Me oman elämämme koulutuspoliittiset vastaavat

Koulutuspolitiikkaa tehdessä törmää väkisinkin monenlaisiin lyhenteisiin ja sanoihin, kuten AHOT ja akkreditointi jotka eivät aluksi tunnu tarkoittavan mitään, jolloin myös keskusteluun osallistuminen vaikeutuu. Jo sana koulutuspolitiikka itsessään karkottaa suuren osan ihmisiä muualle. Kuitenkin kaikkien yllä olevienkin käsitteiden taakse kätkeytyy asioita, jotka koskevat nimenomaan opiskelijoiden arkea ja opintojen laatua. Kuitenkin me jokainen voimme hyvinkin yksinkertaisilla asioilla yrittää vaikuttaa opintoihimme, vaikka duaalimallin historia ei olisikaan joka käänteestään tuttu. Koulutuspolitiikassahan on kyse meitä kaikkia koskettavien arkisten asioiden eteen päin viemisestä.

Ennen kaikkea jokainen meistä on omalta osaltaan vastuussa siitä, miten opintojamme kehitetään, millaista opetusta saamme ja miten paljon opetukseen panostetaan. Kun seuraavan kerran olet erityisen hyvällä luennolla, mikset luennon jälkeen kävisi luennon jälkeen kiittämässä luennoitsijaa hyvästä luennosta? Yliopistot ja tutkijat painottavat helposti tutkimusta ja tuloksia niissä, joten me opiskelijat olemme äärimmäisen tärkeässä osassa opetuksen laatua puolustettaessa. Tieteentekijöiden liiton puheenjohtaja Tapani Kaakkuriniemi on kirjoittanut: ” Harva yliopistolainen voi kuitenkaan oikeasti paukutella henkseleitään sillä, että on hyvä opettaja. Korkeintaan se voi merkitä sitä, että keikkaa pukkaa palkkatyön ulkopuolella, kun taitavaa puhujaa kysytään esiintymään.” Me olemme siis paljon vartijoina, jotta luennoitsijoiden pedagogisia taitoja arvostettaisiin.

Myös rakentavan ja asiallisen kritiikin antaminen on paikallaan, sillä kurssien vastuuopettajien voi olla vaikea hahmottaa asioita opiskelijan näkökulmasta, jos kukaan ei mielipidettään kerro. Emme ole koululaisia, vaikka opiskelemmekin kauppakorkeakoulussa, joten suhtautumisemme opintoihin pitäisi mielestäni olla erilaista kuin koululaisilla.

Rakentavaa kritiikkiä kaipaa myös kaiken maailman kopot ynnä muut opintovastaavat. Omasta puolestani ainakin voin sanoa, että työni saa aina uutta vakuuttavuutta, kun joku avaa suunsa opintojemme järjestelyistä. Otan kaiken varmasti huomioon, vaikka yliopistojen rahoitusmallin nyanssit olisivat palautteen antajalle vieraita. Meillä jokaisella on vastuumme omista ja tulevien opiskelijoiden oloista, se on sen akateemisen vapauden toinen puoli. Toivottavaste me kannamme sen. Valvotaan sen mukaan sitä meidän etua!

Jukka Kujala
Koulutuspoliittinen vastaava

P.S. Vuoden opettaja -äänestys tulossa taas. Äänestä tai ole kapula!

Yritystä siihen touhuun!

Oletteko koskaan miettineet miten joku pääsee vaurastumaan? Veikkaan, että varmasti jokainen teistä. Tuskin kukaan oikeasti rakastaa numeroita ja matriiseja niin paljon, että ihan vain niiden perässä on päätynyt kauppakorkeaan opiskelemaan.

 

Itse ehkä jopa hieman pidän numeroista, mutta silti olisin mieluummin vaikka eläinten hoitajana luonnon lähellä. Sillä tuskin rikastuisi, mutta tuskin rikastuu olemalla konttorirottana uraputkessakaan.

 

Vaikkakin raha ratkaisee ja ekonomin papereilla saa hyviä töitä, niin silti monet kouluttamattomatkin ovat päässeet rikastumaan. Miten tämä sitten on mahdollista?  No omien yritysten kautta tietenkin. Se on ainoa tapa päästä itse ja yksin kiinni isoihin rahoihin, eikä kukaan tule sanomaan sinulle mitä pitäisi tehdä. Silloin olet itse se suurin pomo ja voit halutessasi tehdä mitä vaan. Saat myös vapaat kädet kehittää omaa toimintaasi, mikä onkin varmasti monelle yrittäjälle se mieluisin asia yrittämisessä. Ekonomin koulutus antaa hyvät eväät yrittäjyyteen, joten miksi et koulun jälkeen toteuttaisi unelmiasi muotialan yrittäjänä tai maastoautokauppiaana? Yrittäjyys kannattaa ja mahdollistaa!

 

TuKY on nykyisellä toiminta-asteellaan erittäin riippuvainen yrityksistään ja pyrkii myös koko ajan miettimään erilaisia yritysideoita eri tapahtumissa ja tapaamisissa. Isojen linjojen, tulevaisuuden turvaamisen ja ennen kaikkea vaurastumisen turvaamiselle on yritysten rooli tärkeä. Allekirjoittaneella onkin vastuu ja etuoikeus edustaa omistajaa, eli Turun KY:tä yritystensä hallituksissa ja tätä kautta myös kartuttaa omaa kokemustaan seuraamalla yritysten toimintaa. Tänä vuonna TuKYn varainhankinta muuttuu entistä mielenkiintoisemmaksi, sillä olemme myös perustamassa uutta yritystä, jossa TuKY on osakkaana ja tulee tarjoamaan työpaikkoja myös teille, rakkaat kanssakylterit. Varsinaista yhtiötä ei ole vielä perustettu, mutta syksyllä homma saattaa olla jo täydessä vauhdissa, TuKYllä tulevaisuuden näkymät entistä paremmat, kylteriopiskelijoilla taas lisää työpaikkoja ja valtiolla verotuloja.

 

Allekirjoittanut on erittäin yritysmyönteinen ja kannustaa kaikkia yrittäjyyteen. Erityisesti opiskelijayhteisöjä. Vuosien saatossa kertyneet rahat on mitä mainioin laittaa poikimaan uusien yritysten muodossa, ja opiskelijat saavat arvokasta kokemusta yritystoiminnasta ja liike-elämästä. Rahaa on toki kiva olla tililläkin poikimassa, mutta yritystoiminnassa se tulee paljon paremmin käyttöön.

 

Kalle Syrjälä
 

Allekirjoittanut on TuKYssä talousvastaava ja siviilissä riskinrakastaja

Fyffessä kylven ja kasvatan mahaa

Varoitus: Tämä blogi on kohdistettu lähinnä kesäkuntoon karppaaville TuKYläisille.

”Kun suomalaisilta on kysytty, mitkä tekijät vaikuttavat heidän painoonsa, useimmat mainitsevat syömisen ja liikkumisen, mutta vain 15 prosenttia yhdistää alkoholijuomat painonhallintaan.”

– Jarmo Kaukua, sisätautien erikoislääkäri hyväterveys.fi-sivustolla.

 

Kevät tekee tuloaan jo täydellä vauhdilla, aurinko paistaa ja Aurajokikin on luopunut talven jäistään – tarkkasilmäisimmät ovatkin saattaneet huomata jopa minihameita kaupungilla. Vappu lähenee ja kylterit ryntäävät pian jokilaivoille. Kevätkin on siis suurta alkoholin juhlaa opiskelijapiireissä. Kesä lähestyy kuitenkin vähintään yhtä nopeasti ja suurella osalla opiskelijoista on tarve päästä siihen kuuluisaan kesäkuntoon.

YTHS teetti Turussa muutama vuosi sitten tutkimuksen, jonka tuloksista selvisi, että Turun kauppakorkeakoulussa on ihmisillä suhteutettuna opiskelijamäärään kaikkein eniten ulkonäköpaineita. Koulussamme on hyvin paljon liikunnallisia ihmisiä, jotka kouluun saapuessaan ovat hyvässä kunnossa. Jossain vaiheessa saattaa kuitenkin huomata vatsan kasvaneen hieman, vaikka liikunnan määrä ei olisikaan merkittävästi vähentynyt. Mutta, kun asiaa alkaa pohtia ja laskee viikoittaisia bailauskertojaan, niin palaset saattavat loksahtaa paikalleen. Tässä kohtaa onkin hyvä tehdä itse ihan henkilökohtainen päätös. Onko itseään kohtaan reilua antaa vuosien tekemän työn valua hukkaan ainaisella bailaamisella? Toki nuorena onkin helppo muuttaa löysät pakarat kiinteiksi lyhyellä dieetillä, mutta vanhempana se on jo huomattavasti hankalampaa.

Jokainen, joka tunnistaa itsensä kuvauksesta voi tehdä muutoksen. Alkoholin käyttöä ei tarvitse lopettaa, jättää vain pari dokauskertaa viikossa väliin. Se kannattaa tehdä jo ihan oman terveytensäkin vuoksi. Kuinka hienoa onkaan valmistua ekonomiksi hyvinvoivana ja elinvoimaisena. Vähentäminen on hyvin helppoa, ja parhaiten siihen vaikuttavat hyvät harrastukset, motivoivat ystävät sekä seurustelukumppanin löytäminen. Tässä ei ole tarkoitus mainostaa koulumme liikuntatarjontaa sen enempää, mutta KY-Sport tarjoaa ne terveelliset illanviettotavat.

Kylumpialaiset 2010

Kylumpialaiset 2010, kuva © Lauri Liljenbäck

 

– Oman elämänsä supermalleille,

Aleksi Huttunen
Turun KY:n liikuntavastaava

 

Ps. Tekstin ei ollut tarkoitus provosoida ketään, eikä kirjoittaja ota minkäänlaista vastuuta, mikäli paino ei putoa dokaamisen vähennettyä. Ja elämässä on myös paljon muitakin tärkeitä arvoja kuin oma terveys.

Tunne arvosi, kylteri!

Kesätyöt ovat kaikkien huulilla. Kovin hakuaika alkaa olla käynnissä ja mattimyöhäisetkin alkavat herätä viimein työhakemusten lähettämiseen. Kysymys kuuluukin – mistä kesäksi töitä?

SEFE: Kylterien kesätyöraportti 2011Hyvä lähtökohta on varmasti viime vuoden kesätyömarkkinatilanne. SEFE:n teettämän Kylterien kesätyöraportin 2011 mukaan (julkaistu 1/2012) kolmannes kyltereistä päätyi viime vuonna työskentelemään aiemmassa työpaikassaan. Myös henkilökohtaiset suhteet ja netti osoittautuivat tehokkaiksi työnhakukeinoiksi, sillä molempien kautta kesätyön löysi 15 % tutkimukseen vastanneista. Huomionarvoista kuitenkin mielestäni on, että jopa 12 % löysi kesätyön olemalla itse aktiivinen ja kysymällä työtä suoraan yrityksestä. Suoraan yhteyttä ottamalla tulee valinneeksi automaattisesti vain niitä yrityksiä, joista on todella kiinnostunut, ja jotka vastaavat hyvin mielenkiinnon kohteita.

Olkaamme siis aktiivisia – lähipiirin kontakteja kannattaa tietysti hyödyntää mahdollisuuksien mukaan. Netin kauttakin loputtomasta hakemisesta huolimatta voi lopulta tärpätä, ja villinä korttina kannattaa kysellä yrityksistä suoraan töitä nettihakemusten lisäksi. Varsinkin, jos mielessä on jokin unelmayritys, jonne haluaisi myöhemminkin töihin! Henkilökohtaisen kokemukseni perusteella kotipaikkakunnalta voi saada helpommin töitä, varsinkin, jos kyseessä on yliopistoton paikkakunta. Ei siis kannata poissulkea pienemmälle paikkakunnalle kesäksi lähtemistä, mikäli hyvä työpaikka löytyy. Legioonaa ei myöskään kannata unohtaa.

Kun kesätyöpaikka on löytynyt, tulee eteen seuraava pulma. Paljonko palkkaa? Tässä SEFE:n Kyltereiden palkkasuositukset auttavat alkuun, antaen hyvän neuvottelupohjan hankalampaankin asetelmaan. Parasta on, jos tuntee jonkun vastaavissa tehtävissä toimivan, ja pystyy käyttämään myös sitä pohjatietona. Aivan kylmiltään ei kannata palkkapyyntöjä tehdä, jottei työnsaanti tyssää epärealistiseen palkkatoiveeseen.

Naisille maksetaan jo kyltereinä vähemmän palkkaa.Naispuolisille kyltereille esitän erityisen toiveen. Tuntekaa arvonne! Ekonomien selittämätön palkkaero oli viime vuonna yksityisellä sektorilla 12 %, eli käytännössä palkanmaksu päättyi miehiin verrattuna vuositasolla marraskuun puolivälissä. Juurensa palkkaero juontaa kuitenkin jo opiskeluaikaan ja meidän nyt tekemiimme päätöksiin ja palkkatoiveisiin: tutkimuksen mukaan viime kesänä miehet tienasivat keskimäärin 2174 euroa kuukaudessa, naisten keskimääräisen bruttopalkan ollessa 2007 euroa. Tilanne on lähestulkoon sama verrattaessa vuoteen 2010.

Tsemppiä työnhakuun!Toivotan kaikille onnea kesätöiden metsästykseen! Tuntekaa arvonne ja olkaa aktiivisia, muistaen, että viime vuonna työttömäksi jäi vain 2 % hakeneista. Mistä sinä haluat saada töitä?

 
 
Sanni Sirkiä
Viestintävastaava
 

Kirjoittaja tekee osa-aikatöitä koulun ja TuKYn hallituksessa Viestintävastaavana toimimisen ohella. Onni potkaisi, ja kesätyöt jatkuvat samassa yrityksessä.
 

Syvin olemus?

Mold-breaking strategies grow initially like weeds, they are not cultivated like tomatoes in a hothouse.
-Henry Mintzberg

Turun KY:n strategiatyön johtoryhmä kokoontui eilen sunnuntaina. Vuoden 2010 KYlluppi -jäsenkyselystä ja viime vuoden strategiaworkshopeista kerätyn tiedon pohjalta johtoryhmä tiivisti Turun KY:n syvimmän olemuksen asiakirjaan, joka suunnitelmien mukaan esitellään yhdistyksen kevätkokouksessa huhtikuussa. Kohtuuton kahvinjuonti ja huonot vitsit jäivät sikseen, kun mustaa laitettiin valkoiselle.

Muutaman tekstirivin puristamiseen meni rapeat kuusi tuntia aikaa. Yhteensä strategiatyön johtoryhmä on kokoustanut asian tiimoilta kymmeniä tunteja. Time well spent?

Vaikka työ on vielä kesken, näyttää lopputuote lupaavalta. Kuten Mintzberg totesi, toimivat strategiat kasvavat hiljalleen. Luomisprosessi on tässäkin tapauksessa todellakin vienyt aikaa, mutta strategiatyön johtoryhmä uskoo, että se tulee olemaan sen arvoista. Strategian alustava rakenne näyttää seuraavalta:

Visio – missä ja millainen Turun KY haluaa tulevaisuudessa olla?
Missio – Mikä on yhdistyksen olemassaolon syy?
Menestystekijät – Mitkä seikat luovat menestyksen?
Toimintaperiaatteet – Mitkä arvot ohjaavat toimintaa?

Strategian luominen ei kuitenkaan tarkoita mitään – toteuttaminen ratkaisee.

Jussi Heikkonen
Turun KY:n hallituksen puheenjohtaja, strategiatyön johtoryhmän jäsen

Talviset Patriatalkoot

Patria on yhdistyksemme toimisto – keltainen puutalo aivan Montun alaovea vastapäätä. Tässä kuvasatoa viimeisimmistä Patriatalkoista, joissa hallitus vietti erään kauniin lauantaipäivän puunaten ja järjestäen.

          
          
          

Entäs miltä näyttää siivouksen jälkeen?

Toiminnanjohtaja päivystää maanantaisin ja keskiviikkoisin klo 12-14. Tällöin voit tulla käymään virallisemmissa asioissa. Toimistolla usein kuitenkin on ihmisiä päivystysaikojen ulkopuolellakin, ja olet tervetullut käymään ja juttelemaan! Ole rohkea ja tule soittamaan ovikelloa. Keitetään vaikka kahvit.

Kutsun esitti TuKYn hallituksen viestintävastaava
Sanni Sirkiä