mennessä Koulutuspoliittinen vastaava | loka 6, 2013 | Kaikki Blogit, TuKY-blogi, Yleinen
Opiskelet kauppakorkeakoulussa, mutta oletko ikinä tullut ajatelleeksi, mitä kaikkea muuta korkeakoulussasi tapahtuu kurssien aikatauluja ja tenttejä syvemmällä? Jossain joku päättää varmasti, miksi sinun pitää lukea juuri tietyt kurssit osana tutkintoasi ja miksi jossain kurssilla on käytössä vaikkapa joku tietty harjoitustyö. Nämä, ja monta muuta asiaa, tapahtuvat yleensä valitettavan piilossa jokapäiväisen opiskelijan arjesta, mutta silti päätökset näistäkin tehdään kummasti aina jossain. Päätökset kaikesta opetuksesta tehdään aina yhteistyössä opiskelijoiden kanssa, ja jotkut aina ovat sanomassa opiskelijoiden mielipiteen kursseja ja tutkintorakennetta kehitettäessä. Miksi tämä on ajankohtaista kertoa nyt, niin juurikin siksi, että tällä hetkellä on auki haku yliopiston päätöksentekoelimien opiskelijapaikoille. Lue eteenpäin, niin selitän tarkemmin asiasta.
Opiskelijaedustus pähkinänkuoressa
Yliopistoissa pitää olla lain mukaan ns. kolmikantaedustus ainakin kolmessa hallintoelimessä, jotka ovat yliopistokollegio (ns. ”yliopiston eduskunta”), yliopiston hallitus ja tiedekuntien ja/tai niihin rinnastettavien yksikköjen johtokunnat. Tämä kolmikanta tarkoittaa lyhyesti sitä, että päätöksentekoelimissä pitää olla kolmasosa professoreita, kolmasosa muuta henkilökuntaa ja kolmasosa opiskelijoita. Opiskelijoita, jotka edustavat kaikkia muita opiskelijoita, ja sanovat kaikkien muiden opiskelijoiden mielipiteen korkeakoulun opetuksen suunnittelussa ja muissa asioissa näissä edellämainituissa toimielimissä, sanotaan hallopedeiksi (HallOpEd = hallinnon opiskelijaedustaja).
Hallopedit ovat tuiki tavallisia opiskelijoita eri opintojensa vaiheilta ja eri puolilta niin tieteenaloilta kuin pääaineistakin. He toimivat yhteistyössä muiden opiskelijoiden, muiden hallopedien, yliopiston henkilökunnan, Turun KY:n ja ylioppilaskunta TYYn kanssa. He perehtyvät päätettäviksi tuleviin materiaaleihin, kysyvät mielipidettä asioista, kokoustavat ja välittävät opiskelijoiden mielipiteen hallintoon päin. Eli edustavat juuri sinua ja minua kaikkialla. Keskimäärin hallopedit kokoustavat n. kerran kuussa (riippuen kuitenkin toimielimestä) suurin piirtein kahden tunnin kokouksen, jossa on osallisena henkilökuntaa ja professoreita. Ennen kokousta he ovat kuitenkin perehtyneet keskenään tulevan kokouksen materiaaleihin ja keskustelleet näistä, sekä kysyneet tarvittaessa lisätietoa ylioppilaskunta TYYltä tai KY:n toimijoilta. Esimerkkinä voidaan sanoa vaikkapa viime keväällä esillä ollut KTK-tutkinnon uudistamisprosessin aloittaminen, jossa opiskelijaedustajat keskustelivat kauppakorkeakoulun eri elimissä hyvinkin paljon. Aikaa hallopeditoiminta vie keskimäärin siis muutamia tunteja kuukaudessa minimissään, mutta tarkemmin perehtyessään hyvin monipuolisiin asioihin saa kyllä kulumaan tarvittaessa aikaa hyvinkin paljon.
Mitä halloped-toiminnasta saa?
Kokemusta, kontakteja, ihmissuhdetaitoja, vaikutusmahdollisuuksia eikä vähäisimpänä, myös mahdollisuus suorittaa opintopisteitä tenttimällä ns. halloped-tentin.
Hallopedinä toimiessaan tärkeimpänä on sanoa opiskelijoiden mielipide ja tuoda opiskelijoiden kannat esille korkeakoulun hallinnossa. Mielipidettä kysytään useimmiten, mutta vaikkei sitä kysyttäisi, niin sen esille tuominen on todella tärkeää, vaikka se olisikin vastoin yleistä konsensusta keskustelussa. Työelämässä on todella tärkeää osata kokouskäytäntöjä, ja hallopedina toimiminen antaa tähän erinomaisen näköalapaikan oppia myös näitä taitoja. Vaikuttaminen ei myöskään ole taito, jota tarvitsevat pelkästään poliitikot, vaan työpaikoilla ja elämän muillakin osa-alueilla tarvitaan toisiin ihmisiin vaikuttamisen taitoja hyvinkin paljon. Hallopedina toimittuaan tietyn ajan on myös mahdollista hakea opintopisteitä suorittamalla ns. halloped-tentti, joka kulkee myös kurssinimellä SV12. Lue tästä lisää!
Miten mukaan?
Hakuaika seuraavalle kahden vuoden toimikaudelle hallintoelimiin (1.1.2014-31.12.2015) on vielä käynnissä maanantaihin 14.10. klo 16 asti. Turun yliopiston ylioppilaskunta (TYY) valitsee hakuajan päätyttyä hallopedit seuraavalle kahden vuoden toimikaudelle. Hakukuulutukset ja ohjeet löytyvät TYYn sivuilta:
Yliopistokollegio
Yliopiston hallitus
Kauppakorkeakoulun johtokunta
Kysy lisää minulta tai joltain kauppakorkeakoulun nykyisen johtokunnan opiskelijajäseneltä. Valaisemme mielellämme opiskelijaedustamisen eri puolista.
Homma on melkoisen mielenkiintoista ja näköalapaikka ison tason päätöksiin, jotka kuitenkin koskettavat meitä jokaista, jotka täällä opiskelevat. Ja mikä parasta: siinä löytää aina jotain uutta joka kerta – nimittäin yhä kasvavan kiinnostuksen kehittää asioita eteenpäin.
Jarkko Louhelainen
Turun KY:n hallituksen koulutuspoliittinen vastaava
mennessä Koulutuspoliittinen vastaava | maalis 17, 2013 | Kaikki Blogit, TuKY-blogi
Tavatessani kauppakorkeakoulun johtoa olen keskustellut mm. opiskelusta ja sen kulttuurista Turun kauppakorkeakoulussa. Eräässä palaverissa minulta kysyttiin melko suoraan: ”Tykkäävätkö KY:läiset vain bilettää, ja eikö heitä kiinnosta opiskelu?” Vastasin, että asia ei todellakaan ole näin.
Meillä kauppakorkeakoulussa oppiminen on siellä opiskeleville ihmisille hyvin kirjavaa, kuten on jo suuren pääainevalikoimamme laajuuskin. Jo perus- ja toisen asteen opintojen pohjalta tiedämme, että joku oppii parhaiten luennolla kuuntelemalla, joku tenttikirjasta lukemalla ja joku tekemällä case-harjoituksia tai keskustelemalla asioista yhdessä porukalla. Tärkeintä on se, että juuri sinulle tulee tunne siitä, että olet oppinut uusia asioita juuri sinua kiinnostavista aiheista ja siinä sivussa opit mm. kriittistä ajattelua, joita tiedeyliopistojen ja –korkeakoulujen kuuluukin opettaa. Opintojesi edistymistä myöskin pyritään mittaamaan mittarilla jota kutsutaan opintopisteeksi. Näitä noppalukuja lueskelemalla voit tietenkin myös todeta edenneesi opinnoissasi sekä todistaa KELAlle, että olet oikeutettu pitämään opintotukesi, mikäli olet saavuttanut vuodessa 45 op. Hienoa ja hyvä juttu sinulle! 
Viestinnässä kuitenkin tärkein asia tulee aina mutta-sanan jälkeen. Jotenka: mutta. Oletko kuitenkaan miettinyt, että mitä merkitystä opiskelullasi on laajemmin kauppakorkeakoulussa? Sillä nimittäin on aika paljonkin merkitystä meille kaikille. Ei ole sattumaa, että opintojen etenemistä mitataan opintopisteillä, ja ohjausta ja neuvonantoa pyritään koko ajan lisäämään ja miksi korostetaan, että tutoroinnilla on älyttömän suuri merkitys. On tärkeää, että juuri sinä opit koko ajan lisää opiskeluaikanasi täällä, ja osoitat sen keräämällä niitä paljon parjattuja noppia rekisteriin. Miksikö? Selitys on hyvinkin yksinkertainen, koskee kaikkia opiskelijoitamme ja on varmasti usean kauppatieteilijän näkökulmasta myös mielenkiintoinen, sillä siihen liittyy RAHA.
Usein kulunut fraasi kuuluu: ”Raha pyörittää maailmaa”, mutta niin se tekee myös meidän opetuksellemme. Nimittäin Suomen valtio ohjaa yliopistoja uudella rahoitusmallillaan, jossa yksi keskeinen kriteeri rahan antamiselle yliopistoille on se kuinka suuri osa opiskelijoista suorittaa vuodessa 55 op, ja kuinka suuri osa valmistuu kandidaatiksi ja kuinka suuri osa valmistuu maisteriksi tavoiteajoissa. Yhdessä nämä muodostavat jatkossa n. 35 % yliopistojen opetusmäärärahoista. Eikä siinä vielä kaikki, sillä samaa mallia sovelletaan paikallisesti myös Turun yliopiston sisällä: kauppakorkeakoulu saa juurikin samoilla perusteilla rahoitusta opetuksen ja kurssien järjestämiseen. Toisin sanoen, KELAn vaatima 45 op ei riitä!
Tämän hetken tilastojen mukaan, mikäli suoriutumista katsotaan absoluuttisesti kauppakorkeakoulun osalta, niin meidän opetusrahoitus voisi pudota jopa n. 16 % nykyisestä tasostaan. Ajatellaan kärjistäen: tämä voisi pudottaa tulevaisuudessa meidän hyvästä pääainevalikoimastamme pois jopa kaksi pääainetta, useilla kursseilla ei olisi välttämättä harkkaryhmiä eikä uusien kielten opiskelun aloitus olisi mahdollista enää. Helpotuksena kuitenkin tähän täytyy sanoa, että mallissa on 2 % vuotuinen rajoitin, joten hätä ei ole aivan tämän näköinen vielä. Jokainen kylteri voi kuitenkin laskea kuinka monta vuotta tuolla 2 % laskulla menee tuon kauhukuvan realisoitumiseen.
Jokainen tietää oman vastuun opintojensa etenemisestä, ja me ainakin omalla työllämme ja esimerkillä pyrimme tuomaan hyvän opiskeluyhteisön todelliseksi. Ja pitäähän se tunnustaa, että kyllä minäkin kylterinä osaan hauskanpidon jalon taidon, ja paljon siitä pidänkin, mutta kyllä sinne tenttiinkin silti osaan aina mennä ajoissa.
Opiskeluaika on ihmisen parasta aikaa – sen voin allekirjoittaa. Mutta jokaisen meistä kannattaa jatkossakin pohtia, että miten juuri sinä pystyt omalta osaltasi edistämään omaa ja muiden sellaista hyvää kuntalaishenkeä, joka tukee oppimista ja opiskelukulttuuria.
Jarkko Louhelainen
Turun KY:n hallituksen koulutuspoliittinen vastaava
Ps. hyviä keinoja asioiden konkreettiseen edistämiseen ovat kohta avautuva kesätenttikysely sekä pullonkaulakurssien kartoitus – stay tuned for more info and meanwhile: use hashtag #55op!
mennessä Koulutuspoliittinen vastaava | touko 13, 2012 | Kaikki Blogit, TuKY-blogi
Opintoaikoja pitää lyhentää, jotta työvuosia kertyisi meille enemmän. Näin meille jatkuvasti sanotaan. Lähtemättä nyt tarkemmin purkamaan väitteen todenperäisyyttä ja mielekkyyttä, haluan painottaa, että kaikkien opiskelijoiden on tässä tilanteessa oltava valppaina, jotta heidän yli ei täysin käveltäisi.
Eräs opiskelijoiden kannalta kivuttomin tapa lyhentää opintoaikoja, on opintojen joustavoittaminen niin, että opiskelija kykenee suorittamaan kursseja ja tenttejä silloin, kun se hänelle parhaiten sopii. Tätä tarvetta monessa paikassa kuten omassa kauppakorkeakoulussamme täyttävät esimerkiksi kesätenttipäivät, joita tänäkin kesänä on kolme kappaletta.
Tässä kerron vähän siitä prosessista, miten kesätentit valikoituvat. Päätösvalta järjestettävistä tenteistä on laitoksilla, jotka yleensä keräävät ehdotukset suoraan opettajilta. Tätä ennen koulutuspoliittinen vasttava on perinteisesti järjestänyt opiskelijoille kesätenttikyselyn, jotta saataisiin selvitettyä, mitkä tentit hyödyttäisivät opiskelijoita kaikkein eniten. Opettajilta kerätyt tentit ja ajankohdat hyväksytetään kauppakorkeakoulun johtokunnan huhtikuun kokouksessa.
Tämä systeemi on periaatteessa yksinkertainen ja joustavoittaa opintojamme. Ongelmat tulevat esiin siinä vaiheessa, kun 
oikeasti koittaa. Paikalle saapuneiden määrä voi olla jotain surkean ja säälittävän väliltä ja tenttiin valmistautuminen vähintäänkin puutteellista. Tämä vaikuttaakin sitten jo kovasti paljon haluun järjestää kesätenttejä lainkaan tai minimoida niiden aiheuttama vaiva. Eräs asia jolla kesätenttien määrään voidaan vaikuttaa, onkin kesätenttikysely. Vaikka kesätenttikysely ei millään tavalla sido opiskelijoita, on siinä osoitettu aktiivisuus hyvä indikaattori asenteesta kesätenttejä kohtaan. Meidän aktiivisuutemme vaikuttaa oikeasti!
Toki tilanne on opiskelijoidenkin kannalta ymmärrettävä. Lähes tulkoon kaikki opiskelijat työskentelevät kesällä ahkerasti, jotta sitä makaronia riittäisi maaliskuullekin. Toisaalta tentteihin on ilmoittauduttava todella varhain, kun elokuun kesätenttipäivän ilmoittautuminenkin päättyy yleensä jo kesäkuun alussa. On selvää, että kaikki eivät pysty vaikuttamaan vaikkapa työvuoroihinsa niin, että osaisi sanoa olevansa töissä tai vapaalla useamman kuukauden päästä tiettynä päivänä.
Lopuksi esitän kainon toiveen, että kaikki kynnelle kykenevät kylterit kirmaisivat kesätentteihin ilmoittamiinsa tenttitilaisuuksiin hyvin valmistautuneina kuin kesälaitumille konsanaan!
Jukka Kujala
Kirjoittaja on Turun KY:n koulutuspoliittinen vastaava ja tunnustaa kerran jättäneensä menemättä kesätenttiin.
PS. Vuoden opettaja -äänestys vielä käynnissä
mennessä Koulutuspoliittinen vastaava | huhti 8, 2012 | Kaikki Blogit, TuKY-blogi
Koulutuspolitiikkaa tehdessä törmää väkisinkin monenlaisiin lyhenteisiin ja sanoihin, kuten AHOT ja akkreditointi jotka eivät aluksi tunnu tarkoittavan mitään, jolloin myös keskusteluun osallistuminen vaikeutuu. Jo sana koulutuspolitiikka itsessään karkottaa suuren osan ihmisiä muualle. Kuitenkin kaikkien yllä olevienkin käsitteiden taakse kätkeytyy asioita, jotka koskevat nimenomaan opiskelijoiden arkea ja opintojen laatua. Kuitenkin me jokainen voimme hyvinkin yksinkertaisilla asioilla yrittää vaikuttaa opintoihimme, vaikka duaalimallin historia ei olisikaan joka käänteestään tuttu. Koulutuspolitiikassahan on kyse meitä kaikkia koskettavien arkisten asioiden eteen päin viemisestä.
Ennen kaikkea jokainen meistä on omalta osaltaan vastuussa siitä, miten opintojamme kehitetään, millaista opetusta saamme ja miten paljon opetukseen panostetaan. Kun seuraavan kerran olet erityisen hyvällä luennolla, mikset luennon jälkeen kävisi luennon jälkeen kiittämässä luennoitsijaa hyvästä luennosta? Yliopistot ja tutkijat painottavat helposti tutkimusta ja tuloksia niissä, joten me opiskelijat olemme äärimmäisen tärkeässä osassa opetuksen laatua puolustettaessa. Tieteentekijöiden liiton puheenjohtaja Tapani Kaakkuriniemi on kirjoittanut: ” Harva yliopistolainen voi kuitenkaan oikeasti paukutella henkseleitään sillä, että on hyvä opettaja. Korkeintaan se voi merkitä sitä, että keikkaa pukkaa palkkatyön ulkopuolella, kun taitavaa puhujaa kysytään esiintymään.” Me olemme siis paljon vartijoina, jotta luennoitsijoiden pedagogisia taitoja arvostettaisiin.
Myös rakentavan ja asiallisen kritiikin antaminen on paikallaan, sillä kurssien vastuuopettajien voi olla vaikea hahmottaa asioita opiskelijan näkökulmasta, jos kukaan ei mielipidettään kerro. Emme ole koululaisia, vaikka opiskelemmekin kauppakorkeakoulussa, joten suhtautumisemme opintoihin pitäisi mielestäni olla erilaista kuin koululaisilla.
Rakentavaa kritiikkiä kaipaa myös kaiken maailman kopot ynnä muut opintovastaavat. Omasta puolestani ainakin voin sanoa, että työni saa aina uutta vakuuttavuutta, kun joku avaa suunsa opintojemme järjestelyistä. Otan kaiken varmasti huomioon, vaikka yliopistojen rahoitusmallin nyanssit olisivat palautteen antajalle vieraita. Meillä jokaisella on vastuumme omista ja tulevien opiskelijoiden oloista, se on sen akateemisen vapauden toinen puoli. Toivottavaste me kannamme sen. Valvotaan sen mukaan sitä meidän etua!
Jukka Kujala
Koulutuspoliittinen vastaava
P.S. Vuoden opettaja -äänestys tulossa taas. Äänestä tai ole kapula!
