Uskallatko ottaa haasteen vastaan?

Vuonna 2013 kaikissa Suomen korkeakouluissa opiskeli lähes 20 000 ulkomaista tutkinto-opiskelijaa. Tämä luku on yli kolminkertainen määrä vuoteen 2000 verrattuna. CIMOn tilastojen mukaan melkein 20% kaikista yliopistovaihtareista tuli Suomeen opiskelemaan kauppatieteitä. Trendi näkyy myös ulkomaille lähtevien suomalaisten lukumäärissä: vuonna 2013 kaikista ulkomaille vaihtoon lähtevistä opiskelijoista hieman yli neljäsosa oli meitä kauppislaisia.

Suomalaiset korkeakoulut houkuttelevat aktiivisesti ulkomaalaisia opiskelijoita, sekä kehittävät englanninkielistä kurssitarjontaa ja palveluita. Kansainvälisyys koetaan tärkeäksi ja se näkyy yhä enemmän ”normiopiskelijankin” silmään. Myös Turun KY kehittää jatkuvasti kansainvälisyyttään mm. kv-jaosto CIA TuKYn toiminnan, kv-tutoroinnin kehittämisen sekä kansainvälisten yhteistyökumppaneiden etsinnän kautta. Tämän vuoden näkyvimpiä kansainvälisyyden kehittämisen tuloksia tullaan näkemään ensi viikolla järjestettävän Turun KY:n ihkaensimmäisen Kansainvälisyysviikon kautta! Puolen vuoden uurastus saa vihdoin päätöksensä ja luvassa tulee olemaan, kuten jo paljon rummutettu, erittäin mielenkiintoisia puhujia kauppakorkeakoulumme johtajasta Markus Granlundista SpeakersForumin vuoden 2012 Puhujaksi valittuun André Noël Chakeriin ja Ulkoministeriöstä saapuvaan Jukka Nikulaiseen. Lisäksi vieraillaan kauppakamarilla, kuullaan työharjoittelun mahdollisuuksista ulkomailla, sitsataan vaihtareiden kanssa, boulderoidaan KY-Sportin johdolla, kokkaillaan KY-Perestroikan opissa ja paljon muuta!

2014-08-29 22.05.02-1

Itse jouduin jo yläasteella kansainvälisyyskirpun puremaksi. Silloin päätin lähteä opiskelemaan englanninkieliseen IB-lukioon, sekä vuodeksi vaihtoon Ranskaan. Turun kauppakorkeakouluun pääsin nimenomaan kv-linjan kautta. Pupuvuonna kansainvälisyys jäi kuitenkin KVY:n kurssin tasolle ja huomio kiinnittyi Ulkkikseen, jossa toimin vuoden tiedottajana. Siitä se TuKY-ura lähtikin, ja nimeni on esiintynyt niin Parkkiryhmän, Pikkulaskiaisen, Speksin, KV-jaoston, edustajiston varajäsenten sekä normi- ja kv-tutoreiden yhteydessä. Onpas sitä tullut toimittua joskus TYYn kv-valiokunnassakin.

20130501_171549

Mikään ei ole kuitenkaan noussut niin ylitse muiden kuin vuosi 2014. Se on vuosi, jota en tule koskaan unohtamaan (tai koskaan kokonaisuudessaan muistamaan). Vuosi 2014 toi mukanaan 12 uutta ystävää, osa jo ennestään tuttuja, osa täysin uusia. Näillä kahdellatoista tarkoitan hallitusta sekä toiminnanjohtajaamme. Mutta itseasiassa, joudunkin korjaamaan itseäni. Tähän lukuun tulee tietenkin lisätä myös oman KV-jaoston hallituslaiset, Turun KY:n työntekijät, sekä mahtavia tyyppejä kaikista Suomen 14 kylterihallituksesta.

Lisäksi tämä vuosi on tuonut mukanaan hurjasti vastuuta, jonka kautta olen oppinut itsestäni sekä inspiroitunut omalla vastuualueellani. Se on tuonut haasteita ja se on tuonut kokemuksia. Olen istunut lukuisissa hallituksen kokouksissa, ollut mukana sopimassa Erasmus-sopimusta Liettualaisen yliopiston ja Turun yliopiston välille, tehnyt yhteistyötä sekä ESN:n että ISTUn kanssa, järjestänyt täysin uutta kv-konseptia Turun KY:lle, tutoroinut 5 vaihto-opiskelijaa sekä paimentanut TuKYläisiä kv-tutoreita. Olen myös sitsannut Vaasassa, juhlinut vaihtareiden kanssa ESN-bileissä Turussa, nauttinut silliksestä Oulussa, kuunnellut Skypen perustajajäsenen luentoa Helsingissä ja viettänyt Kesäpäiviä Tampereella. Listaa voisi jatkaa loputtomiin.

Hallitus 2014Tärkeintä kuitenkin on, että olen päässyt tekemään kaikkea tätä nimenomaan kv-vastaavana. Tämä pesti sopi minulle kuin humaltunut kylteri Parkin tanssilattialle ja hauskaa on ollut! Olen nauttinut nimenomaan siitä, että yhdistyksemme KV-sektori näyttää täysin siltä miksi sen itse tekee ja mahdollisuudet sen kehittämisessä ovat rajattomat. Ensi vuosi tulee varmastikin näyttämään KV-sektorin osalta taas täysin uudenlaiselta ja varmasti vieläkin paremmalta. Näkyykö siinä kenties sinun kättenjälkesi? Kuka uskaltaa ottaa haasteen vastaan ja heittäytyä? Oman kokemukseni perusteella voin jo nyt sanoa, että kokemus tulee todellakin olemaan sen arvoinen.

Nähdään KV-viikolla!

Parhain terveisin,

Kv-vastaava

 

 

 

Milla Anttonen,   Turun KY:n kansainvälisten asioiden vastaava

 

 

 

Parasta mitä ylioppilaskunta voi jäsenilleen antaa

Mikä on parasta mitä yliopisto ja sen ylioppilaskunta voivat tarjota opiskelijalle? – Parhaat mahdolliset kannukset parempaan loppuelämään. Tällä tavalla vaatimattomasti vaatien.

Yliopistossa on tarkoitus oppia uutta ja mielenkiintoista, kasvaa ihmisenä, tutustua erilaisiin ja uusiin ihmisiin sekä viettää sellainen antoisa opiskeluaika, jotta jokainen pystyy ponnistamaan yhtä elämänkokemusta rikkaampana työelämään. Millaiseksi tämä elämänvaiheen kokemus, ja sen myötä tuleva työelämä, muodostuu, on oleellisesti myös paljon kiinni ylioppilaskunnan toiminnasta. Mihin rajallinen aika ja rajalliset resurssit käytetään? Linjapapereiden pilkkujen siirtelyyn vai oikeiden toimien tekemiseen paremman opiskelijaelämän puolesta?

Opiskelu on ensisijainen asia ja syy sille miksi yliopistoon tullaan. On hyvin naiivia ajatella, että työelämässä tarvitset pelkästään niitä taitoja, joita opit kirjoista tai kursseista tai, että kaikki työkaverisi ovat niitä samanmielisiä saman pääaineen opiskelijoita kuin sinä itse. Yliopisto antaa sinulle tietoja, faktoja ja auttaa hahmottamaan eri asioiden yhteyksiä, mutta ylioppilaskunta voi tarjota jokaiselle opiskelijalle mahdollisuuksia kasvaa vielä lisää sekä  ammattilaisena että ihmisenä. Jotta TYY voisi toteuttaa tehtäväänsä niin opiskelijoiden edunvalvojana kuin parhaan mahdollisen opiskelija-ajan mahdollistajana, tarvitaan asioihin perustavanlaatuisia muutoksia.

Itse johtamisen opiskelijana ja nimenomaan organisaatiokulttuureista ja henkilöiden välisistä suhteista kiinnostuneena olisin enemmän kuin mielissäni, mikäli olisi helpompaa tavata poikkitieteellisesti ihmisiä erilaisista opiskelutaustoista – kasvatustieteilijöitä, valtiotieteilijöitä tai vaikkapa psykologian tai sosiologian opiskelijoita. Sillä, ainakin minä haluan oppia uutta jatkuvasti. Paras vaihtoehto tähän nimittäin ei välttämättä ole se hegemoninen samankaltaisten ihmisten toistensa selkääntaputtelu. Tähän vastauksena voi toki sanoa, että “lähde mukaan ylioppilaskuntatoimintaan – siellä opit taitoja, joita kursseilta et saa, ja tapaat uusia ihmisiä!” Niinpä, tätä TYYssä saa, mutta miten tämän voisi tarjota yhä suuremmalle osalle koko yliopiston n. 20 000 opiskelijaa?

Kaikki lähtee siitä, että asiat koetaan mielekkääksi ja mielenkiintoiseksi. Homma pitää olla hauskaa ja siitä pitää voida nauttia. Ei ole mitenkään järkevää, että resurssien käyttö hukkuu loputtomaan kiistelyyn epäoleellisuuksista, ja valtaa pyritään hakemaan vain ja ainostaan omaa etuansa ajamaan. Ylioppilaskunta on laaja, ja sen opiskelijat hyvin erilaisia, mutta kaikkia yhdistävät muutamat samat asiat: uuden oppimisen halu, ihmisenä kasvaminen, rentoutuminen tarve opiskelun arjesta sekä lopulta valmistuminen ja työelämään siirtyminen.

 

Keskitytään niiden asioiden ajamiseen, ja siihen, mikä lopulta merkitsee eniten: opiskeluaika on lopulta hyvin lyhyt, mutta sen tulisi olla parasta mahdollista ja antaa parhaat eväät työelämään. Ja vieläpä parhaan mahdollisen lopputuloksen antaminen koko Suomen yliopistoista ja ylioppilaskunnista.

Minusta ylioppilaskunnan tavoitteena tulee olla kaikkien sen jäsentensä yhteensaattaminen ja poikkitieteellisyyden mahdollistaminen niin asiassa kuin asiattomuudessakin.

Jarkko Louhelainen

TuKY-listan ehdokas numero 167

Vaikuta, älä valita

Opiskelet kauppakorkeakoulussa, mutta oletko ikinä tullut ajatelleeksi, mitä kaikkea muuta korkeakoulussasi tapahtuu kurssien aikatauluja ja tenttejä syvemmällä? Jossain joku päättää varmasti, miksi sinun pitää lukea juuri tietyt kurssit osana tutkintoasi ja miksi jossain kurssilla on käytössä vaikkapa joku tietty harjoitustyö. Nämä, ja monta muuta asiaa, tapahtuvat yleensä valitettavan piilossa jokapäiväisen opiskelijan arjesta, mutta silti päätökset näistäkin tehdään kummasti aina jossain. Päätökset kaikesta opetuksesta tehdään aina yhteistyössä opiskelijoiden kanssa, ja jotkut aina ovat sanomassa opiskelijoiden mielipiteen kursseja ja tutkintorakennetta kehitettäessä. Miksi tämä on ajankohtaista kertoa nyt, niin juurikin siksi, että tällä hetkellä on auki haku yliopiston päätöksentekoelimien opiskelijapaikoille. Lue eteenpäin, niin selitän tarkemmin asiasta.

Opiskelijaedustus pähkinänkuoressa

Yliopistoissa pitää olla lain mukaan ns. kolmikantaedustus ainakin kolmessa hallintoelimessä, jotka ovat yliopistokollegio (ns. ”yliopiston eduskunta”), yliopiston hallitus ja tiedekuntien ja/tai niihin rinnastettavien yksikköjen johtokunnat. Tämä kolmikanta tarkoittaa lyhyesti sitä, että päätöksentekoelimissä pitää olla kolmasosa professoreita, kolmasosa muuta henkilökuntaa ja kolmasosa opiskelijoita. Opiskelijoita, jotka edustavat kaikkia muita opiskelijoita, ja sanovat kaikkien muiden opiskelijoiden mielipiteen korkeakoulun opetuksen suunnittelussa ja muissa asioissa näissä edellämainituissa toimielimissä, sanotaan hallopedeiksi (HallOpEd = hallinnon opiskelijaedustaja).

Hallopedit ovat tuiki tavallisia opiskelijoita eri opintojensa vaiheilta ja eri puolilta niin tieteenaloilta kuin pääaineistakin. He toimivat yhteistyössä muiden opiskelijoiden, muiden hallopedien, yliopiston henkilökunnan, Turun KY:n ja ylioppilaskunta TYYn kanssa. He perehtyvät päätettäviksi tuleviin materiaaleihin, kysyvät mielipidettä asioista, kokoustavat ja välittävät opiskelijoiden mielipiteen hallintoon päin. Eli edustavat juuri sinua ja minua kaikkialla. Keskimäärin hallopedit kokoustavat n. kerran kuussa (riippuen kuitenkin toimielimestä) suurin piirtein kahden tunnin kokouksen, jossa on osallisena henkilökuntaa ja professoreita. Ennen kokousta he ovat kuitenkin perehtyneet keskenään tulevan kokouksen materiaaleihin ja keskustelleet näistä, sekä kysyneet tarvittaessa lisätietoa ylioppilaskunta TYYltä tai KY:n toimijoilta. Esimerkkinä voidaan sanoa vaikkapa viime keväällä esillä ollut KTK-tutkinnon uudistamisprosessin aloittaminen, jossa opiskelijaedustajat keskustelivat kauppakorkeakoulun eri elimissä hyvinkin paljon. Aikaa hallopeditoiminta vie keskimäärin siis muutamia tunteja kuukaudessa minimissään, mutta tarkemmin perehtyessään hyvin monipuolisiin asioihin saa kyllä kulumaan tarvittaessa aikaa hyvinkin paljon.

Mitä halloped-toiminnasta saa?

Kokemusta, kontakteja, ihmissuhdetaitoja, vaikutusmahdollisuuksia eikä vähäisimpänä, myös mahdollisuus suorittaa opintopisteitä tenttimällä ns. halloped-tentin.

Hallopedinä toimiessaan tärkeimpänä on sanoa opiskelijoiden mielipide ja tuoda opiskelijoiden kannat esille korkeakoulun hallinnossa. Mielipidettä kysytään useimmiten, mutta vaikkei sitä kysyttäisi, niin sen esille tuominen on todella tärkeää, vaikka se olisikin vastoin yleistä konsensusta keskustelussa. Työelämässä on todella tärkeää osata kokouskäytäntöjä, ja hallopedina toimiminen antaa tähän erinomaisen näköalapaikan oppia myös näitä taitoja. Vaikuttaminen ei myöskään ole taito, jota tarvitsevat pelkästään poliitikot, vaan työpaikoilla ja elämän muillakin osa-alueilla tarvitaan toisiin ihmisiin vaikuttamisen taitoja hyvinkin paljon. Hallopedina toimittuaan tietyn ajan on myös mahdollista hakea opintopisteitä suorittamalla ns. halloped-tentti, joka kulkee myös kurssinimellä SV12. Lue tästä lisää!

Miten mukaan?

Hakuaika seuraavalle kahden vuoden toimikaudelle hallintoelimiin (1.1.2014-31.12.2015) on vielä käynnissä maanantaihin 14.10. klo 16 asti. Turun yliopiston ylioppilaskunta (TYY) valitsee hakuajan päätyttyä hallopedit seuraavalle kahden vuoden toimikaudelle. Hakukuulutukset ja ohjeet löytyvät TYYn sivuilta:

Yliopistokollegio
Yliopiston hallitus
Kauppakorkeakoulun johtokunta

 

Kysy lisää minulta tai joltain kauppakorkeakoulun nykyisen johtokunnan opiskelijajäseneltä. Valaisemme mielellämme opiskelijaedustamisen eri puolista.

 

Homma on melkoisen mielenkiintoista ja näköalapaikka ison tason päätöksiin, jotka kuitenkin koskettavat meitä jokaista, jotka täällä opiskelevat. Ja mikä parasta: siinä löytää aina jotain uutta joka kerta – nimittäin yhä kasvavan kiinnostuksen kehittää asioita eteenpäin.


Jarkko Louhelainen

Turun KY:n hallituksen koulutuspoliittinen vastaava

Kohti uutta Turun kauppakorkeakoulua

Korkealaatuista koulutusta, tulevaisuudentutkimusta, kansainvälisyyttä, monitieteellisyyttä ja yhteiskunnallista vaikuttavuutta – näistä lähtökohdista lähdettiin kehittämään kauppakorkeakoulua uuteen suuntaan strategiapäivässä maanantaina 26.8. Paikalla oli kolmatta sataa osanottajaa, ja opiskelijoita jopa 26 henkeä. Mitä päivässä sitten puhuttiin ja ideoitiin?

 

Päivän organisoinnista oli vastuussa kauppakorkeakoulun johto strategiatyöryhmän kanssa. Osallistujina oli niin koulun henkilökuntaa kuin opiskelijoitakin. Opiskelijat olivatkin hyvin edustettuina, n. 10% kaikista osallistujista oli joko kansainvälisiä- tai suomalaisia tutkinto-opiskelijoita. Päivä oli kaiken kaikkiaan onnistunut ja workshopeista saatiin paljon uusia ideoita ja ajatuksia strategian ja koko kauppakorkeakoulun kehittämistä varten.

Strategia ja Turun kauppakorkeakoulun tulevaisuus tulevat rakentumaan kolmen ydinteeman ympärille, jotka tulevat näkymään kaikessa kauppakorkeakoulun toiminnassa, niin koulutuksessa kuin opetuksessa (sitaatit ovat Turun Kauppakorkeakoulun uudesta strategiasta):

Innovaatiot (innovation): Turun kauppakorkeakoulusta aletaan kehittämään innovaatioihin keskittynyttä huippubisneskoulua. Tarkoituksena on lisätä poikkitieteellistä tutkimusta ja opetusta uusien innovaatioiden kehittämiseksi. Kauppakorkeakoulun vahvuus osana ison monitieteisen Turun yliopiston kokonaisuutta tulee olemaan yksi selkeimpiä vahvuusalueita, joiden hyödyntämistä tulevaisuudessa tullaan hakemaan paremmin.

“To enhance innovation through related research, education and societal interaction.”

 

Tulevaisuuden tutkimus (Future studies): Tulevaisuuden tutkimuskeskuksen uudelleenliitoksen jälkeen takaisin Turun kauppakorkeakouluun, tulevaisuuden tutkimuksesta tullaan tekemään näkyvä osa koko kauppakorkeakoulua. Ennakointi mikro- ja makrotasolla liittyy yritystoimintaan ja yhteiskunnan toiminnan tarkasteluun niin oleellisena osana ja tulevaisuuden skenaarioajattelijat tulevat olemaan arvokas osaamiskeskittymä osana Turun kauppakorkeakoulua.

“To make foresight an integral part of our research and education.”


Vastuullisuus ja kestävyys (responsibility and sustainability): Liike-elämässä tänä päivänä korostetaan jatkuvasti yhä enenevässä määrin vastuullisen ja kestävyyden toimintaa. Teemat ovat nousseet vahvasti esiin viime vuosien taloustaantumassa ja maailmantalouden globaalissa kehityksessä. Myös koko Turun yliopiston strategian mukaan vastuullisuuden tulee olla toiminnan keskiössä, näin ollen myös kauppakorkeakoulun strategiassa sillä on tärkeä osa.

“To further integrate responsibility into the curriculum and research agendas.”


Nämä teemat ovat näkyneet jo tänä syksynä opiskelijoillekin, kun tulevaisuuden tutkimuksesta, innovaatioiden hallinnasta sekä kestävästä kehityksestä on tullut kustakin oma opintokokonaisuutensa opetussuunnitelmiin.

Näillä kolmella teemalla Turun kauppakorkeakoulu pyrkii erottautumaan selkeästi niin kansallisesti kuin kansainvälisestikin, ja profiloitumaan entistä selkeämmin. Tavoitteena on houkutella parhaat opiskelijat, opettajat ja tutkijat Turkuun. Näiden kolmen teeman lisäksi kansainvälisyyteen, poikkitieteellisyyteen sekä yhteiskunnalliseen vaikuttavuuteen aletaan panostaa huomattavasti enemmän.

Strategiapäivässä oli hienoa huomata, että juuri Turussa ollaan herätty siihen etteivät “perinteiset” kauppatieteelliset aineet ja teemat ole enää nykypäivää, vaan on aika alkaa kehittämään uutta. Maailmaa ei voi katsoa enää yhden lähestymiskulman kautta, vaan tarvitaan laajempaa ymmärrystä ja osaamista.

Jatkossa strategiapäivän satoa käsitellään pienemmässä ryhmässä, jonka on tarkoitus koota strategian toteutussuunnitelma, jonka kauppakorkeakoulun johtokunta hyväksynee vuoden lopussa. Jouluun ja ensi vuoteen mennessä Turun kauppakorkeakoululla tulee olemaan uusi strategia ja uudet tulevaisuuden suuntaviivat.

Olli Tehikari
Turun KY:n hallituksen puheenjohtaja

Jarkko Louhelainen
Turun KY:n hallituksen koulutuspoliittinen vastaava

 

Graafi strategian ytimestä.