mennessä Kulttuurivastaava | helmi 22, 2015 | Kaikki Blogit, TuKY-blogi
Vuosi on pyörähtänyt käyntiin vauhdikkaasti myös kulttuurisektorilla. On totuteltu hallitustyöskentelyyn, istuttu kokouksissa, järjestetty juhlavuoden avajaisia, juhlittu ylioppilaskuntien yhdistymisen vuosipäivää, etsitty tekijää matrikkelille sekä suunniteltu kiinnostavia ekskursiokohteita. Kulttuurijaoston vuoden suurin tapahtumakin, Kulttuuriviikko, häämöttää jo muutaman viikon päässä. Samaan aikaan pitäisi vielä ehtiä opiskelemaan, huolehtia kotitöistä, harrastaa liikuntaa, tavata kavereita ja kesätyöpaikkakin pitäisi jollakin konstilla onnistua nappaamaan. Kalenteri näyttää tupaten täyttä kuukaudesta toiseen ja tapaamiset on sovittava usein viikkoja etukäteen. Tekemistä on paljon, aikaa niin kovin vähän.
Olen aina viettänyt aktiivista elämää ja harrastanut paljon. En kuitenkaan muista elämäni aikana yhtään ajanjaksoa, jolloin olisin ollut yhtä kiireinen ja stressaantunut, kuin yliopisto-opiskelut aloitettuani. Kauppakorkeakoulussa kurssit ovat työläitä ja tentin läpäiseminenkään ei enää onnistu lukiosta tutulla viimeisen illan intensiiviopiskelutyylillä. Jokaisen periodin alussa ajattelen aloittavani tällä kertaa tenttiin lukemisen ajoissa, mutta kummallisesti löydän silti itseni pänttäämässä hullun lailla tuhatsivuisia tenttialueita päivää ennen tenttiä. Myös hallituspesti vie toisinaan niin paljon aikaa, että helposti unohtaa kyseessä olevan hauskan ja opettavaisen vapaaehtoistoiminnan, eikä kokopäiväisen vakavan työn suorittamisen.
Lähes jokaista yliopisto-opiskelijaa tuntuu vaivaavan sama ajankäytön ongelma. Lounaskeskusteluiden suosituimpia puheenaiheita on se, kuinka stressaantuneita kaikki ovat loputtomien koulutehtävien, luottamuspestien sekä kesätyöhaun aiheuttaman kuormituksen alla. Kuten varmasti monet tietävät, pieni stressi auttaa tekemään asiat tehokkaammin sekä ajaa parempiin suorituksiin. Liian suureksi kasvanut stressi taas saattaa johtaa siihen, ettei lopulta saakaan enää mitään tehtyä. Stressaantuneena hermot tuntuvat olevan kokoajan turhan kireällä ja helposti tuleekin tiuskittua turhanpäiväisistä asioista jopa pelkkää hyvää tarkoittaville lähimmille ystäville. Pahimmillaan stressi voi henkisen hyvinvoinnin lisäksi vaikuttaa myös fyysiseen hyvinvointiin vakavin seurauksin. Viimeistään tässä vaiheessa on mietittävä, mitkä asiat ovat oikeasti tärkeimpiä ja mistä taas voisi luopua kokonaan tai edes vähentää. Kukaan meistä ei ole jatkuvalla superteholla käyvä robotti, vaan ihminen, joka liiallisen rasituksen seurauksena väsyy. On siis täysin ok sanoa, että nyt ei vaan jaksa.
Hektisen elämän myötä olen oppinut organisoimaan ja aikatauluttamaan menojani aivan uudella tavalla. Järkevä ajankäytön suunnittelu auttaa selviämään kiireessä ja helpottaa myös stressin aiheuttamaa kuormitusta. On hienoa huomata, miten paljon asioita kykenee tekemään, kun käyttää aikansa tehokkaasti. Ei kuitenkaan niin tehokkaasti, että hauskatkin jutut alkavat tuntua velvollisuuksilta ja elämä pelkältä suorittamiselta.
Tsemppiä kaikille tuleviin tentteihin, työnhakuun ja muihin haasteisiin, yritetään olla stressaamatta liikaa!
Vilhelmiina Merta
Kulttuuri- ja perinnevastaava
kulttuuri@tuky.fi
mennessä Vapaa-ajan vastaava | helmi 16, 2015 | Kaikki Blogit, TuKY-blogi
Toinen Ulkkisvuoteni lähti vauhdilla käyntiin tammikuussa, ja olen myös päässyt syksystä asti seuraamaan Turun öistä opiskelijaelämää valokuvaajana muiden järjestöjen tapahtumissa. Lisäksi tiivis yhteistyö tapahtumavastaavien kanssa poikkitieteellisemmän kevään aikaansaamiseksi on antanut hyvän kuvan tapahtumien määrästä Turussa. Olen saanut seurata uudesta, kokonaisvaltaisemmasta näkökulmasta miten TuKYn, opkan ja opiskelijabileiden tapahtumakalenterit täyttyvät ja Facebook vuotaa yli kutsuista, jotka muistuttavat jokseenkin toinen toistaan. Tai sittenkin kutsua, jonka lukaisin jo viime viikolla, silloinkaan sen kummemmin innostumatta.
Turun opiskelijaelämän tarjonta ylittää reilusti kysynnän: Järjestöjä, tapahtumia ja konsepteja on joka lähtöön ja kaikille kaikkea. Turun opiskelijaelämää vaivaa kuitenkin se, että kiireessä harvoja tapahtumia ehditään hioa mestariteoksiksi. Koulupaineista suoriutuvat käyvät murto-osassa tapahtumista, ja tapahtumista murto-osaan on ehditty laittaa tarpeeksi ajatusta, jotta kävijä innostuisi tulemaan seuraaviinkin hippaloihin.
Vähentäminen, leikkaaminen ja konseptien tappaminen voi todellakin olla vastaus parempaan opiskelijaelämään sekä Turussa, että Turun KY:ssa. Vähemmän yksin ei toki ole millään tavalla tavoiteltavaa, vaan on lähinnä edellytys sille, että asioita voidaan tehdä paremmin. Jos järjestön kalenterista saisi pois pari pienehköä tapahtumaa, riittäisi aika isomman vision tapahtumiin sekä poikkitieteelliseen ja kansainväliseen yhteistyöhön. Itse loisin mielummin kaksi Pikkulaskiaisen tasoista spektaakkelia, kuin viidet tavalliset jatkobileet. Yleensäkin opiskelijajärjestöissä ihmiset lähtevät mielummin toteuttamaan isoa visiota, kuin tarjoavat ilmaista työvoimaansa viritelmään, joka on vain saatava äkkiä pois alta, että seuraavat haalarimerkit saadaan tilaukseen. Jaostoni on painanut töitä koulun ohella hullun lailla ja jälki on todellakin ollut sen mukaista. Haluaisin sanoa heille, että kyllä työtaakka kohta helpottaa. En kuitenkaan viitsisi ryhtyä valehtelemaan.
Ulkkiksen vuosi on jälleen aloitettu uudella hengellä: Pikkulaskiaisen Sillis oli tänä vuonna avoin myös ulkkareille ja tällaisena erittäinkin toimiva. Karuselli -Turun poikkitieteelliset opiskelijabileet on lähtenyt vauhdilla pyörimään ja keväälle on suunnitteilla muutakin täysin uutta. Syksyn tärkeimmistä perinteistä pidetään tietenkin kiinni, mutta koitetaan tuoda kaikkeen tuoretta ajatusta ja sitä vieläkin isompaa visiota.
Samuli Salo
Vapaa-ajan vastaava
vapaa-aika@tuky.fi
mennessä admin | helmi 9, 2015 | Kaikki Blogit, TuKY-blogi
“Universities, libraries, small bookshops, theatre – they all make room for many species of ideas to survive. Save the brainforest.” – Nimetön
Nopeammin ja tehokkaammin. Siinä tuntuvat olevan merkittävimmät suuntaviivat suomalaiselle koulutuspolitiikalle 2010-luvulla. Nämä ovat hyviä renkejä, mutta huonoja isäntiä. Julkisessa keskustelussa yliopiston rooli usein kapea-alaistetaan tarkoituksella tai tahattomasti käsittämään työvoiman tuottamisen markkinoiden tarpeisiin. Tämä ei kuitenkaan ole eikä saakaan olla yliopiston ydinrooli. Yliopisto ei voi olla alisteinen yritysmaailman vaatimuksille jatkossakaan, vaan sen tulee keskittyä yksilöä kehittävän ja sivistävän laadukkaan koulutuksen ja ensiluokkaisen tutkimuksen tuottamiseen. Työmarkkinoiden tarpeiden täyttäminen kulkee siinä sivussa. Yliopiston toiminta ei periaatteessa ole taloudellista voittoa tavoittelevaa tai edes tuottavaa. Siksi tehokkuusajattelussa piilee omat riskinsä. Sivistys, koulutus ja kulttuuri ovat itseisarvoja, eikä niiden tarkoituksena ole vain palvella taloutta, vaan luoda hyvinvointia. Talous taas ei ole itseisarvo, vaan se on väline. Väline sille, jotta meillä olisi hyvinvointia.
Koulutukseen panostamalla syntyy myös niitä paljon puhuttuja innovaatioita. Innovaatioita ei synny säästämällä. Niitä ei ainakaan synny uudistamalla yliopistojen rahoitusmallia niin, että rahoituksen saamisen ehtona olisi tutkijoiden määrän vähentäminen, kuten hallituksen tiedepoliittinen Tutkimus- ja innovaationeuvosto tuoreessa asiakirjassaan esittää. Ei yliopistoilla ole tutkijoita huvikseen hengaamassa, vaan heidät palkataan usein määräaikaisiin projekteihin, joiden rahoitus haetaan yleensä kovan kilpailun kautta. Innovaatiot turvataan panostamalla tutkimukseen ja koulutukseen sen jokaisella asteella, ei esittämällä huonosti perusteltuja leikkauslistoja. Se on myös meidän tiemme pois lamasta.
Ministerien ehdotuksissa myös yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen niin kutsutun duaalimallin purku otettaisiin tarkasteluun. Korkeakoulujen kesken on varmasti aloja, jolla voitaisiin lisätä yhteistyötä. Yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen sulauttaminen saman katon alle aiheuttaisi kuitenkin sekaannusta ja tutkintorajojen hämärtymistä. Yliopistojen tehtävänä on keskittyä tieteelliseen perus- ja jatkotutkimukseen, ammattikorkeakoulujen koulutus taas on nimenmukaisesti ammatillisesti ja käytännönläheisesti painottunutta.
Pidetään kiinni koulutuksen laadukkuudesta ja yliopiston moniäänisyydestä myös jatkossa. Sivistyksen arvoa ei usein voida mitata rahassa – tämä on tosiasia, joka tulisi hyväksyä.
Miika Tiainen
NESU-vastaava
nesu-pj@tuky.fi
mennessä admin | helmi 1, 2015 | Kaikki Blogit, TuKY-blogi
EST. 1950
Opiskeluaikamme (toivottavasti) ainoat tasavitoset ovat valloillaan. Jo 65 vuoden ajan Turun KY on muovannut oman aikansa sisäpiirikauppoja, muusikkoja ja poliittisia vaikuttajia. Hirveä huutelu ”kaikkien aikojen kauneimmista vuosijuhlista” on jo kantautunut tuoreen vujutiimin suunnalta, johon hallitus on todennut yksinkertaisesti ”Käy”.
Ettei ympäripyöreän viitosen juhliminen jäisi ainoastaan spektaakkelimaisten vuosijuhlien varaan, järjestetään maanantaina 9.2. juhlavuoden avajaiset. Alkuun on tiedossa pientä kuplivaa Mercalla valokuvakollaasin sävyttämän historian varrelta. Ilta jatkuu klassikkoleffan merkeissä Osuuskauppasalin puolella. Tapahtumaa ei ole pilattu turhalla pönötyksellä, vaan voit saapua omana itsenäsi. Hintakin on pyöreä 0 €.
Juhlavuoden avajaisten myötä myös uusi est. 1950 -tunnus päätyy ensimmäistä kertaa ihmisten ilmoille nähtäväksi. Koko vuoden halki erinäiset tapahtumat, joiden juuret ulottuvat ajalle ennen ajanlaskun alkua, korvamerkitään tällä logolla. Logosta löytyy ilmiselviä retorisia keinoja, kuten yhtenäisyyttä kuvaava ympyrä ja 50-luvun vivahteikas fontti. Lisäksi kuntanauha on löydettävissä tapahtuman nimen alta. Kaikesta hössötyksestä ja ajattomuudesta huolimatta toivon, että logo pistelee osaa katsojista ikävästi silmään. Geneerisen ja tunteettoman luominen ei ole tarkoituksena tässäkään touhussa.
Toivottavasti jotain kuitenkin miellyttää, muutoin on kiusallinen vuosi tiedossa. Palautteen voi laittaa kommenttiboxiin, jota itse moderoin.
Niko Nauholz
Viestintävastaava
viestinta@tuky.fi
mennessä Kuntamestari | tammi 26, 2015 | Kaikki Blogit, TuKY-blogi
Minkälaista olisi Turun KY:n toiminta ilman Parkkia? Järjestäisikö NESU yhtä paljon sitsejä, mitä kävisi kaikkien toimijaryhmien pupuinfoille ja minne jaostot tunkisivat omat rekvisiittansa häkkikomeroista? Parkki tarjoaa puitteet yli satojen tapahtumien järjestämiseen vuoden aikana ja on sanamattakin selvää, että ilman Parkkia meidän toimintamme olisi hyvin erilaista. Viime viikolla järjestetyt koulutukset ja talkoot ovatkin asioita, jotka takaavat sen että saamme säilytettyä Parkin mahdollisimman hyvässä kunnossa. Tällä takaamme sen, että tulevatkin toimijat voivat nauttia tästä meidän etuoikeudesta, Parkista.
Parkki, sen kalusteet ja varustelutaso kuitenkin vanhenevat vuosien saatossa ja tämän johdosta Parkkia täytyy jatkuvasti kehittää ja uudistaa. Tärkeää on myös muistaa, ettei aina ennenkin toiminut ole pakosti parhain ratkaisu ja välillä radikaalimmatkin uudistukset ovat paikallaan. Tämän vuoden aikana Parkkiryhmä pyrkii kehittämään Parkkia entistäkin käyttäjäystävällisemmäksi ja myös turvallisemmaksi. Suunnitelmissa ovat mm. helpommin varastoon menevät tuolit ja pöydät, koko talon kattava pelastussuunnitelma ja alakerran ilmastoinnin parantaminen.
Viime perjantaina järjestetyssä toiminnansuunnittelupäivässä parkkiryhmällä oli oma workshop, josta saatiin hyviä uusia ideoita, miten Parkkia voisi kehittää ja mitä sen aktiiviset käyttäjät toivovat sinne. Yläkerran sauna- ja oleskelutiloihin kaivattiin uutta ilmettä, ala- ja yläkertaan toivottiin parempaa äänentoistoa ja kalusteista haluttiin saada Parkin olosuhteisiin sopivampia. Näitä asioita tullaan tutkimaan ja suunnittelemaan tulevan vuoden aikana, sillä on selvää että Parkki kaipaa uudistusta.
Parkin uudistamisessa on tietysti aina omat rajoitteensa, mutta hyvät ideat ja toiveet ovat aina tervetulleita. Monesti hyvät ja helposti toteutettavat ideat tulevatkin Parkilla vierailevilta tai sen aktiivi käyttäjiltä, mutta ne jäävät valitettavasti vain ajatuksiksi. Täten toivonkin, että uudet ideat kerrottaisiin rohkeasti eteenpäin ja näin annettaisiin niille mahdollisuus toteutua!
Santeri Kangas
Kuntamestari
kuntamestari@tuky.fi
Santeri Kangas
mennessä admin | tammi 18, 2015 | Kaikki Blogit, TuKY-blogi, Yleinen
Uusi hallitus, tuoreet vaalilupaukset ja vanha ongelma. Uudistusta uudistamisen ilosta vai aitoa kehitystä?
Pupupassi ’90
Opiskelijapiireissä tapahtumilla ja käytännöillä on tapana muodostua perinteeksi heti ensimmäisellä kertaa toteutuessaan. Kuitenkin joka vuosi tuore hallitus saapuu uusine ideoineen kyseenalaistamaan vanhat käytännöt ja esittelemään megalomaanisia, ennennäkemättömiä uudistuksia. Tai ainakin näin hienoilta ideat näyttävät omissa pikku mielissämme.
Henkilökohtaisen taistelutantereeni parissa AKA viestinnässä tärkeimmät uudistamisen kohteet ovat hyvin selvät. Ehdottomasti suurin projekti tulee olemaan TuKY.fi –nettisivujen uudistaminen. Period. Päivityksen myötä sivuston käytettävyys helpottuu, sisältö on soveltuu mobiililaitteille sekä ulkonäkö hivelee silmän jokaista reseptoria. Lisäksi KYräilijä saanee tuoreen ilmeen sekä vaihto-opiskelijoille suunnattu KV-KYräilijä tullaan näkemään ensimmäistä kertaa syksyllä 2015. Näiden lisäksi mahdollisten kehityskohteiden määrä lähestyy vääjäämättä ääretöntä.
Kaikki menee siis uusiksi. Vai meneekö sittenkään?
Voimakkaan vastapainon uudistuksille luovat 65. vuosijuhlat, mutta miten sentimentaalinen historian havina mahtuu nykyiseen muutoshuumaan? Jopa ylioppilaskuntien yhdistymisestä on kerinnyt kulua viisi vuotta, KELAn tavoitteeksi antaman opiskeluajan verran.
Tässä tuleekin vastaan yksi nykyisen hallituksen suurimmista haasteista. Miten saada sekoitettua pitkät perinteet näkyviin nykyisen toimintamme sekaan? Tiesitkö esimerkiksi, että KYlumpialaiset on järjestetty ensimmäistä kertaa jo vuonna 1976 ja kulttuuriviikko vain vuotta myöhemmin.
Juuri edellisen lauseen kaltaisilla viittauksilla, kuvilla sekä knoppitiedoilla yritämme pitää opiskelijat tietoisina pitkästä perinteestämme. Myös blogin ylälaidassa esiintyvä kuva jatkaa manipuloinnin pyhällä tiellä, näyttäen vuoden 1990 pupupistepassin, joka nykyisin tunnetaan paremmin pupupassina.
Kyltereiden ”Itsetehostusvietti näyttää olevan varsin voimakas”, Kuten meistä todetaan Ylioppilaslehdessä jo vuonna 1952.
Niko Nauholz
Viestintävastaava
viestinta@tuky.fi
