Varallisuudenhoito haltuun!

Monilla opiskelijoillamme on joitain säästöjä sukanvarressa. Näissä säästöissä on paljonkin eroja, sillä onhan jokaisen oma omaisuusjakauma lähes poikkeuksetta uniikki. Löytyy niitä, jotka ovat keskittyneet säästötileihin, toisilla taas löytyy rahastoja, suoria osakesijoituksia jne. Tästä pääsemmekin kysymykseen: löytyykö kaikilta kuitenkaan sitä tietotaitoa ja ymmärrystä tähän jokaista koskettavaan aiheeseen. Varallisuudenhoitoon. Pienen käytävägallupin lopuksi on pakko sanoa vastaukseksi: Ei.

Monet opiskelijat tietävät omistavansa jotain jossain, mutteivät ole kiinnittäneet sen suurempaa huomiota siihen mitä rahastoa/osaketta sitä omistaakaan. Tähän haluaisin muutoksen. Varallisuudenhoito on kuitenkin asia, jota kauppakorkeakoulusta valmistuneelta monesti odotetaan. (Tämän taidon omaaminen ei tosin olisi haitaksi muillekaan, onhan kuitenkin kyse tärkeästä asiasta…)

Kylterien sijoitusosaamisesta on tullut jo lähes stereotypia opiskelijoidenkin keskuudessa. Kuuleehan sitä aina välillä ”sinä kun opiskelet siellä kauppakorkealla, niin mitäs sinä sanot näistä rahastoista…”-tyylisiä kommentteja. Tosiasia on kuitenkin se, ettei se tietotaito tule ilman perehtymistä nimenomaan varallisuudenhoitoon/sijoittamiseen, sillä koulumme kurssit hipovat aiheita pääasiallisesti hyvinkin pinnallisesti. Käytäntö puuttuu täten kokonaan.

Mutta jos jätetään stereotypiat omaan arvoonsa ja keskitytään olennaiseen, eli omaan hyötyyn. Jokaisen tulisi omata tietoa sijoitusmahdollisuuksista ja varallisuudenhoidosta vähintään yleisellä tasolla. Tämän tulisi sisältää perusprinsiippejä, kuten ”älä rakastu osakkeeseen”, ”muista hajautus” jne. Osaamisellasihan teet palveluksen itsellesi, ja pystyt välttämään sudenkuoppia.

Näin lopuksi haluan kannustaa kaikkia aiheesta kiinnostuneita tutustumaan toimijaryhmämme KY-Kasinon toimintaan. Yhdistys tarjoaa juurikin sitä mitä monet koulumme opiskelijat haluaisivat: mahdollisuuden saada tietoa sijoittamisesta. Menkää rohkeasti mukaan, ja aloittakaa se kaikkien tarvitseman tietotaidon kartutus jo varhain! Tällöin säästytte mahdollisilta yllätyksiltä nyt ja työelämässänne.

Allekirjoittanut voisi kirjoittaa aiheesta hyvinkin pitkiä jaarituksia, mutta päätyi yksipuolisen luennoinnin sijaan kannustamaan lukijoita käväisemään katsastamassa TuKYn toimijaryhmän, KY-Kasinon, tarjoamia palveluita. Esimerkiksi ilmaiset keskiviikkokahvit on tehty kaikille kiinnostuneille TYY:n opiskelijoille niin salkun kokoa, sukupuolta kuin osaamistaustaa katsomatta.

Sijoita itseesi kartuttamalla taloustietouttasi!

Ristomatti Vahe
Yrityssuhdevastaava

Tutorien valintaperusteet

Joka vuosi on aika sille, kun ensi vuodelle tulee valita uusia opiskelijoita perehdyttämään lauma päteviä tutoreita. Kuitenkaan näiden henkilöiden valinta ei ole niin helppoa kuin ennalta voisi olettaa. Tänäkin vuonna hakemuksia tuli 63 kappaletta ja tehtävään voidaan valita vain 30 tutoria. Jokainen pystyy varmasti laskemaan matemaattisen toimituksen, vaikkei Irma Luhdan matriiseja olisi seurannutkaan. Todennäköisyyksien valossa voit katsoa vastapäätä istuvaasi tutorpyrkijää haastattelussa ja vain toinen teistä pääsee tavoiteltuun tehtävään. Tämä on kylmä fakta.

Voisin pohjustaa tutorvalintamenettelyä siitä tietämättömille: jokainen tutorkandidaatti lähettää hakemuksen, jonka jälkeen kaikki kutsutaan haastatteluun, jossa esitetään jokaiselle yksi henkilökohtainen opintoihin liittyvä kysymys (puutteellisen vastauksen ilmetessä on muilla mahdollisuus täydentää vastausta), jonka jälkeen seuraa ryhmäkeskustelu ennalta määrätystä aiheesta.

Pidemmittä jaaritteluilta mennään aiheeseen, joka varmasti kaikkia kiinnostaa: ensimmäisen kysymyksen arviointiperusteet. Ensimmäisenä vaikuttaa kuinka hyvin selviät omasta kysymyksestäsi. Kysymyksiä on eri vaikeusasteisia, joten ok vastaus vaikeaan kysymykseen voi vastata aivan hyvin erinomaista vastausta helppoon kysymykseen. Asiantuntevat lisäykset muiden puutteellisiin vastauksiin ovat myös arvokasta valuuttaa. Helpoissa kysymyksissä epäonnistuminen on pahempi kuin vaikeassa kysymyksessä osittainen haparointi.

Pupujaiset 2010, © Lauri Liljenbäck

Ryhmäkeskusteluissa tarkkaillaan hakijoita aivan eri kantilta. Moni ei tiedä mitä asioita kyseisissä haastatteluissa etsitään. Se että olet koko ajan äänessä ei välttämättä ole hyvä asia. Enemmän annetaan painoarvoa sille mitä suustasi tulee. Toinen todella tärkeä asia minkä ihmiset usein unohtavat on toisten huomioon ottaminen. Annatko muiden puhua puheenvuoronsa loppuun? Puhutko toisten päälle? Et osallistu huutokilpailuun, koska on vaikea saada puheenvuoroa? Näissä tilanteissa painoarvo kääntyy asiasisällölle, eikä äänenvoimakkuudelle. Muutama asiapitoinen kommentti voi voittaa jatkuvan puhumisen ilosta puhumisen. Itse ryhmäkeskustelun aihe ei todellisuudessa ole ainoa merkityksellinen asia, vaan käyttäytyminen tilanteessa vaikuttaa myös.

Kuitenkin tämän noin reilun puolen tunnin haastatteluiden perusteilla on päätöksien tekeminen tutoreista todella vaikeata. Tutorit valitaan yhdessä opintotoimiston kanssa niin, että opintotoimistolla on kaksi edustajaa ja TuKYllä yksi. Menestyminen haastattelussa siis vaikuttaa todella paljon, ja etenkin se millaisen vaikutuksen itsestäsi jätät. Erottuminen joukosta on tärkeää näin ison massan keskellä. On mahdotonta ennustaa kuitenkaan etukäteen kuinka hyvin joku selviää tutoroinnista, ja varmasti valitsematta jäi henkilöitä, jotka olisivat selvinneet tutoroinnista paremmin kuin joku toinen.

Tutorien valinta oli varmasti yksi haastavimpia tehtäviä mitä eteeni on tullut enkä toivo kenenkään joutuvaan vastaavaan tilanteeseen, jossa hyviä hakijoita on enemmän kuin paikkoja. Tutorina oleminen ei ole kuitenkaan ainoa tapa tutustua uusiin pupuihin vaan omalla aktiivisuudellasi voit vaikuttaa tähän todella paljon. Kuitenkin joka vuosi on mahdollisuus hakea uudelleen tutoriksi, vaikka ei ensimmäisenä vuonna olisi päässytkään.

-Santeri Laine
Turun KY:n hyvinvointi- ja tutorointivastaava

 

 

Kehytä ajatteluasi!

Johan on kun Turun KY:lläkin on näppinsä pelissä tässä kehitysyhteistyöhärdellissä. Ovatko nekin jotain puunhalaajia vai onko tämä pelkkä julkisuustemppu, jolla kerätään irtopisteitä? Ja että vielä kokonaisen viikon ajan olisi seurattava vierestä tätä? TYYssa tästä on jauhettu jo ihan tarpeeksi. Miksi ihmeessä siis ryhtyä tällaiseen?

-Muuan kadunmies

 

Noh, muuan kadunmies,

Turun KY:läiset ovat ennenkin ajatelleet muutakin kuin omia napojansa. Kuntalaiset ovat mm. kutoneet viittoja Algerian pakolaisille – maailmanennätystahtiin. Ylioppilaskuntana tällaiset asiat koskettivat Turun KY:läisiä ehkä lähemmin kuin nykyään. Tällä hetkellä meillä ei ole minkäänlaisia velvoitteita toteuttaa tällaista toimintaa.

16.4. starttaa Turun KY:n kehitysyhteistyöviikko, joka on ideana lähtöisin kuntalaisten suunnalta. Monella on varmasti jonkinlaisia ennakkoluuloja kehitysyhteistyötä kohtaan. Turun KY on kuitenkin halunnut herätellä vanhojen aikojen havinaa ja haastaa ajattelemaan toisin.

Poimintana viikon ohjelmasta, hyväntekeväisyystapahtumana aloitettu KYlumpialaiset palaa juurilleen, kun tänä vuonna osa tuotoista lahjoitetaan kehitysyhteistyöhön. Sinäkin voit tehdä siis hyvää ja vielä hauskaa pitämällä.

Tule siis mercakahvittelusi lomassa kiertelemään. Kysy, haasta, kuuntele ja pohdi.

Nähdään!

 

-Jussi Heikkonen

Kirjoittaja on Turun KY:n puheenjohtaja, joka haluaa tehdä hyvää.

 

Katso lisätietoja Turun KY:n kehitysyhteistyöviikosta tästä


Me oman elämämme koulutuspoliittiset vastaavat

Koulutuspolitiikkaa tehdessä törmää väkisinkin monenlaisiin lyhenteisiin ja sanoihin, kuten AHOT ja akkreditointi jotka eivät aluksi tunnu tarkoittavan mitään, jolloin myös keskusteluun osallistuminen vaikeutuu. Jo sana koulutuspolitiikka itsessään karkottaa suuren osan ihmisiä muualle. Kuitenkin kaikkien yllä olevienkin käsitteiden taakse kätkeytyy asioita, jotka koskevat nimenomaan opiskelijoiden arkea ja opintojen laatua. Kuitenkin me jokainen voimme hyvinkin yksinkertaisilla asioilla yrittää vaikuttaa opintoihimme, vaikka duaalimallin historia ei olisikaan joka käänteestään tuttu. Koulutuspolitiikassahan on kyse meitä kaikkia koskettavien arkisten asioiden eteen päin viemisestä.

Ennen kaikkea jokainen meistä on omalta osaltaan vastuussa siitä, miten opintojamme kehitetään, millaista opetusta saamme ja miten paljon opetukseen panostetaan. Kun seuraavan kerran olet erityisen hyvällä luennolla, mikset luennon jälkeen kävisi luennon jälkeen kiittämässä luennoitsijaa hyvästä luennosta? Yliopistot ja tutkijat painottavat helposti tutkimusta ja tuloksia niissä, joten me opiskelijat olemme äärimmäisen tärkeässä osassa opetuksen laatua puolustettaessa. Tieteentekijöiden liiton puheenjohtaja Tapani Kaakkuriniemi on kirjoittanut: ” Harva yliopistolainen voi kuitenkaan oikeasti paukutella henkseleitään sillä, että on hyvä opettaja. Korkeintaan se voi merkitä sitä, että keikkaa pukkaa palkkatyön ulkopuolella, kun taitavaa puhujaa kysytään esiintymään.” Me olemme siis paljon vartijoina, jotta luennoitsijoiden pedagogisia taitoja arvostettaisiin.

Myös rakentavan ja asiallisen kritiikin antaminen on paikallaan, sillä kurssien vastuuopettajien voi olla vaikea hahmottaa asioita opiskelijan näkökulmasta, jos kukaan ei mielipidettään kerro. Emme ole koululaisia, vaikka opiskelemmekin kauppakorkeakoulussa, joten suhtautumisemme opintoihin pitäisi mielestäni olla erilaista kuin koululaisilla.

Rakentavaa kritiikkiä kaipaa myös kaiken maailman kopot ynnä muut opintovastaavat. Omasta puolestani ainakin voin sanoa, että työni saa aina uutta vakuuttavuutta, kun joku avaa suunsa opintojemme järjestelyistä. Otan kaiken varmasti huomioon, vaikka yliopistojen rahoitusmallin nyanssit olisivat palautteen antajalle vieraita. Meillä jokaisella on vastuumme omista ja tulevien opiskelijoiden oloista, se on sen akateemisen vapauden toinen puoli. Toivottavaste me kannamme sen. Valvotaan sen mukaan sitä meidän etua!

Jukka Kujala
Koulutuspoliittinen vastaava

P.S. Vuoden opettaja -äänestys tulossa taas. Äänestä tai ole kapula!

Yritystä siihen touhuun!

Oletteko koskaan miettineet miten joku pääsee vaurastumaan? Veikkaan, että varmasti jokainen teistä. Tuskin kukaan oikeasti rakastaa numeroita ja matriiseja niin paljon, että ihan vain niiden perässä on päätynyt kauppakorkeaan opiskelemaan.

 

Itse ehkä jopa hieman pidän numeroista, mutta silti olisin mieluummin vaikka eläinten hoitajana luonnon lähellä. Sillä tuskin rikastuisi, mutta tuskin rikastuu olemalla konttorirottana uraputkessakaan.

 

Vaikkakin raha ratkaisee ja ekonomin papereilla saa hyviä töitä, niin silti monet kouluttamattomatkin ovat päässeet rikastumaan. Miten tämä sitten on mahdollista?  No omien yritysten kautta tietenkin. Se on ainoa tapa päästä itse ja yksin kiinni isoihin rahoihin, eikä kukaan tule sanomaan sinulle mitä pitäisi tehdä. Silloin olet itse se suurin pomo ja voit halutessasi tehdä mitä vaan. Saat myös vapaat kädet kehittää omaa toimintaasi, mikä onkin varmasti monelle yrittäjälle se mieluisin asia yrittämisessä. Ekonomin koulutus antaa hyvät eväät yrittäjyyteen, joten miksi et koulun jälkeen toteuttaisi unelmiasi muotialan yrittäjänä tai maastoautokauppiaana? Yrittäjyys kannattaa ja mahdollistaa!

 

TuKY on nykyisellä toiminta-asteellaan erittäin riippuvainen yrityksistään ja pyrkii myös koko ajan miettimään erilaisia yritysideoita eri tapahtumissa ja tapaamisissa. Isojen linjojen, tulevaisuuden turvaamisen ja ennen kaikkea vaurastumisen turvaamiselle on yritysten rooli tärkeä. Allekirjoittaneella onkin vastuu ja etuoikeus edustaa omistajaa, eli Turun KY:tä yritystensä hallituksissa ja tätä kautta myös kartuttaa omaa kokemustaan seuraamalla yritysten toimintaa. Tänä vuonna TuKYn varainhankinta muuttuu entistä mielenkiintoisemmaksi, sillä olemme myös perustamassa uutta yritystä, jossa TuKY on osakkaana ja tulee tarjoamaan työpaikkoja myös teille, rakkaat kanssakylterit. Varsinaista yhtiötä ei ole vielä perustettu, mutta syksyllä homma saattaa olla jo täydessä vauhdissa, TuKYllä tulevaisuuden näkymät entistä paremmat, kylteriopiskelijoilla taas lisää työpaikkoja ja valtiolla verotuloja.

 

Allekirjoittanut on erittäin yritysmyönteinen ja kannustaa kaikkia yrittäjyyteen. Erityisesti opiskelijayhteisöjä. Vuosien saatossa kertyneet rahat on mitä mainioin laittaa poikimaan uusien yritysten muodossa, ja opiskelijat saavat arvokasta kokemusta yritystoiminnasta ja liike-elämästä. Rahaa on toki kiva olla tililläkin poikimassa, mutta yritystoiminnassa se tulee paljon paremmin käyttöön.

 

Kalle Syrjälä
 

Allekirjoittanut on TuKYssä talousvastaava ja siviilissä riskinrakastaja

Fyffessä kylven ja kasvatan mahaa

Varoitus: Tämä blogi on kohdistettu lähinnä kesäkuntoon karppaaville TuKYläisille.

”Kun suomalaisilta on kysytty, mitkä tekijät vaikuttavat heidän painoonsa, useimmat mainitsevat syömisen ja liikkumisen, mutta vain 15 prosenttia yhdistää alkoholijuomat painonhallintaan.”

– Jarmo Kaukua, sisätautien erikoislääkäri hyväterveys.fi-sivustolla.

 

Kevät tekee tuloaan jo täydellä vauhdilla, aurinko paistaa ja Aurajokikin on luopunut talven jäistään – tarkkasilmäisimmät ovatkin saattaneet huomata jopa minihameita kaupungilla. Vappu lähenee ja kylterit ryntäävät pian jokilaivoille. Kevätkin on siis suurta alkoholin juhlaa opiskelijapiireissä. Kesä lähestyy kuitenkin vähintään yhtä nopeasti ja suurella osalla opiskelijoista on tarve päästä siihen kuuluisaan kesäkuntoon.

YTHS teetti Turussa muutama vuosi sitten tutkimuksen, jonka tuloksista selvisi, että Turun kauppakorkeakoulussa on ihmisillä suhteutettuna opiskelijamäärään kaikkein eniten ulkonäköpaineita. Koulussamme on hyvin paljon liikunnallisia ihmisiä, jotka kouluun saapuessaan ovat hyvässä kunnossa. Jossain vaiheessa saattaa kuitenkin huomata vatsan kasvaneen hieman, vaikka liikunnan määrä ei olisikaan merkittävästi vähentynyt. Mutta, kun asiaa alkaa pohtia ja laskee viikoittaisia bailauskertojaan, niin palaset saattavat loksahtaa paikalleen. Tässä kohtaa onkin hyvä tehdä itse ihan henkilökohtainen päätös. Onko itseään kohtaan reilua antaa vuosien tekemän työn valua hukkaan ainaisella bailaamisella? Toki nuorena onkin helppo muuttaa löysät pakarat kiinteiksi lyhyellä dieetillä, mutta vanhempana se on jo huomattavasti hankalampaa.

Jokainen, joka tunnistaa itsensä kuvauksesta voi tehdä muutoksen. Alkoholin käyttöä ei tarvitse lopettaa, jättää vain pari dokauskertaa viikossa väliin. Se kannattaa tehdä jo ihan oman terveytensäkin vuoksi. Kuinka hienoa onkaan valmistua ekonomiksi hyvinvoivana ja elinvoimaisena. Vähentäminen on hyvin helppoa, ja parhaiten siihen vaikuttavat hyvät harrastukset, motivoivat ystävät sekä seurustelukumppanin löytäminen. Tässä ei ole tarkoitus mainostaa koulumme liikuntatarjontaa sen enempää, mutta KY-Sport tarjoaa ne terveelliset illanviettotavat.

Kylumpialaiset 2010

Kylumpialaiset 2010, kuva © Lauri Liljenbäck

 

– Oman elämänsä supermalleille,

Aleksi Huttunen
Turun KY:n liikuntavastaava

 

Ps. Tekstin ei ollut tarkoitus provosoida ketään, eikä kirjoittaja ota minkäänlaista vastuuta, mikäli paino ei putoa dokaamisen vähennettyä. Ja elämässä on myös paljon muitakin tärkeitä arvoja kuin oma terveys.