Loppuvuosi häämöttää

Tuntuu uskomattomalta, miten nopeasti vuosi on taas vierähtänyt. Hallituksen vaihto lähenee jälleen, vaikka tuntuu, että juuri tällä kokoonpanolla aloitettiin. Kesäkin oli juuri eilen, mutta jo nyt, syksy on vaihtunut pikkuhiljaa talveen. Viikonloppuna siirrettiin kelloja taakse päin, mutta tuleva kaamos ei näy ainakaan tällä hetkellä, sillä aurinko paistaa kirkkaana taivaalla.

Loppuvuosi on tuomassa mukanaan samalla kiireen ja samalla rauhoittumisen ajan. Tein itselleni taas tänäkin vuonna lupauksen, että kaikki koulujutut ovat tehtynä ennen joulukuun puoliväliä. Katsotaan, miten tänä vuonna käy. Muistutuksena kuitenkin itselleni ja teille kaikille muille, on ihan ok, jos asiat jäävät vasta ensi vuodelle. 

Talouspäällikön näkökulmasta, loppu- ja alkuvuosi ovat kiireisintä aikaa etenkin tilinpäätöksen vuoksi. Tämä aika luo kuitenkin arvokkaita oppimiskokemuksia ja onnistumisen hetkiä.  

Loppuvuosi tarjoaa myös mahdollisuuden tilinpäätökseen oman elämän kanssa. Mieti, mitä hyvää olet saanut aikaan kuluneen vuoden aikana, mitkä ovat unelmasi seuraavalle vuodelle ja miten voisit tasapainottaa koulun, mahdollisen työn ja vapaa-ajan. Onko jotain, mistä voisit luopua, delegoida tai järjestää tehokkaammin? Tarkastellessasi omaa elämääsi, voit tunnistaa, mitkä asiat tuovat juuri sinulle iloa ja energiaa arkeen sekä lähenevään pimeään vuodenaikaan. 

Loppuvuosi on kiireistä aikaa opiskelijalle, mutta samalla se tarjoaa mahdollisuuden keskittyä oman hyvinvoinnin ylläpitämiseen ja omien tavoitteiden asettamiseen. Kiire ei saisi syödä kaikkea aikaa ja energiaa, vaan oman ajan ottaminen voi auttaa tasapainottamaan arjen kiireitä. Muista, että loppuvuosi on myös aikaa juhlia, rentoutua ja tehdä asioita, jotka piristävät!

Milla Riikonen
Talouspäällikkö

”Pakko on paras muusa”

KONE Oyj:n pitkäaikainen toimitusjohtaja Henrik Ehrnrooth ilmoitti maanantaina 2.10.2023 jättävänsä tehtävän hissiyhtiön toimitusjohtajana (KONE Oyj pörssitiedote 2.10.2023). Ekonomi Ehrnrooth toimi toimitusjohtajan tehtävässä vuodesta 2014, ja tätä ennen Koneen talousjohtajana vuodesta 2009.

Ehrnroothin eroilmoitus antoi minulle inspiraation tähän blogiin. Kone on suomalaisille tuttu yhtiö, jonka juuret ovat 110 vuoden aikana kasvaneet Suomen maaperästä globaaleille markkinoille. Kone on perinteisesti mielletty Herlinin suvun yhtiöksi, mutta Helsingin pörssissäkin yhtiö on ehtinyt olla vuodesta 1967. Herlinien ote yhtiöstä on silti pysynyt, ja Pekka Herlin (1932–2003) jälkeläisineen ovat toimineet ja toimivat luottamustehtävissä edelleen. Tämä blogiteksti ei kuitenkaan kerro KONE Oyj:stä, Herlinien suvusta eikä edes Henrik Ehrnroothin edeltäjästä Matti Alahuhdasta, vaikka näistä kaikista eittämättä blogitekstin aiheeksi olisikin.

Päätin valottaa tässä blogitekstissä suuresti arvostamani Arvo Tuonosen (1931–2021) elämää ja vaiheita. Ekonomi Arvo Tuononen toimi Koneen talousjohtajana ja johtoryhmän jäsenenä 1972–1991, sekä tätä ennen konsernissa eri johtotehtävissä vuodesta 1963.

Tuononen oli mukana tekemässä päätöksiä, kun Koneesta tehtiin toden teolla ensimmäinen suomalainen globaali yhtiö. Varsinkin yrityskaupoissa 1970- ja 1980-luvuilla Tuonosen roolia on korostettu, koska hänellä oli kyky arvioida kohdeyhtiöiden tilinpäätösten ja pääoman tuottoasteiden avulla yrityskaupan houkuttelevuutta. 1980-luvulle tultaessa Koneen liikevaihto oli jo kaksi miljardia markkaa ja 11 000 työntekijää 25 eri maassa. 1985 liikevaihto oli kasvanut viiteen miljardiin markkaan ja työntekijämäärä 15 500 henkilöön.

Arvo Tuonosen merkitys Koneen johtamisjärjestelmissä on pidetty edistyksellisenä. Tuonosen vastuulla oli ATK-järjestelmien [sic] kehittäminen, ja hänen tahdostaan Koneelle hankittiin vuonna 1967 IBM 360 -tietokone. Järjestelmä mahdollisti esimerkiksi varastoarvojen seuraamisen lisäksi varaston arvon ohjaamisen ja tuotannon ohjaamisen aivan uudella tasolla, sekä yhtiön divisioonien paremman tilanneseurannan. Tuononen korosti ajantasaisen tilannekuvan merkitystä, ja yhtiölle laadittiin koko konsernin kattava PBC-järjestelmä (Planning, Budgeting, Controlling). On kerrottu, että silloinen johtoryhmä otti oppia Puolustusvoimien johtavilta upseereilta, joiden mukaan vihollisen lisäksi on tunnettava myös omien joukkojen tilanne. Koneessa kiinnitettiin siis markkinoiden ja kilpailijoiden ohella huomiota paljon oman yhtiön tilaan, ja tästä syystä raportointi- ja seurausjärjestelmää on pidetty erittäin edistyksellisenä 1970-luvun Suomessa. Anekdoottina mainittakoon, että Koneen sisäisen raportointijärjestelmän käytäntönä oli antaa edellisen kuukauden tulos viidentenä arkipäivänä. Taloushallinnon työtä tekevänä on perin motivoivaa ajatella, että mikäli suuryhtiö sai tuloksen ulos viidessä päivässä 1970-luvulla, niin eiköhän nykyajan vehkeillä pitäisi pystyä vähintään samaan.

Tohtori Karl-Erik Michelsenin vuonna 2013 julkaistussa Koneen 100-vuotishistoriikissa todetaan: ”Koneen johtamismallin kova ydin oli Arvo Tuonosen kehittämä valvontajärjestelmä, jolla emoyhtiö pystyi kontrolloimaan lähes reaaliajassa yhtymän yksiköiden toimintaa, myyntiä, tuotantoa ja varastoja. Munkkiniemen kartanon tiloihin asennetun IBM-tietokoneen avulla Kone keräsi ja analysoi toimintayksiköiltä saatua taloudellista ja tuotannollista tietoa.”

Tuonosen analyysi oli, että Koneen menestys on perustunut neljään kulmakiveen: luotettava tekniikka, nykyaikaiset tuotantomenetelmät, terve rahoitusmalli ja luotettava raportointi- ja valvontajärjestelmä. Tuononen oli myös vienyt läpi prosessin, jossa Koneen käyttöpääoma käännettiin optimaalisempaan suuntaan yksinkertaisella toimella: Koneen tarjoamat huoltosopimukset laskutettiin kuukauden alussa eikä kuukauden lopussa. Tuonosen kaudella Kone oppi hyödyntämään eri markkina-alueidensa valuuttoja tuotteiden liikkuessa valtiosta toiseen.

Ekonomiksi Tuononen oli valmistunut Helsingin kauppakorkeakoulusta vuonna 1955. Sotilasarvoltaan Tuononen oli reservin kapteeni. Eläkkeelle jäätyään Tuononen toimi useiden suomalaisten yhtiöiden hallituksissa. Lama-ajan Suomessa oli käyttöä Tuonosen kokemukselle ja näkemykselle rahoitusrakenteeseen ja tilanneseurantaan liittyen.

Arvo Tuonosen kokemukset saattavat tuntua kaukaisilta. Ilokseni olen kuitenkin havainnut, että samat johtopäätökset, joita Tuononen ja Koneen johtoryhmä teki 1970-luvulla, ovat edelleen tämän päivän liiketoiminnassa relevantteja. Olen itse pestissäni TuKYn taloustoimikunnan puheenjohtajana voinut hyödyntää edellä mainittuja Tuonosen havaintoja esimerkiksi raportointiin ja käyttöpääomaan liittyen. Varsinkin johtamisessa tilannekuvan merkitystä ei voi korostaa liikaa. Menestyksellisiä hankkeita kun johdetaan nykyisyydestä käsin: ei sieltä käsin missä oltiin eilen, ei sieltä käsin missä ollaan huomenna – eikä varsinkaan sieltä käsin missä ei olla koskaan.

Päätän blogin Tuonosen käyttämään sanontaan

”Pakko on paras muusa”.

Lauri Toivola
Taloustoimikunnan puheenjohtaja

Lähteet:

Simon, John, and Ilkka, Rekiaro. Koneen ruhtinas: Pekka Herlinin elämä. 1. p. Otava 2010, Helsinki.

KONE Oyj Pörssijulkaisu 2.10.2023: https://www.kone.com/fi/uutiset-ja-taustat/tiedotteet/sisapiiritieto–koneen-toimitusjohtaja-henrik-ehrnrooth-jattaa-yhtion-vuoden-2024-ensimmaisen-vuosipuoliskon-aikana-2023-10-02.aspx

KONE Oyj Historia: https://www.kone.com/fi/yhtio/historia/

Arvo Tuonosen muistokirjoitus, Helsingin Sanomat 6.6.2021: https://www.hs.fi/muistot/art-2000008024943.html

Strategian tragedia

Strategia on käsitteenä läsnä lähes kaikkialla. Kauppakorkeakoulun kursseilla painotetaan läpileikkaavasti sitä tosiasiaa, että yrityksen osa-alueiden toiminta on oltava strategialähtöisiä: johdon laskentatoimen mittaus- ja kannustinjärjestelmät tulee olla harmoniassa valitun liiketoimintastrategian kanssa, henkilöstön rekrytoinnin pitää tukea strategian toteutumista, pitääkö toimitusketjussa tehdä strategisia siirtoja esimerkiksi alihankintakumppaneita valitessa, näkyykö strategiset valinnat markkinoinnissa, ja miten ylin johto ylipäätään suunnittelee, määrittelee ja jalkauttaa yrityksen strategian. Strategiaan törmää myös koulun ulkopuolella. Uutisissa saatetaan roimia Venäjän asevoimien sotilasstrategisia virheitä Ukrainassa: tiedustelun puutteellisuus ja hyökkäyksen painopisteen puuttuminen olivat strategisen tason virheitä. Monella meistä on myös sijoitusstrategia, johon pitää kuulemma FEDin koronnostopäätösten myllerryksessä palata. Myös kandin tai gradun kirjoittamisessa pitäisi olla strategia, jonka avulla voimavarat käännetään haluttuun lopputulokseen. TuKYllä ja TYYllä on niin ikään omat strategiansa.

Strategian sanallisia määrittelyjä on monenlaisia (Bhimani ym. 2019, 623), mutta alun alkaen termi strategia on juonnettu kreikan kielestä, jossa se merkitsee armeijan johtamista (Juuti ym. 2014, 97). Klassisesti ajatellaan, että kiinalainen Sunzi on strategisen johtamisen ensimmäinen sanoittaja, kun hän kirjoituksessaan Sodankäynnin taito määritteli noin vuonna 500 eKr strategisen päätöksenteon ohjeeksi muun muassa, että ”Se, joka tietää, milloin kannattaa ja milloin ei kannata taistella, voittaa” (Nojonen 2017, 76) tarkoittaen, että strategia on taito valita taistelut. Merkittävä sotateoreetikko Carl von Clausewitz puolestaan tarkastelee 1800-luvulla strategiaa ja sen eroja taktiikkaan toteamalla, että strategia tarkoittaa yksittäisten taisteluiden kokonaisuuden käyttöä sodan päämäärien hyväksi (Visuri 1996, 77; Kerttunen 2007).

Vaikka strategia on alun perin sotilasjohtamisen ilmiö, liikkeenjohdon puitteissa strateginen ajattelu on ollut osana johtamista jo tovin. Toisen maailmansodan jälkeen strategiaa ja strategista suunnittelua kutsuttiin ensin taloussuunnitteluksi, sitten pitkän tähtäimen suunnitteluksi, ja vasta 1970- ja 1980-luvuilla strategiseksi suunnitteluksi ja strategiseksi johtamiseksi. (Juuti ym. 2014, 97–98.) Yrityskokonaisuuden strateginen ajattelu voidaan jakaa konsernistrategiaan, jonka avulla yritys saavuttaa visionsa, sekä useampaan liiketoimintastrategiaan, joilla liiketoiminta-alueet menestyvät kilpailijoitaan paremmin. Strategia on näin ollen organisaation pitkän aikavälin suunta ja menestyksen resepti: strategia kuvaa minne ollaan menossa, ja millä keinoin tavoitteet saavutetaan. (Anthony & Govindarajan 2007, 56–57; Juuti ym. 2014, 97–98.) KONE Oyj:n entisen toimitusjohtajan Matti Alahuhdan mukaan hyvä strategia kertoo, mitkä ovat yrityksen vahvuudet ja millä keinoin se erottuu kilpailijoistaan, jotta päämäärät voidaan saavuttaa (Alahuhta ym. 2015, 51). Myös Bhimanin ym. (2019, 623) mukaan strategia koskee yrityskokonaisuuden resurssien kohdentamista ja käyttämistä tavoitteiden saavuttamiseksi.

Summaten voidaan todeta, että hyvä strategia lähtee omista voimavaroista, ja voimavarojen avulla päämäärä saavutetaan. Kun menestyksen reseptin ainekset on määritelty, enää puuttuu eksekuutio – eli toimeenpano. Konsulttikielellä puhutaan strategian jalkauttamisesta, mutta ideana on konkretisoida strategia yksittäisiksi toimiksi ja hankkeiksi, joiden onnistuminen halutusti saa strategian sanan mukaisesti elämään. Strategia siis kertoo millä toimialoilla yritys toimii, ja strategian jalkauttamisen prosessi ottaa kantaa siihen, miten valituilla toimialoilla saavutetaan kilpailuetu kilpailijoiden voittamiseksi. Strategian jalkauttamisen hankkeita voivat olla yritysostot, uudet tuotantolaitokset, uusi asiakassegmentti taikka kustannusjohtajuuden tavoittelu.

Miksi strategiasta puhutaan, ja miksi sitä pidetään niin tärkeänä? Kun yrityksellä on selkeä strategia ja arvot, yrityksestä tulee ketterämpi ja osallistavampi. Kun yrityksen strategia on kaikille kirkas ja selkeä, yksittäiset ihmiset kykenevät tekemään eri tason päätöksiä nopeammin ja varmemmin. Logiikka tämän takana on se, kun ihminen kysyy itseltään: jos teen valinnan x viekö se pitkällä aikavälillä toimintaamme kohti päämäärää vai kauemmaksi. Myös arvot toimivat samalla sapluunalla. Päätöksentekotilanteessa päätöksen seurauksia on peilattava arvoja vasten. Kun tarpeeksi moni tekee päätöksiä linjassa strategian kanssa, strategia toteutuu kuin itsestään.

Strategia voi tarkoittaa luopumista. Strategia on taito valita taistelut, siis päättää mitä tehdään ja mitä ei tehdä. Siksi strategisesta näkökulmasta on pystyttävä perustelemaan miksi jotakin asiaa – kuten uutta tuotetta tai ihmisen rekrytointia – ei haluta edistää. Se on myös luopumista, ja se saattaa olla pieni tragedia.

Suurempi tragedia on se, että strategia harvemmin onnistutaan viemään eturivin taistelijan tasolle. Taktiikka on taito voittaa taistelut, strategia on taito valita taistelut. Kuitenkin, taktiikassa on onnistuttava, jotta strategia toteutuu. Monestiko mietit työssäsi tai luottamustoimessasi, puhumattakaan elämässäsi, päätöksen strategista ulottuvuutta, kun taktisen tason näkökulma on päivittäisessä tekemisessä nenäsi edessä?

Lauri Toivola
Taloustoimikunnan puheenjohtaja

Lähteet mainitussa järjestyksessä:

Bhimani, A. – Horngren, C. – Datar, S. – Rajan, M. (2019) Management and Cost Accounting. 7th ed. Pearson, Harlow.

Juuti, P. – Laukkanen, T. – Puusa, A. – Reijonen, H. (2014) Akatemiasta       markkinapaikalle: johtaminen ja markkinointi aikansa kuvina. 4. p. Talentum      Media Oy, Helsinki.

Nojonen, M. (2017) Sodankäynnin taito. 2.p. Gaudeamus, Helsinki.

Visuri, P. (1996) Carl von Clausewitz ja modernin sodankäynnin teoria. Tiede ja ase, Vol. 54, 64–89.

Kerttunen, M. (2007) Strategia. Strategian asiatietoa, Julkaisusarja 3. Maanpuolustuskorkeakoulu, Strategian laitos, julkaisusarja 3, Strategian asiatietoa. Vol. 4, 1–2.

Anthony, R. N. – Govindarajan, V, (2007) Management Control Systems. 12th ed. McGrawhill, Boston.

Alahuhta, M. – Häikiö, M. – Seppänen, P. (2015) Johtajuus : kirkas suunta ja ihmisten      voima : kokemuksia ja näkemyksiä johtamisesta Koneen ja Nokian vuosilta. Docendo Oy, Jyväskylä.

Turun KY hakee uusia jäseniä yhdistyksen taloustoimikuntaan

Haemme yhdistyksen taloudesta vastaavaan taloustoimikuntaan jäseniä toistaiseksi voimassa olevaan luottamustoimisuhteeseen. Taloustoimikunnassa on sääntöjen mukaisesti 5–10 rivijäsentä ja jäsenet nimittää yhdistyksen hallitus taloustoimikunnan puheenjohtajan esityksestä.

Mikä on taloustoimikunta?

Taloustoimikunta on asiantuntijaelin, joka vastaa järjestötalouden pitkän aikavälin taloudellisesta suunnittelusta, sijoitussalkun hallinnoinnista sekä omistajaohjauksesta. Lisäksi se ottaa kantaa jäsenistön ja toimijoiden taloudellisiin avauksiin, ideoihin ja investointitarpeisiin. Toimikunta kokoontuu noin 6-8 kertaa vuodessa. Taloustoimikunta on loistava ja arvostettu paikka oppia varallisuuden hallintaa ja talouden johtamista!

Haku ja sen edellytykset

Taloustoimikuntaan voi hakea kuka tahansa yhdistyksen jäsen vuosikurssista riippumatta. Edellytämme hakijoilta opintojen tai työkokemuksen myötä kertynyttä osaamista joltain talouden osa-alueelta, kuten laskentatoimesta, rahoituksesta tai yritysjuridiikasta. Lisäksi hakijoilla tulee olla kiinnostusta tehdä valmistelu- ja selvitystyötä taloustoimikunnalle. Eduksi haussa katsotaan erikoistuminen vastuullisuusasioihin ja/tai juridiikkaan. Lisäksi eduksi katsotaan kokemus ja tietotaito Turun KY:n toiminnasta, etenkin taloudellisesta näkökulmasta.

Hae lähettämällä vapaamuotoinen hakemus ja CV osoitteeseen: talous@tuky.fi. Haku on auki 10.-24.1.2023 klo 23:59.

Valinta tehdään helmikuun aikana hakemusten ja tarvittaessa haastatteluiden perusteella.

Lisätietoa taloudesta ja taloustoimikunnasta voi löytää esimerkiksi TuKYn toimintasuunnitelmasta 2023 sekä taloutta ohjaavista strategioista ja ohjesäännöistä. 

Mikäli sinulla herää kysymyksiä taloustoimikuntaan tai hakuprosessiin liittyen, voit kääntyä allekirjoittaneen puoleen!

Lauri Toivola
Taloustoimikunnan puheenjohtaja

Joulukuun alku on vuoden tärkeintä aikaa

Marraskuu taittui joulukuuksi. Monille joulukuu merkitsee joulun odotuksen alkamista toden teolla, kun joulukalenterin luukkuja saa ihan luvankin kanssa availla. Toisaalta työpaikkojen, opiskelijajärjestöjen ja kaveripiirien pikkujouluissa tulee nähtyä kollegoita ja ystäviä, kulunutta vuotta voidaan porukalla summailla ja kiittää kaikkia yhteistyöstä ja muistoista. Edellisessä blogitekstissä koulutuspoliittinen vastaava Ella Rantala antoi erinomaisia vinkkejä joulutunnelman virittelemiseen.

Minullekin joulukuun alku on erityistä aikaa. En joulukalentereista ja kransseista liioin perusta, ja itse jouluaattokin odotus ei enää ole se loppuvuoden kohokohta. Joulukuun alku on minulle tärkeää aikaa muista syistä. Kun marraskuu kääntyi joulukuuksi vuonna 1939, Suomi oli sodassa. Neuvostoliitto hyökkäsi Suomeen 30.11.1939; aamuyöllä jalkaväkeä käveli rajan yli ja pommikoneet pommittivat kohteita Helsingissä aamuyhdeksän tienoilla. Talvisota kesti 105 päivää, ja noiden muutamien talvikuukausien aikana Suomen mobilisoimat 300 000 reserviläistä puolustivat isänmaataan lähes koko rajan pituudella.

Sota luo murhetta monella tavalla. Esimerkiksi maaliskuun 6. päivänä 1940 kaatui 816 suomalaissotilasta, ja koko sodan tappiot ovat noin 25 000 kaatunutta ja 43 000 haavoittunutta. Lähes puoli miljoonaa suomalaista joutui evakkoon, kodit ja omaisuudet oli pakko jättää hyökkääjän tieltä väistyttäessä.

Turussa joulua odotettiin talojen kellareissa: Turkua taidettiin pommittaa eniten Suomen nykyisistä kaupungeista, noin 60 kertaa. Turun satama ja meriväylät olivat strategisia kohteita, mutta syyttömät siviilit saivat pommeja niskaansa yhtä lailla. Eerikinkadun varrella sijaitsevan Postitalon seinästä voi tänäkin päivänä käydä tarkastamassa pommituksen aiheuttamia vaurioita. Muistolaatasta ilmenee, että kyseisellä paikalla menehtyi 23 henkilöä.

Joulukuun alussa on itsenäisyyspäivä, jolloin oikeutetusti muistellaan itsenäisyyden vaiheita ja uhrauksia. Itsenäisyyspäivän sotilasparaatit ja ylennykset muistuttavat suomalaisia sukupolvien välisestä maanpuolustusvelvollisuudesta, toisaalta itsenäisyyspäivän juhlavastaanotto ja sen seuraaminen on muodostunut osaksi suomalaisia tapoja. Joulukuun kahdeksantena päivänä vietetään Jean Sibeliuksen päivää eli suomalaisen musiikin päivää. Finlandia herkistää ainakin allekirjoittaneen jokaisella kuuntelukerralla, ja ”On hanget korkeat, nietokset” on oma suosikkijoululauluni. Mielestäni voi ajatella, että joulukuu on suomalaisen kulttuurin ja perinteiden kuukausi, monella tapaa.

Ukrainassakin odotetaan joulua. Uskallan kuitenkin väittää, että joulua enemmän Ukrainassa odotetaan Venäjän hyökkäyksen loppumista. Ukrainaan on menneinä viikkoina enenevässä määrin kohdistettu ohjusiskuja, joiden tarkoituksena on lamauttaa yhteiskunnan toimintoihin vaikuttavia infrakohteita. Ukrainassa ei välttämättä riitä sähköä, lämpöä taikka vettä, joten heidän joulun odotuksensa pommisuojissa vertautuu joissain määrin turkulaisten joulunodotukseen 83 vuotta aiemmin.

Ukrainan tulevaisuutta, kansallista itsemääräämisoikeutta ja identiteettiä ja kulttuuria on yritetty kiistää jo vuodesta 2014 alkaen. Alkuvuodesta 2022 Venäjä eskaloi sotatoimia käynnistämällä laajamittaisen kolmen ilmansuunnan hyökkäyksen. Silloin arvuuteltiin, että montako tuntia menee Kiovan kaatumiseen. Nyt yhdeksän kuukautta myöhemmin Ukraina on suorittanut onnistuneita vastahyökkäyksiä ja asiantuntijoiden mukaan aloite on nyt Ukrainalla. Ukraina siis taistelee, ja toivottavasti vielä voittaa. Vaikka meillä on täällä omat ongelmamme sähkön hinnan, ilmastonmuutoksen ja dedisten kanssa, emme saa unohtaa tätä Euroopassa käytävää olemassaolokamppailua

Talvisodassa ja Ukrainan tilanteessa nähdään paljon yhtäläisyyksiä. Talvisota oli lyhyempi, ja Suomen kohtalo oli monta kertaa vaakalaudalla. Moskovan rauhansopimuksen (12.3.1940) myötä Suomi menetti kahdeksan prosenttia pinta-alastaan ja joutui asuttamaan evakot. Rauhanehtojen myötä Suomi suruliputti. Ukrainan sota on vielä kesken, ja toivon Ukrainan säilyvän itsenäisenä maana, jotta hekin voivat vielä 83 vuoden päästä viettää omaa itsenäisyyspäiväänsä ja muistella kurjia sotavuosia sekä kuunnella kansallissäveltäjänsä teoksia.

Minulle joulukuun alku on toden totta vuoden tärkeintä aikaa. Joulukuun alussa kunnioitan sotiemme veteraaneja ja lottia, muistelen Suomen historian tapahtumia sekä iloitsen suomalaisesta kulttuurista. Kun yhteiskunta ja sen kansalaiset puhaltavat yhteen hiileen, syntyy hienoja asioita: esimerkiksi opiskelijayhteisöjä. Ollaan kiitollisia itsenäisestä Suomesta ja suomalaisesta kulttuurista!

Lauri Toivola
Taloustoimikunnan puheenjohtaja