mennessä Taloustoimikunnan puheenjohtaja | huhti 4, 2015 | Kaikki Blogit, TuKY-blogi
Aalto pyyhkäisee sinut. Selviytymisvaistot aktivoituvat, yrität uida ja kellua. Näet pelastusrenkaan, jossa lukee Aku Ankka. Vaihtoehto on houkutteleva ja ah niin helppo. Ota renkaasta kiinni ja kelluminen on helpompaa. Vedessä on toki muitakin renkaita, mutta ne ovat kauempana. Niihin pitää uida, kroolata läpi aaltojen ja pyörteiden. Miksi rasittaisin itseäni? Riskeeraisin hukkumisen. Riskeeraisin sen, että kauempana näkemäni rengas ei kannattelekkaan.
Toiset meistä ovat parempia uimaan kuin toiset. Mutta kukaan ei osaa uida syntyessään. Toiset päättävät opetella, haluavat olla kuin Michael Pehlps. Kroolata vaivattomasti kauemmalle renkaalle, ja vaikka ensimmäinen rengas uppoaisikin painostasi, jaksat vielä seuraavalle. Toiset taas passivoituvat, hyväksyvät kohtalonsa. Uimaan oppiminen on niin vaivalloista, niin raskasta. Minäpä siis tartun Aku Ankka -renkaaseen ja uskon kelluvani vaivattomasti, liikkumatta mihinkään. Kyllä minut joku pelastaa.
Ongelmana Aku Ankka -renkaaseen tarttumisessa on, että et ole vedessä yksin. Jos kaikki meistä vedessä räpiköivistä tarttuvat helpoimpaan ja vaivattomimpaan vaihtoehtoon, painomme upottaa renkaan ja hukumme kaikki. Mikään renkaista ei kannattele kaikkia hyökyaallon uhreja.
Mikä siis pelastaa meidät hukkumiselta? Eikö olisi helpompaa, jos tietäisit etukäteen, mikä renkaista sopii juuri sinulle. Mikä renkaista kannattelee juuri sinun painosi, missä on sinun käteesi sopivat kahvat, joissa on helppo roikkua.
Onneksi tämä on mahdollista, sillä tiedät aallon tulevan. Järkevänä ihmisenä otat renkaiden ominasuuksista etukäteen selvää, etsit sen renkaan millä on juuri sinua kannattelevat ominaisuudet. Tiedät aallon tultua, uidakko oikealle, vasemmalle, vai johonkin näiden suuntien välimaastoon. Jos jätät renkaan valitsemisen siihen hetkeen, kun aalto pyyhkäisee sinut, valitset todennäköisesti summittaisesti nopeasti katsottuna parhaan näköisen renkaan. Jätät kohtalosi arpapelin ja intuition varaan.
Hukkumisen hetkellä on turha itkeä renkaan puuttuvia ominaisuuksia ja vajavaista uimataitoasi. Tiesit aallon tulevan, ja sinulle annettiin valta ja työkalut opetella uimaan, sekä tietää etukäteen mikä on sopivin rengas. Upottuasi pohjaan kukaan ei enää kuule huutoasi.
Opettele siis uimaan ja tiedä siis mihin renkaaseen tartut. Tiedä se etukäteen ja perustele valintasi.
Aku Ankka -rengas ei pelasta ketään, sillä sitä ei poimita 200-paikkaiseen pelastusveneeseen, vaikka siinä roikkuisi kuinka paljon hukkuvia.
mennessä admin | maalis 30, 2015 | Kaikki Blogit, TuKY-blogi
Kliseistä mutta totta: NESUn alkuvuosi on ollut kiirettä ja tekemistä täynnä. Neljien sitsien, risteilyn ja semmaviikon jälkeen on ollut hyvä hieman rauhoittua miettimään omaa toimintaa ja sen tulevaisuutta. Esimerkiksi NESU-risteilyn osallistujamäärä jäi toista vuotta peräkkäin varsin alhaiseksi ja onkin syytä miettiä, onko tapahtuman konsepti enää tätä päivää. Koko järjestön tulevaisuuden kannalta freesimpi, uusi suunta on elinehto. Enemmän sisältöä, samalla sitsikulttuuria vaalien ja kehittäen – siinä kulmakivet NESUn renessanssille.
Jotain on myös tehty oikein. Semma ohjelmineen keräsi laajasti kiitosta osallistujilta ja NESU-TuKYn organisoimat Nordic Evening –sitsit olivat erinomaisen onnistuneet. Olemme halunneet ottaa esimerkiksi ruokapuolen ja koristelun vakavasti. Sitsienkin täytyy uusiutua pysyäkseen kiinnostavina. Myös sinä voit vaikuttaa NESUn toimintaan! Älä epäröi lähestyä hallituslaisia tai laittaa mailia osoitteeseen nesu@tuky.fi, jos mieleesi juolahtaa vaikkapa hyvä sitsi-idea tai muu ehdotus NESUn toiminnan parantamiseksi.
Myös koko järjestön tasolla tapahtuu. NESUn Union Meeting järjestettiin semman yhteydessä 13. maaliskuuta. Kokouksessa saatiin ilouutinen – Tanskaan perustetaan nyt virallisesti monen vuoden tauon jälkeen oma NESU-järjestö. Lisäksi kokouksessa päätettiin pitkän keskustelun jälkeen liittää virallisesti Viron lippu NESUn logoon äänin 36–28. Suurin poru saatiin aikaiseksi Viron lipun paikasta logossa, monet olisivat kannattaneet lippujen sijoittelua maantieteellisen aseman mukaan.
Tänä vuonna Turku on myös osana jo perinteeksi muodostunutta NESUn Wappurundia. Kiertue starttaa keskiviikkona 22.4. Vaasasta, josta suunnataan Tampereen kautta meille Turkuun ja edelleen Helsinkiin. Neljään päivään tiedossa siis neljät sitsit. Tälle eeppiselle kierrokselle ilmoittautuminen alkaa aivan lähiaikoina – tervetuloa mukaan! Jollei sitsaaminen ihan näin laajassa kaavassa kiinnosta, kannattaa kuitenkin tulla ainakin NESU-TuKYn omille vappusitseille – luvassa kevään taatusti värikkäimmät ja isoimmat sitsit. Itse olen ollut myös erittäin innoissani uudesta konseptista, Megasitseistä. TYYn, TuKYn, Sklubin, IVAn ja TLKS:n yhdessä järjestämät poikkitieteelliset sitsit valtaavat Montun 10.4.! Jos muiden sitsikulttuurien opettelu ja poikkitieteellinen tunnelma kiinnostaa, kannattaa nyt viimeistään ilmoittautua, vielä on jonkin verran paikkoja jäljellä.
PS. Muistathan myös NESU-TuKYn avoimen kokouksen tänä maanantaina 30.3. klo 14 Parkin kokoushuoneessa!
Hersyvin terveisin,
Miika Tiainen
NESU-vastaava
nesu@tuky.fi
mennessä Hallituksen varapuheenjohtaja | maalis 22, 2015 | Kaikki Blogit, TuKY-blogi
Vappu. Tuo alunperin työväen juhlana tunnettu ja jo muinaiskansojen kesän alkua juhlistanut päivä on nykyään luonnehdittavissa koko kansan juhlaksi, mistä ovat todisteena vuosittaiset väkimassat turuilla ja toreilla kera ilmapallojen ja serpentiinin.
Opiskelijalle vappu on rankan kevään päätös, tunnelin päässä häämöttävä valopilkku. Vappuna on lupa juhlia viikko putkeen ikäänkuin palkintona lukuvuoden päätteeksi, vain muutaman tentin seisoessa enää sinun ja kesälaitumien…töiden välissä.
Meillä Turun KY:lläkin on tietysti vappua juhlittu jo ammoisista ajoista lähtien, mutta vasta viime vuonna ensimmäistä kertaa ainakin yhdistysaikana siihen panostettiin koordinoituna ja yhtenäisenä kokonaisuutena, eikä vain rykelmänä jaostojen ja toimijaryhmien järjestämiä tapahtumia. Hallituksen varapuheenjohtaja johti erillistä vapputyöryhmää joka koordinoi tätä suurta kokonaisuutta. Itse olin viestintävastaavana mukana suunnittelun keskiössä jo viime vuonna, ja tänä vuonna tietysti hallituksen varapuheenjohtajana vetovastuussa koko vapusta. Vuodentakainen puristus on edelleen tuoreessa muistissa, ja kaiken vaivannäön tuloksena oli ainakin omasta puolestani varsin onnistunut vappu. Tänä vuonna tähdätään vielä vähän korkeammalle!
Viime vuodesta oppineena olemme tehneet jotakin muutoksia mm. taustaorganisaatioon. Suunnittelu aloitettiin pienellä porukalla jo syksyn puolella, jotta alustavat suunnitelmat olivat jo hyvissä ajoin olemassa. Sen jälkeen vappua ryhdytiin parsimaan kasaan kevyemmällä organisaatiolla ja jaostojen yhteistapahtumista luovuttiin, joten jokaisesta tapahtumasta vastaa vain yksi jaosto. Olemme myös tänä vuonna panostaneet markkinointiin ja yrityssuhteisiin entistä runsaammin.
Mukana vapun tapahtumissa on niin vanhoja kuntalaisten suosikkeja (mm. Kuntalaisbailut ja Sikawappu) kuin uusiakin konsepteja mm. KY-Sportilta, Kulttikselta ja Ulkkikselta. Kaiken tämän päräytämme käyntiin torstaina 23.4.
Sitten olennaiseen: Ensi viikon aikana julkaisemme TuKYn viestintäkanavissa vaiheittain kaikki vapputapahtumat. Stay tuned!
P.S. huomenna maanantaina saattaa puolenpäivän maissa pamahtaa Facebook-sivullemme jotain fiilistelyä viime vuodelta…
Oispa vappu,
Riku Hietarinta
Hallituksen varapuheenjohtaja
mennessä admin | maalis 15, 2015 | Kaikki Blogit, TuKY-blogi
Enemmän. Se tuntuu olevan niin Suomen Ekonomien slogan kuin joka toisen opiskelijan stressin aihe. Pitäisi hankkia kesätyöpaikka, mikä tarkoittaa enemmän hakemuksia. Liikkua, eli nostaa rautaa enemmän. Päästä tentit läpi, eli lukea vieläkin enemmän. Olisi myös hyvä hoitaa muita velvollisuuksia enemmän ja paremmin.
Nykyään toimintamme on yhä enemmän (kyllä, sain sen tungettua vielä tähänkin) suorittamista. Aamulla herätään ja raahaudutaan luennolle, luennolta suoraan töihin ja töistä kotiin laskiksen harkkojen pariin. Käydään ehkä salilla, katsotaan pari jaksoa Breaking Badia ja mennään nukkumaan. Seuraava päivä menee pitkälti samalla kaavalla. Ihan kiva päivä, ei siinä mitään. Onko se kuitenkaan päivä, jota muistella vielä vuosien päästä tai josta kertoa tarinoita lapsenlapsille? Tuskinpa.
Ihana kopomme puhui viime viikon blogissaan arjen tavoitteellisuudesta. Olen hänen kanssaan täysin samaa mieltä, tavoitteet ovat tärkeitä ja ne auttavat meitä jaksamaan. Nyt haluaisin haastaa jokaisen asettamaan itsellensä uuden tavoitteen: elää enemmän. En väitä, että aiemmin kuvailtu päivän kulku olisi sinänsä vääränlainen. Rutiinit ovat hyvästä, varsinkin liikunnan ja opiskelun suhteen. On kuitenkin hyvä muistaa, että elämässä on paljon muutakin kuin Nettiopsun opintorekisteri (#55op vuodessa ja you’re good to go) tai proteiinijauheet. Kun jokainen muistelee esimerkiksi omaa pupusyksyään, palaako mieleen silloin JOY-tentistä saatu femma vai pupuinfot ja kaikki uudet tuttavuudet? Entä mitkä ovat ne päivät, joille nauretaan vielä kuukausien tai jopa vuosien jälkeen, se torstai joka tuli vietettyä kotisohvalla vai se torstai jolloin tuli osallistuttua tapahtumaan nimeltään KaupSu?
Olin itse ajatellut jättäväni aktiivihommat viime vuoteen ja keskittyväni kouluun täysillä. Näin siinä ei ihan käynyt. Oltuani nyt vajaan kolmen kuukauden ajan yhdistyksemme liikuntavastaavana en voisi olla tyytyväisempi hieman spontaaniinkin päätökseeni asettua ehdolle. Vuosi on jo nyt ollut kiireinen, haastava ja yllättävä, enkä ole katunut päätöstäni lähteä mukaan hetkeäkään. Haluan kannustaa jokaista olemaan spontaani ja tarttumaan yllättäviinkin mahdollisuuksiin epäröimättä, liittyivät ne sitten yhdistystoimintaan, työtarjoukseen tai vaikkapa päätökseen lähteä kahvittelemaan lyhyellä varotusajalla. Sitä kautta voi avartua sellaisia mahdollisuuksia ja kokemuksia, joista ei välttämättä osannut haaveillakaan. Niitä ei kuitenkaan ilmaannu yhtä helposti sinne kotisohvalle, vaan niiden luo pitää itse löytää.
Seuraavaksi luettelen muutaman kliseen, joissa kuitenkin piilee totuuksia: Ota riskejä. Toteuta unelmasi. Life is too short. Elä tässä hetkessä. Jokainen näistä lauseista on askel kohti uusia kokemuksia ja mahtavia muistoja, joita ei voi opintopisteissä mitata. Kaikkea ei voi suunnitella etukäteen, eikä kannatakaan. Elämä on paljon mielenkiintoisempaa kun ei tiedä tarkalleen mitä seuraava päivä tuo tullessaan. Jätetään myös se stressaaminen vähemmälle ja annetaan asioiden kulkea omalla painollaan.
Otetaan kaikki irti opiskeluajasta ja elämästä ylipäätään. Tehdään niistä sellaisia, joita voi hyvillä mielin muistella myöhemminkin!
Erika Ojala
Liikuntavastaava
liikunta@tuky.fi
mennessä Koulutuspoliittinen vastaava | maalis 8, 2015 | Kaikki Blogit, TuKY-blogi
Tenttiviikot selätetty (enemmän tai vähemmän kunnialla), ja Hyvinvointipäiviltäkin on vielä muistissa eri luennoitsijoiden mielipiteet ja vinkit hyvinvointiin. Miten tästä sitten jatkamaan, jotta motivaatio hyvään elämään ja opiskeluun ei kuukahda tavalliseen tapaansa viikossa?
Kaksi asiaa nousi Hyvinvointipäivien luennoilta ylitse muiden pointtien ja jäivät mieleeni:
pessimismi ei kannata ja
tavoitteiden asettaminen on aikaansaamisen ja onnistumisten kannalta tärkeää.
Kiitos Esko Valtaojalle ja Liftedille näistä vinkeistä. Oppiminen on hyvin henkilösidonnaista, ja kun kyseessä on niinkin tärkeä asia opittavana kuin oma hyvinvointi niin haluan panostaa näiden sisäistämiseen täysillä. Olen aina ainakin yrittänyt ajatella optimistisesti ja suhtautua ennakkoluulottomasti uusiin tilanteisiin. Minulle optimismi on ajattelutapa joka luo tarvittavan rohkeuden tavoitteiden asettamiseen. Uskallus tavoitella korkealle on lähtöisin ajatuksesta, että kaukaiseltakin tuntuvia asioita on mahdollista saavuttaa. Tämä rohkeus puolestaan tuo voimaa antaa kaikkensa tavoitteen saavuttamiseen. Näin pelkän ajattelutavan muutos auttaa saavuttamaan enemmän.
Suurten tavoitteiden asettaminen pitkälle aikavälille motivoi tekemään pienempiäkin projekteja, mutta pienet tavoitteet ja niiden saavuttaminen helpottavat myös jaksamista. Kevät on ollut täynnä kaikenlaista uutta ja mielenkiintoista mutta myös stressaavaa, joten on ollut tärkeää jakaa suurta kokonaisuutta pienempiin projekteihin, esimerkkinä tästä oma vuodenalkuni kopona.
Pupuna asetin itselleni tavoitteen päästä Turun KY:n hallitukseen auttamaan edunvalvonnan edistymistä koulussamme. Tämän tavoitteen toteuduttua aloin miettimään, miten saan annettua itsestäni kaiken, jotta edunvalvonta tulisi lähemmäs opiskelijoita ja koulutuspolitiikka ei olisi se hallitusgrillissäkin mainittu mörkö. Pienempiä tavoitteita olen luetellut itselleni to do-listan muodossa, jotta joka päivä pääsen eteenpäin tavoitteessani olla mahdollisimman hyvä pestissäni. Ystävät ovat tässä suuressa roolissa. Pienten tavoitteiden ylöskirjoittaminen ja niistä kertominen muille helpottavat onnistumista. Tällöin joku muukin seuraa asian etenemistä ja ei tarvitse olla yksin asian kanssa. To do-lista ja projekteista puhuminen tekevät niistä myös saavutettavamman kuuloisia. Tavoitteiden asettamisessa on myös se hyvä puoli, että stressaavinakin päivinä voi katsoa taaksepäin ja miettiä, mitä kaikkea on saavuttanut, kun asetetut tavoitteet ovat olleet tietoisia päätöksiä.
Arkipäiväiset vinkit jaksamiseen itselläni ovat suhteellisen basic asioita, eli hyvin syöminen, riittävästi nukkuminen, liikunta ja ystävät. Näiden lisäksi haluan kuitenkin haastaa itseäni lisää ja optimistisesti unelmoida korkeista saavutuksista, jotta voin sitten eläkepäivillä ylpeänä istua keinutuolissa unelmakodissani. Suosittelen kaikkia kokeilemaan tavoitteiden ylöskirjoittamista ja positiivista ajattelutapaa. Mitä siinä voi menettääkään?
Paula Peltomaa
Koulutuspoliittinen vastaava
kopo@tuky.fi
mennessä Sosiaalipoliittinen vastaava | maalis 2, 2015 | Kaikki Blogit, TuKY-blogi
”Jee, kuin huikeeta, herran jumala mitä tästä tulee!” Tuo taisi olla tiivistettynä se olotila, joka vallitsi, kun vuosi sitten keväällä saimme tutorparini kanssa tietää päässeemme tutoreiksi. Siitä alkoikin rumba, josta en olisi halunnut jäädä paitsi!
Keväällä oli jo opintotoimiston ja Turun KY:n koulutuksia, mutta ensimmäisen oikean kosketuksen tutorointiin sain, kun kesätyöpaikkani takahuoneessa soitin ensimmäiselle pupuryhmäläiselleni. Jännitys oli kova, ääni särisi ja paperista lukemalla koetin muistaa sanoa jokaisesta yksityiskohdasta – niin kuin tutoremo oli opettanut.
Puheluiden jälkeen painettiin vielä muutama viikko kesätöissä, kunnes viimein tutormöksän jälkeen koitti se odotettu päivä: uudet puput olivat tulleet! Pääsimme kaikki vihdoin tapaamaan omat pupuryhmämme ja jännitys oli käsin kosketeltavaa. Koetimme muistaa kertoa kaikki tärkeät asiat, kierrätimme uusia opiskelijoita aina kirjastosta Parkille sekä esittelimme koulun käytäntöjä.
Pikku hiljaa ensimmäisen viikon jälkeen, syksyn edetessä jännitys tutoroinnista alkoi vihdoin helpottaa ja tilalle alkoi tulla ylpeys omista pupuista. Tutoreiden kesken kerrottiin, kuinka omat puput olivat tehneet sitä ja tätä ja äitimäisesti hymyiltiin, kun omat puput olivat löytäneet uusia ystäviä. Oli huikeaa huomata, kuinka juuri ne omat puput rakensivat ympärilleen omaa tukiverkkoaan, tekivät töitä koulun eteen ja kiinnostuivat vielä aktiivitoiminnastakin.
Vuosikurssin 2014 pupusyksy on saatu pakettiin ja nyt muistelenkin haikeana viime syksyä. Sain tavallaan kokea uudestaan pupusyksyn kaikkine tapahtumineen ja vaiheineen, mutta samaan aikaan sain olla jonkun toisen tukena. Sain opastaa niin pienissä kuin suuremmissakin asioissa ja kokea ylpeyttä, kun omat puput oppivat uutta ja sopeutuivat uuteen ympäristöön. Samalla sain myös olla mukana järjestämässä mahtavia tapahtumia, jotka uudet opiskelijat tulevat muistamaan koko loppuopiskeluidensa ajan. Mistään tästä en olisi halunnut jäädä paitsi – tutorointi teki syksystäni ennen kaikkea unohtumattoman!
Siksi kehotankin jokaista, jota edes hieman kiinnostaa olla mukana uusien pupujen ensiloikissa, tarttumaan tilaisuuteen ja laittamaan hakemuksen menemään. Tutoroinnista saa hyvää kokemusta sekä mahtavia muistoja myöhempään elämään. Suosittelen myös kv-tutoriksi hakemista: tällöin saa olla mukana samoissa tapahtumissa ja päälle saa vielä kunnon annoksen kansainvälistä kokemusta, josta on varmasti hyötyä myös tulevaisuudessa!
Salla Maijala
Sosiaalipoliittinen vastaava
sopo@tuky.fi
