mennessä admin | tammi 24, 2016 | Kaikki Blogit, TuKY-blogi
Alppikanuunat ja Aallon kauppiksen KY-Ski suuntaavat perinteisesti joka vuosi jonnekin Euroopan alppikohteista. Viime vuonna reissu tehtiin Ranskan Alpeille ja tänä vuonna suunnaksi otettiin Itävallan Alpit Bad Gasteinissa.
Reissun suunnittelu alkoi hyvissä ajoin jo viime kesän puolella. Perinteisesti ilmoittautuminen on ollut syyskuussa ja itse reissu tammikuun puolessa välissä. Yllätyimme täysin reissun saamasta suosiosta tukyläisten keskuudessa – Alppikanuunoiden kiintiö täyttyi alle minuutissa! Reissuun lähdettiinkin lopulta yhdessä KY-Skin kanssa kanuunoiden reilulla ylivoimalla.
Matkaa oli ehditty jännittämään niin matkanjohtajien kuin itse matkailijoidenkin puolesta syyskuusta asti. 16. tammikuuta olikin aika suunnata kamat pakattuina Helsinki-Vantaalle ja matkata Salzburgin kautta Bad Gasteiniin. Kylpylöistään tunnettu alppikylä tarjosi vaihtoehtoja kaikentasoisille laskijoille; löytyi niin puuterista offaria, loivaa rinnettä kuin villiä afterskiitäkin! Myös hotellin sijainti oli mitä parhain – suoraan Bad Gasteinin kovimman menomestan naapurissa! Kylpylät puolestaan hoivasivat matkailijoita kun monojalkaa kolotti edellisen päivän afterski-tamppauksen jäljiltä.
Viikko hujahti ohi hurjaa vauhtia, sanotaanhan että aika menee nopeasti kun on mukkavaa. Säät suosivat ja suksi luisti, eikä haavereiltakaan vältytty – viikon aikana ehti matkailijoilta hajota niin olkapää, polvi kuin selkäkin.
Reissulta jäi käteen sekä laskut että nousut niin rinteessä kuin sen ulkopuolellakin, mutta ennen kaikkea huikeat uudet tuttavuudet. Tälläkään kertaa ei kaduttanut tippaakaan reissulle lähtö, sillä Alpit, ystävät ja aurinko ovat kertakaikkisen pettämätön yhdistelmä!
Tunnelmia reissulta voit löytää instagramista @alppikanuunat sekä #BreakingBadGastein -hashtagin takaa!
Kevään Lapin reissua odotellessa!
Anna Nukarinen
Viestintävastaava
Alppimatkan ’16 MJ
mennessä Taloustoimikunnan puheenjohtaja | tammi 18, 2016 | Kaikki Blogit, TuKY-blogi
Miten muka muiden peesaaminen valuu mun kassaan? Mitä käsinkosketeltavaa henkilökohtaista hyvää saan siitä, että osa palkastani siirretään vähäosaiselle. Onhan aina enemmän mulle enemmän mulle.
Äkkiseltään analysoituna tilanne voi markkinatalouteen uskovasta nuorukaisesta tältä vaikuttaa. Miten muka tulonsiirtojärjestelmä on perusteltavissa myös henkilökohtaisella hyödyllä?
Ihmiselle luontaisen empatian ja muiden itsestäänselvyyksien lisäksi on havaittavissa kaksi yhteiskuntamme perustana toimivaa pilaria. Mainittavat pilarit eivät tietenkään ole tyhjentävä lista tulonsiirtojen ja korkean verotuksen yhteiskunnallisista sekä henkilökohtaisista hyödyistä, mutta mainitsen mielestäni olennaisimmat.
Kansantalouden moottorina toimiva yksityinen kulutus laskisi ilman toimivaa tulonsiirtojärjestelmää. Ihan sama kuinka rikas olet, pystyt syömään vain N määrän perunoita ja todennäköisesti et kuitenkaan omista kuntosalikorttia kuin yhdelle kuntosalille. Kalliimpien ja luksustuotteiden kuluttaminen ei korvaa tätä alenevasta peruskuluttamisesta johtuvaa kulutusen vähenemistä. Kulutusmahdollisuuksien laajentaminen vähempiosaisille on perusteltavissa myös taloustieteellisesti alenevalla rajahyödyllä. Nälkää näkevän hyöty ensimmäisestä leipäpalasta on suurempi kuin henkilön joka syö jo jälkiruokaa.
Tärkein ja koko yhteiskuntamme, myös markkinatalouden, toimivuuden takaava verotukseen ja tulonsiirtojärjestelmään perustuva tukipilari on yhteiskuntarauha. Tulonsiirtojärjestelmällä on taattavissa kaikille ainakin jokseenkin elinkelpoiset olosuhteet, eikä suomessa todellisuudessa ihmisen tarvitse nähdä nälkää. Laajasti ajateltuna kaikki yhteiskunnallinen toiminta lamaantuu, tai ainakin häiriintyy huomattavasti yhteiskuntarauhan puutteesta.
Yhteiskuntarauhalla ja sillä, että yksityinen kulutus toimii, on mielestäni jokin arvo ja hyöty meille ihan henkilökohtasesti. Mielestäni se, että emme joudu rakentamaan korkeita aitoja kotiemme ympärille on jonkin arvoista. Mielestäni se, etten joudu näkemään kurjuutta kuten joidenkin valtioiden kaduilla päivittäin, on jonkin arvoista.
Mielestäni tämä arvo on korkeampi kuin verot jota maksan nyt, tai tulen maksamaan.
Tää on oikeesti ihan hyvä diili.
Juuso Mykkänen
Taloustoimikunnan puheenjohtaja
mennessä admin | tammi 10, 2016 | Kaikki Blogit, TuKY-blogi
Joulupöydän ruoat ovat unohtuneet jo, samoin kuin uutena vuotena juodut skumpat. TuKY-toiminnan kannalta viime vuodesta päällimmäisenä mieleen ovat jääneet ystävät. Ne ystävät, joista tuli mielettömän tärkeitä vuoden aikana, ja joille vielä nykyäänkin pystyy kertomaan aivan kaiken. Mielessä ovat myös ne ystävät, joita ei nähnyt läheskään niin usein kuin olisi halunnut nähdä. 2015 oli muistoineen takana ja 2016 haasteineen edessä. Joululoma tuli tarpeeseen.
Joululomalla itse sain energiaa uuden vuoden aloittamiseen ja pitkään kaivattua etäisyyttä asioihin. To do -listani sai uutta puhtia “Nesumuijamme” Iinan jakamasta Helsingin Sanomien artikkelista to do -listojen toimivuudesta (HS 1.12.2015). Pohdin listaani tarkemmin, minkä seurauksena kammottavalta tuntuneet ja suuret projektit pienenivät muotoon “Laita viestiä Lapille”, “Lähetä infomaili hallitukselle tulevista päivämääristä” ja “Muista soittaa Iskälle”. Seuraavaksi sijoitin tehtävät kalenteriini, joten ne oli tehtävä juuri tiettynä ajankohtana eikä tällainen laiskiainenkaan pystynyt luistamaan niistä. Mitä tästä kaikesta seurasi?
Olen nyt tammikuun kymmenenteen päivään mennessä tehnyt kaikki tammikuulle ajallisesti budjetoidut asiat, olen jutellut jo joulukuussa paljon enemmän niiden ystävieni kanssa, keitä haluaisin nähdä enemmän sekä olen alkuvuoden aikana treenannut enemmän kuin koko joulukuussa. Syksyltä sain viime vuoden syksyyn verrattuna yli puolet enemmän noppia. To do -lista ei vähene tekemällä vaan sinne kyllä ilmestyy uusia asioita, on vain itse pidettävä huolta omasta jaksamisesta. Energiaa itselläni on paljon enemmän ja tuntuu siltä, kuin pystyisin katsomaan tehtävälistaani hieman ulkopuolisesti, joten kaikesta ei tarvitse alkaa stressaamaan. Tekemättömien asioiden pohtiminen stressaa ja kuormittaa paljon enemmän kuin niiden tekemisen aloittaminen.
Helpommin sanottu kuin tehty? Totta, mutta päätä ettei “procrastination” ole osa sanavarastoasi keväällä. Älä aloita treenaamista juoksemalla maratonia vaan aloita ensimmäisellä kilometrillä iltalenkillä. Ikuinen optimisti sisälläni hymyilee onnellisena voittajana, kun taas sisäinen laiskiaiseni joutuu vain tyytymään hyvän häviäjän paikkaan.
Haastan jokaisen blogin lukeneen olemaan luovuttamatta ja tarttumaan härkää sarvista, oli kyseessä sitten y-kurssin suorittaminen, hallitusvuosi, treenitavoite tai mikä ikinä mieltäsi painaakaan!
Paula Peltomaa
Hallituksen puheenjohtaja
mennessä admin | joulu 21, 2015 | Kaikki Blogit, TuKY-blogi
En usko hetkeäkään olevani ainoa, joka kokee olevansa loman tarpeessa. Kuten viime vuosikin, niin tämäkin tuntui hujahtavan ohi aivan uskomattomalla vauhdilla. Syksy on ollut monille intensiivisen opiskelun aikaa, joillekin toisille uuteen opiskelupaikkakuntaan totuttautumista, toisille valmistumisen jälkeisen elämän aloittamista. Itselleni tämä syksy tarkoitti hallituksen puheenjohtajan tehtävien lisäksi viimeisten kandikurssien pakettiin rutistamista, jotta joulun kynnyksellä valmistuisin kauppatieteiden kandidaatiksi. Ah, kuinka olenkaan odottanut iltoja, jolloin ei tarvitse laittaa seuraavaksi aamuksi herätyskelloa soimaan!
Vielä on toki viimeisiä puheenjohtajan hommia, jotka jäivät työntäyteisen syksyn aikatauluexceleiden jakojäännöksenä joululomalle. Kaksi vuotta Turun KY:n hallituksessa alkaa olla takanapäin. Paljon on ehtinyt tapahtua näiden vuosien aikana ja paljon olemme sekä Turun KY:n vuoden 2014 että 2015 hallitusten kanssa saaneet aikaan. Varsinkin vuosi 2015 on ollut täynnä yhtä sun toista projektia, joista voimme olla ylpeitä ja jotka tulevat näkymään Turun KY:n toiminnassa vielä vuosien päästä. Vuoden 2015 aikana Turun KY:ssä on tapahtunut muun muassa seuraavaa:
- Legioona Oy myytiin
- Toteutimme 65. juhlavuoden
- Sähköinen historiikki tuotettiin
- 65. juhlavuosimatrikkeli toteutettiin
- Turun KY:n nettisivut uudistettiin
- KY-Dealing Oy toteutti brändiuudistuksen ja vaihtoi samalla nimeä Profea Oy:ksi
- TuKY-lista sai edustajistovaaleissa 8 paikkaa (suurin yksittäinen ryhmä TYYn edarissa).
Listauksessa ei ole kaikkia projekteja ja saavutuksia, jotka ovat tänä vuonna rytmittäneet Turun KY:n toimijoiden ja kaikkien jäsenten arkea. Listasta saa hieman osviittaa siitä, mitä kaikkea yksi vuosi voi pitää sisällään.
Tahdon omasta ja koko Turun KY:n puolesta kiittää kaikkia toimijoita, jotka ovat jälleen antaneet valtavan panoksen yhdistyksemme eteen tänä vuonna. On aivan upeaa nähdä, kuinka paljon ihmiset ovat valmiita tekemään vapaaehtoisesti töitä sen eteen, että meillä kaikilla olisi helpompi, riemukkaampi ja ikimuistoisempi opiskelijaelämä.
Niin vuoden viimeiset tentit kuin tapahtumatkin on nyt taputeltu, joten rakas TuKYläinen, nyt saa levätä. Akkujen latailu on erittäin suotavaa, sillä heti alkuvuodesta ollaankin opiskelujen ohella jo kesätyö- ja vaihtohakurumbassa. Huomenna 22.12. on talvipäivän seisaus, eli vuoden lyhin päivä: sen jälkeen päivät taas pikkuhiljaa pitenevät, eikä aikaakaan, kun pääsemme jälleen nauttimaan auringosta ja vuoden 2016 antimista.
Ihanaa joulun aikaa ja supermahtavaa uutta vuotta 2016 toivottelee
Laura Vähäsaari
Turun KY:n hallituksen puheenjohtaja 2015
mennessä Kulttuurivastaava | joulu 14, 2015 | Kaikki Blogit, TuKY-blogi
”Parkin lenkki – porukassa juokseminen, toisten tsemppaaminen ja ehkä myös uusiin tyyppeihin tutustuminen kuulostaa hauskalta. Mutta olen aina ollut todella hidas juoksemaan, en kuitenkaan pysyisi tahdissa mukana. Hävettää, enkä uskalla lähteä, vaikka kaikki sanovat ettei sillä ole mitään väliä, juostaan hitaimman tahtiin.
Kaverit houkuttelevat viikosta toiseen tyttösäbävuorolle, mutta pelottaa, etten osu palloon, lyön vahingossa mailalla itseäni päähän tai kompastun omiin jalkoihini.
Salillekin pitäisi lähteä, mutta toisaalta odottamassa olisi kasa kouluhommia, tenttiviikkokin on tulossa, ulkona on kylmä ja sataa, takana ovat huonosti nukutut yöunet ja kotityötkin pitäisi hoitaa. Ehkä parempi jäädä kuitenkin kotiin ja yrittää huomenna uudestaan.”
Veikkaan, etten ole ainoa, jolle yllä mainitut tilanteet ovat tuttuja.
Miksi niin yksinkertainen asia kuin liikunnan harrastaminen sitten tuntuu usein niin hankalalta? Miksi ketään muuta kiinnostaisi, kuinka kovaa jaksat juosta tai jos sekoat askeleissa kesken jumppatunnin? Lähtökohtaisesti kaikkihan ovat tulleet liikkumaan itsensä takia, hakemaan itselle sitä hyvää fiilistä.
Syitä liikkumattomuudelle on useita. ”En jaksa, en ehdi, en osaa, en kehtaa, en uskalla” ovat ainakin omalla kohdallani käytettyjä selityksiä. Vaikka omasta harrastushistoriastani löytyy myös useita liikuntaharrastuksia, en ole harrastusten lopettamisen jälkeen onnistunut muodostamaan urheilemisesta itselleni säännöllistä ja pysyvää rutiinia kuin korkeintaan puoleksi vuodeksi kerrallaan. Sen jälkeen aina on tullut jotain ”kiireellisempää”, kuten opiskelut, työt tai vaikkapa hallitusvuosi, joka on kiilannut liikkumisen edelle ja katkaissut rutiinin. Kun liikunta ei ole itsestään selvä rutiini, jolloin luonnollisesti itsensä motivoiminen liikkeelle on myös huomattavasti hankalampaa.
Kliseistä, mutta totta: motivaatio liikuntaan on paras, kun liikkuu tavalla, josta aidosti pitää.
Ainakin itselleni paras tapa tähän on liikkua ryhmässä. Siksi tuntuukin niin tyhmältä, miksi kävin monta vuotta lähinnä yksin lenkkeilemässä ja treenaamassa salilla, enkä esimerkiksi ryhmäliikuntatunneilla. Saan muista liikkujista motivaatiota tsempata itsekin vielä vähän lisää, ja kun joku kertoo kokoajan mitä seuraavaksi tapahtuu, tarvitsee itse keskittyä vain tekemiseen. Kuitenkin jostakin oudosta syystä päässäni oli pitkään kieroutunut ajatus siitä, että jumpat ovat jotenkin ”huonompaa” liikuntaa kuin salitreeni ja että jokaisen treenin on oltava överiraskas hikirääkki, jossa vedetään itsestä kaikki mahdollinen irti. Ei siis ihme, että liikunnattomat kaudet ovat pahimmillaan venyneet useiden kuukausien pituisiksi ja etenkin kiireisinä aikoina, kun elämässä on paljon muutakin ajateltavaa, liikkuminen on tuntunut enemmänkin suorittamiselta ja taakalta, kuin mielekkäältä tekemiseltä.
Viime aikoina olen kyseenalaistanut omia liikuntatottumuksiani aivan uudella tavalla. Kaikille muille samassa tilanteessa painiskeleville suosittelen samaa. Vaikka se itsestäänselvyydeltä kuulostaakin, olen vasta nyt sisäistämässä, ettei peruskuntoilijan todellakaan tarvitse ottaa liikkumista liian tosissaan. Rauhallinen kävelylenkki, venyttelytunti tai vaikka se, että valitsee portaat hissin sijaan, ovat yhtä lailla hyviä liikuntamuotoja, kuin oksennus kurkussa vedetty tappotreenikin. Molempia on hyvä tehdä sopivissa määrin. Toki toisinaan on tärkeää kokeilla omia rajoja ja mennä mukavuusalueen ulkopuolelle, jotta voisi kehittyä.
Tärkeintä on kuitenkin, että ylipäätään yrittää. Kevytkin liikunta on aina parempi, kuin täysi liikkumattomuus.
mennessä Vapaa-ajan vastaava | joulu 6, 2015 | Kaikki Blogit, TuKY-blogi, Ulkkis
Tämä kirjoitus on osoitettu kaikille tuleville ja hallitushommansa jo lopettaneille Ulkkislaisille, mutta ennen kaikkea teille kaikille Ulkkiksen seurassa viihtyneille juhlijoille. Jälleen on yksi onnistunut vuosi Ulkkiksen historiassa taputeltu. Tänä vuonna painopisteinämme on ollut tapahtumatuotannon kehittäminen yhä ammattimaisempaan suuntaan, poikkitieteellisyys, ja viestintä. Seuraaville vuosille yksi järkevä kehityskohde on varmasti jaostolaisten ja vapaa-ajan vastaavan työkuorman vähentäminen. Ulkkiksen projektimainen luonne on jo lähtökohtaisesti raskas, sillä tietyt tapahtumat on vain järjestettävä, eikä asioita voi yksinkertaisesti jättää tekemättä. Yksi vastaus olisi toimivan Ulkkis-aktiiviporukan kokoaminen avuksi, ainakin osaan tapahtumista. Toivottavasti tapahtumat kehittyvät vastaisuudessakin, joitakin uskalletaan uudistaa ja joidenkin tarpeellisuutta uskalletaan miettiä jopa kokonaan uudestaan. Toivottavasti myös poikkitieteelliset suhteet lämpenevät edelleen, ja hallitusta, erityisesti varapuheenjohtajaa voimautetaan entisestään.
TuKYn jokaisella jaostolla on oma, tärkeä paikkansa. Niin uskomattomalta kuin se kuulostaakin, tämä pätee myös Ulkkikseen. Ulkkis on se osa Turun KY:tä, jonka löytävät aktiivisten kuntalaisten lisäksi niin muita tieteitä opiskelevat, kuin ne vähemmän aktiiviset kylteritkin, joita ällöttää monesti vapaaehtoistoiminnalle tyypillinen mehustelu ja sisäpiirimäisyys. Ulkkis ei ole fanien ja mehustelijoiden, vaan meidän kaikkien. Ulkkis on se kaveri, joka ei jaa mielipiteitä, eikä valikoi keitä kotibileisiinsä kutsuu. Ulkkis on se kaveriporukan liima, joka saa jokaisen tieteenalasta ja kiinnostuksen kohteista riippumatta saman pöydän ääreen.
Ulkkis on toisaalta Ocean’s elevenin viimeisen päälle ammattimainen Mr. Ocean itse, toisaalta halvan aikuisviihde-elokuvan tähti. Toisaalta Ulkkis on American Pien räävitön Stifler, toisaalta LOTR:n säheltävä Merry&Pippin-kombo. Ulkkis on se sekopää, joka on viimeisenä pystyssä ja mystisesti heiluu vielä seuraavanakin päivänä. Ulkkis on se kaveri, josta vanhemmat varoittivat, jonka kanssa juhliminen on aina epätodellisen legendaarista, mutta jota ei paria päivää pidempään jaksa kerrallaan katsoa. Muistakaa Arvon Juhlijat ottaa opiskeluajasta kaikki irti. Muistakaa juhlia Ulkkiksen levottomassa seurassa, mutta muistakaa myös joskus mennä kotiin ja hengittää välillä!
Ulkkis kun ei aina sekoiluiltaan itse ehdi, niin kiitän hänen puolestaan kaikkia Ulkkiksen hallituksia. Kiitos kuuluu myös teille TuKYn hallituksille, jotka olette antaneet lapsemme rellestää ja ymmärtäneet tätä apinaa, joka on helppoa myös ymmärtää väärin. Erityskiitos teille, Hyvä Juhlakansa, että vuodesta toiseen viihdytte Ulkkiksen seurassa. Kaksi vuotta tämän kaverin kanssa tiiviisti eläneenä on myös minun aikani kiittää ja kuitata. Pitäkää seuraavat hallitukset ja vapaa-ajan vastaavat meidän Ulkkiksestamme huolta. Katsokaa, että hän löytää kodin sijaan bileistä seuraaviin, ja sieltä seuraaviin!
Samuli Salo
Vapaa-ajan vastaava
vapaa-aika@tuky.fi
