Kommentoisitko tätä blogia?

Vapaa-ajan vastaavamme Miro avasi viime viikon blogissaan mietteitään Turun KY:n – ja etenkin Ulkkiksen kehittämisestä. Kirjoituksessaan hän nosti esille muun muassa kehittymispelon, mihin helposti tämän kaltaisessa yhdistyksessä sorrutaan: juurrutaan paikalleen, ei uskalleta ajatella asioita uudestaan, ei kyseenalaisteta vaan tehdään niin kuin aina on tehty, pelätään kokeilla jotakin uutta.

Viime viikolla Turun KY:n hallitus vietti antoisan iltakoulun pohtien viestintää ja etenkin sen kehittämistä. Kanavia, joista jäsenistö, sidosryhmät, alumnit ja muut toiminnasta kiinnostuneet voivat seurata koko yhdistyksen toimintaa, alkaa olla jo varsin suuri määrä. Löytyy Twitteriä, LinkedIniä, sähköpostilistoja, kymmeniä Facebook-sivuja ja -ryhmiä ja niin edelleen. On ehdottoman tärkeää, että avoimuutta lisätään jatkuvalla ja aktiivisella viestinnällä, mutta missä menee raja? Vai onko rajaa edes olemassa? Milloin tiedetään, että se on ylitetty? Kaikesta tärkeästä pitää ehdottomasti viestiä nopeasti ja tehokkaasti, mutta toisaalta liiallinen viestiminen mielletään helposti spämmiksi ja joskus viestinnän kohdistaminen oikeille vastaanottajille on haastavaa.

Missä viestitään mitäkin? Milloin luodaan uutinen kotisivuille, tehdään statuspäivitys Facebookiin tai keskustelunavaus MERCAtalksiin? Mitä sisältöä Turun KY:n pitäisi julkaista LinkedIn-sivullaan? Entä minkälaisia twiittejä haluamme lukea? Kopoa, Sopoa, bileitä vai jotain ihan muuta?

 

 


On tiedostettu fakta, että Turun KY:n viestinnässä – niin sisäisessä kuin ulkoisessa – on vielä kehitettävää. Askelia eteenpäin on jo nyt otettu (esimerkiksi nettisivuilla julkaistavat päätösluettelot), mutta matka on vielä pitkä, eikä lopullista maalia välttämättä ole edes olemassa. Tässä vaiheessa lieneekin siis hyvä hetki muistuttaa, että viestintä on tehokkaimmillaan, kun se on interaktiivista. Kun twiittasimme iltakoulustamme kysymyksen liittyen Turun KY:n viestintään, alkoi mielenkiintoinen ja aktiivinen keskustelu useiden eri osapuolten välillä. MERCAtalksissa on nähty useita mielenkiintoisia keskusteluja ja silloin tällöin tuky.fi:n kommentointiosiossa on nostettu esiin erinomaisia pointteja.

Haluaisinkin kannustaa kaikkia meitä viestimään aktiivisesti omalta osaltamme: reagoimaan muiden kommentteihin, kertomaan rohkeasti omia mielipiteitään tai vaikka vaan uudelleentwiittaamaan jonkun mielenkiintoisen ja ajankohtaisen twiitin. Kehittyminen on helpompaa, kun se tehdään yhdessä!


Ann-Sofie Leimu

Turun KY:n NESU-vastaava ja SoMe-intoilija

 

Kehitysvaara

Kun 10 kuukautta sitten päätin hakea TuKYn hallitukseen, en ollut vielä päättänyt mihin pestiin hakisin. Rehellisesti sanottuna en ollut edes ajatellut hakevani vapaa-ajan vastaavaksi. Kuitenkin se alkoi tuntua hiljalleen yhä houkuttelevammalta vaihtoehdolta, olinhan ollut jo vuoden katsomassa Ulkkiksen toimintaa ja näin siinä vielä paljon kehitettävää. Suurista suunnitelmistani huolimatta emme kuitenkaan ole vieläkään täydellisiä, eikä me koskaan tulla sitä olemaan.  Pelkoni on että juurrutaan liian vahvasti perinteisiin ja ”näin ollaan aina tehty” -asenteisiin ja unohdetaan kehittyä. Olemme yrittäneet tehdä Ulkoasiainjaoston ja Turun KY:n hallituksien kanssa muutoksia tapahtumatarjontaan. Näistä haluasisinkin kertoa teille lisää tässä blogissani.

Lukuvuoden ensimmäisenä uudistuksena olemme päättäneet lähteä Poriin Yrjönkadun Approon. Keskivikkona siis lähtee ensimmäistä kertaa bussillinen tai oikeastaan vielä puolikas bussillinen kyltereitä kohti Yrjönkatua. Olemme pyrkineet lisäämään meidän yhteistyötä porilaisten kanssa ja toivonkin että reissu onnistuu ja tästä tulee vuotuinen tapa.

Seuraava uudistus on yhdessä KY-Sportin kanssa järjestettävä Academic Beer Pong Championship 2013 3.10. montussa. Lyhykäisyydessään ideana on siis kantaa beer pong pöytiä monttuun ja kutsua pelaajia ympäri Turkua. Tapahtuman finaalit pelataan Venuksessa, missä ABPC yhdistyy vaalirenkaan Edarivaalibileisiin. Tavoitteenamme on kasvattaa tapahtumaa vuosi vuodelta ja ottaa myös muut paikkakunnat mukaan. Tapahtumasta on tulossa lisätietoja piakkoin, joten tarkkailkaa mailejanne.

Olemme myös TuKYn hallituksen kanssa miettineet miten saisimme järjestettyä vapusta selkeän, järkevän ja yhtenäisen. Tällä hetkellä suunnitelmissa on melko isoja muutoksia. Tarkoitus olisi että vapun aikana meillä olisi kahdeksan päivän ajan erilaisia tapahtumia, mihin olisi tervetulleita kaikki Turun KY:n jäsenet. Siellä olisi niin perinteiset Sikawaput ja Pläjäykset, kuin myös alkoholittomia tapahtumia, jotka keskittyisivät päihtymisen sijaan ohjelmaan ja viihdyttävyyteen. Mitään emme ole vielä lyöneet lukkoon ja siksi toivomme ja haluamme että te olette mukana suunnittelemassa Turun KY:n vappua.

Helpottaakseni teiltä toivomaani tehtävää olen luonut kyselyn Ulkkiksen ja vapunajan tapahtumista. Toivottavasti mahdollisimman moni teistä jaksaa ottaa osaa kyselyyn ja jaksaisi vastailla myös avoimiin. Mikäli et koe olevasi ”bilettäjä” tai et näe että Ulkoasiainjaoston tapahtumat kiinnostavat sinua, niin haluaisimme silti kuulla mitä voisimme tehdä paremmin ja mitä voisimme teille tarjota. Palautetta, ideoita ja ajatuksia saa myös jakaa suoraan minun sähköpostiinkin osoitteeseen vapaa-aika@tuky.fi.

Haluan kiittää jo etukäteen jokaista vastaajaa! Kyselyyn päästet täältä.

PS. Syksyllä on tarjolla juhlia myös vaihtoehtoisempaan makuun.

Miro Korhonen
Turun KY:n vapaa-ajan vastaava

Kansainvälistä korkeakoulua rakentamassa

Kansainvälistyminen on ollut suomalaisten korkeakoulujen kentällä agendassa jo useita vuosia, mutta mitä sen eteen on todella tehty? Englanninkieliset maisteriohjelmat ja viestinnän kehittäminen ovat toki hyvä alku, mutta suurimmassa osassa suomalaisista korkeakouluista kansainvälisyys ei näy arjessa millään tavalla.

Kansainvälistymisestä puhutaan nykyisin paljon, ja sen eteen kyllä tehdään isojakin rakenteellisia uudistuksia. Monesti suunnittelutyössä kuitenkin jäädään puheen tasolle. Kysymys kuuluu: onko kansainvälistyminen korkeakouluissa itseisarvo? Onko kansainvälisyys loppupeleissä itsessään merkittävää vai onko se pelkkä trendisana? Kansainvälistyminen korkeakouluissa mielestäni on itsessään tavoiteltava asia ainakin kahdesta syystä: 1) se rikastaa keskustelua ja tuo uusia näkemyksiä tutkimukseen ja opetukseen, ja 2) kansainvälisyys on nykyisin arkipäivää, ja siihen liittyvä osaaminen on edellytys tulevaisuuden menestykselle.

Yliopistojen rahoitusmallin uudistuksen myötä kansainvälisyydestä on tullut myös tärkeä peruste yliopistojen saamalle valtion rahoitukselle. 2013 vuoden alusta lähtien kansainvälisyyteen liittyvä osa on jopa 9 prosenttia yliopistojen valtiolta saamasta rahoituksesta (OKM 2013). Kansainvälisyys on näin ollen noussut entistä keskeisemmäksi osaksi yliopistojen strategiaa. Yliopistojen ulkoisen rahoituksen tiukentuessa voidaan kuitenkin ajautua väärille kehityksen teille. Näennäinen kansainvälistyminen lisärahoituksen perässä ei palvele ketään. Tällainen ajattelutapa voi johtaa esimerkiksi siihen, että palkataan epäpäteviä ulkomaisia professoreja ja luennoitsijoita. Panostus kansainvälisyyteen ei saa missään nimessä johtaa kompromisseihin opetuksen ja tutkimustyön laadussa.

Kansainvälistyminen on onneksemme nähty Turun kauppakorkeakoulussa laaja-alaisesti strategisena kulmakivenä. Tulevaisuudessa korkeakouluja mitataan entistä enemmän kansainvälisesti tunnustetuin mittaristoin. Akkreditoinnit kuten AACSB, AMBA ja EQUIS ovat yksi tapa, joilla korkeakouluja rankataan kansainvälisesti. Akkreditointien kautta Turun kauppakorkeakoulu voi nostaa profiiliaan ja houkuttelevuuttaan kansainvälisellä tasolla. Akkreditointien paras puoli on kuitenkin, että niiden arviointikriteerit toimivat tienviittoina korkeakoulujen tutkimuksen, hallinnon ja opetuksen strategiselle kehittämiselle. Akkreditoinneista on siis todellista käytännön hyötyä.

 

 

 

 

 

 

 

Akkreditoinnit ja muut kansainvälistymisen virstanpylväät vaativat kuitenkin suuria panostuksia korkeakoulun professoreilta, henkilökunnalta sekä opiskelijoilta.  Kansainvälistymistavoitteet johtanevat Turun kauppakorkeakoulussa mm. merkittäviin tutkintojen ja opintokokonaisuuksien rakenteellisiin uudistuksiin sekä opetussisältöjen muutoksiin. Voi hyvin olla, että vuoden 2016 pupuille ei puhuta enää erillisistä pääaineista vaan monitieteisistä opinto-ohjelmista. Vaihto-opiskelusta voi tulla pakollinen osa opintosuunnitelmaa. Joka tapauksessa on selvää, että Turun kauppakorkeakoulussa nähdään suuria muutoksia seuraavan viiden vuoden aikana. Kansainvälinen kilpailu korkeakoulujen välillä ei ainakaan hellitä tulevina vuosina, joten täytyy toivoa, että Turun kauppakorkeakoulu pysyy aallonharjalla, eikä putoa kyydistä.

Timo Kovala
Turun KY:n kansainvälisten asioiden vastaava

 

Kohti uutta Turun kauppakorkeakoulua

Korkealaatuista koulutusta, tulevaisuudentutkimusta, kansainvälisyyttä, monitieteellisyyttä ja yhteiskunnallista vaikuttavuutta – näistä lähtökohdista lähdettiin kehittämään kauppakorkeakoulua uuteen suuntaan strategiapäivässä maanantaina 26.8. Paikalla oli kolmatta sataa osanottajaa, ja opiskelijoita jopa 26 henkeä. Mitä päivässä sitten puhuttiin ja ideoitiin?

 

Päivän organisoinnista oli vastuussa kauppakorkeakoulun johto strategiatyöryhmän kanssa. Osallistujina oli niin koulun henkilökuntaa kuin opiskelijoitakin. Opiskelijat olivatkin hyvin edustettuina, n. 10% kaikista osallistujista oli joko kansainvälisiä- tai suomalaisia tutkinto-opiskelijoita. Päivä oli kaiken kaikkiaan onnistunut ja workshopeista saatiin paljon uusia ideoita ja ajatuksia strategian ja koko kauppakorkeakoulun kehittämistä varten.

Strategia ja Turun kauppakorkeakoulun tulevaisuus tulevat rakentumaan kolmen ydinteeman ympärille, jotka tulevat näkymään kaikessa kauppakorkeakoulun toiminnassa, niin koulutuksessa kuin opetuksessa (sitaatit ovat Turun Kauppakorkeakoulun uudesta strategiasta):

Innovaatiot (innovation): Turun kauppakorkeakoulusta aletaan kehittämään innovaatioihin keskittynyttä huippubisneskoulua. Tarkoituksena on lisätä poikkitieteellistä tutkimusta ja opetusta uusien innovaatioiden kehittämiseksi. Kauppakorkeakoulun vahvuus osana ison monitieteisen Turun yliopiston kokonaisuutta tulee olemaan yksi selkeimpiä vahvuusalueita, joiden hyödyntämistä tulevaisuudessa tullaan hakemaan paremmin.

“To enhance innovation through related research, education and societal interaction.”

 

Tulevaisuuden tutkimus (Future studies): Tulevaisuuden tutkimuskeskuksen uudelleenliitoksen jälkeen takaisin Turun kauppakorkeakouluun, tulevaisuuden tutkimuksesta tullaan tekemään näkyvä osa koko kauppakorkeakoulua. Ennakointi mikro- ja makrotasolla liittyy yritystoimintaan ja yhteiskunnan toiminnan tarkasteluun niin oleellisena osana ja tulevaisuuden skenaarioajattelijat tulevat olemaan arvokas osaamiskeskittymä osana Turun kauppakorkeakoulua.

“To make foresight an integral part of our research and education.”


Vastuullisuus ja kestävyys (responsibility and sustainability): Liike-elämässä tänä päivänä korostetaan jatkuvasti yhä enenevässä määrin vastuullisen ja kestävyyden toimintaa. Teemat ovat nousseet vahvasti esiin viime vuosien taloustaantumassa ja maailmantalouden globaalissa kehityksessä. Myös koko Turun yliopiston strategian mukaan vastuullisuuden tulee olla toiminnan keskiössä, näin ollen myös kauppakorkeakoulun strategiassa sillä on tärkeä osa.

“To further integrate responsibility into the curriculum and research agendas.”


Nämä teemat ovat näkyneet jo tänä syksynä opiskelijoillekin, kun tulevaisuuden tutkimuksesta, innovaatioiden hallinnasta sekä kestävästä kehityksestä on tullut kustakin oma opintokokonaisuutensa opetussuunnitelmiin.

Näillä kolmella teemalla Turun kauppakorkeakoulu pyrkii erottautumaan selkeästi niin kansallisesti kuin kansainvälisestikin, ja profiloitumaan entistä selkeämmin. Tavoitteena on houkutella parhaat opiskelijat, opettajat ja tutkijat Turkuun. Näiden kolmen teeman lisäksi kansainvälisyyteen, poikkitieteellisyyteen sekä yhteiskunnalliseen vaikuttavuuteen aletaan panostaa huomattavasti enemmän.

Strategiapäivässä oli hienoa huomata, että juuri Turussa ollaan herätty siihen etteivät “perinteiset” kauppatieteelliset aineet ja teemat ole enää nykypäivää, vaan on aika alkaa kehittämään uutta. Maailmaa ei voi katsoa enää yhden lähestymiskulman kautta, vaan tarvitaan laajempaa ymmärrystä ja osaamista.

Jatkossa strategiapäivän satoa käsitellään pienemmässä ryhmässä, jonka on tarkoitus koota strategian toteutussuunnitelma, jonka kauppakorkeakoulun johtokunta hyväksynee vuoden lopussa. Jouluun ja ensi vuoteen mennessä Turun kauppakorkeakoululla tulee olemaan uusi strategia ja uudet tulevaisuuden suuntaviivat.

Olli Tehikari
Turun KY:n hallituksen puheenjohtaja

Jarkko Louhelainen
Turun KY:n hallituksen koulutuspoliittinen vastaava

 

Graafi strategian ytimestä.