mennessä TSE-lista | loka 27, 2013 | Kaikki Blogit, TuKY-blogi, Yleinen
Mikä on parasta mitä yliopisto ja sen ylioppilaskunta voivat tarjota opiskelijalle? – Parhaat mahdolliset kannukset parempaan loppuelämään. Tällä tavalla vaatimattomasti vaatien.
Yliopistossa on tarkoitus oppia uutta ja mielenkiintoista, kasvaa ihmisenä, tutustua erilaisiin ja uusiin ihmisiin sekä viettää sellainen antoisa opiskeluaika, jotta jokainen pystyy ponnistamaan yhtä elämänkokemusta rikkaampana työelämään. Millaiseksi tämä elämänvaiheen kokemus, ja sen myötä tuleva työelämä, muodostuu, on oleellisesti myös paljon kiinni ylioppilaskunnan toiminnasta. Mihin rajallinen aika ja rajalliset resurssit käytetään? Linjapapereiden pilkkujen siirtelyyn vai oikeiden toimien tekemiseen paremman opiskelijaelämän puolesta?
Opiskelu on ensisijainen asia ja syy sille miksi yliopistoon tullaan. On hyvin naiivia ajatella, että työelämässä tarvitset pelkästään niitä taitoja, joita opit kirjoista tai kursseista tai, että kaikki työkaverisi ovat niitä samanmielisiä saman pääaineen opiskelijoita kuin sinä itse. Yliopisto antaa sinulle tietoja, faktoja ja auttaa hahmottamaan eri asioiden yhteyksiä, mutta ylioppilaskunta voi tarjota jokaiselle opiskelijalle mahdollisuuksia kasvaa vielä lisää sekä ammattilaisena että ihmisenä. Jotta TYY voisi toteuttaa tehtäväänsä niin opiskelijoiden edunvalvojana kuin parhaan mahdollisen opiskelija-ajan mahdollistajana, tarvitaan asioihin perustavanlaatuisia muutoksia.
Itse johtamisen opiskelijana ja nimenomaan organisaatiokulttuureista ja henkilöiden välisistä suhteista kiinnostuneena olisin enemmän kuin mielissäni, mikäli olisi helpompaa tavata poikkitieteellisesti ihmisiä erilaisista opiskelutaustoista – kasvatustieteilijöitä, valtiotieteilijöitä tai vaikkapa psykologian tai sosiologian opiskelijoita. Sillä, ainakin minä haluan oppia uutta jatkuvasti. Paras vaihtoehto tähän nimittäin ei välttämättä ole se hegemoninen samankaltaisten ihmisten toistensa selkääntaputtelu. Tähän vastauksena voi toki sanoa, että “lähde mukaan ylioppilaskuntatoimintaan – siellä opit taitoja, joita kursseilta et saa, ja tapaat uusia ihmisiä!” Niinpä, tätä TYYssä saa, mutta miten tämän voisi tarjota yhä suuremmalle osalle koko yliopiston n. 20 000 opiskelijaa?
Kaikki lähtee siitä, että asiat koetaan mielekkääksi ja mielenkiintoiseksi. Homma pitää olla hauskaa ja siitä pitää voida nauttia. Ei ole mitenkään järkevää, että resurssien käyttö hukkuu loputtomaan kiistelyyn epäoleellisuuksista, ja valtaa pyritään hakemaan vain ja ainostaan omaa etuansa ajamaan. Ylioppilaskunta on laaja, ja sen opiskelijat hyvin erilaisia, mutta kaikkia yhdistävät muutamat samat asiat: uuden oppimisen halu, ihmisenä kasvaminen, rentoutuminen tarve opiskelun arjesta sekä lopulta valmistuminen ja työelämään siirtyminen.
Keskitytään niiden asioiden ajamiseen, ja siihen, mikä lopulta merkitsee eniten: opiskeluaika on lopulta hyvin lyhyt, mutta sen tulisi olla parasta mahdollista ja antaa parhaat eväät työelämään. Ja vieläpä parhaan mahdollisen lopputuloksen antaminen koko Suomen yliopistoista ja ylioppilaskunnista.
Minusta ylioppilaskunnan tavoitteena tulee olla kaikkien sen jäsentensä yhteensaattaminen ja poikkitieteellisyyden mahdollistaminen niin asiassa kuin asiattomuudessakin.
Jarkko Louhelainen
TuKY-listan ehdokas numero 167
mennessä Koulutuspoliittinen vastaava | loka 6, 2013 | Kaikki Blogit, TuKY-blogi, Yleinen
Opiskelet kauppakorkeakoulussa, mutta oletko ikinä tullut ajatelleeksi, mitä kaikkea muuta korkeakoulussasi tapahtuu kurssien aikatauluja ja tenttejä syvemmällä? Jossain joku päättää varmasti, miksi sinun pitää lukea juuri tietyt kurssit osana tutkintoasi ja miksi jossain kurssilla on käytössä vaikkapa joku tietty harjoitustyö. Nämä, ja monta muuta asiaa, tapahtuvat yleensä valitettavan piilossa jokapäiväisen opiskelijan arjesta, mutta silti päätökset näistäkin tehdään kummasti aina jossain. Päätökset kaikesta opetuksesta tehdään aina yhteistyössä opiskelijoiden kanssa, ja jotkut aina ovat sanomassa opiskelijoiden mielipiteen kursseja ja tutkintorakennetta kehitettäessä. Miksi tämä on ajankohtaista kertoa nyt, niin juurikin siksi, että tällä hetkellä on auki haku yliopiston päätöksentekoelimien opiskelijapaikoille. Lue eteenpäin, niin selitän tarkemmin asiasta.
Opiskelijaedustus pähkinänkuoressa
Yliopistoissa pitää olla lain mukaan ns. kolmikantaedustus ainakin kolmessa hallintoelimessä, jotka ovat yliopistokollegio (ns. ”yliopiston eduskunta”), yliopiston hallitus ja tiedekuntien ja/tai niihin rinnastettavien yksikköjen johtokunnat. Tämä kolmikanta tarkoittaa lyhyesti sitä, että päätöksentekoelimissä pitää olla kolmasosa professoreita, kolmasosa muuta henkilökuntaa ja kolmasosa opiskelijoita. Opiskelijoita, jotka edustavat kaikkia muita opiskelijoita, ja sanovat kaikkien muiden opiskelijoiden mielipiteen korkeakoulun opetuksen suunnittelussa ja muissa asioissa näissä edellämainituissa toimielimissä, sanotaan hallopedeiksi (HallOpEd = hallinnon opiskelijaedustaja).
Hallopedit ovat tuiki tavallisia opiskelijoita eri opintojensa vaiheilta ja eri puolilta niin tieteenaloilta kuin pääaineistakin. He toimivat yhteistyössä muiden opiskelijoiden, muiden hallopedien, yliopiston henkilökunnan, Turun KY:n ja ylioppilaskunta TYYn kanssa. He perehtyvät päätettäviksi tuleviin materiaaleihin, kysyvät mielipidettä asioista, kokoustavat ja välittävät opiskelijoiden mielipiteen hallintoon päin. Eli edustavat juuri sinua ja minua kaikkialla. Keskimäärin hallopedit kokoustavat n. kerran kuussa (riippuen kuitenkin toimielimestä) suurin piirtein kahden tunnin kokouksen, jossa on osallisena henkilökuntaa ja professoreita. Ennen kokousta he ovat kuitenkin perehtyneet keskenään tulevan kokouksen materiaaleihin ja keskustelleet näistä, sekä kysyneet tarvittaessa lisätietoa ylioppilaskunta TYYltä tai KY:n toimijoilta. Esimerkkinä voidaan sanoa vaikkapa viime keväällä esillä ollut KTK-tutkinnon uudistamisprosessin aloittaminen, jossa opiskelijaedustajat keskustelivat kauppakorkeakoulun eri elimissä hyvinkin paljon. Aikaa hallopeditoiminta vie keskimäärin siis muutamia tunteja kuukaudessa minimissään, mutta tarkemmin perehtyessään hyvin monipuolisiin asioihin saa kyllä kulumaan tarvittaessa aikaa hyvinkin paljon.
Mitä halloped-toiminnasta saa?
Kokemusta, kontakteja, ihmissuhdetaitoja, vaikutusmahdollisuuksia eikä vähäisimpänä, myös mahdollisuus suorittaa opintopisteitä tenttimällä ns. halloped-tentin.
Hallopedinä toimiessaan tärkeimpänä on sanoa opiskelijoiden mielipide ja tuoda opiskelijoiden kannat esille korkeakoulun hallinnossa. Mielipidettä kysytään useimmiten, mutta vaikkei sitä kysyttäisi, niin sen esille tuominen on todella tärkeää, vaikka se olisikin vastoin yleistä konsensusta keskustelussa. Työelämässä on todella tärkeää osata kokouskäytäntöjä, ja hallopedina toimiminen antaa tähän erinomaisen näköalapaikan oppia myös näitä taitoja. Vaikuttaminen ei myöskään ole taito, jota tarvitsevat pelkästään poliitikot, vaan työpaikoilla ja elämän muillakin osa-alueilla tarvitaan toisiin ihmisiin vaikuttamisen taitoja hyvinkin paljon. Hallopedina toimittuaan tietyn ajan on myös mahdollista hakea opintopisteitä suorittamalla ns. halloped-tentti, joka kulkee myös kurssinimellä SV12. Lue tästä lisää!
Miten mukaan?
Hakuaika seuraavalle kahden vuoden toimikaudelle hallintoelimiin (1.1.2014-31.12.2015) on vielä käynnissä maanantaihin 14.10. klo 16 asti. Turun yliopiston ylioppilaskunta (TYY) valitsee hakuajan päätyttyä hallopedit seuraavalle kahden vuoden toimikaudelle. Hakukuulutukset ja ohjeet löytyvät TYYn sivuilta:
Yliopistokollegio
Yliopiston hallitus
Kauppakorkeakoulun johtokunta
Kysy lisää minulta tai joltain kauppakorkeakoulun nykyisen johtokunnan opiskelijajäseneltä. Valaisemme mielellämme opiskelijaedustamisen eri puolista.
Homma on melkoisen mielenkiintoista ja näköalapaikka ison tason päätöksiin, jotka kuitenkin koskettavat meitä jokaista, jotka täällä opiskelevat. Ja mikä parasta: siinä löytää aina jotain uutta joka kerta – nimittäin yhä kasvavan kiinnostuksen kehittää asioita eteenpäin.
Jarkko Louhelainen
Turun KY:n hallituksen koulutuspoliittinen vastaava
mennessä Koulutuspoliittinen vastaava | syys 8, 2013 | Kaikki Blogit, TuKY-blogi, Yleinen
Korkealaatuista koulutusta, tulevaisuudentutkimusta, kansainvälisyyttä, monitieteellisyyttä ja yhteiskunnallista vaikuttavuutta – näistä lähtökohdista lähdettiin kehittämään kauppakorkeakoulua uuteen suuntaan strategiapäivässä maanantaina 26.8. Paikalla oli kolmatta sataa osanottajaa, ja opiskelijoita jopa 26 henkeä. Mitä päivässä sitten puhuttiin ja ideoitiin? 
Päivän organisoinnista oli vastuussa kauppakorkeakoulun johto strategiatyöryhmän kanssa. Osallistujina oli niin koulun henkilökuntaa kuin opiskelijoitakin. Opiskelijat olivatkin hyvin edustettuina, n. 10% kaikista osallistujista oli joko kansainvälisiä- tai suomalaisia tutkinto-opiskelijoita. Päivä oli kaiken kaikkiaan onnistunut ja workshopeista saatiin paljon uusia ideoita ja ajatuksia strategian ja koko kauppakorkeakoulun kehittämistä varten.
Strategia ja Turun kauppakorkeakoulun tulevaisuus tulevat rakentumaan kolmen ydinteeman ympärille, jotka tulevat näkymään kaikessa kauppakorkeakoulun toiminnassa, niin koulutuksessa kuin opetuksessa (sitaatit ovat Turun Kauppakorkeakoulun uudesta strategiasta):
Innovaatiot (innovation): Turun kauppakorkeakoulusta aletaan kehittämään innovaatioihin keskittynyttä huippubisneskoulua. Tarkoituksena on lisätä poikkitieteellistä tutkimusta ja opetusta uusien innovaatioiden kehittämiseksi. Kauppakorkeakoulun vahvuus osana ison monitieteisen Turun yliopiston kokonaisuutta tulee olemaan yksi selkeimpiä vahvuusalueita, joiden hyödyntämistä tulevaisuudessa tullaan hakemaan paremmin.
“To enhance innovation through related research, education and societal interaction.”
Tulevaisuuden tutkimus (Future studies): Tulevaisuuden tutkimuskeskuksen uudelleenliitoksen jälkeen takaisin Turun kauppakorkeakouluun, tulevaisuuden tutkimuksesta tullaan tekemään näkyvä osa koko kauppakorkeakoulua. Ennakointi mikro- ja makrotasolla liittyy yritystoimintaan ja yhteiskunnan toiminnan tarkasteluun niin oleellisena osana ja tulevaisuuden skenaarioajattelijat tulevat olemaan arvokas osaamiskeskittymä osana Turun kauppakorkeakoulua.
“To make foresight an integral part of our research and education.”
Vastuullisuus ja kestävyys (responsibility and sustainability): Liike-elämässä tänä päivänä korostetaan jatkuvasti yhä enenevässä määrin vastuullisen ja kestävyyden toimintaa. Teemat ovat nousseet vahvasti esiin viime vuosien taloustaantumassa ja maailmantalouden globaalissa kehityksessä. Myös koko Turun yliopiston strategian mukaan vastuullisuuden tulee olla toiminnan keskiössä, näin ollen myös kauppakorkeakoulun strategiassa sillä on tärkeä osa.
“To further integrate responsibility into the curriculum and research agendas.”
Nämä teemat ovat näkyneet jo tänä syksynä opiskelijoillekin, kun tulevaisuuden tutkimuksesta, innovaatioiden hallinnasta sekä kestävästä kehityksestä on tullut kustakin oma opintokokonaisuutensa opetussuunnitelmiin.
Näillä kolmella teemalla Turun kauppakorkeakoulu pyrkii erottautumaan selkeästi niin kansallisesti kuin kansainvälisestikin, ja profiloitumaan entistä selkeämmin. Tavoitteena on houkutella parhaat opiskelijat, opettajat ja tutkijat Turkuun. Näiden kolmen teeman lisäksi kansainvälisyyteen, poikkitieteellisyyteen sekä yhteiskunnalliseen vaikuttavuuteen aletaan panostaa huomattavasti enemmän.
Strategiapäivässä oli hienoa huomata, että juuri Turussa ollaan herätty siihen etteivät “perinteiset” kauppatieteelliset aineet ja teemat ole enää nykypäivää, vaan on aika alkaa kehittämään uutta. Maailmaa ei voi katsoa enää yhden lähestymiskulman kautta, vaan tarvitaan laajempaa ymmärrystä ja osaamista.
Jatkossa strategiapäivän satoa käsitellään pienemmässä ryhmässä, jonka on tarkoitus koota strategian toteutussuunnitelma, jonka kauppakorkeakoulun johtokunta hyväksynee vuoden lopussa. Jouluun ja ensi vuoteen mennessä Turun kauppakorkeakoululla tulee olemaan uusi strategia ja uudet tulevaisuuden suuntaviivat.
Olli Tehikari
Turun KY:n hallituksen puheenjohtaja
Jarkko Louhelainen
Turun KY:n hallituksen koulutuspoliittinen vastaava
Graafi strategian ytimestä.
mennessä Koulutuspoliittinen vastaava | maalis 17, 2013 | Kaikki Blogit, TuKY-blogi
Tavatessani kauppakorkeakoulun johtoa olen keskustellut mm. opiskelusta ja sen kulttuurista Turun kauppakorkeakoulussa. Eräässä palaverissa minulta kysyttiin melko suoraan: ”Tykkäävätkö KY:läiset vain bilettää, ja eikö heitä kiinnosta opiskelu?” Vastasin, että asia ei todellakaan ole näin.
Meillä kauppakorkeakoulussa oppiminen on siellä opiskeleville ihmisille hyvin kirjavaa, kuten on jo suuren pääainevalikoimamme laajuuskin. Jo perus- ja toisen asteen opintojen pohjalta tiedämme, että joku oppii parhaiten luennolla kuuntelemalla, joku tenttikirjasta lukemalla ja joku tekemällä case-harjoituksia tai keskustelemalla asioista yhdessä porukalla. Tärkeintä on se, että juuri sinulle tulee tunne siitä, että olet oppinut uusia asioita juuri sinua kiinnostavista aiheista ja siinä sivussa opit mm. kriittistä ajattelua, joita tiedeyliopistojen ja –korkeakoulujen kuuluukin opettaa. Opintojesi edistymistä myöskin pyritään mittaamaan mittarilla jota kutsutaan opintopisteeksi. Näitä noppalukuja lueskelemalla voit tietenkin myös todeta edenneesi opinnoissasi sekä todistaa KELAlle, että olet oikeutettu pitämään opintotukesi, mikäli olet saavuttanut vuodessa 45 op. Hienoa ja hyvä juttu sinulle! 
Viestinnässä kuitenkin tärkein asia tulee aina mutta-sanan jälkeen. Jotenka: mutta. Oletko kuitenkaan miettinyt, että mitä merkitystä opiskelullasi on laajemmin kauppakorkeakoulussa? Sillä nimittäin on aika paljonkin merkitystä meille kaikille. Ei ole sattumaa, että opintojen etenemistä mitataan opintopisteillä, ja ohjausta ja neuvonantoa pyritään koko ajan lisäämään ja miksi korostetaan, että tutoroinnilla on älyttömän suuri merkitys. On tärkeää, että juuri sinä opit koko ajan lisää opiskeluaikanasi täällä, ja osoitat sen keräämällä niitä paljon parjattuja noppia rekisteriin. Miksikö? Selitys on hyvinkin yksinkertainen, koskee kaikkia opiskelijoitamme ja on varmasti usean kauppatieteilijän näkökulmasta myös mielenkiintoinen, sillä siihen liittyy RAHA.
Usein kulunut fraasi kuuluu: ”Raha pyörittää maailmaa”, mutta niin se tekee myös meidän opetuksellemme. Nimittäin Suomen valtio ohjaa yliopistoja uudella rahoitusmallillaan, jossa yksi keskeinen kriteeri rahan antamiselle yliopistoille on se kuinka suuri osa opiskelijoista suorittaa vuodessa 55 op, ja kuinka suuri osa valmistuu kandidaatiksi ja kuinka suuri osa valmistuu maisteriksi tavoiteajoissa. Yhdessä nämä muodostavat jatkossa n. 35 % yliopistojen opetusmäärärahoista. Eikä siinä vielä kaikki, sillä samaa mallia sovelletaan paikallisesti myös Turun yliopiston sisällä: kauppakorkeakoulu saa juurikin samoilla perusteilla rahoitusta opetuksen ja kurssien järjestämiseen. Toisin sanoen, KELAn vaatima 45 op ei riitä!
Tämän hetken tilastojen mukaan, mikäli suoriutumista katsotaan absoluuttisesti kauppakorkeakoulun osalta, niin meidän opetusrahoitus voisi pudota jopa n. 16 % nykyisestä tasostaan. Ajatellaan kärjistäen: tämä voisi pudottaa tulevaisuudessa meidän hyvästä pääainevalikoimastamme pois jopa kaksi pääainetta, useilla kursseilla ei olisi välttämättä harkkaryhmiä eikä uusien kielten opiskelun aloitus olisi mahdollista enää. Helpotuksena kuitenkin tähän täytyy sanoa, että mallissa on 2 % vuotuinen rajoitin, joten hätä ei ole aivan tämän näköinen vielä. Jokainen kylteri voi kuitenkin laskea kuinka monta vuotta tuolla 2 % laskulla menee tuon kauhukuvan realisoitumiseen.
Jokainen tietää oman vastuun opintojensa etenemisestä, ja me ainakin omalla työllämme ja esimerkillä pyrimme tuomaan hyvän opiskeluyhteisön todelliseksi. Ja pitäähän se tunnustaa, että kyllä minäkin kylterinä osaan hauskanpidon jalon taidon, ja paljon siitä pidänkin, mutta kyllä sinne tenttiinkin silti osaan aina mennä ajoissa.
Opiskeluaika on ihmisen parasta aikaa – sen voin allekirjoittaa. Mutta jokaisen meistä kannattaa jatkossakin pohtia, että miten juuri sinä pystyt omalta osaltasi edistämään omaa ja muiden sellaista hyvää kuntalaishenkeä, joka tukee oppimista ja opiskelukulttuuria.
Jarkko Louhelainen
Turun KY:n hallituksen koulutuspoliittinen vastaava
Ps. hyviä keinoja asioiden konkreettiseen edistämiseen ovat kohta avautuva kesätenttikysely sekä pullonkaulakurssien kartoitus – stay tuned for more info and meanwhile: use hashtag #55op!
mennessä Koulutuspoliittinen vastaava | touko 13, 2012 | Kaikki Blogit, TuKY-blogi
Opintoaikoja pitää lyhentää, jotta työvuosia kertyisi meille enemmän. Näin meille jatkuvasti sanotaan. Lähtemättä nyt tarkemmin purkamaan väitteen todenperäisyyttä ja mielekkyyttä, haluan painottaa, että kaikkien opiskelijoiden on tässä tilanteessa oltava valppaina, jotta heidän yli ei täysin käveltäisi.
Eräs opiskelijoiden kannalta kivuttomin tapa lyhentää opintoaikoja, on opintojen joustavoittaminen niin, että opiskelija kykenee suorittamaan kursseja ja tenttejä silloin, kun se hänelle parhaiten sopii. Tätä tarvetta monessa paikassa kuten omassa kauppakorkeakoulussamme täyttävät esimerkiksi kesätenttipäivät, joita tänäkin kesänä on kolme kappaletta.
Tässä kerron vähän siitä prosessista, miten kesätentit valikoituvat. Päätösvalta järjestettävistä tenteistä on laitoksilla, jotka yleensä keräävät ehdotukset suoraan opettajilta. Tätä ennen koulutuspoliittinen vasttava on perinteisesti järjestänyt opiskelijoille kesätenttikyselyn, jotta saataisiin selvitettyä, mitkä tentit hyödyttäisivät opiskelijoita kaikkein eniten. Opettajilta kerätyt tentit ja ajankohdat hyväksytetään kauppakorkeakoulun johtokunnan huhtikuun kokouksessa.
Tämä systeemi on periaatteessa yksinkertainen ja joustavoittaa opintojamme. Ongelmat tulevat esiin siinä vaiheessa, kun 
oikeasti koittaa. Paikalle saapuneiden määrä voi olla jotain surkean ja säälittävän väliltä ja tenttiin valmistautuminen vähintäänkin puutteellista. Tämä vaikuttaakin sitten jo kovasti paljon haluun järjestää kesätenttejä lainkaan tai minimoida niiden aiheuttama vaiva. Eräs asia jolla kesätenttien määrään voidaan vaikuttaa, onkin kesätenttikysely. Vaikka kesätenttikysely ei millään tavalla sido opiskelijoita, on siinä osoitettu aktiivisuus hyvä indikaattori asenteesta kesätenttejä kohtaan. Meidän aktiivisuutemme vaikuttaa oikeasti!
Toki tilanne on opiskelijoidenkin kannalta ymmärrettävä. Lähes tulkoon kaikki opiskelijat työskentelevät kesällä ahkerasti, jotta sitä makaronia riittäisi maaliskuullekin. Toisaalta tentteihin on ilmoittauduttava todella varhain, kun elokuun kesätenttipäivän ilmoittautuminenkin päättyy yleensä jo kesäkuun alussa. On selvää, että kaikki eivät pysty vaikuttamaan vaikkapa työvuoroihinsa niin, että osaisi sanoa olevansa töissä tai vapaalla useamman kuukauden päästä tiettynä päivänä.
Lopuksi esitän kainon toiveen, että kaikki kynnelle kykenevät kylterit kirmaisivat kesätentteihin ilmoittamiinsa tenttitilaisuuksiin hyvin valmistautuneina kuin kesälaitumille konsanaan!
Jukka Kujala
Kirjoittaja on Turun KY:n koulutuspoliittinen vastaava ja tunnustaa kerran jättäneensä menemättä kesätenttiin.
PS. Vuoden opettaja -äänestys vielä käynnissä
