Anna kylteriäänen kuulua!

Kuntavaalien ennakkoäänestys alkoi keskiviikkona 17.10. Facebookin ilotulituksen – ja harmaan vaalimössön – perusteella tämä lieneekin jo kaikille valjennut. Miksi kukaan riskeeraa ihmissuhteensa syöttämällä heille vaalijorinoita fabon täydeltä ärsytykseen asti? Miksi ihmeessä joku tuntematon heppu on jakamassa kahvia kauppakorkeakoulun ovella ikuinen hymy huulillaan? Miksi ihmeessä jaksetaan vouhottaa?

Siksi, että kuntavaalit ovat äärimmäisen tärkeät meille kaikille, olit sitten menestyjä tai hieman vähemmän pärjännyt. Kuntavaaleissa vaikutetaan oikeasti.

Kunnat järjestävät valtaosan ihmisen elämänsä aikana käyttämistä peruspalveluista: päivähoidon, peruskoulutuksen, nuorisopalvelut, lukio- ja ammattikoulutuksen, julkisen liikenteen, kirjastopalvelut, liikuntapalvelut, terveydenhuollon, vanhustenhuollon ja niin edelleen. Vaikka opiskelijat ovatkin erilaisessa asemassa sen vuoksi, että kunnat eivät suoraan hallinnoi tai rahoita yliopistoja taikka YTHS:ä, on opiskelu kuitenkin loppujen lopuksi melko lyhyt jakso elämässä. 2016 kunnallisvaalien aikaan suurin osa TuKYnkin nykyisistä jäsenistä on valmistunut ja taas esimerkiksi kunnallisen terveydenhuollon piirissä tavalla tai toisella, vaikka terveydenhoitoaan yksityisillä vakuutuksilla täydentäisikin. Lisäksi jo opiskeluaikana kunnat järjestävät valtavan merkittäviä palveluita, kuten esimerkiksi kaupunkien sisäisen julkisen liikenteen ja opiskelija-asumisen monissa kunnissa – esimerkiksi Turussa TYS on kaupungin hallinnassa.

Kuntien verorasite on tuleville ekonomeille erittäin tärkeä seikka kunnallispolitiikassa. Kunnanvaltuustot päättävät kunnallisverosta, joka tuloista riippuen vastaa noin 30 – 60 prosenttia kokonaistuloverorasitteesta. Ekonomit työllistyvät korkeimpiin tuloluokkiin, joten kunnallisvero kohdistuu heihin kokonaisuudessaan – vähemmän tienaavat saavat erilaisia vähennyksiä. Kai haluat vaikuttaa siihen, ettei tulevia runsaasti maksamiasi veroeuroja käytetä Babylonin rattaiden pyörittämiseen – eli byrokratiaan – vaan oikeasti tärkeisiin asioihin?

Kunnallisvaaleissa on läsnä myös yksi aivan elintärkeä asia: sukupolvien välinen oikeudenmukaisuus. Kunnilla on yhteensä noin 6,5 miljardia euroa velkaa. Jokainen ymmärtää, että 60-vuotiaan ja 20-vuotiaan suhtautuminen velkataakkaan on hieman erilainen: eläkeiän lähestyessä saattaa olla suuri houkutus elellä velaksi ja ylläpitää valtavaa julkista palvelukoneistoa, koska joku muu potin joskus joutuu kuittaamaan. Nuorempana tietää, että velan kanssa joutuu elämään vuosikymmeniä, joten kalliisiin palveluihinkin suhtautuu hieman eri tavalla. Kunnallisvaaliehdokkaiden keski-ikä on 48 vuotta, ja valittujen tulee jälleen olemaan yli 50 vuotta. Kaikki vaalit ovat myös sukupolvikysymyksiä, joten pohdi asiaa myös tältä kannalta.

Äänestäminen on helppoa! Jos suoriuduit aikanaan pääsykokeista, pystyt varmasti käymään riipustamassa numeron äänestyslappuun. Jos uskot uskaltavasi tulevaisuudessa johtaa pankkia, markkinoida tikkareja tai suunnitella HR-strategiaa monikansalliselle yritykselle, uskallat varmasti myös asettua jonkun ehdokkaan taakse, hankkia hänelle ääniä ja tehdä omasta kotikunnastasi paremman paikan elää.

Päätöksenteon tueksi SEFE pitää yllä rekisteriä ekonomi- ja kylteriehdokkaista.

Hyvät naiset ja herrat, pojat ja tytöt, kylterit – antakaa kylteriäänenne kuulua! Luonnontieteiden talossa Yliopistonmäellä on ennakkoäänestyspiste, jonne ehtii vaikka luentojen välissä – vielä tänään.

-Ville Valkonen

KYllupin ensitiedot: Katso kohutulokset (ja kuva)!

Käytän tilaisuuteni hyväksi ja kommentoin pikaisen tutustumisen jälkeen Kyllupin saldoa, sillä sain mahdollisuuden tutustua aineistoon ennen muita! Mitä siitä nyt sitten jää käteen? Tätä kirjoittaessani vastausaikaa on jäljellä vain muutama tunti, joten alustavia yleistyksiä voi huoletta jo tehdä. Tarkemman raportoinnin, tutustumisen ja arpaonnen suosimien palkitsemisen aika tulee vähän myöhemmin, sillä nyt vuosijuhlaviikko vaatii 110%:n keskittymisen.

Vastauksia kyselyyn tuli yli 200, ja lukemaa voi pitää kohtalaisena. Ahkerimmin vastasivat puput, ja vastausaktiivisuus laski tasaisesti vuosikurssin kasvaessa. Eniten vastauksia tuli kansainvälisen liiketoiminnan ja laskentatoimen ja rahoituksen pääainelukijoilta. Mikään näistä ei ole järin yllättävää. Yksikään taloustieteiden kvantitatiivisten menetelmien tai taloussosiologian pääainelukija ei vaivautunut vastaamaan.

Itse yllätyin, että jäsenet antavat mieluiten palautetta paperisena kurssin päätyttyä. Monet nykyisistä opiskelijoista eivät tosin ole sähköistä palautejärjestelmää käyttänytkään, eikä sekään ollut täydellinen. On hienoa kuulla, että opiskelijat haluavat antaa palautetta paperisena, mutta toivottavasti jossain vaiheessa saadaan luotua jotain vielä parempaa ja helpompaa.

Rehellisyys on hieno ominaisuus ihmisessä. 90 vastaajalla laiskuus ja opiskelumotivaation puute hidastavat opintoja. Tämä lienee suunnilleen kaikilla luonnollista jossain vaiheessa opintoja, vaikka asia on toki (ainakin) pitkittyessään vakava. Muita merkittäviä opintoja hidastavia tekijöitä ovat opetus- ja tenttiaikataulut sekä työnteko. Toisaalta opinnot nopeutuvat kiinnostavien kurssien, hyvien luennoitsijoiden ja opetuksen sekä hyvien työmahdollisuuksien vanavedessä.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Hieman yli puolet vastaajista on toiminut Turun KY:ssa jossain tehtävässä. Valtaosa myös kokee toimintaan mukaan lähtemisen helpoksi. Avoimista vastauksista tosin huomaa, että puput nostavat ei-vastausten määrää siitä syystä, etteivät luonnollisesti ole vielä ehtineet mukaan. Toisaalta aktiiviset järjestötoimijat ovat varmasti vastanneet tähänkin kyselyyn muita ahkerammin. Jäsenille Turun KY merkitseen ennen kaikkea yhteenkuuluvuutta, bileitä edunvalvontaa ja ystäviä. Kuulostaa hyvältä, sanon minä! Riemastuttavaa on myös, että lähes 90% tuntee olevansa osa Turun KY:ta. Työtä on toki jäljellä tässäkin, mutta 100%:n ei tulla koskaan pääsemään. Tähän auttaisi varmasti se, että jäsenien vaikutusmahdollisuudet paranisivat, sillä 1/3 tuntee, ettei pysty vaikuttamaan yhdistyksen asioihin. Osa toki myöntää, ettei se edes kiinnosta.

Kyselyn avulla saimme myös selville, että Parkin alakerrassa on kuuma. Ältsin isot kiitokset kaikille vastaajille ja erinomaista vuosijuhlaviikkoa Turun KY:n jäsenille!

 

Jukka Kujala

 

Terveisiä Porista!

26.-27.9. Turun KY kävi Porissa filiaalivierailulla. Mukana olivat allekirjoittanut sekä viime vuoden hallituksen puheenjohtaja, nykyinen myyntipäällikkö Juho Harmaa. Sisarjärjestömme Porin Kylterit ry (PorKy) järjesti tuona keskiviikkona perinteisen Yrjönkadun Appron, satakunnan suurimman opiskelijatapahtuman. Seuraavana päivänä Turun KY ja PorKy pitivät yhteisen kokouksen, jossa käsiteltiin mm. järjestöjen välisen yhteistyön kehittämistä.

Pori? Filiaali? Sisarjärjestö?

Vuonna 1984 Turun kauppakorkeakoulun ja Tampereen teknillisen korkeakoulun yhteistyön tuloksena Poriin perustettiin Porin tutkimus- ja koulutuskeskus. Myöhemmin vuonna 1997 aloitettiin Porissa myös KTM-koulutus: Turun kauppakorkeakoulun Porin yksikkö, eli filiaalimme oli syntynyt. Nykyään Porin yksikkö tarjoaa opetusta kanditasosta jatko-opintoihin asti.

Porissa ei ole yliopistoa, vaan kaupungissa on yliopistokeskus.  Yliopistokeskuksen muodostavat Turun kauppakorkeakoulun lisäksi Aalto-yliopiston, Tampereen Teknillisen Yliopiston, Tampereen yliopiston ja Turun yliopiston muut yksiköt.

Turun kauppakorkeakoulun Porin yksikön opiskelijoita edustaa Porin Kylterit ry (PorKy).Vuoteen 2009 loppuun asti kestäneen ylioppilaskunta-aikana, PorKyn jäsenet olivat myös Turun KY:n jäseniä. Nykyään molemmilla paikkakunnilla on omat kylteriyhteisöt ja jäsenensä. Molemmat yhteisöt edustavat luonnollisesti Turun kauppakorkeakoulun opiskelijoita omilla paikkakunnillaan. Moni Porin yksikköä koskeva päätös tehdään kuitenkin Turussa – Tässä Turun KY:n vastuu yhteisestä edunvalvonnasta korostuu. Tämän vuoksi yhteistyö näiden kahden järjestön välillä on tärkeää.

Suosittelen lämpimästi osallistumista PorKyn tapahtumiin ja verkostoitumista Porin kyltereiden kanssa. Porissa elää pieni, mutta sitäkin tiiviimpi ja aktiivisempi yhteisö, jolla on todella hyvä meininki!

Lisätietoja Porin Kylterit ry:sta tästä

Jussi & Appropossu

 

-Jussi Heikkonen

Kirjoittaja on Turun KY:n hallituksen puheenjohtaja ja Porin ystävä.

Nälkä, koulu, työ – Mikä ihana tekosyy

Opiskelijaelämä voi joskus käydä rankaksi sekä fyysisesti että henkisesti. Sen lisäksi, että se tiukin kesäkunto alkaa kadota, niin joutuu sitä samaa rapistumista myös todistamaan peilistä. Tämän takia moni joutuu miettimään, että pitäisiköhän alkaa taas tehdä jotain? Mutta miten sitten aika riittää urheiluun, jos 3 kertaa viikossa on opiskelijarientoja?

Kysymys ei ole siitä mitä teet ne kolme päivää kun juot vaan siitä, mitä teet ne loput neljä päivää. Krapulassa treenaaminen ei tietenkään ole suositeltavaa. Kehityksen ja palautumisen kannalta treenin jälkeen ei kannattaisi nauttia alkoholia, mutta ainakin henkistä puolta se auttaa todella paljon. Jos treenaa neljänä päivänä viikossa ehtii hyvin saamaan itsensä kuntoon. Tämä on hyvä jakaa esimerkiksi kahteen aerobiseen ja kahteen lihaskuntoa kehittävään treeniin.

Selityksiä löytyy: ”Mutta sitten kun on koulujuttuja ja kaikkee muuta…”. Aika on aina järjestelykysymys, urheilun mahduttaminen aikatauluun voi vaatia uhrauksia, mutta se ei ole kenellekään mahdotonta. On helppo luistaa urheilusta, kun kehittää itselleen käsityksen, että enhän minä nyt kerkeä. Todellisuudessa asia on päinvastoin. Voit esimerkiksi herätä kaksi tuntia normaalia aikaisemmin, jotta ehdit urheilla. Toinen hyvä tapa on jättää tarkoituksella hypäreitä lukujärjestykseen.   Kun olet saanut hyvän rytmin urheiluun päälle, niin aikaa riittää aivan yhtä hyvin kaikkeen muuhunkin. Pitkään harrastettua lajiakaan ei kannata heittää hukkaan. Mene rohkeasti kyseisen lajin liiton sivuille ja katso sieltä, mistä Turusta löytyy seura, ja ota rohkeasti yhteyttä.

Kuinka sitten siitä mahdollisesti kertyneestä ylimääräisestä pääsee eroon? Kuten moni varmasti tietääkin, ei pelkällä urheilulla vielä saavuteta sitä unelmakroppaa. Ruokavalion täytyy tukea urheilua koko ajan.  Lähdetään liikkeelle vaikka painonpudotuksesta. Ensimmäinen ja kaikkein tärkein fakta painonpudotuksessa on se, että on jäätävä miinuskaloreille (kulutat enemmän energiaa kuin syöt). Jos tässä epäonnistuu, paino ei putoa, eivätkä kaiken maailman rasvanpolttajat, superdieetit, himourheilu tai vastaavat keinot auta. Urheilu ja tietyntyyppiset ruokavaliot tietysti auttavat tähän pyrkimykseen pääsemisessä.

Jos ajatellaan rasvanpolttoa (massakaudella ruokavalio on toki erilainen), niin olisi hyvä painottaa proteiineja ja rasvoja, sekä vähentää samalla selvästi hiilihydraatteja. Lihaksisto tarvitsee proteiinia kasvaakseen, mutta myös hiilihydraatteja palautuakseen, joten niitäkään ei saa unohtaa. Ei kannata alkaa karpata tosissaan sillä kaikki liian äärimmilleen viety on yleensä pahasta. Suosittelen siis proteiineihin painotettua ruokavaliota. Miksi sitten rasvoja syödään, jos kerran pitäisi polttaa rasvaa? Keho on opetettava käyttämään rasvaa hiilihydraattien sijasta polttoaineena, jotta lopulta voidaan polttaa rasvaa. Kannattaa keskittyä syömään ns. hyviä rasvoja.  Hyvä keino polttaa rasvaa on esimerkiksi HIIT. HIIT ei vie paljoa aikaa, eikä se polta samalla lihaksistoa samalla tavalla kuin pidemmät aerobiset harjoitteet. Urheilu aamuisin ennen aamupalaa on loistava tapa polttaa rasvaa, koska kehon hiilihydraattivarastot ovat tyhjät jolloin keho käyttää rasvaa polttoaineena. Lisätietoa HIIT:stä ao. linkistä.

http://musclenet.fi.customer.axxion.fi/hiit.php

Kaikkein vaikein asia urheilussa ja ruokavalion noudattamisessa on itsekuri. Heti kun päästät itsesi luovuttamaan, niin homma jää puolitiehen. Kun treenin jättää kerran väliin, jää se helposti toistekin tekemättä. Laihdutuksessa ja rasvanpoltossa ei ole helppoa tietä. Pahin vihollinen tässä projektissa tulee olemaan oma henkinen kanttisi, mutta sen voitettuasi se on myös paras ystäväsi. Kun tiedät olevasti kunnossa, ja tunnet sen kehossasi, on kaikki paljon helpompaa aamulla heräämisestä lähtien.

”The real workout starts when you want to give up”

Santeri Laine

Turun KY:n tutorointi- ja hyvinvointivastaava

Kirjoittaja on tehnyt comebackin kilpaurheiluun ryyppäämisen mystisestä maailmasta. Hän ei takaa vinkkiensä toimivuutta, vaikka onkin itse todennut niiden pätevän käytännössä.

Verkostoituminen, turhaako?

Lauantaina 22.9 Montussa vietettiin erään Turun KY:n alumnin syntymäpäiväjuhlaa. Paikalla oli 100 henkeä juhlimassa, ja heidän joukossaan oli myös muita vanhoja Turun kauppakorkeakoulun kasvatteja. Näiden valmistuneiden tiivis ja edelleen jatkuva yhteydenpito on suorastaan ihailtavaa ja saa ajattelemaan myös omaa tulevaisuutta valmistumisen jälkeen.

Aktiivisena TuKYläisenä toivon, että luomani ystävyyssuhteet olisivat vielä vanhempienikin iässä yhtä vahvoja kuin mitä Montussa lauantaina näin heidän ystävyytensä olevan. Monet ovat tulleet tänne opiskelemaan toiselta paikkakunnalta, ja suuri osa vanhoista ystävistä saattaa olla jo hieman vieraantuneita. Vanhat kiinnostuksenkohteet eivät välttämättä enää ole samoja kuin ennen. Varmasti myös vanhoista lapsuudenystävistä osa säilyy, mutta todennäköisesti pitkäaikaisimmat ystävät mekin saamme opiskelumme aikana. Siksi onkin tärkeää, että jokaisella olisi oma joukko erityisen läheisiä ystäviä kaverien lisäksi. Läheiset toimivat jokaisen turvaverkkona ja tukena niin elämän ala- kuin ylämäissäkin.

Kuva: Sanni Sirkiä

Erityisen hienoa minusta on nähdä, miten esimerkiksi omat vanhempani tapaavat edelleen opiskeluaikaisia kavereitaan vapaa-ajalla. Useimmat ystävät todennäköisesti saadaan oman opinahjon sisältä, ja näiden ystävien kanssa meillä todennäköisesti on myös eniten yhteistä, mikä entisestään vahvistaa ystävyyttä. Alasta riippumatta samanhenkiset ihmiset hakeutuvat toistensa seuraan ja laajentavat verkostojaan.

Verkostoituminen – jo kliseeksikin noussut sana, jota kauppakorkeakoulun opiskelijoille syötetään jo pupusta alkaen niin tutoreiden kuin muiden vanhempien opiskelijoiden toimesta. Verkostoitumisen hyödyt toki tulevat ilmi myöhemmin työelämään siirtyessä, mutta työaspektiakin tärkeämpää on elinikäisten ystävyyssuhteiden solmiminen. Opiskeluaikaiset ystävät näkevät toisensa niin puurtamassa kuin juhlimassakin, ja yhteiset kokemukset kasvattavat yhteenkuuluvuuden tunnetta lähes huomaamatta.

Vuosikurssista, pääaineesta, kansallisuudesta ja muista seikoista välittämättä kehotan kaikkia arvostamaan ystäviään sekä ylläpitämään kestäviä ystävyyssuhteita myös valmistumisen jälkeen. Netistä löytämäni mietelauseen sanoin: ”Hyvät ystävät ovat kuin hyvät rintaliivit. Vaikea löytää, mutta ne tukevat ja ovat aina sydäntä lähellä.”

Kuva: Anna Korkalainen

 

 

 

Henna Lunkka

Turun KY

Kulttuuri- ja perinnevastaava

 

 

Kirjoittaja on espoolainen, joka kuitenkin on menettänyt sydämensä Turulle ja toivoo viettävänsä vielä keski-ikäisenäkin juhlapäiviä opiskeluaikaisten ystäviensä kanssa.

 

Turun KY:n sielu, KY-Club

 

Turun KY:n oma klubi, tuttavallisemmin Monttu tai KY-Club, avattiin vanhan kauppakorkeakoulun tiloihin Aurakadulle 50-luvulla. Silloinen tila saatiin korkeakoululta ylioppilaskunnan käyttöön ilman korvausta. Se muutti nykyiselle paikalleen samalla, kun kauppakorkeakin muutti Rehtorinpellonkadulle.

Clubin kulta-aikaa elettiin 60-70-luvuilla, kun se oli käytännössä Turun ainoa yökerho. Ravintolaa pidettiin auki viikoittain torstaista lauantaihin Clubin järkkäritiimin voimin, ja lavalla nähtiin esiintymässä mm. Juice Leskinen sekä Jussi Raittinen,  ja jopa Hanoi Rockskin on vetänyt keikan Montussamme.  Jono ulottui parhaimmillaan ovelta jopa Rehtorinpellonkadun kulmille.

Vuosien saatossa, erityisesti Montun viimeisimmän remontin jäljiltä, KY-Club menetti paljon aiemmasta loistostaan, ja käyttö keskittyy nykyisin lähinnä Turun KY:n opiskelijabileiden sekä muutamien henkilökunnan juhlien järjestämiseen vuosittain. Kesän aikana on tehty paljon valmistelevaa työtä sen eteen, että Monttua saataisiin vietyä takaisin kultavuosilleen,  ja jotta se saisi osakseen ansaitsemaansa arvostusta.

Kuvista kiitos Sanni Sirkiälle

Turun KY hyväksyi viimeisimmässä yhdistyksen kokouksessaan viime viikolla lisäbudjetin Montun kehittämistä varten. Kuluvan syksyn sekä tulevan kevään aikana on tarkoitus saada KY-Club paremmaksi paikaksi juhlia ja järjestää juhlia. Muutamia käytännön esimerkkejä kehityskohdista joita harkitaan: uudet pressut seinien suojaksi, toinen siirrettävä baaritiski sekä lisää istumatilaa ja pöytiä.

Viime viikon Harkkasitsit

 

Loppuun vielä kiintiövetoomus: Monttua on tarkoitus alkaa viemään eteenpäin, ja juhlia järjestää useammin. Nyt on siis erityisen tärkeää, että siellä noudatetaan yhteisiä pelisääntöjä, jotta investoinnit eivät mene hukkaan, ja myös tulevat polvet pääsevät nauttimaan Turun vanhimmasta yökerhosta. Naapurirauhaa tulee myös kunnioittaa aina Montussa ollessa.

 

Avaan keskustelun aiheeseen liittyen. Myös muusta voi jutella.

 

Olli Tehikari

Turun KY:n kuntamestari

 

Kirjoittaja tykkää Montusta ja odottaa ensi SikaWappua koska silloin ei ole toivottavasti hommissa ensimmäistä kertaa opiskeluaikanaan.

P.S. Meillä on tunnelmaa, meillä on värivalot.