mennessä admin | tammi 9, 2017 | Kaikki Blogit, TuKY-blogi, Yleinen
Taas vuosi on mennyt ja on aika aloitella uutta. Monelle vuosi 2017 tarkoittaa muutosta. Osa lähtee vaihtoon, osa aloittaa uusissa töissä, osa löytää rakkauden, osa aloittaa aktiivitoimintansa meillä ja osan on aika jättää opiskelut taakseen. Usein muutokseen liittyy pelkoa tulevasta. Muutos kuitenkin kuuluu elämään. Turun KY:lläkin on käynnissä muutoksia. Vuodenvaihteessa iso osa järjestöstämmekin koki muutoksen, kun uudet toimijat aloittivat pesteissään.
Uuden alku tarkoittaa samalla vanhasta luopumista. Omalla kohdallanikin tuntuu oudolta aloittaa puheenjohtajana, kun ajattelee, että hetki sitten sitä oli vielä pienen pieni pupu ja vasta aloittelemassa Turun KY:n toiminnassa. Monesta muustakin varmasti tuntuu samalta: ”Menikö taas yksi vuosi noin nopeasti?” Olo on varmasti samalla helpottunut ja haikea. Pari vuotta meillä toimintaa tehneenä tuntuu hämmästyttävältä taas kerran huomata, miten järjestömme luo nahkansa taas kerran. Tämä on kuitenkin meidän suurimpia voimavarojamme.
Jatkuva uusiutuminen varmistaa sen, että olemme aina ajan hermoilla. Toiminta kehittyy entisestään, minkä ansiosta vanhentuneet käytännöt päivittyvät. Aina asioiden tekeminen uudella tavalla ei ole kuitenkaan helppoa ja se vie aikaa. Varmasti pitkälle ensi vuoden puolelle moni uusi toimija tuleekin kuulemaan edeltäjiltään miten ”silloin meidän vuonna” ja miten ”aina on tehty”.
Meidän tulee voida tehdä uusia asioita ja uudella tavalla vanhoja asioita. Muutokseen tarvitaan kuitenkin kaikkien meidän panostamme. Tarvitsemme kaikissa järjestömme eri osissa tukea kaikilta jäseniltämme. Ei kuitenkaan ole helppoa tulla kertomaan omista ideoistaan, jos emme ole avoimia. Avoimuus onkin avainsana kaikkeen muutokseen. Tarvitsemme avoimuutta, jotta saamme parhaat ideat jäsenistöltä niille, jotka toimintaa tekevät.
Haluankin haastaa niin itseni kuin kaikki järjestömme toimijat olemaan avoimia ja tutustumaan uusiin ihmisiin tulevan vuoden aikana. Ottakaa ympärillänne olevat ihmiset huomioon ja kysykää heidän mielipiteitään. Yleensä viisaimmat ajatukset löytyvät lähempää kuin uskoisikaan.
Maailmalta kuuluu jatkuvasti suru-uutisia ja opiskelijoiden tukia taas leikataan. Negatiivisuus on myös yhä enemmän esillä sosiaalisen median eri kanavissa. Meidän täytyy kuitenkin pitää yhtä ja huolehtia toisistamme koko opiskeluidemme ajan. Yhteisöllisyys on näinä aikoina tärkeämpää kuin koskaan. Opiskelijatoiminnan tulee olla meille kaikille voimavara, jolla pysymme positiivisina ja jaksamme nauttia elämästä opintojen ohella.
Olen kiitollinen mahdollisuudesta päästä tekemään tänä vuonna puheenjohtajana töitä rakkaan järjestömme eteen. On mahtavaa huomata miten vuodesta toiseen yli 200 ihmistä innostuu toiminnastamme ja haluaa olla mukana kehittämässä järjestöämme ja sen eri toimijoita. Yhteenkuuluvuus ja yhdessä tekeminen on järjestömme sielu. Se ei toivottavasti tule tulevaisuudessakaan muuttumaan, vaikka muutos pysyvä olotila onkin.
Mukavaa vuoden alkua vielä kaikille ja onnea opintoihin! Tehdään tästä vuodesta yhdessä positiivinen meille kaikille!
Hallituksen puheenjohtaja 2017
Kristian Raitio
mennessä admin | joulu 11, 2016 | Kaikki Blogit, TuKY-blogi, Yleinen
Hallitusvuosi lähenee loppuaan ja se oli sitten siinä. Moni on kysynyt, millainen fiilis on nyt. Vastaan miltei aina, että haikea mutta onnellinen. Haikea siksi, että kahden vuoden aikana olen päässyt tutustumaan mielettömiin tekijöihin, upeisiin ihmisiin ja saanut elinikäisiä ystäviä. Tärkein henkilö, jonka olen oppinut tuntemaan paremmin kuin koskaan ennen on kuitenkin ollut Minä. Tämä onkin se syy miksi olen nyt onnellinen. Tästä saan kiittää Minua. Kiitos, että lähdin mukaan aktiivitoimintaan, vaikka pelotti.
Minä olen luotettava ja välittävä johtaja. Minulla on heikkouteni, mutta haluan aktiivisesti tiedostaa ne, jotta pääsen kehittämään itsestäni parempaa ihmistä. Miksi? Helppo vastaus tähän on: jotta arkipäiväinen elämäni olisi itselleni miellyttävämpää. Kun tunnen itseni ja reaktioni, tulen paremmin toimeen ihmisten kanssa ja osaan mukautua erilaisiin tilanteisiin. Tällöin erilaiset tilanteet stressaavat vähemmän ja nopeiden päätösten tekeminen helpottuu. Näin pystyn myös paremmin tukemaan läheisimpiäni, kun heillä on rankkaa. Saan sosiaalisista tilanteista voimaa ja minusta on ihanaa keskustella ihmisten kanssa ja kuulla heidän tarinoitaan. Tämä on valitettavasti jäänyt taka-alalle hallitusvuosien ajan, sillä olen keskittynyt kehittämään itseäni organisoijana sekä johtajana ja osaajana. Nyt olen kuitenkin tässä kaikessa vahvempi kuin vielä vuosi sitten, saati kaksi vuotta sitten. Välillä pitää laittaa happinaamari ensin omille kasvoille, ja sitten vasta kaverille.
Alkuvuonna minulla oli paljon ideoita ja näkemystä siihen, millainen Turun KY:n puheenjohtaja minusta tulisi. En tekisi edeltäjieni virheitä ja lisäisin avoimuutta sekä toiminnan selkeyttä valovuosilla eteenpäin. Toisin kävi. Alkuun asioihin perehtymisessä meni aikaa. Tuli tutustua omaan hallitukseen, jotta tietää miten heitä johtaa. Pakolliset menot alkoivat lisääntyä erilaisten kokousten, suunnitteluiden ja suhteitten ylläpidon muodossa. Piti lukea esityslistoja liitteineen, kirjoittaa erilaisia blogeja ja mielipiteitä, vastata kyselyihin eri kanavissa. Yhtäkkiä oli toukokuu. Tämä kaikki johti siihen, että en päässyt yhtä suurella energialla olemaan se versio itsestäni, mitä esimerkiksi pupuvuonna olen ollut. Uskoisin, että monet tulevat kokemaan tällaisen siirtyessään opiskeluista työelämään. Olen kiitollinen, että vuoden aikana on oppinut paljon nimenomaan tästä aikatauluttamisesta ja eri elämän osa-alueiden välillä tasapainottelusta.
Vuosi on monella tapaa ollut rankka, mutta sitäkin opettavaisempi. Se klisee, mitä kaikki vanhat hokevat, että ”En kadu hetkeäkään mukaan heittäytymistä”, pitää kyllä paikkaansa. Mikäli saisin palata vuoden alkuun, kehottaisin itseäni hengittämään syvään ja uskomaan itseeni heti alusta alkaen. Kun suunnittelee rauhassa ja aikatauluttaa kaiken, niin asiat hoituvat kyllä. Tämän lisäksi, älä ikinä unohda ystäviäsi ja sitä, mikä tekee Sinusta onnellisen. Kiire ja monien lankojen käsissä pitäminen on tehnyt minusta vahvemman. (Lisäksi haluaisin palata pupuvuoteen ja sanoa että ”tee ne peruskurssit”, mutta kaikkea ei taida saada.)
Tämä opetus ei koske pelkästään minun vuottani Turun KY:n puheenjohtajana, vaan näen sen helposti verrannollisena kaikkiin opettavaisiin vuosiin. Aina kaikkea ei voi saavuttaa yhtäaikaisesti, mutta pitää olla ylpeä niistä asioista, joissa kehittyy ja mitä kullakin hetkellä pystyy parantamaan. Minä tiedän, että hallitukseni, työntekijät ja monet muut aktiivit tekivät hullun työn vuoden aikana. Osa niistä jää ohjaamaan toimintaamme. Parhaiten kaikessa auttavatkin muut ihmiset.
Täydellisen jaksamisen viikko muodostuu siitä, kun pääsee puhumaan sekä töihin liittyvistä asioista, että jostain aivan muusta. Asioilla on tapana kasvaa kohtuuttoman suuriksi, mikäli niistä ei puhuta. Kommunikaation tärkeyttä kaikessa ei voi korostaa tarpeeksi. Itse en olisi vuodestani selvinnyt ilman läheisiäni. Mekin vasta harjoittelemme suunnittelua, järjestämistä, organisointia ja johtamista. Osa tekee sen opiskeluaikanaan, toiset juuri työuransa alussa ja loput joskus myöhemmin. Mikään näistä vaihtoehdoista ei ole toistaan parempi, mutta suosittelen kaikille vahvasti jossain kohtaa heittäytymistä alueelle, jossa itsellään ei ole osaamisensa rajallisuuden vuoksi mukava olo. Elämä opettaa.
Mene ja tee niitä asioita, jotka tekevät Sinut onnelliseksi. Opettele tuntemaan omat heikkoutesi, jotta pystyt joko elämään niiden kanssa tai kasvamaan niistä pois. Tee niitä asioita, jotka ovat saavat Sinut hymyilemään. Sinun ei tarvitse elää massan mukana vaan voit muokata oman elämäsi sen mukaiseksi, miltä Sinusta tuntuu. Työelämässä menestyjiä ovat ne, jotka uskaltavat tuoda omat mielipiteensä esille ja tehdä niitä asioita, jotka heitä kiinnostavat. Oma intohimo asialle ei toki tarkoita sitä, ettei muiden mielipiteitä tarvitse kuunnella. Arvostamalla kaikkien intohimoja erilaisiin asioihin, maailma olisi ja tulee olemaan aika erilainen paikka.
Heittäydyin mukavuusalueeni ulkopuolelle ja nyt osaan sanoa mitä olisin tehnyt toisin. Tämä on merkki kehityksestä ja kasvusta. Ilman tällaista tunnetta, koko vuosi olisi ollut turha. Olen yhä se sama ihminen kuin pupuvuonna tai ensimmäisenä koulupäivänäni ala-asteella Nalle Puh -paita päällä. Nykyään vain hieman itsevarmempana, osaavampana ja viisaampana. Suosittelen.
Paula Peltomaa
Hallituksen eläköityvä puheenjohtaja
Ps. Ja ainiin, kiitos.
mennessä Koulutuspoliittinen vastaava | joulu 5, 2016 | Kaikki Blogit, TuKY-blogi
Oletko koskaan miettinyt ovatko nämä kauppatieteet nyt juuri se sinun juttusi? Itse ainakin olen. Silloin tällöin tunnen epävarmuutta omasta alavalinnastani. Pitääkö huolestua jos ei esimerkiksi tunne palavaa intohimoa mitään tiettyä pääainevaihtoehtoa kohtaan? Olen puhunut asiasta monien kylterikollegoideni kanssa ja huomannut, että tunne on melko yleinen. Jotkut ovat epävarmoja pääainevalinnastaan – toiset miettivät koko alan mielekkyyttä.
Kauppatieteet ovat alana hyvin laaja. Pääainevaihtoehtoja on useita, ja välillä tuntuu siltä että ne kaikki olisivat jossain määrin hyviä valintoja. Asiaa ei myöskään helpota se, että kauppakorkeakoulusta ei suoraan valmistu mihinkään yhteen ammattiin. Mahdollisia työnkuvia on ehkä enemmän kuin millään muulla yliopistoalalla. Et siis varsinaisesti tiedä mihin päädyt, kun pääset kauppakorkeakouluun. Joku sanoikin hyvin, että kauppakorkeakoulu on kuin viisi vuotta lisää lukiota. Tilanne on hyvin samanlainen.
Miten sitten saada varmuus siitä, että on oikealla alalla? Jotkut ovat löytäneet oman juttunsa esimerkiksi alan tapahtumista. Juttelin hiljattain yhden Slushissa olleen kaverin kanssa. Hän hehkutti tapahtumaa ja sanoi sen avulla keksineensä mitä haluaa tehdä tulevaisuudessa. Hieno homma! Tällaisten esimerkkien takia suosittelen ehdottomasti osallistumaan mukaan yritysvierailuille, konferensseille ja muihin vastaaviin tapahtumiin. Varsinkin mikäli se omin kiinnostus on vielä löytämättä. Itsekin olin noin kuukausi sitten paikallisen logistiikka-ammattilaisten yhdistyksen järjestämässä yhden aamupäivän kestäneessä tapahtumassa, jossa oli puhumassa hankinnan ammattilainen. Hän kertoi muun muassa siitä millaisia ominaisuuksia hankintapäälliköllä kannattaa olla ja siitä miten tärkeää kyseinen toiminta on yrityksen talouden kannalta. Inspiroiduin hankintatoimesta ihan uudella tavalla kuullessani alan ammattilaisen mietteitä. Ajattelin että ”hei, mähän voisin tehä tota!”.
Ihailen suuresti niitä kanssaopiskelijoitani, jotka uskaltavat etsiä sitä oikeaa (alaa) vielä pitkään kauppakorkeakoulussa olleinakin. Vaihtaminen ei varmasti ole helppoa. Yksi saattaa hakea lääkikseen KTM-tutkinnon jo häämöttäessä horisontissa, ja toinen tajuaa kasvatustieteiden kiinnostavan kauppatieteitä enemmän. Hienoa että jotkut osaavat tehdä tämän vaikean valinnan. Alan vaihtamisessa voi mietityttää monikin asia. Entä jos vaihtaminen ei ollutkaan hyvä päätös? Entä jos olisi kannattanut pysyä siinä missä oli? Entä jos työelämään pääsy venyy kohtuuttoman pitkälle? Entä jos joku toinen ala kiinnostaa enemmän, mutta esimerkiksi työllistymismahdollisuudet ovat huomattavasti huonommat? Ei kai nyt kaikki voi tehdä sitä mikä on kivaa… vai voiko?
Ehkä opintojen ohjaamiseen olisi kiinnitettävä enemmän huomiota ihan jo lukiosta lähtien. Itselläni ei lukiossa ollut tarkkaa kuvaa yliopiston tarjoamista erilaisista vaihtoehdoista. Mielestäni meitä ei kovin paljon kannustettu ajattelemaan laaja-alaisesti. Jotenkin oletettiin, että itseään kiinnostava ala olisi löytynyt kuin itsestään. Kauppatieteiden pariin päädyin vasta, kun olin pyrkimässä toista kertaa Helsingin oikikseen ja aloin miettimään mitä teen jos en pääse sisään. Kauppatiede vaikutti kansainväliseltä ja mielenkiintoiselta, vaikka hakiessa tietämykseni alasta perustui lähinnä Wall Street -elokuvaan (ja nyt tarkoitan siis sitä originaalia 80-luvun leffaa feat. Gordon Gekko!). Sisään päästyäni olinkin vakuuttunut, että minusta tulee investointipankkiiri. Ongelmaksi tosin osoittautui että rahoituksen opiskeleminen minimivarianssiportfolioineen ja Black & Scholeseineen ei myöhemmin tuntunut lainkaan kiinnostavalta. Piti etsiä uusi pääaine…
Valtio näkee alanvaihtajat ongelmana, koska se myöhäistää työelämään siirtymistä. Ensikertalaiskiintiö asetettiin vähentämään välivuosien määrää samalla kun ylioppilaskirjoitusten painoarvoa yliopistojen valintamenettelyssä halutaan korosta. Myös motivaatiota mittaavista pääsykokeista haluttaisiin osittain luopua. Tämä ei tee oikean alan löytämisestä helppoa. Ilmeisesti nuorten täytyy jo yläasteella tietää mitä haluavat loppu elämänsä tehdä. Ei ole helppo rasti.
Oula Huttunen
Koulutuspoliittinen vastaava
kopo@tuky.fi
mennessä Sosiaalipoliittinen vastaava | marras 28, 2016 | Kaikki Blogit, TuKY-blogi
Kun aloitin vuoteni EVAn puheenjohtajana, oli kriittisen tarkastelun paikka monen EVA:n tapahtumakonseptin kanssa. Vuosien mittaan kävijämäärät tapahtumissa olivat vähentyneet reilusti, eikä montaakaan tapahtumaa ollut sellaisenaan järkeä enää järjestää, kun osallistujia tulisi paikalle enintään kymmenen. Samaan aikaan kuitenkin rennompia tapahtumia selkeästi toivottiin lisää bileiden vastapainoksi. Lähdimme jaostoni kanssa ratkaisemaan tätä pulmaa muuttamalla ajattelutapaamme täysin, ja luovuimme kokonaan sanasta alkoholiton mainonnassamme. Alkoholittomat möksät ja muut saivat siis jäädä, ja EVAssa alkoi uurastus vaihtoehtojaoston leimasta eroon pääsemiseksi, tapahtumien kaikille sopivuutta kuitenkaan unohtamatta.
Kun aloimme järjestää tapahtumia ilman alkoholiton-leimaa uudistetuilla konsepteilla, alkoi väkeä käydä huomattavasti enemmän, ja moni lopettamisuhan alla ollut tapahtuma saatiin elvytettyä takaisin jaloilleen. Vaikka EVAn perusajatus siitä, että tapahtumien pääpaino ei koskaan ole ryyppääminen, ei muuttunutkaan, välittyi rennompi linja selkeästi positiivisena jäsenistölle. Alkoholittomia tapahtumia on yhä tarjolla, mutta niihin tulemisen kynnystä on saatu madallettua hilpeimmillekin ryyppyveikoille.
Rennon välipäivän pitämisen sijaan muihin tapahtumiin kuin bileisiin liitetään yhä edelleen jostain syystä totaalikieltäytyminen alkoholista. Meille EVAssa on tärkeintä, että kaikki kokevat voivansa osallistua tapahtumiin, vaikka sitten selvin päinkin. Tämä pätee myös toiseen suuntaan; jos rennossa tapahtumassa joku ottaa saunakaljan tai lautapeli-illan merkeissä lasin viiniä ei se liene kenellekään ongelma.
EVA ei kuitenkaan missään nimessä ole ainoa taho, jonka toimintaan voi osallistua, mikäli ei halua sinä iltana tai ylipäänsäkään ryypätä. Toivon ja uskon, että jokainen tapahtumanjärjestäjä haluaa varmistaa, että kaikkiin tapahtumiin on tervetullut olo, vaikkei tekisikään mieli vergiboolia. Niin ilmeisempienkin alkoholittomien tapahtumien, kuten vaikkapa Parkin lenkin tai yritysexcujen lisäksi myös bileisiin, keikkamatkoille tai rapujuhliin on aina mahdollista tulla myös rennommallakin meiningillä. Asenteet ovat kovaa vauhtia meillä TuKYlläkin muuttumassa suvaitsevampaan suuntaan, ja olen varma että lähivuosina pääsemme kokonaan eroon alkoholiton – alkoholillinen jaottelusta. Silloin meillä on vain kaikille sopivia tapahtumia, joissa jokainen voi vetää tai olla vetämättä ilman ihmettelyä tai epämukavaa oloa.
P.S. Jos haluat messiin kehittämään TuKYn tapahtumatarjontaa, haku Edunvalvontajaoston riveihin on auki vielä tämän viikon torstaihin!
Inka Helaniemi
Sosiaalipoliittinen vastaava
sopo@tuky.fi
mennessä admin | marras 21, 2016 | Kaikki Blogit, TuKY-blogi
Yksi selkeimmistä syksyn merkeistä ovat kenties niin meillä TuKYssakin kuin myös muilla opiskelia- ja vapaaehtoisjärjestöillä koittavat hallituksen ja luottamushenkilöiden vaihdokset. Tuntuu kuin vuoden 2015 Turun KY:n syyskokous olisi ollut eilen. En vielä oikein tiennyt että mitä saappaita olin menossa täyttämään, kun hallitusgrillissä päätin Otto Rouhiaisen pyytämänä laulaa Livet är härligt kappaleen, tajuten kahden sanan jälkeen ettei minulla ollut juuri mitään hajua kuinka laulun sanat oikeasti menevät. Tämän, ja monen muun kömmähdyksen jälkeen, voin vuotta myöhemmin alkaa hyvillä mielin luovuttamaan ohjaksiani eteenpäin. Vuosi on ollut hurja, mutta palkitseva.
Hallituksen vaihtoihin kuuluu oleellisena osana terve kilpailu, jossa hakijat pääsevät näyttämään jäsenistölle tietämystään ja motivaatiotaan. Olen ylpeä siitä, kuinka avoin tapa meillä täällä Turussa on hallituksia valita. Syyskokous kerää yhteen pupuset ja vanhat huutelijat, ja jaostojen HalVoissa on Parkin tunnelma aina katossa. Vaikka näihin kekkereihin kuuluu oleellisena osana myös jännittäminen ja mahdolliset pettymykset, on ilmassa silti suuren kuntalaisjuhlan tuntua.
En kuitenkaan voi olla huomioimatta niin meiltä täältä Turusta kuin myös muista kylteriyhteisöistä kajahtavaa huolta hakijoiden määrän vähentymisestä. Luonnollisesti tätä hämmennystä puetaan usein muotoon “Silloin kun minä hain hallitukseen…”. Elämmekö opiskelijaliikkeen lama-aikaa, juuri silloin kun yhteisöllisyys ja äänemme ovat yhteiskunnassa tärkeämpiä kuin koskaan?
Hakijoiden määrä on stressin aihe jokaiselle jaostopuheenjohtajalle kuin myös kaikille, ketkä Turun KY:tä eteenpäin luotsaavat. Toiminnan jatkuvuus ja kehittäminen on meille sydäntä lähellä, ja avain tähän löytyy laajasta mutta ennen kaikkea innokkaasta aktiivikentästä. En kuitenkaan liikaa halua tuijottaa hakijamääriä varsinkaan itseisarvona oman jaoston toimintaan. Laatu korvaa määrän tässäkin asiassa.
Mitkä sitten ovat niitä tekijöitä, jotka aiheuttavat alentuneita hakijamääriä? Yleisin peruste lienee koulun käynnin vaikeutuminen. Emme valitettavasti enää elä niitä “hyviä aikoja”, jolloin yliopistossa pystyi viettämään kirjoilla vuosikymmenen ja sitten siirtyä katselemaan työelämää. Päinvastoin. Paine valmistua tavoiteajassa on entistä kovempi, ja koska tämä paine ei vielä itsessään ole koettu olevan tarpeeksi kova, on myös itse tavoiteaikaa lyhennetty. Aika on opiskelun tapauksessa rahaa. Tukien määrä on rajallinen eikä opintopisteitä kerry pääaineen vaativimmista kursseista niin helposti tukia takaamaan. Ajalliset ja taloudelliset paineet ovat kovat, yhdistettynä alaamme tyypilliseen kilpailuhenkisyyteen ja aikaiseen työelämään siirtymiseen.
Opiskelijatoiminta ei ole kaikille. Ideaalitilanteemme “kaikille kaikkea” on valitettavasti erittäin vaikeaa täysin toteuttaa. Tämä on kuitenkin se, mihin me päivittäisellä toiminnalla pyrimme. Tykkäsit sitten sitseistä, approista, lautapeli-illoista tai hikilenkeistä, pyrkii TuKY olemaan näissä mahdollistajana. Teemme tätä ilmaiseksi, usein saamatta kiitostakaan. Seuraava kysymys kuuluukin, miksi ihmeessä?
Opiskelijatoiminnassa mukana olo antaa mahdollisuuden tutustua uusiin ihmisiin, harjoitella työelämässä relevantteja taitoja sekä kokea niin onnistumisia kuin epäonnistumisia turvallisessa ympäristössä. Oman elämäni ylpein hetki ei ollut purskahtaa itkuun Harkkasitsien proggista pitäessä, mutta jälkeenpäin ajateltuna, jos jossain täytyi itkeä julkisesti, ei sille olisi parempaa paikkaa kuin Montussa uunituoreiden kuntalaisten edessä. TuKY tarjoaa elinikäisiä ystäviä ja unohtumattomia hetkiä. Vapaaehtoistoiminta kasvattaa ihmisenä, ja pienet asiat saati esteet eivät enää hetkauta.
Vapaaehtoistoiminta – ota tai jätä. Urbaanilegenda siitä, että opiskelijatoimintaan mukaan lähdettyä hyvästit saa heittää opintopisteille, urheilulle sekä seurustelukumppanille ei pidä paikkaansa. Elämä on täynnä valintoja, eikä opiskelijatoiminta ole poikkeus siitä. TuKY ei ole työ. Se on työ vain muutamalle, ja heille maksetaan siitä palkkaa eikä kukaan kirjanpitoa varmasti huvikseen vääntäisikään. Sitsien järkkääminen, säbävuorojen pyörittäminen sekä esimerkiksi vuosijuhlien organisoiminen lähtee jostain muualta. Omalla kohdalla se lähtee sydämestä ja halusta tuntea olevansa elossa. Ehkä se johtuu harmaan työelämän pelosta. Että nyt pitää elää ja ottaa täysillä. Ehkä se johtuu siitä että harmaata työelämää näkee pörssiyhtiön arjessa jo nyt päivittäin, ja tajuaa että, kymmenen vuoden kuluttua istun siellä vieläkin, erona vain se etten ole edellisenä iltana järkännyt sitsejä tai valvonut aamunkoittoon Antti Holman Sande ja Suvituuli- videoita katsellen.
Nämä ovat ne yhteiskuntamme romantisoimat opiskeluvuodet, joita emme enää tule uudelleen kokemaan. Pidänkö itseisarvonani keskiarvoa vai sitsien määrää? Opiskeluun aina todella pahasti koukuttuneena ja kilpailuhenkisenä ihmisenä päätös painottaa eeppisten opiskelijaseikkailujen määrää opintopisteiden sijaan tuntui aluksi pelottavalta. En silti kadu päivääkään. TuKY on tässä ja nyt, se ei valitettavasti ole ikuista. Jos siis hetkeäkään mietit pitäisikö juuri sinun hakea toimintaan mukaan, niin pitäisi. TuKY ei ole armeija. Yhden aktiivivuoden jälkeen emme järjestä kutsuntoja takaisin toimintaan, mikäli kiinnostus esimerkiksi opiskelua tai työtä kohtaan olisi kasvanut vapaaehtoistoimintaa suuremmaksi. Toisaalta, yhden vuoden jälkeen pikkusormi on jo mennyttä, ja organisaatiomme tarjoaa houkuttelevia ja haastavia toimia, joista vuosi toisensa jälkeen löytää itsensä uudelleen.
TuKY ei välttämättä ole kaikille “se juttu”, mutta sinä olet meille juuri “se ihminen”.
Tästä linkistä pääset katselemaan syyskokouksien päivämääriä sekä loppuvuoden muita tapahtumia.
Iina Lappalainen
NESU-vastaava
nesu-pj@tuky.fi
mennessä admin | marras 13, 2016 | Kaikki Blogit, TuKY-blogi
Viime aikoina on paljon herättänyt keskustelua, mitä Turun KY:n hallitus tekee. Miltä näyttää hallituslaisen ”normipäivä” ja mitä toimintaan oikeastaan kuuluu? Millaisia asioita hallituksen kokouksissa (tuttavallisemmin halkoissa) oikein keskustellaan ja päätetään? Mitä kuuluu yhdistyksen pyörittämiseen?
Alkuun on sanottava, että paljon aikaa menee asioihin, jotka eivät konkreettisesti kanna hedelmää. Toiminnan kehittämistä koskevien keskusteluiden hedelmät saatetaan kerätä vasta parin-kolmen vuoden päästä siitä, kun asiaa ollaan aloitettu pohjustamaan. Keskustelua käydään esimerkiksi huomionosoitusten tasa-arvoisesta jakamisesta sekä Parkin varaamisen käytännöistä, jotta varaus olisi mahdollisimman loogista. Kaikkea on mahdoton tiivistää yhteen blogiin, joten toivonkin mahdollisia kysymyksiä esitettävän allekirjoittaneelle ja muille hallituslaisille ja aktiivitoimijoille mikäli joku asia jää mietityttämään tai ihmetyttämään.
Edunvalvonta on sitä, että opiskelun ohessa kehitetään niitä asioita, jotka itseään häiritsevät tai on kuullut muita häiritsevän. Edunvalvojat ovat eräänlainen asiakaspalautelaatikko ja laadunvalvonnan SWAT-tiimi. Konkreettisia saavutuksia koponinjoillamme ovat vuoden sisään olleet esimerkiksi laskentatoimen ja rahoituksen yleinen tenttipäivä, kurssi-ilmoittautumisten porrastaminen ruuhkan helpottamiseksi ja moodlen yleistynyt käyttö kursseilla. Näidenkin lobbailut on aloitettu jo muutama vuotta sitten ja tästä näkee, että edunvalvonta vie valitettavasti aikansa.
Viikoittain opiskelijaedustajat tekevät samantyylisiä uusia aloitteita erilaisissa koulumme työryhmissä, jotta saamme tulevaisuudessakin tällaisia opiskelijoiden arkea helpottavia onnistumisen tunteita. Edunvalvonta on tärkeää taustavaikuttamista, joka vaikuttaa lähes jokaisen opiskelijan arkeen, heidän jopa tietämättään siitä. Mitä vähemmän ongelmia koulutuksessamme on, sitä paremmin ovat edunvalvojat onnistuneet.
Paikallisella tasolla se on pullonkaulakursseihin ratkaisujen löytämistä ja kansallisesti sitä, monellako paikkakunnalla kauppatieteitä opetetaan ja tuleeko opiskelijat hyväksyä automaattisesti maisterivaiheeseen vai pelkästään kandin tutkintoon. Me opiskelijaedustajat johtokunnassa, EVAssa, hallituksessa sekä edustajistossa ymmärrämme, että matkaa on vielä. Siksi palaute kursseista ja koulutuksesta on toiminnalle elintärkeää.
Hallituksessa jaostopuheenjohtajat pääsevät luomaan tapahtumille ja toiminnalle strategiaa sekä suunnittelemaan sitä, mihin suuntaan haluamme viedä Turun KY:n tapahtumatarjontaa sitsien, liikunnan, kulttuurin ja bileiden muodossa. Miten voimme yhdessä näyttää, että kyltereitä oikeasti kiinnostaa poikkitieteellisyys, ammatillinen kehittyminen sekä kehitysyhteistyö? Kaikkiin kysymyksiin ei ole vastauksia ja brainstormailu vie oman aikansa. Yleensä parhaat ideat syntyvät puolivahingossa ja läpällä heitettynä. Turun KY haluaa luoda mahdollisuuden kaikille päästä osallistumaan joko tapahtumien järjestämiseen tai asiakkaana. Kaikki nämä mielipiteet ovat arvokkaita, jotta saamme pikkuhiljaa rakennettua meille kaikille parhaan mahdollisen opiskelijajärjestön.
Tapahtumien suunnittelun ja järjestämisen sekä edunvalvonnan lisäksi hallituksessa mietitään jatkuvasti yhdessä muun muassa uusia tapoja lähentää alumnejamme (valmistuneet TuKYläiset) toimintaamme, miten selkeyttäisimme yleisviestintää, sekä miten kehitämme yhdistyksemme sääntöjä siten, että ne kattavat nykyisen toiminnan eivätkä sisällä ristiriitaisuuksia tai vanhentunutta tietoa. Hallitus pitää vuoden aikana myös huolen, että erilaiset haut tiimeihin ja vastuutehtäviin avataan ajoissa. Tämän poppoon tehtävä on tukea toisiaan vuoden aikana, jotta kellekään taakka ei kasvaisi liian suureksi. Mielipiteiden peilailu ja ideoiden vaihtaminen lähentävät porukkaa ja vuoden jälkeen alkuun tuntemattomasta jengistä muodostuu ystäviä.
Turun KY on mahdollistaja kaikkeen ja siksi itse koen toimintamme jatkumisen tärkeänä ja arvokkaana. Yhtenä vuotena ei kaikkea valitettavasti ehdi korjaamaan, mutta uskon että mikäli jokaisena vuotena tehdään useita pieniä harppauksia eteenpäin, on suuntamme oikea. Kaikki aktiivien käyttämä aika on arvokasta ja itse kunnioitan pieniäkin tekoja paljon, sillä ne tulevat vapaaehtoisesta halusta kehittää järjestöämme. Jokainen tiimiläinen ja toimijaryhmän hallituksen jäsen on osa tätä suurta palapeliä. Turun KY:n hallitus ei ole tippaakaan muita parempi, kuten heille koulutuksissakin kerrotaan. Hallituksen tehtävä on yksinkertaisesti koordinoida koko yhdistyksen toimintaa, edustaa Turun KY:tä kansallisesti ja paikallisesti sekä vastata siitä, että näitä pieniä (tai miksei suurempiakin) parannuksia tulee vuosittain. Yhdistys päättää itse, miltä sen toiminta näyttää tulevaisuudessa. Hallitus on vuoden ajan toteuttamassa yhdistyksen tahtoa.
Mikäli Sinä koet, että toiminnassamme on vielä selkeästi parannettavaa, kehotan osallistumaan yhdistyksen sääntömääräiseen syyskokoukseen nyt tiistaina 15.11. Montussa klo 16. Vaikuttaa voi laatimalla kysymyksiä, ehdotuksia tai vaikka asettumalla itse ehdolle hallitukseen. Mikäli et pääse paikalle ja Sinulla on sanottavaa, voit laittaa mailia tulemaan puheenjohtaja@tuky.fi tai vastaamalla ensi keväänä KYlluppiin eli anonyymiin jäsenkyselyyn. Kaikki palaute otetaan mielellään vastaan ja mietitään, miten tähän tarpeeseen pystyttäisiin vastaamaan.
PS. Päätöslistoja hallituksen kokouksista voi käydä lukaisemassa Turun KY:n nettisivuilla.
Paula Peltomaa
Hallituksen puheenjohtaja
puheenjohtaja@tuky.fi
