Me kaikki muistamme Profean Oy:n toiminnan alasajoon johtaneet liiketoiminnalliset vaikeudet vuosina 2020-2023. Vaikeuksille oli monia eri syitä, kuten korkea inflaatio, Ukrainan sota, heikentynyt yleinen taloustilanne, mutta myös yliopistojen pääsykoeuudistus. Lopulta omistajan päätöksellä yhtiötä päätettiin rahoittaa viimeisen kerran 4.9.2023 hallitun alasajon mahdollistamiseksi. Toisena vaihtoehtona oli laajan turnaround -ohjelman käynnistäminen, joka olisi sisältänyt merkittäviä riskejä ja vielä suurempaa pääomitusta. Tilinpäätöksessä 31.6.2024 yhtiöllä on vahvistettuja tappioita lähes 130 000€ ja pääomalainoja TuKYlle yhteensä 132 000 euroa, jotka omistajalla on intressinä saada takaisin. Wanha Narikka oli viimeistä kertaa auki tammikuun 29. päivä vuonna 2024 Profean myymälänä.
Vuoden 2022 syksynä TuKY oli perustanut Pikkulaskiaisen yhtiöittämistyöryhmän selvittämään vaihtoehtoja tapahtuman yhtiöittämiseksi. Työryhmä totesi loppuraportissaan, että yhtiöittämisellä oli löydettävissä taloudellisia ja operatiivisia tehokkuuksia samalla pienentäen Turun KY:n taloudellista riskiä. Yhtiöittämisellä on myös vaikutus tapahtuman kehittämisen strategiseen puoleen, joka on tapahtuman kannalta järkevämpää omassa yhtiössään. Näin ollen päätettiin Turun KY:n syyskokouksessa 7.11.2023 hyödyntää työryhmän löydöksiä vuoden 2024 toimintasuunnitelmassa.
Yhdistys päätti viedä Profean alasajon loppuun, jonka jälkeen se voi alkaa rakentamaan uutta tapahtumatuotantoliiketoimintaa yhtiölle. Profea Oy:n ylimääräisessä yhtiökokouksessa 7.10.2024 päätettiin muuttaa yhtiön nimi TuKY Tapahtumat Oy:ksi ja muuttaa yhtiöjärjestys tapahtumaliiketoimintaan sopivaksi. Myöhemmin vuoden 2024 syyskokouksessa hyväksyttiin talousarvion yhteydessä Pikkulaskiaisen lisenssin vuokraaminen yhtiön käyttöön.
Nopeasti lähestyvää Pikkulaskiaista onkin toteutettu nyt yhtiön alla ensimmäistä kertaa. Tapahtumatiimi on vanhaan tapaan pystynyt keskittymään tapahtuman tekemiseen päätuottajansa johdolla ja yhtiön hallitus on hoitanut yhtiön hallintoa, sekä strategista suunnittelua. Tapahtumatiimi raportoi nykyisin tapahtuman edistymisestä yhtiön hallitukselle.
Yhtiöstä Turun KY omistaa 100% ja yhdistys käyttää määräysvaltaa sekä yhtiökokouksissa, että hallituksessa. Omistajaohjausta Turun KY:ssä johtaa taloustoimikunta puheenjohtajansa johdolla. Yhtiön hallitukseen on koottu vahva Turun KY:n ja taloustoimikunnan edustus; hallituksessa istuvat Taloustoimikunnan puheenjohtaja Leevi Vesanen, 2024 Turun KY:n puheenjohtaja Jenny Sääksi, Taloustoimikunnan jäsenet Lauri Toivola ja Samuli Tähtinen (Yhtiön hallituksen puheenjohtaja). Tämän lisäksi yhtiön hallitukseen on rekrytoitu asiantuntijoina Suvi Kesti sekä Siiri Turunen.
Uusi hallitus on kokoontunut 6 kertaa ja kokouksissa on käsitelty mm. tapahtuman operatiivisia tilannekatsauksia, yhtiön ja omistajan välisiä yhteistyösopimuksia, rekrytointeja, rahoitusta, strategista suunnittelua ja yhtiön tuomia velvoitteita. Tapahtumatiimin- ja päätuottajan rekrytointi suunnataan jatkossakin Turun KY:n jäsenistölle, sillä onhan tapahtuman ja yhtiön yhtenä suurimpana tarkoituksena tuottaa jäsenistölle mahdollisuuksia kehittyä ammatillisesti.
Uutena elimenä esiteltiin myös Advisory Board, joka toimii hallituksen tukena strategisessa suunnittelussa ja tapahtumatiimin tukena operatiivisessa suunnittelussa. AB toimii hallituksen alaisuudessa, eikä sillä ole päätöksentekovaltaa. Advisory Board kokoontui ensimmäisen kerran 14.1 Turussa ja kokous onnistui erinomaisesti. Advisory Boardin kokoonpano on seuraava: Panu Routila, Aku Syrjä, Juhani Merimaa, Niklas Rimpi, Eetu Teräväinen ja Tom Riski.
Torstaina Turun keskustassa nähdäänkin Pikkulaskiainen entistä vaikuttavampana kuin koskaan! Mukavaa Tapahtumaviikkoa toivottaen, Leevi Vesanen.
Erittäin hyvää huomenta kaikille. Lets cut to the chase.
Olen saanut useita (en älyttömän montaa, mutta useita) kysymyksiä teiltä kiinnostuneilta Kuntalaisilta, kuinka yhdistyksen budjetti rakennetaan. TuKYn ensivuoden talousarvio eli budjetti toteutetaan näin syksyisin ja hyväksytään yhdistyksemme korkeimmassa päättävässä elimessä, eli yleiskokouksessa (THOS §7) . Syksyisin järjestettävässä yleiskokouksessa (tai tutummin syyskokouksessa) te Kuntalaiset saatte hyväksyä, hyväksyä muutosehdotuksella tai olla hyväksymättä taloustoimikunnan ja hallituksen esittämän talousarvion (Hyväksykää pliis mikäli vain olette sitä mieltä :D).
Tässä blogitekstissä ajattelin hieman kertoa, kuinka tuo budjetointiprosessi on tänä vuonna edennyt ja kuinka budjettia on rakennettu. Ennenkaikkea TuKY on jäsenilleen oppimusmahdollisuus, mitä tämäkin prosessi on ollut myös minulle. Joten ajattelin ottaa tästäkin blogista kaiken irti ja kysyä, että mikäli budjetointiprosessi kiinnostaa teitä, siitä heräsi ajatuksia tai teillä olisi ideoita kehittää sitä, tulkaa ihmeessä juttelemaan ja sparraamaan tai laittakaa viestiä!
Yhdistyksen säännöissä on määritetty muutama seikka talousarvion laatimiseen: TuKYH ja TalToPJ vastaavat siitä, että yhdistykselle laaditaan budjetti (THOS:§3, §7, §8) ja että budjetointiprosessia johtaa TalTo PJ. Käytännössä TalToPJ:n johtaman budjetointiprosessin jälkeen budjetti hyväksytään ensin taloustoimikunnan kokouksessa, joka esittää sitä hyväksyttäväksi yhdistyksen hallitukselle, joka hyväksyessään esityksen esittää sitä hyväksyttäväksi yhdistyksen yleiskokoukselle. Talousarvio on kustannuspaikkaperusteinen, ja kaikki 8 kustannuspaikkaa on määritelty taloudenhoidon ohjesäännössä (THOS §9). Jokainen kustannuspaikka jakaantuu vielä pienemmiksi kustannuspaikoiksi tai toisin sanottuna tileiksi. Jokaisella tilillä on oma vastuuhenkilönsä, jotka ovat vastuussa omasta kustannuspaikastaan.
Koko prosessiinhan liittyy vahvasti ympärivuotinen yhdistyksen talouden aktiivinen seuranta. Kassavirran seurantaa päivitetään kuukausitasolla toteutumien mukaan, jonka lisäksi yhdistyksessämme on käytössä sisäinen kvartaaliraportointi. Talouspäällikkö Ville työstää kvartaaleittain raportit, joita analysoidaan ja käydään läpi sekä taloustoimikunnan, että hallituksen toimesta. Toteutumia verrataan edeltävänä vuonna hyväksyttyyn budjettiin ja tämä mahdollisimman reaaliaikainen talouden tilannekuvan ylläpitäminen on ensimmäinen tärkeä askel, kun lähdetään suunnittelemaan tulevan vuoden budjettia.
Ensimmäiset viestit ja headsupit lähetettiin jo elokuun alussa, jossa pyysin jokaisen kustannuspaikan vastuuhenkilöä aloittelemaan ensivuoden suunnittelun pohjatyötä. Millaisia mahdollisesti talousarvioon vaikuttavia projekteja vuodelle 2025 olisi luvassa? Todenteolla prosessi starttasi kuitenkin orientaatioviikolla. Jokaiseen kustannuspaikan vastuuhenkilöön ja yhdistyksen projektiin oltiin yhteydessä sparraavilla kysymyksillä liittyen kuluvan vuoden toimintaan, budjettitasoon ja toteumiin, sekä ensivuoden projekteihin ja budjettitasoon. Talousarvion ohessa luodaan myös poistosuunnitelma, sekä päivitetään Parkin investointien ja kehityksen KTS-taulukkoa (keskipitkän tähtäimen suunnitelma).
Lukuisten palaverien, brainstormailujen ja sähköpostiviestiketjujen jälkeen vastauksista alkoi muodostua ensimmäinen budjettiluonnos. Ensimmäisen luonnoksen valmistuttua talousarvio tuotiin Taloustoimikunnan kokoukseen keskusteluasiaksi, jossa kävimme läpi luonnoksen kustannuspaikka- ja tilikohtaisesti. Suurinta huomiota kiinnitettiin suurempiin suuntaviivoihin ja trendeihin, 75. vuosijuhliin, järjestötalouden projektien budjetointimuutoksiin sekä Pikkulaskiaisen budjetointiin.
TalTon kokouksen ja hyvän keskustelun jälkeen suuntamerkit olivat selvillä. Seuraavaksi käytiin tarvittaessa vielä viimeisiä hiomisia ja keskusteluita kustannuspaikkojen vastuuhenkilöiden kanssa ja esiteltiin luonnos hallitukselle. Blogin kirjoitushetkellä eletään lokakuun alkua ja seuraavan kahden-kolmen viikon sisään valmistunut budjetti hyväksytään ensin Taloustoimikunnan kokouksessa, sitten hallituksen kokouksessa, jonka jälkeen ollaan valmiita Grande-Finaleen ja yhdistyksen yleiskokoukseen.
Näin prosessi tänä syksynä on “lyhyesti avattuna” edennyt. Mikäli olet jaksanut lukea tekstin tänne asti, voit TuKYn toimistolta noutaa ilmaisen tikkarin. Tikkareita löytyy rajoitetusti. Näihin kuviin ja tunnelmiin, porilaisten marssi, takaisin Pasilaan ja nähdään syyskokouksessa!
Kirjoitan tällä kertaa blogin hyvinvoinnin hengessä ja kuinka sen irtioton arjesta voi tehdä ilman alkoholiakin. Kävimme viikko sitten maanantaina Järvelässä rentotutumassa useissa upeissa saunoissa ja paljuissa ystävien kanssa. Nautimme rennosta ja alkoholittomasta illasta niin paljon, että päätimme ottaa myös viikonlopulle extemporé rentouttavan mökkiviikonlopun – jatkaen samalla hyvinvointilinjalla.
Viikolla kun oli kaikkea häppeninkiä, niin oli mukava päästä mökille ja sawusaunan lämpöön rentoutumaan. Sieltä saunasta sitten, hieman kiljuen, juostaan kylmään avantoon. (En edes uskaltanut käydä avannossa, mutta vähän kiljuin kun lumienkeliä tein). Oli muuten aika show kanssa se sawusaunan lämmitys: väärät räppänät oli koko ajan auki, savu ei päässyt saunasta ulos, välillä jäi ovikin auki ja sytyttämisestä 6 tuntia ja 8 pesällistä puita myöhemmin oli niin kiire saunaan, että häkälöylyt heitettiin abouttiarallaa jo lauteilla istuessa. Siitä sitten silmät punaisena kirvellen ja häkää keuhkoista yskien ulos. Kaiken kaikkiaan pienen tuuletuksen jälkeen lopputulos oli hyvä, öinen hämärä sawusauna oli rentouttava ja itse saunan lämmityskin oli hauskaa puuhaa. Minä en henkilökohtaisesti pysty rentoutumaan vain olemalla tai brunaa ottamalla, vaan pitää olla jotain tekemistä ja aktiviteettia, lautapelejä, saunanlämmityssekoilua, saunapuidenhakkuuta tms.
Pieni välimainos: Uusi toimijaryhmä Sawusauna järjestää Järvelässä Vappulahduksen. Hienoa, että uusia toimijoita syntyy ja uusia hyvinvointitapahtumia järjestetään lisää. Hyvä te!
Vappu on rankkaa aikaa monellakin tavalla, joten muistakaa myös rentoutua ja ottaa aikaa itsellenne ja ystävillenne. Spoiler alert, tulihan sitä Järvelässä muutama paljulonkero otettua ja sawusaunan lämmityksessä muutama asennuskalja, mutta se ei ollut se pointti. Pointti on se, että muistakaa rentoutua juuri niin, kuin se teille itsellenne sopii!
Jokaviikkoista Jodel-kohua odotellessa!
Ps. Haluaisiko joku auttaa LR05 tehtävien kanssa, oon vähän kassalla 😀
Tuntuu uskomattomalta, miten nopeasti vuosi on taas vierähtänyt. Hallituksen vaihto lähenee jälleen, vaikka tuntuu, että juuri tällä kokoonpanolla aloitettiin. Kesäkin oli juuri eilen, mutta jo nyt, syksy on vaihtunut pikkuhiljaa talveen. Viikonloppuna siirrettiin kelloja taakse päin, mutta tuleva kaamos ei näy ainakaan tällä hetkellä, sillä aurinko paistaa kirkkaana taivaalla.
Loppuvuosi on tuomassa mukanaan samalla kiireen ja samalla rauhoittumisen ajan. Tein itselleni taas tänäkin vuonna lupauksen, että kaikki koulujutut ovat tehtynä ennen joulukuun puoliväliä. Katsotaan, miten tänä vuonna käy. Muistutuksena kuitenkin itselleni ja teille kaikille muille, on ihan ok, jos asiat jäävät vasta ensi vuodelle.
Talouspäällikön näkökulmasta, loppu- ja alkuvuosi ovat kiireisintä aikaa etenkin tilinpäätöksen vuoksi. Tämä aika luo kuitenkin arvokkaita oppimiskokemuksia ja onnistumisen hetkiä.
Loppuvuosi tarjoaa myös mahdollisuuden tilinpäätökseen oman elämän kanssa. Mieti, mitä hyvää olet saanut aikaan kuluneen vuoden aikana, mitkä ovat unelmasi seuraavalle vuodelle ja miten voisit tasapainottaa koulun, mahdollisen työn ja vapaa-ajan. Onko jotain, mistä voisit luopua, delegoida tai järjestää tehokkaammin? Tarkastellessasi omaa elämääsi, voit tunnistaa, mitkä asiat tuovat juuri sinulle iloa ja energiaa arkeen sekä lähenevään pimeään vuodenaikaan.
Loppuvuosi on kiireistä aikaa opiskelijalle, mutta samalla se tarjoaa mahdollisuuden keskittyä oman hyvinvoinnin ylläpitämiseen ja omien tavoitteiden asettamiseen. Kiire ei saisi syödä kaikkea aikaa ja energiaa, vaan oman ajan ottaminen voi auttaa tasapainottamaan arjen kiireitä. Muista, että loppuvuosi on myös aikaa juhlia, rentoutua ja tehdä asioita, jotka piristävät!
KONE Oyj:n pitkäaikainen toimitusjohtaja Henrik Ehrnrooth ilmoitti maanantaina 2.10.2023 jättävänsä tehtävän hissiyhtiön toimitusjohtajana (KONE Oyj pörssitiedote 2.10.2023). Ekonomi Ehrnrooth toimi toimitusjohtajan tehtävässä vuodesta 2014, ja tätä ennen Koneen talousjohtajana vuodesta 2009.
Ehrnroothin eroilmoitus antoi minulle inspiraation tähän blogiin. Kone on suomalaisille tuttu yhtiö, jonka juuret ovat 110 vuoden aikana kasvaneet Suomen maaperästä globaaleille markkinoille. Kone on perinteisesti mielletty Herlinin suvun yhtiöksi, mutta Helsingin pörssissäkin yhtiö on ehtinyt olla vuodesta 1967. Herlinien ote yhtiöstä on silti pysynyt, ja Pekka Herlin (1932–2003) jälkeläisineen ovat toimineet ja toimivat luottamustehtävissä edelleen. Tämä blogiteksti ei kuitenkaan kerro KONE Oyj:stä, Herlinien suvusta eikä edes Henrik Ehrnroothin edeltäjästä Matti Alahuhdasta, vaikka näistä kaikista eittämättä blogitekstin aiheeksi olisikin.
Päätin valottaa tässä blogitekstissä suuresti arvostamani Arvo Tuonosen (1931–2021) elämää ja vaiheita. Ekonomi Arvo Tuononen toimi Koneen talousjohtajana ja johtoryhmän jäsenenä 1972–1991, sekä tätä ennen konsernissa eri johtotehtävissä vuodesta 1963.
Tuononen oli mukana tekemässä päätöksiä, kun Koneesta tehtiin toden teolla ensimmäinen suomalainen globaali yhtiö. Varsinkin yrityskaupoissa 1970- ja 1980-luvuilla Tuonosen roolia on korostettu, koska hänellä oli kyky arvioida kohdeyhtiöiden tilinpäätösten ja pääoman tuottoasteiden avulla yrityskaupan houkuttelevuutta. 1980-luvulle tultaessa Koneen liikevaihto oli jo kaksi miljardia markkaa ja 11 000 työntekijää 25 eri maassa. 1985 liikevaihto oli kasvanut viiteen miljardiin markkaan ja työntekijämäärä 15 500 henkilöön.
Arvo Tuonosen merkitys Koneen johtamisjärjestelmissä on pidetty edistyksellisenä. Tuonosen vastuulla oli ATK-järjestelmien [sic] kehittäminen, ja hänen tahdostaan Koneelle hankittiin vuonna 1967 IBM 360 -tietokone. Järjestelmä mahdollisti esimerkiksi varastoarvojen seuraamisen lisäksi varaston arvon ohjaamisen ja tuotannon ohjaamisen aivan uudella tasolla, sekä yhtiön divisioonien paremman tilanneseurannan. Tuononen korosti ajantasaisen tilannekuvan merkitystä, ja yhtiölle laadittiin koko konsernin kattava PBC-järjestelmä (Planning, Budgeting, Controlling). On kerrottu, että silloinen johtoryhmä otti oppia Puolustusvoimien johtavilta upseereilta, joiden mukaan vihollisen lisäksi on tunnettava myös omien joukkojen tilanne. Koneessa kiinnitettiin siis markkinoiden ja kilpailijoiden ohella huomiota paljon oman yhtiön tilaan, ja tästä syystä raportointi- ja seurausjärjestelmää on pidetty erittäin edistyksellisenä 1970-luvun Suomessa. Anekdoottina mainittakoon, että Koneen sisäisen raportointijärjestelmän käytäntönä oli antaa edellisen kuukauden tulos viidentenä arkipäivänä. Taloushallinnon työtä tekevänä on perin motivoivaa ajatella, että mikäli suuryhtiö sai tuloksen ulos viidessä päivässä 1970-luvulla, niin eiköhän nykyajan vehkeillä pitäisi pystyä vähintään samaan.
Tohtori Karl-Erik Michelsenin vuonna 2013 julkaistussa Koneen 100-vuotishistoriikissa todetaan: ”Koneen johtamismallin kova ydin oli Arvo Tuonosen kehittämä valvontajärjestelmä, jolla emoyhtiö pystyi kontrolloimaan lähes reaaliajassa yhtymän yksiköiden toimintaa, myyntiä, tuotantoa ja varastoja. Munkkiniemen kartanon tiloihin asennetun IBM-tietokoneen avulla Kone keräsi ja analysoi toimintayksiköiltä saatua taloudellista ja tuotannollista tietoa.”
Tuonosen analyysi oli, että Koneen menestys on perustunut neljään kulmakiveen: luotettava tekniikka, nykyaikaiset tuotantomenetelmät, terve rahoitusmalli ja luotettava raportointi- ja valvontajärjestelmä. Tuononen oli myös vienyt läpi prosessin, jossa Koneen käyttöpääoma käännettiin optimaalisempaan suuntaan yksinkertaisella toimella: Koneen tarjoamat huoltosopimukset laskutettiin kuukauden alussa eikä kuukauden lopussa. Tuonosen kaudella Kone oppi hyödyntämään eri markkina-alueidensa valuuttoja tuotteiden liikkuessa valtiosta toiseen.
Ekonomiksi Tuononen oli valmistunut Helsingin kauppakorkeakoulusta vuonna 1955. Sotilasarvoltaan Tuononen oli reservin kapteeni. Eläkkeelle jäätyään Tuononen toimi useiden suomalaisten yhtiöiden hallituksissa. Lama-ajan Suomessa oli käyttöä Tuonosen kokemukselle ja näkemykselle rahoitusrakenteeseen ja tilanneseurantaan liittyen.
Arvo Tuonosen kokemukset saattavat tuntua kaukaisilta. Ilokseni olen kuitenkin havainnut, että samat johtopäätökset, joita Tuononen ja Koneen johtoryhmä teki 1970-luvulla, ovat edelleen tämän päivän liiketoiminnassa relevantteja. Olen itse pestissäni TuKYn taloustoimikunnan puheenjohtajana voinut hyödyntää edellä mainittuja Tuonosen havaintoja esimerkiksi raportointiin ja käyttöpääomaan liittyen. Varsinkin johtamisessa tilannekuvan merkitystä ei voi korostaa liikaa. Menestyksellisiä hankkeita kun johdetaan nykyisyydestä käsin: ei sieltä käsin missä oltiin eilen, ei sieltä käsin missä ollaan huomenna – eikä varsinkaan sieltä käsin missä ei olla koskaan.
Päätän blogin Tuonosen käyttämään sanontaan
”Pakko on paras muusa”.
Lauri Toivola Taloustoimikunnan puheenjohtaja
Lähteet:
Simon, John, and Ilkka, Rekiaro. Koneen ruhtinas: Pekka Herlinin elämä. 1. p. Otava 2010, Helsinki.
