mennessä admin | joulu 11, 2016 | Kaikki Blogit, TuKY-blogi, Yleinen
Hallitusvuosi lähenee loppuaan ja se oli sitten siinä. Moni on kysynyt, millainen fiilis on nyt. Vastaan miltei aina, että haikea mutta onnellinen. Haikea siksi, että kahden vuoden aikana olen päässyt tutustumaan mielettömiin tekijöihin, upeisiin ihmisiin ja saanut elinikäisiä ystäviä. Tärkein henkilö, jonka olen oppinut tuntemaan paremmin kuin koskaan ennen on kuitenkin ollut Minä. Tämä onkin se syy miksi olen nyt onnellinen. Tästä saan kiittää Minua. Kiitos, että lähdin mukaan aktiivitoimintaan, vaikka pelotti.
Minä olen luotettava ja välittävä johtaja. Minulla on heikkouteni, mutta haluan aktiivisesti tiedostaa ne, jotta pääsen kehittämään itsestäni parempaa ihmistä. Miksi? Helppo vastaus tähän on: jotta arkipäiväinen elämäni olisi itselleni miellyttävämpää. Kun tunnen itseni ja reaktioni, tulen paremmin toimeen ihmisten kanssa ja osaan mukautua erilaisiin tilanteisiin. Tällöin erilaiset tilanteet stressaavat vähemmän ja nopeiden päätösten tekeminen helpottuu. Näin pystyn myös paremmin tukemaan läheisimpiäni, kun heillä on rankkaa. Saan sosiaalisista tilanteista voimaa ja minusta on ihanaa keskustella ihmisten kanssa ja kuulla heidän tarinoitaan. Tämä on valitettavasti jäänyt taka-alalle hallitusvuosien ajan, sillä olen keskittynyt kehittämään itseäni organisoijana sekä johtajana ja osaajana. Nyt olen kuitenkin tässä kaikessa vahvempi kuin vielä vuosi sitten, saati kaksi vuotta sitten. Välillä pitää laittaa happinaamari ensin omille kasvoille, ja sitten vasta kaverille.
Alkuvuonna minulla oli paljon ideoita ja näkemystä siihen, millainen Turun KY:n puheenjohtaja minusta tulisi. En tekisi edeltäjieni virheitä ja lisäisin avoimuutta sekä toiminnan selkeyttä valovuosilla eteenpäin. Toisin kävi. Alkuun asioihin perehtymisessä meni aikaa. Tuli tutustua omaan hallitukseen, jotta tietää miten heitä johtaa. Pakolliset menot alkoivat lisääntyä erilaisten kokousten, suunnitteluiden ja suhteitten ylläpidon muodossa. Piti lukea esityslistoja liitteineen, kirjoittaa erilaisia blogeja ja mielipiteitä, vastata kyselyihin eri kanavissa. Yhtäkkiä oli toukokuu. Tämä kaikki johti siihen, että en päässyt yhtä suurella energialla olemaan se versio itsestäni, mitä esimerkiksi pupuvuonna olen ollut. Uskoisin, että monet tulevat kokemaan tällaisen siirtyessään opiskeluista työelämään. Olen kiitollinen, että vuoden aikana on oppinut paljon nimenomaan tästä aikatauluttamisesta ja eri elämän osa-alueiden välillä tasapainottelusta.
Vuosi on monella tapaa ollut rankka, mutta sitäkin opettavaisempi. Se klisee, mitä kaikki vanhat hokevat, että ”En kadu hetkeäkään mukaan heittäytymistä”, pitää kyllä paikkaansa. Mikäli saisin palata vuoden alkuun, kehottaisin itseäni hengittämään syvään ja uskomaan itseeni heti alusta alkaen. Kun suunnittelee rauhassa ja aikatauluttaa kaiken, niin asiat hoituvat kyllä. Tämän lisäksi, älä ikinä unohda ystäviäsi ja sitä, mikä tekee Sinusta onnellisen. Kiire ja monien lankojen käsissä pitäminen on tehnyt minusta vahvemman. (Lisäksi haluaisin palata pupuvuoteen ja sanoa että ”tee ne peruskurssit”, mutta kaikkea ei taida saada.)
Tämä opetus ei koske pelkästään minun vuottani Turun KY:n puheenjohtajana, vaan näen sen helposti verrannollisena kaikkiin opettavaisiin vuosiin. Aina kaikkea ei voi saavuttaa yhtäaikaisesti, mutta pitää olla ylpeä niistä asioista, joissa kehittyy ja mitä kullakin hetkellä pystyy parantamaan. Minä tiedän, että hallitukseni, työntekijät ja monet muut aktiivit tekivät hullun työn vuoden aikana. Osa niistä jää ohjaamaan toimintaamme. Parhaiten kaikessa auttavatkin muut ihmiset.
Täydellisen jaksamisen viikko muodostuu siitä, kun pääsee puhumaan sekä töihin liittyvistä asioista, että jostain aivan muusta. Asioilla on tapana kasvaa kohtuuttoman suuriksi, mikäli niistä ei puhuta. Kommunikaation tärkeyttä kaikessa ei voi korostaa tarpeeksi. Itse en olisi vuodestani selvinnyt ilman läheisiäni. Mekin vasta harjoittelemme suunnittelua, järjestämistä, organisointia ja johtamista. Osa tekee sen opiskeluaikanaan, toiset juuri työuransa alussa ja loput joskus myöhemmin. Mikään näistä vaihtoehdoista ei ole toistaan parempi, mutta suosittelen kaikille vahvasti jossain kohtaa heittäytymistä alueelle, jossa itsellään ei ole osaamisensa rajallisuuden vuoksi mukava olo. Elämä opettaa.
Mene ja tee niitä asioita, jotka tekevät Sinut onnelliseksi. Opettele tuntemaan omat heikkoutesi, jotta pystyt joko elämään niiden kanssa tai kasvamaan niistä pois. Tee niitä asioita, jotka ovat saavat Sinut hymyilemään. Sinun ei tarvitse elää massan mukana vaan voit muokata oman elämäsi sen mukaiseksi, miltä Sinusta tuntuu. Työelämässä menestyjiä ovat ne, jotka uskaltavat tuoda omat mielipiteensä esille ja tehdä niitä asioita, jotka heitä kiinnostavat. Oma intohimo asialle ei toki tarkoita sitä, ettei muiden mielipiteitä tarvitse kuunnella. Arvostamalla kaikkien intohimoja erilaisiin asioihin, maailma olisi ja tulee olemaan aika erilainen paikka.
Heittäydyin mukavuusalueeni ulkopuolelle ja nyt osaan sanoa mitä olisin tehnyt toisin. Tämä on merkki kehityksestä ja kasvusta. Ilman tällaista tunnetta, koko vuosi olisi ollut turha. Olen yhä se sama ihminen kuin pupuvuonna tai ensimmäisenä koulupäivänäni ala-asteella Nalle Puh -paita päällä. Nykyään vain hieman itsevarmempana, osaavampana ja viisaampana. Suosittelen.
Paula Peltomaa
Hallituksen eläköityvä puheenjohtaja
Ps. Ja ainiin, kiitos.
mennessä admin | marras 13, 2016 | Kaikki Blogit, TuKY-blogi
Viime aikoina on paljon herättänyt keskustelua, mitä Turun KY:n hallitus tekee. Miltä näyttää hallituslaisen ”normipäivä” ja mitä toimintaan oikeastaan kuuluu? Millaisia asioita hallituksen kokouksissa (tuttavallisemmin halkoissa) oikein keskustellaan ja päätetään? Mitä kuuluu yhdistyksen pyörittämiseen?
Alkuun on sanottava, että paljon aikaa menee asioihin, jotka eivät konkreettisesti kanna hedelmää. Toiminnan kehittämistä koskevien keskusteluiden hedelmät saatetaan kerätä vasta parin-kolmen vuoden päästä siitä, kun asiaa ollaan aloitettu pohjustamaan. Keskustelua käydään esimerkiksi huomionosoitusten tasa-arvoisesta jakamisesta sekä Parkin varaamisen käytännöistä, jotta varaus olisi mahdollisimman loogista. Kaikkea on mahdoton tiivistää yhteen blogiin, joten toivonkin mahdollisia kysymyksiä esitettävän allekirjoittaneelle ja muille hallituslaisille ja aktiivitoimijoille mikäli joku asia jää mietityttämään tai ihmetyttämään.
Edunvalvonta on sitä, että opiskelun ohessa kehitetään niitä asioita, jotka itseään häiritsevät tai on kuullut muita häiritsevän. Edunvalvojat ovat eräänlainen asiakaspalautelaatikko ja laadunvalvonnan SWAT-tiimi. Konkreettisia saavutuksia koponinjoillamme ovat vuoden sisään olleet esimerkiksi laskentatoimen ja rahoituksen yleinen tenttipäivä, kurssi-ilmoittautumisten porrastaminen ruuhkan helpottamiseksi ja moodlen yleistynyt käyttö kursseilla. Näidenkin lobbailut on aloitettu jo muutama vuotta sitten ja tästä näkee, että edunvalvonta vie valitettavasti aikansa.
Viikoittain opiskelijaedustajat tekevät samantyylisiä uusia aloitteita erilaisissa koulumme työryhmissä, jotta saamme tulevaisuudessakin tällaisia opiskelijoiden arkea helpottavia onnistumisen tunteita. Edunvalvonta on tärkeää taustavaikuttamista, joka vaikuttaa lähes jokaisen opiskelijan arkeen, heidän jopa tietämättään siitä. Mitä vähemmän ongelmia koulutuksessamme on, sitä paremmin ovat edunvalvojat onnistuneet.
Paikallisella tasolla se on pullonkaulakursseihin ratkaisujen löytämistä ja kansallisesti sitä, monellako paikkakunnalla kauppatieteitä opetetaan ja tuleeko opiskelijat hyväksyä automaattisesti maisterivaiheeseen vai pelkästään kandin tutkintoon. Me opiskelijaedustajat johtokunnassa, EVAssa, hallituksessa sekä edustajistossa ymmärrämme, että matkaa on vielä. Siksi palaute kursseista ja koulutuksesta on toiminnalle elintärkeää.
Hallituksessa jaostopuheenjohtajat pääsevät luomaan tapahtumille ja toiminnalle strategiaa sekä suunnittelemaan sitä, mihin suuntaan haluamme viedä Turun KY:n tapahtumatarjontaa sitsien, liikunnan, kulttuurin ja bileiden muodossa. Miten voimme yhdessä näyttää, että kyltereitä oikeasti kiinnostaa poikkitieteellisyys, ammatillinen kehittyminen sekä kehitysyhteistyö? Kaikkiin kysymyksiin ei ole vastauksia ja brainstormailu vie oman aikansa. Yleensä parhaat ideat syntyvät puolivahingossa ja läpällä heitettynä. Turun KY haluaa luoda mahdollisuuden kaikille päästä osallistumaan joko tapahtumien järjestämiseen tai asiakkaana. Kaikki nämä mielipiteet ovat arvokkaita, jotta saamme pikkuhiljaa rakennettua meille kaikille parhaan mahdollisen opiskelijajärjestön.
Tapahtumien suunnittelun ja järjestämisen sekä edunvalvonnan lisäksi hallituksessa mietitään jatkuvasti yhdessä muun muassa uusia tapoja lähentää alumnejamme (valmistuneet TuKYläiset) toimintaamme, miten selkeyttäisimme yleisviestintää, sekä miten kehitämme yhdistyksemme sääntöjä siten, että ne kattavat nykyisen toiminnan eivätkä sisällä ristiriitaisuuksia tai vanhentunutta tietoa. Hallitus pitää vuoden aikana myös huolen, että erilaiset haut tiimeihin ja vastuutehtäviin avataan ajoissa. Tämän poppoon tehtävä on tukea toisiaan vuoden aikana, jotta kellekään taakka ei kasvaisi liian suureksi. Mielipiteiden peilailu ja ideoiden vaihtaminen lähentävät porukkaa ja vuoden jälkeen alkuun tuntemattomasta jengistä muodostuu ystäviä.
Turun KY on mahdollistaja kaikkeen ja siksi itse koen toimintamme jatkumisen tärkeänä ja arvokkaana. Yhtenä vuotena ei kaikkea valitettavasti ehdi korjaamaan, mutta uskon että mikäli jokaisena vuotena tehdään useita pieniä harppauksia eteenpäin, on suuntamme oikea. Kaikki aktiivien käyttämä aika on arvokasta ja itse kunnioitan pieniäkin tekoja paljon, sillä ne tulevat vapaaehtoisesta halusta kehittää järjestöämme. Jokainen tiimiläinen ja toimijaryhmän hallituksen jäsen on osa tätä suurta palapeliä. Turun KY:n hallitus ei ole tippaakaan muita parempi, kuten heille koulutuksissakin kerrotaan. Hallituksen tehtävä on yksinkertaisesti koordinoida koko yhdistyksen toimintaa, edustaa Turun KY:tä kansallisesti ja paikallisesti sekä vastata siitä, että näitä pieniä (tai miksei suurempiakin) parannuksia tulee vuosittain. Yhdistys päättää itse, miltä sen toiminta näyttää tulevaisuudessa. Hallitus on vuoden ajan toteuttamassa yhdistyksen tahtoa.
Mikäli Sinä koet, että toiminnassamme on vielä selkeästi parannettavaa, kehotan osallistumaan yhdistyksen sääntömääräiseen syyskokoukseen nyt tiistaina 15.11. Montussa klo 16. Vaikuttaa voi laatimalla kysymyksiä, ehdotuksia tai vaikka asettumalla itse ehdolle hallitukseen. Mikäli et pääse paikalle ja Sinulla on sanottavaa, voit laittaa mailia tulemaan puheenjohtaja@tuky.fi tai vastaamalla ensi keväänä KYlluppiin eli anonyymiin jäsenkyselyyn. Kaikki palaute otetaan mielellään vastaan ja mietitään, miten tähän tarpeeseen pystyttäisiin vastaamaan.
PS. Päätöslistoja hallituksen kokouksista voi käydä lukaisemassa Turun KY:n nettisivuilla.
Paula Peltomaa
Hallituksen puheenjohtaja
puheenjohtaja@tuky.fi
mennessä admin | loka 4, 2016 | news
Hei Turun KY:n jäsen,
Turun kauppatieteiden ylioppilaat ry pitää yhdistyksen ylimääräisen kokouksen tiistaina 11.10.2016 klo 16:00 luentosalissa 14. Yhdistyksen ylintä päätösvaltaa käyttävät yhdistyksen kokoukset, jossa äänivaltaisia ovat kaikki yhdistyksen jäsenet.
Kokouksessa käsitellään huomionosoitukset sekä OP-Private varainhoitosopimuksen irtisanominen ja varojen realisointi salkun uudelleenjärjestelyä varten.
Alla kokouksen esityslista. Lisätietoja voi kysellä osoitteesta: puheenjohtaja@tuky.fi
Tervetuloa!
LIITE 1 Esityslista
Turussa 4.lokakuuta 2016
Paula Peltomaa
Hallituksen puheenjohtaja
mennessä admin | loka 27, 2015 | Kaikki Blogit, TuKY-blogi
Osana Suomen hallituksen koulutuksen sopeutussuunnitelmia, myös Turun yliopiston tulee sopeuttaa talouttaan. Rehtoristo on alusta asti sanonut, että sopeutusta ei tulla tekemään irtisanomisten kautta. Eikä sopeutusten myötä opetuksen tai tutkimuksen laatu saa vaarantua. Tämä tarkoittaa käytännössä hallinnon rakenteiden uudistamista ja uudelleenjärjestelyä.
Perjantaina 18.9. rehtoristo ja yliopiston hallitus esittelivät sopeutussuunnitelmansa Turun yliopiston toiminnan sopeuttamiseksi uuteen rahoitustilanteeseen. Suunnitelman kohdista kenties kriittisin kauppakorkeakoululaisten kannalta on selvitys kielten opetuksen keskittämisen mahdollisista hyödyistä. Käytännössä tämä tarkoittaa selvitystä siitä, siirrettäisiinkö kielten opetusta pois kauppakorkeakoululta yliopiston kielikeskukseen.
Tämä ei ole ensimmäinen kerta, kun tätä vaihtoehtoa pohditaan. Näin on tehty ainakin yliopistojen yhdistymisen aikaan. Silloin selvitystyössä päädyttiin siihen, että kielten yksikkö on järkevää säilyttää kauppakorkeakoululla, jotta opiskelijoille voidaan taata laadukas ja työelämän kannalta välttämätön kielten opetus. Tällöin myös tehtiin asiasta kirjaus yliopistojen yhdistymissopimukseen, jonka mukaan kielten yksikön tulee säilyä kauppakorkeakoululla. Jostain syystä nyt yliopiston johto kokee, ettei tämä ole enää tarpeellista.
On vaikea ymmärtää minkälaisia hyötyjä mahdollinen keskittäminen toisi yliopistolle ja opiskelijoille. Kielten yksikkömme hallinnollisen henkilökunnan määrä on varsin minimaalinen, eikä näin siis aiheuta juurikaan kustannuksia. Mikäli rehtori aikoo pitää kiinni linjauksestaan, että opetuksen laatu ei kärsi, ei säästöjä voida saavuttaa opetushenkilökunnan vähentämisen kautta. Käytännössä keskittäminen tarkoittaisi, että kauppakorkeakoulun opetusresurssit siirrettäisiin kauemmas opiskelijoista, ja sen olisi vaikeampi erikoistua antamaan kauppakorkeakoululaisille räätälöityä liikeviestinnän opetusta. Kauppatieteissä on poikkeuksellisen paljon kieltenopetusta niin kandidaatin kuin maisterinkin tutkinnossa, siksi olisi tärkeää, että kielten opetus ja opettajat olisivat esteettömästi läsnä kauppakorkeakoululla.
Kansallisesti mitattuna Turun kauppakorkeakoulussa opiskelijat suorittavat eniten kielten opintoja kauppatieteellisellä alalla. Tämä koetaan niin opiskelijoiden ja valmistuneiden kuin henkilökunnankin keskuudessa kriittiseksi tekijäksi opiskelijoiden työllistymistä ajatellen. Kauppatieteet alana on todella kansainvälinen ja myös työelämä vaatii kansainvälisiä valmiuksia suomalaisilta valmistuneilta. Olisi ensiarvoisen tärkeää, että yksi niistä asioista, joka selvästi profiloi Turun kauppakorkeakoulua suomalaisella kauppatieteellisellä kentällä, säilyisi. Turun yliopistokin on toistuvasti vaatinut tiedekunnilta ja kauppakorkekaoululta profiloitumista omilla aloillaan, huomattava kielten opetus on nimenomaan juuri sitä.
On totta, että joissakin vähemmän opiskeltavien kielten ryhmissä, kuten ranskan ja saksan, C-tason ryhmissä on melko vähän opiskelijoita verrattuna niiden kapasiteettiin. Emme kuitenkaan ymmärrä miksi nämä kielet pitäisi siirtää pois kauppakorkeakoululta. Olisi varmasti paljon tehokkaampaa tarkastella uudestaan kurssien sisältöjä ja aktiivisemmin kehittää niitä kauppatieteiden lähtökohdista. Opiskelijat hyötyvät huomattavasti nimenomaan siitä, että heille on tarjolla myös haastavampia kursseja, jotka keskittyvät nimenomaan opiskelijoiden omaan alaan ja opettajat kykenevät erikoistumaan tiettyyn alaan, usean sijasta
Tehokkuuden lisäämiseksi kurssisisältöjä voidaan päivittää paremmin vastaamaan työelämän tarpeita ja tarpeen mukaan yhdistellä kursseja, jos niissä huomataan päällekkäisyyksiä. Yhteistyössä ainejärjestöjen ja laitoksen kanssa voidaan myös markkinoida peruskurssien jälkeisiä kielten kursseja aktiivisemmin opiskelijoille sekä tarkentaa kurssien osaamistavoitteita.
Kielten yksikön säilyttäminen kauppakorkeakoululla on äärimmäisen tärkeää myös siksi, että kielten opetus on vahvasti kontaktiopetusta. Kauppakorkeakoulun kielten yksikössä on ollut todella välitön keskusteluyhteys opettajien ja opiskelijoiden välillä ja kielten opettajat saavatkin toistuvasti parasta palautetta opiskelijoilta hyvästä opetuksesta, koulutuksen kehittämisestä ja vuoropuhelusta opiskelijoiden kanssa. Kielten yksikön potentiaalinen siirtäminen asettaisi haasteita myös poikkitieteellisille kursseille (esim. KV35/SA18 Strategien der Internationalisierung) kauppakorkeakoulussa. Kielten yksikkö järjestää kursseja yhteistyössä muiden laitosten kanssa, yhdistäen näin kielen ja kulttuurin opetusta liiketoimintaosaamiseen. Kurssien lisäksi kauppakorkeakoululla on suosittuja opintokokonaisuuksia joihin sisältyy huomattava määrä kielten yksikön tarjoamaa opetusta, esimerkiksi Kansainvälisen liikeviestinnän -opintokokonaisuus, joka yhdistää kielten, markkinoinnin sekä kansainvälisen liiketoiminnan kursseja.
Turun kauppatieteiden ylioppilaat ja me allekirjoittaneet hallinnon opiskelijaedustajat emme näe, että keskittämisellä saavutettaisiin merkittäviä hyötyjä. Todennäköisimpänä lopputuloksena olisi kauppakorkeakoululaisten kielten opetuksen ja sitä kautta osaamisen selvä heikentyminen. On kuitenkin totta, että kielten opetusta tulee kehittää koko yliopistolla ja myös kauppakorkeakoululla, mutta se tulee tehdä laatu edellä ja alakohtaiset erikoispiirteet huomioiden.
Hallinnon opiskelijaedustajat:
Ann-Sofie Leimu – Kauppakorkeakoulun johtokunta
Olli Tehikari – Kauppakorkeakoulun johtokunta
Henna Lunkka – Kauppakorkeakoulun johtokunta
Jussi Heikkonen – Yliopistokollegio
Paula Peltomaa – Turun kauppakorkeakoulun hallopedkoordinaattori
Turun kauppatieteiden ylioppilaat ry:n puolesta
puheenjohtaja Laura Vähäsaari
mennessä Koulutuspoliittinen vastaava | syys 14, 2015 | Kaikki Blogit, TuKY-blogi
Syksy alkaa pupujen osalta suurella informaatiotulvalla, minkä vuoksi kaikkea on mahdotonta muistaa. Aktiivinen pupu ottaa selvää eri asioista ja käy useissa tapahtumissa, mutta vasta keväällä ellei jo loppusyksystä alkaa hahmottua tarkemmin juuri itseä kiinnostavien tahojen toiminta.
Turun KY:n tärkein tehtävä, opiskelijoiden edunvalvonta, jää opiskelijan arkielämässä ehkä bileitä hieman etäisemmäksi. Edunvalvonta ei suinkaan ole vain Edunvalvontajaoston tai hallituksen tehtävä, vaikka niidenkin kautta yhteyksiä henkilökuntaan ylläpidetään ja vaikuttamista harrastetaan. Valitettavan usein kuulee rusakoiden keskuudessa puhuttavan, että mikäli ei ole jo pupuvuonna hypännyt mukaan meininkeihin, kynnys myöhemmin lähteä mukaan kasvaa turhan suureksi. Vaikka tässä suhteessa more is more ja aikainen lintu madon nappaa, ei toimintaan mukaan lähteminen ole myöhäistä vielä neljännen vuoden rusakkonakaan.
Viikoittain erilaiset valmistelevat työryhmät sekä eri edustajat kokoontuvat suunnittelemaan yhdessä, miten saisimme parannettua meidän kouluamme. Jokaisessa ryhmässä on opiskelijaedustajia, jotka pääsevät kertomaan opiskelijoiden mielipiteen esimerkiksi tieto- ja viestintäteknologian käytöstä opetuksessa tai tenttiakvaariosta.
Miten päästä mukaan vaikuttamaan ja kertomaan omista ajatuksista laajemmassa porukassa? Oma edunvalvontaurani alkoi pupusyksynä lähtemällä edustajistovaaleihin ehdolle. Alkuun jännitti etten tiennyt mistään mitään ja olisin pihalla kuin lumiukko, mutta päätin luottaa omaan kiinnostukseeni ja rennolta tuntuneeseen porukkaan. Koulutuksien jälkeen sain uskallusta osallistua keskusteluun omalla ”pupunäkökulmallani”, joka usein olikin kaivattu uudenlainen näkökulma.
Edaattorina (tietyn porukan edustaja TYYn edustajistossa) toimiminen jätti pienen kipinän edunvalvontaan ja päädyin hakemaan Turun KY:n hallituksen kopoksi, sillä halusin päästä hyödyntämään jo keräämääni osaamista edunvalvonnasta. Omasta mielestäni onnistumme parhaiten, mitä laajempi vuosikurssien ja mielipiteiden kirjo hakee vaikuttamaan, oli se sitten EVAan, edustajistoon tai mihin tahansa. Samoista lähtökohdista koululaisiamme on ponnahtanut ylioppilaskunnan hallitukseen, Suomen ylioppilaskuntienliittoon, Suomen Ekonomeihin ja eduskuntaan kansallisen tason vaikuttajiksi.
Paula Peltomaa
Koulutuspoliittinen vastaava
