mennessä Sosiaalipoliittinen vastaava | tammi 26, 2014 | Kaikki Blogit, TuKY-blogi
Suosi julkista liikennettä. Kierrätä. Syö kasvisruokaa.
Ohjeita tuntuu tulevan joka tuutista ja koko ajan lähes kyllästymiseen asti. Miksi? Ei siksi, että se olisi ympäristöaktivistien propagandaa tai yksilön vapautta ja päätösvaltaa häiritsevää vihreän manifestin julistusta, vaan siksi, että ympäristöystävällisyys koskettaa meitä jokaista.
Yle uutisoi vuoden alussa, että ilmakehän otsonikerros on toipumassa. Sinivihreällä Telluksellamme tallustelevat kaksijalkaiset ovat näköjään sittenkin ottaneet ekologisuuden tosissaan. Ainakin osittain. Nyt kun tähän asti biojätteet ovat hyvin aikaa vievän operaation – lajittelun – johdosta suurin piirtein lähes aina joskus silloin tällöin ihan oikeasti menneet sekajäteastian sijaan oikeaan osoitteeseen, niin on vihdoin lupa taas jättää lajittelematta. Huokaistaan kaikki yhteen ääneen helpotuksesta. Niinhän se Yle uutisoi, ei ole enää syytä huoleen, maailma ei kaipaa enää pelastusta. Kierrättäminen on turhaa, puoliksi syödyt makkarat kelpaavat varmasti kaatopaikan nälkäisille rotille. Ostan supernopean auton ja huristan sillä huomisesta lähtien kouluun, vaikka matkan taittaisi todennäköisesti vikkelämmin jalkaisin tai pyörällä aamuruuhkista johtuen. Mutta ihan vain siksi, koska voin. Ekoteko on jo tehty. Vihreä planeetta säilyy ilman minunkin panostustani ja jälkeläiseni saavat sittenkin nauttia puhtaasta ilmasta, vedestä ja luonnosta.
Mutta ennen kuin otetaan ilo irti tästä otsonikerroksen tilan parantumisesta, voisin esittää muutaman kysymyksen. Voiko ihminen koskaan olla tarpeeksi ekologinen? Onko järkeä kierrättää, jos kukaan muu ei sitä tee? Miksen voisi pitää valoja päällä makuuhuoneessa, kun kirjoitan tätä blogia asuntoni keittiössä? Sitä paitsi aamuisin on mukavaa siirtyä peiton alta puoleksi tunniksi kuumaan suihkuun. Siinä veden loristessa herää päivään helpommin. Ja eikö se nyt ole ihan sama, jos muutama muovikääre eksyy biojäteastiaan.
Hyvät ihmiset, aloitan nyt hartaan saarnani, sillä ekologisuus on ollut koko pienen ikäni ja tulee tulevaisuudessakin olemaan minulle henkilökohtaisesti tärkeä asia. Varautukaa ärsyyntymään, pyörittelemään silmiänne ja puhisemaan itseksenne ruutunne ääressä. Luvassa on vihreää tykitystä.
Äitini on aina opettanut minua ja sisaruksiani lajittelemaan lasit, metallit, biojätteen ja pahvit eri astioihin. Kierrätyksestä on tullut minulle tapa ja siksi esimerkiksi Parkin puutteelliset kierrätysmahdollisuudet häiritsevät minua suuresti. Parkin kierrätysjärjestelmä poistettiin käytöstä toimimattomuutensa vuoksi – vaikka tarjottiin lajittelumahdollisuutta, sitä ei osattu käyttää oikein. Jäsenistömme on lähes 2000 henkinen ja vaikka kaikki eivät käytäkään Parkkia, kierrättämättömyytemme on jo vakavammalla tasolla kuin yhden jäsenen kaiken-voi-laittaa-sekajätteeseen-mentaliteetin aiheuttama ympäristöhaitta. On totta, ettei kukaan voi tehdä muutosta yksin, mutta mitä jos kyse on kahdesta tuhannesta?
Olen myös huomannut Turun kauppakorkeakoulussa järjettömän paperinkulutuksen. En puhu pelkästä tulostuspaperista, vaan myös käsipaperista. Kenenkään kädet eivät ole niin valtavat, etteikö yksi – tai no, joissain tapauksissa kaksi – paperia riittäisi kuivaamiseen. Koulumme printterit ovat myös hyvin ahkerassa käytössä. Osaathan printata useamman sivun yhdelle A4-arkille ja tiesithän, että molemmille puolille arkkia on mahdollista tulostaa? Välillä luennoilla törmää professorin tulostamiin havainnollistaviin diagrammeihin, jotka olisi aivan yhtä hyvin voinut näyttää yhdellä PowerPoint-slidella tai ladata Moodleen.
Kuinka saisimme koulustamme ympäristöystävällisemmän? Liikkeen tulee lähteä meistä opiskelijoista kuin myös koulumme henkilökunnasta. Oman asenteemme muuttaminen ekologisuutta kohtaan on ensi askel suuremman haasteen selättämisessä. Kulutustottumuksien muuttaminen on meistä kiinni. Ekonomin ei tarvitse kasvaa muottiin, jonka mukaan maksimaalinen kulutus on tärkein saavuteltava asia. Vaikka dollaritkin ovat vihreitä, hyvinvointi ei synny pelkästään materiaa haalimalla; ympäristön tuhoaminen ei voi olla hyvinvointiyhteiskuntamme perustana. Toivonkin teiltä, jotka ette vihreän tykityksen alkaessa lopettaneet tämän kirjoituksen lukemista, että pohtisitte ja kertoisitte, mikä Turun kauppakorkeakoulussa on vikana ekologisesta näkökulmasta katsottuna. Mitä voitaisiin parantaa?
Perun siis sanani. Maailma kaipaa edelleen pelastusta ja ekoteko on jotain pysyvämpää ja jatkuvampaa kuin kirpparilöytö H&M:n alelaarin aarteen sijaan. Meistä jokainen varmasti toivoo, että omat lapsemme saavat nauttia samoista luonnon tarjoamista resursseista kuin mekin olemme saaneet. Otetaan siis itseämme niskasta kiinni yhteisen hyvän vuoksi. Ihan siksi koska voimme.
Laura Vähäsaari, Turun KY:n hyvinvointi- ja tutorointivastaava
mennessä Kuntamestari | tammi 26, 2014 | news
Parkkiryhmän täydennyshaku kantoi hedelmää, ja riveihin valikoitui neljä uutta jäsentä. Nyt he esittelevät itsensä lyhyesti:
Joakim Pihlajamaa
Toisen vuosikurssin laskentatoimen opiskelija, joka jääkiekko- ja motocrossharrastustensa lisäksi vaikuttaa myös Kulttiksessa. Toivoisi omistavansa Harvey Specterin vaatekaapin, Dave Grohlin lauluäänen sekä 50 kiloa nallekarkkeja.
Maija Uoti
Moikka! Olen 21-vuotias, Raision lammaslaidunten kupeessa kasvanut ja Porin yksiköstä kv-linjalle Turkuun vaihtanut toisen vuosikurssin opiskelija. Uskon, että Parkkiryhmä tuo vastapainoa Ulkoasiainjaoston hommille.
Elina Rauhala
Hellurei! Olen ensimmäisen vuoden opiskelija, turkulaistunut stadilainen. Parkki on jo nyt tullut tutuksi ja NESUn myötä varmasti entistä enemmän tulee Parkin lattioita kulutettua ja tiedä vaikka päätyisin Parkin omaksi Ulla Taalasmaaksi. Ensimmäisen vuoden opiskelijana pääainetta ei vielä ole, mutta ehkä Parkki antaa elämälle suuntaa. Innokkaasti tätä vuotta odottaen, on mahtavaa päästä mukaan Parkkiryhmään hoitamaan yhteistä kotiamme!
Jutta Ruotsalainen
Moikka! Olen Jutta, Ulkkiksen uusi Monttu- ja Parkkivastaava ja ensimmäisen vuoden opiskelija. Tuplabookkaus Parkkiasiantuntijana tekee Parkista epäilemättä toisen kodin tänä vuonna. Parkin kunnossapito tulee olemaan varmasti hyvä vaihtoehto salille ja lenkkeillylle, ja myös ehkä parille laskiksen luennolle. Eikä ainakaan jää Ulkkiksen jäljiltä Parkin lattia tahmaiseksi. Cheers, nähdään Parkilla!
Arttu Tuuppa
Turun KY:n Kuntamestari
mennessä admin | tammi 20, 2014 | Kaikki Blogit, TuKY-blogi
Kurssipalautelomake on varmasti jokaiselle meistä enemmän kuin tuttu paperi. Lähes aina se täytetään ja palautetaan tenttitilaisuudessa, mutta onko se paras mahdollinen paikka ja aika palautteelle? Tenttitilanteessa opiskelija antaa palautteen euforisessa tai maanisdepressiivisessä tilanteessa, riippuen omasta onnistumisestaan tentissä. Onko se silloin totuudenmukaisinta? Kaiken lisäksi tentin jälkeen opiskelija on usein enemmän tai vähemmän puhki, jolloin laatu kärsii, kun keskittymiskyky ei enää tahdo riittää.
MERCAtalksissa on avattu keskustelua palautteenannon ongelmista ja koulun käytävillä olen myös usein törmännyt aiheeseen. Usein ihmetellään mitä palautelomakkeille tehdään ja luetaanko niitä, kun ne on jätetty. Palautteenantaminen pitäisi tehdä näkyvämmäksi ja avoimemmaksi sekä mahdollisimman helpoksi. Voisiko sen tehdä esimerkiksi sähköisesti? Eräs hyvä keino, joka on jo osalla käytössä, on palautteenkeruu kurssin puolivälissä. Tulokset käsitellään ja niihin reagoidaan välittömästi, jolloin muutoksia voidaan tehdä vielä loppukurssin ajaksi. Lisäksi ainakin Yhdysvalloissa on jo käytössä erilaisia vaihtoehtoisia järjestelmiä. Entä jos näistä kerättäisiin meille sopivimmat ratkaisut ja kehitettäsiin juuri meidän tarpeisiin sopiva kokonaisuus?
Palautteen tulisi olla vastavuoroista: myös luennoitsijat voisivat antaa palautetta opiskelijoille. Ehkä tärkein ominaisuus olisi ns. ”palautteen palaute”: kun palautetta annetaan, siihen reagoitaisiin ja vastattaisiin – mitä nopeammin ja avoimemmin sen parempi. Entä jos kehitettäisiin jonkinlainen järjestelmä, jossa hyvästä palautteesta luennoitsija tai laitos voitaisiin palkita sopivalla tavalla? Tämä toimisi porkkanana kurssien kehittämiseen ja sitä kautta paremmiksi kursseiksi. Viimeisimpänä on hyvä muistuttaa palautteen laadusta. Hyvä palaute on aina perustelua ja asiallisesti ilmaistua, jolloin sitä voidaan helpoiten työstää ja saadaan aikaan parempia tuloksia!
Tällä hetkellä palautteenantokanavia on varsin vähän, niistä ei juuri ole viestitty ja avoimuudessa olisi kehittämisen varaa. Palautelomakkeen lisäksi on olemassa myös Turun KY:n oma palautejärjestelmä, jossa jätetty palaute ohjautuu suoraan ainejärjestön koulutuspoliittiselle vastaavalle, joka pystyy niitä hyötykäyttämään käydessään tapaamassa laitoksien henkilökuntaa. Turun KY:n hallituksen agendassa onkin tänä vuonna mm. erilaisten palautteenantoratkaisujen pohtiminen ja niistä keskusteleminen yhdessä kauppakorkeakoulun kanssa.
Ann-Sofie Leimu
Turun KY:n hallituksen puheenjohtaja
mennessä admin | tammi 12, 2014 | Kaikki Blogit, TuKY-blogi
Vuosi vaihtui reilu viikko sitten ja Turun KY:n uuden hallituksen toimikausi alkoi virallisesti. Uskaltaisin väittää, että jokaisen uuden hallituksen jäsenen olo on nyt ensimmäisen viikon jälkeen väsynyt, mutta erittäin onnellinen. Moni meistä on tehnyt 16-tuntisia päiviä, kun on vielä paljon opeteltavaa niin oman sektorin asioiden kuin henkilökohtaisen ajankäytön suhteen. Onneksi olemmekin täällä oppimassa.
Olemme jo viikon aikana ehtineet mm. viettää yhteistyöiltaa Merkantila Klubbenin uuden hallituksen kanssa, kouluttaa ja suunnitella toiminnansuunnittelupäivän merkeissä sekä pitää ensimmäisen virallisen kokouksemme, joka kaikkien yllätykseksi saatiin nuijituksi läpi reilussa kahdessa tunnissa.
Samalla ennen ja jälkeen kokoustamme näpsimme viralliset valokuvat itsestämme edustuksellisia tarkoitusperiä varten. Ja kun sain hallituksen viralliselta paparazzilta Lauralta osan kuvista tänään, pysähdyin hetkeksi katsomaan allaolevaa kuvaa, kun tajusin, kuinka tärkeiksi nämä ihmiset ovat minulle tulleet jo hyvin lyhyessä ajassa.
Turun KY:n hallitus 2014
Kun katson tätä porukkaa, tunnen suunnatonta odotusta ja innostusta tulevaa vuotta kohtaan. En vaihtaisi ketään pois mistään hinnasta. Jo nyt viime vuoden lopun perehdytyksien ja koulutuksien sekä tämän vuoden ensimmäisen viikon aikana meistä on ehtinyt muodostua tiivis porukka, kuin toinen perhe, jonka kanssa jakaa niin omat ilot kuin surutkin, onnistumiset ja pettymiset.
Ja meidän tehtävämme tänä vuonna on tehdä teidän, jäsenistön, opiskeluajasta parasta mahdollista. Siinäpä tavoitetta kerrakseen, mutta en epäile hetkeäkään ettemmekö pystyisi siihen.
Lopuksi erään kuuluisan mäkikotkan sanoja lainatakseni: Elämä on ihmisen parasta aikaa. Ja kaiken kuulemani perusteella hallitusvuosi opiskeluajan. Bring it on!
P.S. Älä epäröi tulla nykäisemään meitä hihasta, jos on mitä tahansa asiaa.
Riku Hietarinta
Turun KY:n viestintävastaava 2014
