Informaatioähky?

Tervehdys, uudet puput!

 
Kulunut viikko on varmasti ollut jännittävä, erilainen ja toivottavasti myös ikimuistoinen. Perehdytysviikolla olette saaneet paljon tietoa uudesta ympäristöstänne, jossa vietätte muutaman vuoden. Tietoa on tullut paikoin jopa niin paljon, että jotain on saattanut unohtuakin.Turun KY:n puolesta olen kerännyt pupuille kolme tärkeintä asiaa, joilla opiskelijaelämä saa kunnon kickstartin.

1. Liity Turun KY:n jäseneksi osoitteessa tuky.fi/liity

Vain jäsenet ovat oikeutettuja tummansinisiin haalareihin, rahanarvoisiin jäsenetuihin ja päätöksentekoon osallistumiseen. 40 eurolla varmistat itsellesi parhaan mahdollisen opiskeluajan. Noin viikon kuluttua liittymisestä voit noutaa Turun KY-tarran Patrialta päivystysaikoina.

2. Seuraa aktiivisesti sähköpostiasi, Turun KY:n nettisivuja sekä sosiaalista mediaa

Näiden kanavien kautta saat ajankohtaista tietoa tapahtumista, avautuvista luottamustoimista, työtehtävistä sekä paljon muustakin. Löydät Turun KY:n Facebookista, TwitteristäFoursquaresta sekä LinkedIN -palvelusta.

3. Osallistu!

Turun KY on yksi Suomen aktiivisimmista opiskelijajärjestöistä. Kiitos tästä kuuluu aktiiviselle jäsenille, jotka takaavat toiminnan jatkuvuuden tuleville sukupolville. Osallistumalla toimintaan saat uusia ystäviä, kokemusta työelämää varten ja unohtumattomia elämyksiä. Tehtäviä löytyy laidasta laitaan ja kaikki pääsevät mukaan.

 

Vielä kerran, tervetuloa Turun kauppakorkeakouluun ja Turun KY:n jäseneksi!

 

-Jussi Heikkonen

Kirjoittaja on Turun KY:n hallituksen puheenjohtaja ja viettää elämänsä parasta aikaa

 

PS. Uudet ja vanhat jäsenet: Katsokaa maanantaina uudistetut Turun KY:n jäsenedut jäsenilleen osoitteesta tuky.fi/edut

Kesätenttien problemaattinen luonne

Opintoaikoja pitää lyhentää, jotta työvuosia kertyisi meille enemmän. Näin meille jatkuvasti sanotaan. Lähtemättä nyt tarkemmin purkamaan väitteen todenperäisyyttä ja mielekkyyttä, haluan painottaa, että kaikkien opiskelijoiden on tässä tilanteessa oltava valppaina, jotta heidän yli ei täysin käveltäisi.

Eräs opiskelijoiden kannalta kivuttomin tapa lyhentää opintoaikoja, on opintojen joustavoittaminen niin, että opiskelija kykenee suorittamaan kursseja ja tenttejä silloin, kun se hänelle parhaiten sopii. Tätä tarvetta monessa paikassa kuten omassa kauppakorkeakoulussamme täyttävät esimerkiksi kesätenttipäivät, joita tänäkin kesänä on kolme kappaletta.

Tässä kerron vähän siitä prosessista, miten kesätentit valikoituvat. Päätösvalta järjestettävistä tenteistä on laitoksilla, jotka yleensä keräävät ehdotukset suoraan opettajilta. Tätä ennen koulutuspoliittinen vasttava on perinteisesti järjestänyt opiskelijoille kesätenttikyselyn, jotta saataisiin selvitettyä, mitkä tentit hyödyttäisivät opiskelijoita kaikkein eniten. Opettajilta kerätyt tentit ja ajankohdat hyväksytetään kauppakorkeakoulun johtokunnan huhtikuun kokouksessa.

Tämä systeemi on periaatteessa yksinkertainen ja joustavoittaa opintojamme. Ongelmat tulevat esiin siinä vaiheessa, kun  oikeasti koittaa. Paikalle saapuneiden määrä voi olla jotain surkean ja säälittävän väliltä ja tenttiin valmistautuminen vähintäänkin puutteellista. Tämä vaikuttaakin sitten jo kovasti paljon haluun järjestää kesätenttejä lainkaan tai minimoida niiden aiheuttama vaiva. Eräs asia jolla kesätenttien määrään voidaan vaikuttaa, onkin kesätenttikysely. Vaikka kesätenttikysely ei millään tavalla sido opiskelijoita, on siinä osoitettu aktiivisuus hyvä indikaattori asenteesta kesätenttejä kohtaan. Meidän aktiivisuutemme vaikuttaa oikeasti!

Toki tilanne on opiskelijoidenkin kannalta ymmärrettävä. Lähes tulkoon kaikki opiskelijat työskentelevät kesällä ahkerasti, jotta sitä makaronia riittäisi maaliskuullekin. Toisaalta tentteihin on ilmoittauduttava todella varhain, kun elokuun kesätenttipäivän ilmoittautuminenkin päättyy yleensä jo kesäkuun alussa. On selvää, että kaikki eivät pysty vaikuttamaan vaikkapa työvuoroihinsa niin, että osaisi sanoa olevansa töissä tai vapaalla useamman kuukauden päästä tiettynä päivänä.

Lopuksi esitän kainon toiveen, että kaikki kynnelle kykenevät kylterit kirmaisivat kesätentteihin ilmoittamiinsa tenttitilaisuuksiin hyvin valmistautuneina kuin kesälaitumille konsanaan!

Jukka Kujala

Kirjoittaja on Turun KY:n koulutuspoliittinen vastaava ja tunnustaa kerran jättäneensä menemättä kesätenttiin.

PS. Vuoden opettaja -äänestys vielä käynnissä

 

Ahdistaako?

Takana on pitkä ja rentouttava (?) vappu, ja tenttiviikot ovat täydessä vauhdissa. Enää muutama viikko, kunnes kylterit siirtyvät Mercalta ja kirjastosta kesälaitumille. Kesä ja loma tuovat mukanaan paljon iloa, mutta myös stressiä kesätöistä ja viimeisistä opintopisteistä.

Toukokuussa pitäisi vielä jaksaa tsempata, ja huomaan itse ainakin, että tenttilukemiselle löytää erityisesti viimeisillä viikoilla huomattavasti vaihtoehtoja, kuten tämän blogin kirjoittaminen. Mitä kaikkea tenttiviikoilla sitten voi tehdä, jos kirjojen äärellä istuminen ei kiinnosta?

Useimmat saavat tenttiviikkojen aikaan kevätsiivouspuuskan, viettävät aikaa entistä enemmän television ja tietokoneen äärellä, päättävät treenata itsensä vielä parempaan kesäkuntoon tai hoitavat tenttiahdistustaan jokilaivojen lämpimässä syleilyssä. Tekosyitä on useita, jokainen keksii itselleen mielekkäämpää tekemistä kuin tentteihin valmistautuminen.

En itse ole poikkeus. Samaistun ihmisiin, jotka huutelevat Facebookissa kadonneen motivaation perään, ja viivyttävät tenttilukemistaan ”vielä yhden tunnin”. Tiedän kuitenkin myös tunteen, kun olen saanut itseäni niskasta kiinni ja päättänyt tarttua kirjaan tai luentoprujuun. Kuten ehkä moni on huomannut, aloittaminen on aina vaikeinta. Kun tenttiin alkaa lukea, asiat ovat usein kuitenkin kiinnostavia, ja parhaimmillaan tenttiluvussa pääsee oikeaan flow-tilaan. Tämä riippuu tietenkin tentistä ja aiheesta.

Vaikka en ole itse paras esimerkki ahkerasta opiskelijasta, joka raataa opintopisteidensä eteen istuen tunteja kirjastossa ja kerraten laskuja tai teorioita, kannustan kaikkia siitä huolimatta jaksamaan nämä viimeiset viikot, ennen kuin kauan odotettu kesäloma alkaa. Tulevalla viikolla on myös mahdollisuus ottaa irtiotto arjesta, kun kevään viimeinen iso opiskelijatapahtuma, AATU, saa jokirannat täyttymään haalarikansasta. AATU on mielestäni opiskelijakulttuuria parhaimmillaan, ja siitä on hyvä ponnistaa vauhtia vielä viimeisiin tenttirutistuksiin.

Mutta AATUsta huolimatta, tarttukaa siihen tenttimateriaaliin ja jaksakaa vielä viimeiset viikot – yritän itsekin sen tehdä, vaikka se tuntuu joskus erittäin vaikealta. Kesäloma ja mahdolliset kesätyöt tuntuvat ahkeran opiskelun jälkeen kuitenkin vielä ansaitummalta.

Siispä TuKYläiset ja muut kanssaopiskelijat: haluan toivottaa teille onnea ja menestystä viimeisiin tentteihin, sekä aurinkoista ja rentouttavaa kesälomaa, kun sen aika koittaa.

 

Henna Lunkka

Kirjoittaja on TuKYn kulttuuri- ja perinnevastaava, joka odottaa innolla ensimmäistä kesäänsä Turussa – jokilaivoilla, Naantalissa, Ruissalossa ja muissa kulttuurikohteissa.

P.S. Jos tenttilukeminen tuntuu ylitsepääsemättömän vaikealta, katso kesän ensimmäiset kulttuuririennot täältä ja kouluta itseäsi eri tavalla.

 

Varallisuudenhoito haltuun!

Monilla opiskelijoillamme on joitain säästöjä sukanvarressa. Näissä säästöissä on paljonkin eroja, sillä onhan jokaisen oma omaisuusjakauma lähes poikkeuksetta uniikki. Löytyy niitä, jotka ovat keskittyneet säästötileihin, toisilla taas löytyy rahastoja, suoria osakesijoituksia jne. Tästä pääsemmekin kysymykseen: löytyykö kaikilta kuitenkaan sitä tietotaitoa ja ymmärrystä tähän jokaista koskettavaan aiheeseen. Varallisuudenhoitoon. Pienen käytävägallupin lopuksi on pakko sanoa vastaukseksi: Ei.

Monet opiskelijat tietävät omistavansa jotain jossain, mutteivät ole kiinnittäneet sen suurempaa huomiota siihen mitä rahastoa/osaketta sitä omistaakaan. Tähän haluaisin muutoksen. Varallisuudenhoito on kuitenkin asia, jota kauppakorkeakoulusta valmistuneelta monesti odotetaan. (Tämän taidon omaaminen ei tosin olisi haitaksi muillekaan, onhan kuitenkin kyse tärkeästä asiasta…)

Kylterien sijoitusosaamisesta on tullut jo lähes stereotypia opiskelijoidenkin keskuudessa. Kuuleehan sitä aina välillä ”sinä kun opiskelet siellä kauppakorkealla, niin mitäs sinä sanot näistä rahastoista…”-tyylisiä kommentteja. Tosiasia on kuitenkin se, ettei se tietotaito tule ilman perehtymistä nimenomaan varallisuudenhoitoon/sijoittamiseen, sillä koulumme kurssit hipovat aiheita pääasiallisesti hyvinkin pinnallisesti. Käytäntö puuttuu täten kokonaan.

Mutta jos jätetään stereotypiat omaan arvoonsa ja keskitytään olennaiseen, eli omaan hyötyyn. Jokaisen tulisi omata tietoa sijoitusmahdollisuuksista ja varallisuudenhoidosta vähintään yleisellä tasolla. Tämän tulisi sisältää perusprinsiippejä, kuten ”älä rakastu osakkeeseen”, ”muista hajautus” jne. Osaamisellasihan teet palveluksen itsellesi, ja pystyt välttämään sudenkuoppia.

Näin lopuksi haluan kannustaa kaikkia aiheesta kiinnostuneita tutustumaan toimijaryhmämme KY-Kasinon toimintaan. Yhdistys tarjoaa juurikin sitä mitä monet koulumme opiskelijat haluaisivat: mahdollisuuden saada tietoa sijoittamisesta. Menkää rohkeasti mukaan, ja aloittakaa se kaikkien tarvitseman tietotaidon kartutus jo varhain! Tällöin säästytte mahdollisilta yllätyksiltä nyt ja työelämässänne.

Allekirjoittanut voisi kirjoittaa aiheesta hyvinkin pitkiä jaarituksia, mutta päätyi yksipuolisen luennoinnin sijaan kannustamaan lukijoita käväisemään katsastamassa TuKYn toimijaryhmän, KY-Kasinon, tarjoamia palveluita. Esimerkiksi ilmaiset keskiviikkokahvit on tehty kaikille kiinnostuneille TYY:n opiskelijoille niin salkun kokoa, sukupuolta kuin osaamistaustaa katsomatta.

Sijoita itseesi kartuttamalla taloustietouttasi!

Ristomatti Vahe
Yrityssuhdevastaava

Tutorien valintaperusteet

Joka vuosi on aika sille, kun ensi vuodelle tulee valita uusia opiskelijoita perehdyttämään lauma päteviä tutoreita. Kuitenkaan näiden henkilöiden valinta ei ole niin helppoa kuin ennalta voisi olettaa. Tänäkin vuonna hakemuksia tuli 63 kappaletta ja tehtävään voidaan valita vain 30 tutoria. Jokainen pystyy varmasti laskemaan matemaattisen toimituksen, vaikkei Irma Luhdan matriiseja olisi seurannutkaan. Todennäköisyyksien valossa voit katsoa vastapäätä istuvaasi tutorpyrkijää haastattelussa ja vain toinen teistä pääsee tavoiteltuun tehtävään. Tämä on kylmä fakta.

Voisin pohjustaa tutorvalintamenettelyä siitä tietämättömille: jokainen tutorkandidaatti lähettää hakemuksen, jonka jälkeen kaikki kutsutaan haastatteluun, jossa esitetään jokaiselle yksi henkilökohtainen opintoihin liittyvä kysymys (puutteellisen vastauksen ilmetessä on muilla mahdollisuus täydentää vastausta), jonka jälkeen seuraa ryhmäkeskustelu ennalta määrätystä aiheesta.

Pidemmittä jaaritteluilta mennään aiheeseen, joka varmasti kaikkia kiinnostaa: ensimmäisen kysymyksen arviointiperusteet. Ensimmäisenä vaikuttaa kuinka hyvin selviät omasta kysymyksestäsi. Kysymyksiä on eri vaikeusasteisia, joten ok vastaus vaikeaan kysymykseen voi vastata aivan hyvin erinomaista vastausta helppoon kysymykseen. Asiantuntevat lisäykset muiden puutteellisiin vastauksiin ovat myös arvokasta valuuttaa. Helpoissa kysymyksissä epäonnistuminen on pahempi kuin vaikeassa kysymyksessä osittainen haparointi.

Pupujaiset 2010, © Lauri Liljenbäck

Ryhmäkeskusteluissa tarkkaillaan hakijoita aivan eri kantilta. Moni ei tiedä mitä asioita kyseisissä haastatteluissa etsitään. Se että olet koko ajan äänessä ei välttämättä ole hyvä asia. Enemmän annetaan painoarvoa sille mitä suustasi tulee. Toinen todella tärkeä asia minkä ihmiset usein unohtavat on toisten huomioon ottaminen. Annatko muiden puhua puheenvuoronsa loppuun? Puhutko toisten päälle? Et osallistu huutokilpailuun, koska on vaikea saada puheenvuoroa? Näissä tilanteissa painoarvo kääntyy asiasisällölle, eikä äänenvoimakkuudelle. Muutama asiapitoinen kommentti voi voittaa jatkuvan puhumisen ilosta puhumisen. Itse ryhmäkeskustelun aihe ei todellisuudessa ole ainoa merkityksellinen asia, vaan käyttäytyminen tilanteessa vaikuttaa myös.

Kuitenkin tämän noin reilun puolen tunnin haastatteluiden perusteilla on päätöksien tekeminen tutoreista todella vaikeata. Tutorit valitaan yhdessä opintotoimiston kanssa niin, että opintotoimistolla on kaksi edustajaa ja TuKYllä yksi. Menestyminen haastattelussa siis vaikuttaa todella paljon, ja etenkin se millaisen vaikutuksen itsestäsi jätät. Erottuminen joukosta on tärkeää näin ison massan keskellä. On mahdotonta ennustaa kuitenkaan etukäteen kuinka hyvin joku selviää tutoroinnista, ja varmasti valitsematta jäi henkilöitä, jotka olisivat selvinneet tutoroinnista paremmin kuin joku toinen.

Tutorien valinta oli varmasti yksi haastavimpia tehtäviä mitä eteeni on tullut enkä toivo kenenkään joutuvaan vastaavaan tilanteeseen, jossa hyviä hakijoita on enemmän kuin paikkoja. Tutorina oleminen ei ole kuitenkaan ainoa tapa tutustua uusiin pupuihin vaan omalla aktiivisuudellasi voit vaikuttaa tähän todella paljon. Kuitenkin joka vuosi on mahdollisuus hakea uudelleen tutoriksi, vaikka ei ensimmäisenä vuonna olisi päässytkään.

-Santeri Laine
Turun KY:n hyvinvointi- ja tutorointivastaava

 

 

Kehytä ajatteluasi!

Johan on kun Turun KY:lläkin on näppinsä pelissä tässä kehitysyhteistyöhärdellissä. Ovatko nekin jotain puunhalaajia vai onko tämä pelkkä julkisuustemppu, jolla kerätään irtopisteitä? Ja että vielä kokonaisen viikon ajan olisi seurattava vierestä tätä? TYYssa tästä on jauhettu jo ihan tarpeeksi. Miksi ihmeessä siis ryhtyä tällaiseen?

-Muuan kadunmies

 

Noh, muuan kadunmies,

Turun KY:läiset ovat ennenkin ajatelleet muutakin kuin omia napojansa. Kuntalaiset ovat mm. kutoneet viittoja Algerian pakolaisille – maailmanennätystahtiin. Ylioppilaskuntana tällaiset asiat koskettivat Turun KY:läisiä ehkä lähemmin kuin nykyään. Tällä hetkellä meillä ei ole minkäänlaisia velvoitteita toteuttaa tällaista toimintaa.

16.4. starttaa Turun KY:n kehitysyhteistyöviikko, joka on ideana lähtöisin kuntalaisten suunnalta. Monella on varmasti jonkinlaisia ennakkoluuloja kehitysyhteistyötä kohtaan. Turun KY on kuitenkin halunnut herätellä vanhojen aikojen havinaa ja haastaa ajattelemaan toisin.

Poimintana viikon ohjelmasta, hyväntekeväisyystapahtumana aloitettu KYlumpialaiset palaa juurilleen, kun tänä vuonna osa tuotoista lahjoitetaan kehitysyhteistyöhön. Sinäkin voit tehdä siis hyvää ja vielä hauskaa pitämällä.

Tule siis mercakahvittelusi lomassa kiertelemään. Kysy, haasta, kuuntele ja pohdi.

Nähdään!

 

-Jussi Heikkonen

Kirjoittaja on Turun KY:n puheenjohtaja, joka haluaa tehdä hyvää.

 

Katso lisätietoja Turun KY:n kehitysyhteistyöviikosta tästä