mennessä Sosiaalipoliittinen vastaava | syys 30, 2012 | Kaikki Blogit, TuKY-blogi
Opiskelijaelämä voi joskus käydä rankaksi sekä fyysisesti että henkisesti. Sen lisäksi, että se tiukin kesäkunto alkaa kadota, niin joutuu sitä samaa rapistumista myös todistamaan peilistä. Tämän takia moni joutuu miettimään, että pitäisiköhän alkaa taas tehdä jotain? Mutta miten sitten aika riittää urheiluun, jos 3 kertaa viikossa on opiskelijarientoja?
Kysymys ei ole siitä mitä teet ne kolme päivää kun juot vaan siitä, mitä teet ne loput neljä päivää. Krapulassa treenaaminen ei tietenkään ole suositeltavaa. Kehityksen ja palautumisen kannalta treenin jälkeen ei kannattaisi nauttia alkoholia, mutta ainakin henkistä puolta se auttaa todella paljon. Jos treenaa neljänä päivänä viikossa ehtii hyvin saamaan itsensä kuntoon. Tämä on hyvä jakaa esimerkiksi kahteen aerobiseen ja kahteen lihaskuntoa kehittävään treeniin.
Selityksiä löytyy: ”Mutta sitten kun on koulujuttuja ja kaikkee muuta…”. Aika on aina järjestelykysymys, urheilun mahduttaminen aikatauluun voi vaatia uhrauksia, mutta se ei ole kenellekään mahdotonta. On helppo luistaa urheilusta, kun kehittää itselleen käsityksen, että enhän minä nyt kerkeä. Todellisuudessa asia on päinvastoin. Voit esimerkiksi herätä kaksi tuntia normaalia aikaisemmin, jotta ehdit urheilla. Toinen hyvä tapa on jättää tarkoituksella hypäreitä lukujärjestykseen. Kun olet saanut hyvän rytmin urheiluun päälle, niin aikaa riittää aivan yhtä hyvin kaikkeen muuhunkin. Pitkään harrastettua lajiakaan ei kannata heittää hukkaan. Mene rohkeasti kyseisen lajin liiton sivuille ja katso sieltä, mistä Turusta löytyy seura, ja ota rohkeasti yhteyttä.
Kuinka sitten siitä mahdollisesti kertyneestä ylimääräisestä pääsee eroon? Kuten moni varmasti tietääkin, ei pelkällä urheilulla vielä saavuteta sitä unelmakroppaa. Ruokavalion täytyy tukea urheilua koko ajan. Lähdetään liikkeelle vaikka painonpudotuksesta. Ensimmäinen ja kaikkein tärkein fakta painonpudotuksessa on se, että on jäätävä miinuskaloreille (kulutat enemmän energiaa kuin syöt). Jos tässä epäonnistuu, paino ei putoa, eivätkä kaiken maailman rasvanpolttajat, superdieetit, himourheilu tai vastaavat keinot auta. Urheilu ja tietyntyyppiset ruokavaliot tietysti auttavat tähän pyrkimykseen pääsemisessä.
Jos ajatellaan rasvanpolttoa (massakaudella ruokavalio on toki erilainen), niin olisi hyvä painottaa proteiineja ja rasvoja, sekä vähentää samalla selvästi hiilihydraatteja. Lihaksisto tarvitsee proteiinia kasvaakseen, mutta myös hiilihydraatteja palautuakseen, joten niitäkään ei saa unohtaa. Ei kannata alkaa karpata tosissaan sillä kaikki liian äärimmilleen viety on yleensä pahasta. Suosittelen siis proteiineihin painotettua ruokavaliota. Miksi sitten rasvoja syödään, jos kerran pitäisi polttaa rasvaa? Keho on opetettava käyttämään rasvaa hiilihydraattien sijasta polttoaineena, jotta lopulta voidaan polttaa rasvaa. Kannattaa keskittyä syömään ns. hyviä rasvoja. Hyvä keino polttaa rasvaa on esimerkiksi HIIT. HIIT ei vie paljoa aikaa, eikä se polta samalla lihaksistoa samalla tavalla kuin pidemmät aerobiset harjoitteet. Urheilu aamuisin ennen aamupalaa on loistava tapa polttaa rasvaa, koska kehon hiilihydraattivarastot ovat tyhjät jolloin keho käyttää rasvaa polttoaineena. Lisätietoa HIIT:stä ao. linkistä.
http://musclenet.fi.customer.axxion.fi/hiit.php
Kaikkein vaikein asia urheilussa ja ruokavalion noudattamisessa on itsekuri. Heti kun päästät itsesi luovuttamaan, niin homma jää puolitiehen. Kun treenin jättää kerran väliin, jää se helposti toistekin tekemättä. Laihdutuksessa ja rasvanpoltossa ei ole helppoa tietä. Pahin vihollinen tässä projektissa tulee olemaan oma henkinen kanttisi, mutta sen voitettuasi se on myös paras ystäväsi. Kun tiedät olevasti kunnossa, ja tunnet sen kehossasi, on kaikki paljon helpompaa aamulla heräämisestä lähtien.
”The real workout starts when you want to give up”
Santeri Laine
Turun KY:n tutorointi- ja hyvinvointivastaava
Kirjoittaja on tehnyt comebackin kilpaurheiluun ryyppäämisen mystisestä maailmasta. Hän ei takaa vinkkiensä toimivuutta, vaikka onkin itse todennut niiden pätevän käytännössä.
mennessä Kulttuurivastaava | syys 23, 2012 | Kaikki Blogit, TuKY-blogi
Lauantaina 22.9 Montussa vietettiin erään Turun KY:n alumnin syntymäpäiväjuhlaa. Paikalla oli 100 henkeä juhlimassa, ja heidän joukossaan oli myös muita vanhoja Turun kauppakorkeakoulun kasvatteja. Näiden valmistuneiden tiivis ja edelleen jatkuva yhteydenpito on suorastaan ihailtavaa ja saa ajattelemaan myös omaa tulevaisuutta valmistumisen jälkeen.
Aktiivisena TuKYläisenä toivon, että luomani ystävyyssuhteet olisivat vielä vanhempienikin iässä yhtä vahvoja kuin mitä Montussa lauantaina näin heidän ystävyytensä olevan. Monet ovat tulleet tänne opiskelemaan toiselta paikkakunnalta, ja suuri osa vanhoista ystävistä saattaa olla jo hieman vieraantuneita. Vanhat kiinnostuksenkohteet eivät välttämättä enää ole samoja kuin ennen. Varmasti myös vanhoista lapsuudenystävistä osa säilyy, mutta todennäköisesti pitkäaikaisimmat ystävät mekin saamme opiskelumme aikana. Siksi onkin tärkeää, että jokaisella olisi oma joukko erityisen läheisiä ystäviä kaverien lisäksi. Läheiset toimivat jokaisen turvaverkkona ja tukena niin elämän ala- kuin ylämäissäkin.
Kuva: Sanni Sirkiä
Erityisen hienoa minusta on nähdä, miten esimerkiksi omat vanhempani tapaavat edelleen opiskeluaikaisia kavereitaan vapaa-ajalla. Useimmat ystävät todennäköisesti saadaan oman opinahjon sisältä, ja näiden ystävien kanssa meillä todennäköisesti on myös eniten yhteistä, mikä entisestään vahvistaa ystävyyttä. Alasta riippumatta samanhenkiset ihmiset hakeutuvat toistensa seuraan ja laajentavat verkostojaan.
Verkostoituminen – jo kliseeksikin noussut sana, jota kauppakorkeakoulun opiskelijoille syötetään jo pupusta alkaen niin tutoreiden kuin muiden vanhempien opiskelijoiden toimesta. Verkostoitumisen hyödyt toki tulevat ilmi myöhemmin työelämään siirtyessä, mutta työaspektiakin tärkeämpää on elinikäisten ystävyyssuhteiden solmiminen. Opiskeluaikaiset ystävät näkevät toisensa niin puurtamassa kuin juhlimassakin, ja yhteiset kokemukset kasvattavat yhteenkuuluvuuden tunnetta lähes huomaamatta.
Vuosikurssista, pääaineesta, kansallisuudesta ja muista seikoista välittämättä kehotan kaikkia arvostamaan ystäviään sekä ylläpitämään kestäviä ystävyyssuhteita myös valmistumisen jälkeen. Netistä löytämäni mietelauseen sanoin: ”Hyvät ystävät ovat kuin hyvät rintaliivit. Vaikea löytää, mutta ne tukevat ja ovat aina sydäntä lähellä.”
Kuva: Anna Korkalainen
Henna Lunkka
Turun KY
Kulttuuri- ja perinnevastaava
Kirjoittaja on espoolainen, joka kuitenkin on menettänyt sydämensä Turulle ja toivoo viettävänsä vielä keski-ikäisenäkin juhlapäiviä opiskeluaikaisten ystäviensä kanssa.
mennessä Kuntamestari | syys 10, 2012 | Kaikki Blogit, TuKY-blogi
Turun KY:n oma klubi, tuttavallisemmin Monttu tai KY-Club, avattiin vanhan kauppakorkeakoulun tiloihin Aurakadulle 50-luvulla. Silloinen tila saatiin korkeakoululta ylioppilaskunnan käyttöön ilman korvausta. Se muutti nykyiselle paikalleen samalla, kun kauppakorkeakin muutti Rehtorinpellonkadulle.
Clubin kulta-aikaa elettiin 60-70-luvuilla, kun se oli käytännössä Turun ainoa yökerho. Ravintolaa pidettiin auki viikoittain torstaista lauantaihin Clubin järkkäritiimin voimin, ja lavalla nähtiin esiintymässä mm. Juice Leskinen sekä Jussi Raittinen, ja jopa Hanoi Rockskin on vetänyt keikan Montussamme. Jono ulottui parhaimmillaan ovelta jopa Rehtorinpellonkadun kulmille.
Vuosien saatossa, erityisesti Montun viimeisimmän remontin jäljiltä, KY-Club menetti paljon aiemmasta loistostaan, ja käyttö keskittyy nykyisin lähinnä Turun KY:n opiskelijabileiden sekä muutamien henkilökunnan juhlien järjestämiseen vuosittain. Kesän aikana on tehty paljon valmistelevaa työtä sen eteen, että Monttua saataisiin vietyä takaisin kultavuosilleen, ja jotta se saisi osakseen ansaitsemaansa arvostusta.
Kuvista kiitos Sanni Sirkiälle
Turun KY hyväksyi viimeisimmässä yhdistyksen kokouksessaan viime viikolla lisäbudjetin Montun kehittämistä varten. Kuluvan syksyn sekä tulevan kevään aikana on tarkoitus saada KY-Club paremmaksi paikaksi juhlia ja järjestää juhlia. Muutamia käytännön esimerkkejä kehityskohdista joita harkitaan: uudet pressut seinien suojaksi, toinen siirrettävä baaritiski sekä lisää istumatilaa ja pöytiä.
Viime viikon Harkkasitsit
Loppuun vielä kiintiövetoomus: Monttua on tarkoitus alkaa viemään eteenpäin, ja juhlia järjestää useammin. Nyt on siis erityisen tärkeää, että siellä noudatetaan yhteisiä pelisääntöjä, jotta investoinnit eivät mene hukkaan, ja myös tulevat polvet pääsevät nauttimaan Turun vanhimmasta yökerhosta. Naapurirauhaa tulee myös kunnioittaa aina Montussa ollessa.
Avaan keskustelun aiheeseen liittyen. Myös muusta voi jutella.
Olli Tehikari
Turun KY:n kuntamestari
Kirjoittaja tykkää Montusta ja odottaa ensi SikaWappua koska silloin ei ole toivottavasti hommissa ensimmäistä kertaa opiskeluaikanaan.
P.S. Meillä on tunnelmaa, meillä on värivalot.
mennessä admin | syys 1, 2012 | Kaikki Blogit, TuKY-blogi
Tervehdys, uudet puput!
Kulunut viikko on varmasti ollut jännittävä, erilainen ja toivottavasti myös ikimuistoinen. Perehdytysviikolla olette saaneet paljon tietoa uudesta ympäristöstänne, jossa vietätte muutaman vuoden. Tietoa on tullut paikoin jopa niin paljon, että jotain on saattanut unohtuakin.Turun KY:n puolesta olen kerännyt pupuille kolme tärkeintä asiaa, joilla opiskelijaelämä saa kunnon kickstartin.
1. Liity Turun KY:n jäseneksi osoitteessa tuky.fi/liity
Vain jäsenet ovat oikeutettuja tummansinisiin haalareihin, rahanarvoisiin jäsenetuihin ja päätöksentekoon osallistumiseen. 40 eurolla varmistat itsellesi parhaan mahdollisen opiskeluajan. Noin viikon kuluttua liittymisestä voit noutaa Turun KY-tarran Patrialta päivystysaikoina.
2. Seuraa aktiivisesti sähköpostiasi, Turun KY:n nettisivuja sekä sosiaalista mediaa
Näiden kanavien kautta saat ajankohtaista tietoa tapahtumista, avautuvista luottamustoimista, työtehtävistä sekä paljon muustakin. Löydät Turun KY:n Facebookista, Twitteristä, Foursquaresta sekä LinkedIN -palvelusta.
3. Osallistu!
Turun KY on yksi Suomen aktiivisimmista opiskelijajärjestöistä. Kiitos tästä kuuluu aktiiviselle jäsenille, jotka takaavat toiminnan jatkuvuuden tuleville sukupolville. Osallistumalla toimintaan saat uusia ystäviä, kokemusta työelämää varten ja unohtumattomia elämyksiä. Tehtäviä löytyy laidasta laitaan ja kaikki pääsevät mukaan.
Vielä kerran, tervetuloa Turun kauppakorkeakouluun ja Turun KY:n jäseneksi!
-Jussi Heikkonen
Kirjoittaja on Turun KY:n hallituksen puheenjohtaja ja viettää elämänsä parasta aikaa
PS. Uudet ja vanhat jäsenet: Katsokaa maanantaina uudistetut Turun KY:n jäsenedut jäsenilleen osoitteesta tuky.fi/edut
mennessä Koulutuspoliittinen vastaava | touko 13, 2012 | Kaikki Blogit, TuKY-blogi
Opintoaikoja pitää lyhentää, jotta työvuosia kertyisi meille enemmän. Näin meille jatkuvasti sanotaan. Lähtemättä nyt tarkemmin purkamaan väitteen todenperäisyyttä ja mielekkyyttä, haluan painottaa, että kaikkien opiskelijoiden on tässä tilanteessa oltava valppaina, jotta heidän yli ei täysin käveltäisi.
Eräs opiskelijoiden kannalta kivuttomin tapa lyhentää opintoaikoja, on opintojen joustavoittaminen niin, että opiskelija kykenee suorittamaan kursseja ja tenttejä silloin, kun se hänelle parhaiten sopii. Tätä tarvetta monessa paikassa kuten omassa kauppakorkeakoulussamme täyttävät esimerkiksi kesätenttipäivät, joita tänäkin kesänä on kolme kappaletta.
Tässä kerron vähän siitä prosessista, miten kesätentit valikoituvat. Päätösvalta järjestettävistä tenteistä on laitoksilla, jotka yleensä keräävät ehdotukset suoraan opettajilta. Tätä ennen koulutuspoliittinen vasttava on perinteisesti järjestänyt opiskelijoille kesätenttikyselyn, jotta saataisiin selvitettyä, mitkä tentit hyödyttäisivät opiskelijoita kaikkein eniten. Opettajilta kerätyt tentit ja ajankohdat hyväksytetään kauppakorkeakoulun johtokunnan huhtikuun kokouksessa.
Tämä systeemi on periaatteessa yksinkertainen ja joustavoittaa opintojamme. Ongelmat tulevat esiin siinä vaiheessa, kun 
oikeasti koittaa. Paikalle saapuneiden määrä voi olla jotain surkean ja säälittävän väliltä ja tenttiin valmistautuminen vähintäänkin puutteellista. Tämä vaikuttaakin sitten jo kovasti paljon haluun järjestää kesätenttejä lainkaan tai minimoida niiden aiheuttama vaiva. Eräs asia jolla kesätenttien määrään voidaan vaikuttaa, onkin kesätenttikysely. Vaikka kesätenttikysely ei millään tavalla sido opiskelijoita, on siinä osoitettu aktiivisuus hyvä indikaattori asenteesta kesätenttejä kohtaan. Meidän aktiivisuutemme vaikuttaa oikeasti!
Toki tilanne on opiskelijoidenkin kannalta ymmärrettävä. Lähes tulkoon kaikki opiskelijat työskentelevät kesällä ahkerasti, jotta sitä makaronia riittäisi maaliskuullekin. Toisaalta tentteihin on ilmoittauduttava todella varhain, kun elokuun kesätenttipäivän ilmoittautuminenkin päättyy yleensä jo kesäkuun alussa. On selvää, että kaikki eivät pysty vaikuttamaan vaikkapa työvuoroihinsa niin, että osaisi sanoa olevansa töissä tai vapaalla useamman kuukauden päästä tiettynä päivänä.
Lopuksi esitän kainon toiveen, että kaikki kynnelle kykenevät kylterit kirmaisivat kesätentteihin ilmoittamiinsa tenttitilaisuuksiin hyvin valmistautuneina kuin kesälaitumille konsanaan!
Jukka Kujala
Kirjoittaja on Turun KY:n koulutuspoliittinen vastaava ja tunnustaa kerran jättäneensä menemättä kesätenttiin.
PS. Vuoden opettaja -äänestys vielä käynnissä
mennessä Kulttuurivastaava | touko 6, 2012 | Kaikki Blogit, TuKY-blogi
Takana on pitkä ja rentouttava (?) vappu, ja tenttiviikot ovat täydessä vauhdissa. Enää muutama viikko, kunnes kylterit siirtyvät Mercalta ja kirjastosta kesälaitumille. Kesä ja loma tuovat mukanaan paljon iloa, mutta myös stressiä kesätöistä ja viimeisistä opintopisteistä.
Toukokuussa pitäisi vielä jaksaa tsempata, ja huomaan itse ainakin, että tenttilukemiselle löytää erityisesti viimeisillä viikoilla huomattavasti vaihtoehtoja, kuten tämän blogin kirjoittaminen. Mitä kaikkea tenttiviikoilla sitten voi tehdä, jos kirjojen äärellä istuminen ei kiinnosta?
Useimmat saavat tenttiviikkojen aikaan kevätsiivouspuuskan, viettävät aikaa entistä enemmän television ja tietokoneen äärellä, päättävät treenata itsensä vielä parempaan kesäkuntoon tai hoitavat tenttiahdistustaan jokilaivojen lämpimässä syleilyssä. Tekosyitä on useita, jokainen keksii itselleen mielekkäämpää tekemistä kuin tentteihin valmistautuminen.
En itse ole poikkeus. Samaistun ihmisiin, jotka huutelevat Facebookissa kadonneen motivaation perään, ja viivyttävät tenttilukemistaan ”vielä yhden tunnin”. Tiedän kuitenkin myös tunteen, kun olen saanut itseäni niskasta kiinni ja päättänyt tarttua kirjaan tai luentoprujuun. Kuten ehkä moni on huomannut, aloittaminen on aina vaikeinta. Kun tenttiin alkaa lukea, asiat ovat usein kuitenkin kiinnostavia, ja parhaimmillaan tenttiluvussa pääsee oikeaan flow-tilaan. Tämä riippuu tietenkin tentistä ja aiheesta.
Vaikka en ole itse paras esimerkki ahkerasta opiskelijasta, joka raataa opintopisteidensä eteen istuen tunteja kirjastossa ja kerraten laskuja tai teorioita, kannustan kaikkia siitä huolimatta jaksamaan nämä viimeiset viikot, ennen kuin kauan odotettu kesäloma alkaa. Tulevalla viikolla on myös mahdollisuus ottaa irtiotto arjesta, kun kevään viimeinen iso opiskelijatapahtuma, AATU, saa jokirannat täyttymään haalarikansasta. AATU on mielestäni opiskelijakulttuuria parhaimmillaan, ja siitä on hyvä ponnistaa vauhtia vielä viimeisiin tenttirutistuksiin.
Mutta AATUsta huolimatta, tarttukaa siihen tenttimateriaaliin ja jaksakaa vielä viimeiset viikot – yritän itsekin sen tehdä, vaikka se tuntuu joskus erittäin vaikealta. Kesäloma ja mahdolliset kesätyöt tuntuvat ahkeran opiskelun jälkeen kuitenkin vielä ansaitummalta.
Siispä TuKYläiset ja muut kanssaopiskelijat: haluan toivottaa teille onnea ja menestystä viimeisiin tentteihin, sekä aurinkoista ja rentouttavaa kesälomaa, kun sen aika koittaa.
Henna Lunkka
Kirjoittaja on TuKYn kulttuuri- ja perinnevastaava, joka odottaa innolla ensimmäistä kesäänsä Turussa – jokilaivoilla, Naantalissa, Ruissalossa ja muissa kulttuurikohteissa.
P.S. Jos tenttilukeminen tuntuu ylitsepääsemättömän vaikealta, katso kesän ensimmäiset kulttuuririennot täältä ja kouluta itseäsi eri tavalla.
