geologiset resurssit teolliseen vallankumoukseen. Tämä on ilmiselvää: Teollisen vallankumouksen katsotaan alkaneen Iso-Britanniassa ja Rooma tähän aikaan hallitsi suurta osaa Iso-Britanniasta. Laajemmin roomalaiset omasivat teknologian ja tietotaidon syviin kaivostöihin, joita hiilen ja teräksen kaivaminen vaatisivat. 

Miksei Rooma aloittanut teollista vallankumousta 1500 vuotta ennen läntistä Eurooppaa? Historioitsijat tunnistavat muutaman pääongelman ja pienempiä sivuongelmia. 
1. Rooma oli liian laaja.
          Jos jokin alue edisti teollisuuttaan eivät muut alueet usein kuulleet tästä.
2. Teknologian tutkimusta ei rahoitettu kylliksi.

          Tämä ongelma kalvaa ihmiskunnan kehitystä tänä päivänäkin, tosin tällä hetkellä olisi tarve teknologialle joka korvaisi teollisen vallankumouksen hedelmät.

3. Rooma oli liian epävakaa.

        Teollinen vallankumous vaati Iso-Britanniassa uuden yhteiskuntaluokan — porvariston — sekä vuosisatojen sopimusoikeudellisen kehityksen. Rooman sotaisissa olosuhteissa investointi tekstiilien tehokkaampaan tuotantoon olisi vaatinut yliluonnollista ennakointikykyä.

4. Sattuma

       Kaikki ongelmat jotka historijoitsijat löytävät Rooman teollistumista vastaan olisi mahdollista kiertää muutaman kymmenen vuoden ja noin sadan sattuman kautta.

 

Rooman teollinen vallankumous olisi luultavasti täysin sivuuttanut tuhannen vuoden feodalismin Euroopassa.
On kuitenkin ehkä parempi kaikille, ettei keskiajan sankosotia taisteltu musketeilla tai hävittäjillä.

Alex Toiviainen
Taloustoimikunnan puheenjohtaja

 

Kevät, ystävät ja hyvä ruoka!

Mikä voisi olla parempaa, kuin kevätbrunssi? No ei mikään!

Brunssi on loistava tapa viettää vapaapäivä oman perheen tai ystävien kanssa. Se on hyvä keino paeta kiireellistä elämää ja nautiskella suussa sulavista herkuista. Kerää siis kaverisi yhteen, ja nauti herkullinen päivä hyvässä seurassa.

Kokosimme ystävieni kanssa brunssimenuun, josta ei voi olla pitämättä. (4 annosta)

Lämpimät:
1 pkt Pekoni
1 pkt Makkara
Paistetut vihannekset (porkkana, bataatti, peruna)

Kylmät:
Hedelmiä omien mieltymysten mukaan
Esim. Banaani, päärynä, mango, hunajameloni

Täytetyt croissantit:
4 kpl croissant
2 pkt Mozzarella
2 kpl Tomaatti
1 pkt Tuorejuusto
1 ruukku Basilika

Avokadoleivät paistetulla munalla

1 kpl Limppu
2 kpl Avocado
1 kpl Lime
1 paistettu kananmuna/leipä

Juotavat:
Appelsiinimehu
Kahvi

*Mikä on brunssi?
Brunssi nimitys tulee aamiaisen ja lounaan yhdistelmästä (Brunch = breakfast + lunch). Brunssi nautitaan usein kello 11–15. Brunssilla on usein tarjolla lämpimiä ja kylmiä syötäviä. Juomavalikoima on myös hyvin laaja, ja jokainen voikin oman makunsa mukaan valita.

Simon Sarmaja
Talouspäällikkö

KELA rakastaa häntä! Näillä tempuilla kylteri läpäisi Y-kurssit.

Huom. Tämän kirjoituksen sisältö edustaa vain yhden opiskelijan mielipidettä. Toivottavasti edes yksi vinkki on jollekin hyödyllinen.

Taustaa: Olen kolmannen vuoden laskentatoimen ja rahoituksen opiskelija ja ensimmäisen vuoden matematiikan opiskelija. Olen ollut yhdistyksen toiminnassa mukana eri toimissa vuodesta 2019.

Tämän blogin tarkoitus on auttaa väki kauppiksen ensimmäisten isojen haasteiden ohitse, sillä tietoisuus vanhempien vuosikurssien metodeista tuntuu pandemian myötä osittain kadonneen. Tässä kirjoituksessa esitän yleisimmät kompastuskivet ja sen, kuinka niiden yli on aiemmin kömmitty.

Kivi 1 – Yliopisto-opiskelu

Yliopistopiireissä liikkuu sanonta: Jos et pärjää kurssilla, et ole huono opiskelija, vaan sinulla on huonoja kavereita.

Sanonta on itsessään turhan kärjistävä, mutta opetus on seuraava: Kukaan ei voi osata kaikkea, joten nojaudu kavereihin opinnoissa. Tämä voi tuntua olevan helpommin sanottu kuin tehty, mutta nyt, kun koululle taas pääsee, kannattaa sinne oikeasti mennä. 

Oman pupusyksyni opinnot tapahtuivat lähinnä K-loungessa. Nyt matikan puolella kuulun demoryhmiin, joissa jaetaan tehtävien ratkaisuja, jos niitä ei itse ole osannut tai ehtinyt ratkaista.

Kivi 2 – Grindattavat kurssit LRYA/LRYB

Tässäpä kurssit, joista pääsee kunnialla läpi vain grindaamalla.

Niin masentava vinkki kuin se onkin, näistä kursseista on erityisen hankala päästä läpi (varsinkin hyvällä arvosanalla) ilman viikoittaista työskentelyä. Toisaalta viikoittaisen työskentelyn jälkeen kurssien tentit voivat osalle tuntua turhankin helpoilta. 

Grindauksessa avainasemaan monelle nousevat opiskelijaryhmät. Ellet ollut edellisessä elämässä Benediktiinimunkki, on helpoin tapa kerätä itsekuri muiden opintojen — ja erityisesti tapahtumien — lomassa opiskelemalla ryhmässä viikoittain. 

Kivi 3 – RU1A

Tällä kurssilla läpipääsyn näkökulmasta sanasto on olennaisempaa kuin kielioppi. Onneksi kurssin sanastoa varten on jo luotu quizlet:

Quizlet

Sanaston ollessa hallussa, tarvitsee enää perustason kieliopin, jotta osaa sanastoa käyttää oikein. Tähän voi auttaa mm. Yle X3M:n kuuntelu — tai muu ruotsalainen media — josta saa tavallisimmat lauserakenteet haltuunsa.

Kivi 4 – KTY

Tämä tuntuu olevan monelle kompastuskivi. Syynä lienee valtavan laaja kurssimateriaali ja sitäkin valtavampi kurssikirja. Yksi tapa päästä kurssista läpi onkin unohtaa suositeltu kurssikirja ja opiskella sen sijaan Matti Pohjolan Taloustieteen Oppikirja. Moni saattaakin tunnistaa kyseisen opuksen vanhana taloustieteen pääsykoekirjana. Kirja kattaa kurssin osa-alueen tiiviimmin ja opiskelijaystävällisemmin. Vitosta se ei toki takaa, mutta niitäkin on tuon kirjan avulla saatu.

Kirjan volter-linkki:

Taloustieteen oppikirja

Kivi 5 – YJY

Tässä on kurssi, jossa prujusta on valtavasti hyötyä. Jos käsitteet tuntuvat latinalta, on lukiosta tuttu Jokaisen Oikeustieto hyvä apukirja. Sieltä löytyvät helposti lähestyttävät tiivistelmät, jotka riittävät YJY:n tentin oikein/väärin kysymyksiin. Erityishuomiona nostaisin esiin sen, että vaikka kurssi on aiheellisesti yritysjuridiikan perusteet, kannattaa pitää silmällä myös muihin kuin yrityksiin ja markkinoihin kohdistuvia aiheita.

Kivi 6 – TKMY1/TKMY3

Näiden hankaluutta ei paljoa tarvitse Mercalla selitellä.

Ellet ole opiskellut matematiikkaa harrastuksena ennen kauppista, niin heitä pruju hetkeksi pois ja katoppa nämä. Vanhemman kaartin tiedossa on ollut jo vuosia TKMY for dummies -sarja, eli kahden legendaarisen opiskelijan tekemät muistiinpanot prujuille uskollisella tyylillä. Nämä teokset ovat saaneet useat vuosikurssit lopulta tenttisalista ulos voittajina. 

TKMY1

Osa 1

Osa 2

TKMY3

Osa 1

Osa 2

PS. Samasta ryhmästä löytyy materiaaleja muillekin kursseille.

Alex Toiviainen

Taloustoimikunnan puheenjohtaja

PSS. Jos unohdin jonkun ilmiselvän lifehackin, niin kommentoikaa tähän (tai Jodeliin).

Hyvinvointia etsimässä

Kuluneen syksyn aikana olen päässyt järjestämään onnistuneita tapahtumia, tutustumaan uusiin ihmisiin sekä päässyt luomaan upeita kokemuksia ja muistoja. Ennen kaikkea, olen päässyt nauttimaan rakkaimpien ystävieni seurasta. 

Kaikki tämä ei ole kuitenkaan ollut ilmaista.

Syksy on ollut itselleni henkisesti raskaampi kuin olisin voinut kuvitellakkaan. Lisääntyneet velvollisuudet, vaikeat ihmissuhteet ja kasvavat odotukset ovat nakertaneet jaksamistani pala palalta. Hyvinvoinnista on tullut kaukainen käsite, jota kohti pyrin lähestymään. Olen kokeillut monia tapoja lievittää stressiä, ja sitä kautta parantaa omaa jaksamistani. Olen urheillut, keskustellut ystävieni kanssa sekä yrittänyt löytää hiljaisia paikkoja, joissa voisin keskittyä. Välillä on kuitenkin päiviä, jolloin mikään ei tunnu menevän nappiin.

Entä jos en vain jaksa. Entä jos en kykene pistämään parastani. Entä jos haluankin paeta todellisuutta ja nauttia elämästä. Palata aikaan, kun koulu oli helppoa ja elämä stressitöntä. Itselläni on ainakin käynyt mielessä nämä muutamat lauseen tämän syksyn aikana, minkä takia haluankin puhua hieman mielenterveydestä.

Ajattelemme usein, että hyvinvointi on fyysistä ja ulospäin näkyvää. Urheilemme, jotta näyttäisimme paremmalta. Syömme terveellisesti, jotta pysyisimme hoikkina. Teemme usein asioita, jotka parantavat ulkoista olemustamme. Näemme siis usein hyvinvoinnin ja terveyden fyysisenä ilmiönä. Tämä saattaa johtua siitä, että kuluneiden vuosisatojen aikana ei olla koskaan uskallettu puhua henkisestä terveydestä. Mielenterveyteen liittyvät ongelmat on nähty tabuna, heikkoutena ja kenties jopa nolona asiana, jota ei olla uskallettu tuoda esille kuin vasta viime vuosien aikana. Tästä hyvä esimerkki on Turun kauppakorkeakoulun opiskelijoiden aloittama Terve Mieli-hanke, jonka tarkoituksena on juuri tuoda mielenterveyteen liittyviä asioita esille, luoda yleistä keskustelua sekä auttaa opiskelijoita jaksamaan ja taistelemaan uupumuksen kanssa.

Vaikka kehitystä onkin tapahtunut, on siitä puhuminen edelleenkin vaikeaa ja kenties outoa. Haluankin tuoda esille sen, että mielestä on yhtä tärkeää pitää huolta kuin kehostakin. Kun mielestä pitää huolta, parantuu myös fyysinen jaksaminen. Kannustankin teitä kaikkia toimimaan toistenne vertaistukena huonoina hetkinä, kysymään toisiltanne kuulumisia ja olemaan toistenne henkisenä tukena. Ennen kaikkea muistakaa hengähtää ja todeta itsellenne, että ”aina ei voi jaksaa, eikä tarvitsekaan”. 

Simon Sarmaja
Talouspäällikkö

Turun KY:n uusi talouspäällikkö esittäytyy

Turun KY:n hallitus on kokouksessaan 29.3.2021 valinnut uuden talouspäällikön. Turun KY:n uudeksi talouspäälliköksi valittiin Simon Sarmaja. Simon ja nykyinen talouspäällikkö Linda Kaivonen hoitavat yhdessä yhdistyksen päivittäistaloutta huhtikuun loppuun asti, jonka jälkeen Simon jatkaa numeroiden parissa itsenäisesti.

Moikka!

Olen Simon Sarmaja, 22-vuotias toisen vuoden laskentatoimen ja rahoituksen opiskelija. Alun perin olen kotoisin Helsingistä, missä tuleekin käytyä melko usein. Nuorempana läpsyttelin kiekkoa ja potkiskelin palloa, mutta ammattia ei niistä kummastakaan tullut. Matkustaminen ja ruuanlaitto on ollut aina lähellä sydäntäni, enkä malta odottaa, että pääsisin taas tutustumaan uusiin paikkoihin ja ihmisiin.

Ensimmäisenä vuonna pääsin opiskelijatoimintaan mukaan toimimalla KY-Tricoloren varapuheenjohtajana, ja toisena vuonna uusien pupujen tutorina. Tiesin, että haluan olla vielä mukana kehittämässä Turun KY:n toimintaa, minkä takia hain talouspäällikön pestiä. Minulle onkin suuri ilo ottaa vastuulleni päivittäinen taloudenhoito ja sen tuomat haasteet. Odotan innollani tulevia tehtäviäni ja teidän tapaamistanne.