mennessä TSE-lista | loka 20, 2013 | Kaikki Blogit, TuKY-blogi
Bilemainos toisensa jälkeen KY-Aktiivilla. Mutta missä ovat tiedekuntien aine- ja tiedekuntajärjestöjen järjestämät tapahtumat? Miksi niistä ei tiedoteta? Kiinnostaisiko joskus nähdä bileissä muitakin, kuin sinisiä haalareita?
Turun KY jaostoineen ja toimijaryhmineen järjestää vuosittain satoja tapahtumia. Tapahtumien määrän ollessa suuri on kauppatieteen opiskelijoilla paljon valinnanvaraa omasta tarjonnasta – aktiivisista toimijaryhmistä jokaisella on oma sähköpostilistansa, joiden kautta saa tiedon tapahtumista. Suurimmista bileistä ja koko jäsenistölle suunnatuista tapahtumista lähtee mainos myös KY-Aktiiville, joka on samalla tärkein tiedotuskanava esimerkiksi viikkotiedote KYräilijän muodossa – siitä ja TuKYn tapahtumakalenterista selviävät tulevat tapahtumat. Toimijaryhmien tiedottajat tai puheenjohtajat lähettävät KY-Aktiiville tapahtumakutsunsa suoraan, jonka jälkeen Turun KY:n hallituksen viestintävastaava tarkistaa viestin yhteisten pelisääntöjen puitteissa ja hyväksyy sen sellaisenaan lähetettäväksi.
TYY eli Turun yliopiston ylioppilaskunta kokoaa yhteen koko yliopiston opiskelijat. TYYllä onkin olemassa virallinen, KY-Aktiivia vastaava sähköpostilista TYYali. Pääkohderyhmänä ovat alayhdistykset, mutta listalla jaetaan myös jäseniä kiinnostavaa tietoa. Listalle voidaan lähettää tiedotteita esimerkiksi alayhdistysten tapahtumista, ohjeiden mukaan pois lukien kuitenkin ”bileet yms”. Tiedotteita ei voi suoraan lähettää listalle, vaan ne tulee lähettää ensin TYYn järjestösihteerille, joka sitten välittää tapahtumakutsun (pelkkänä tekstinä) osana yhteistä ” Kampuksella ja alayhdistyksissä tapahtuu” –viikottaista postia.
Tästä yhteisen tietokanavan puutteesta on väistämätön seuraus: Turun KY ja toimijaryhmät, jotka ovat TYYn alayhdistyksiä, saavat säännöllisesti seuraavan mukaisia viestejä:
Näyttääkö tutulta?
Hallitukset välittävät toisilleen viestejä, joiden toivotaan tavoittavan koko jäsenistö. Hallituksesta tiedottaja tai jokin muu jäsen katsoo viestin läpi, ja oman näkemyksensä mukaisesti joko jättää viestin huomiotta tai välittää sen toiveen mukaisesti eteenpäin. Jokaisella on omat tapansa ja periaatteensa, jonka mukaan viestejä välittävät. Aikaa ja vaivaa kuluu usealta yhdistykseltä niin postituslistan kasaamiseen kuin tällaisten pyyntöjen läpikäyntiin. Opiskelijankaupunki.fi:n tapahtumakalenteri paikkaa hieman tapahtumanälkäisten kuntalaisten janoa, mutta tiedotuskanavana tapahtumakalenteri yksin ei toimi.
Ylioppilaskunnan yhteishengen lisäämiseksi, jokaisen oman maailmankuvan laajentamiseksi ja muiden tieteenalojen harjoittajiin paremmin tutustumiseksi ehdotankin, että TYY ottaisi käyttöön virallisen TYYali-sähköpostilistan rinnalle TYY-Aktiivi –sähköpostilistan.
Yhteisten yksinkertaisten pelisääntöjen avulla listan sisältö pysyisi siistinä – pelisäännöissä voidaan määrätä esimerkiksi tapahtuman minimikoosta (osallistujamäärän osalta), viestin maksimikoko (jotta postilaatikot eivät täyty liian suurikokoisista kuvista), sekä yleiset muotoiluohjeet. Mikäli listan käyttö vakiintuu, voitaisiin poikkitieteellisen tapahtumalistan käyttöä laajentaa mahdollisesti myös ÅAS:n sekä TUOn suuntaan, jolloin saataisiin yhteys samalla listalla koko Turun opiskelijoihin.
Poikkitieteellisyys on pop – mäen toisella puolella on tuhansia mielenkiintoisia persoonia, joihin ainakin itse haluaisin kovasti tutustua paremmin! Yhteisen tapahtuma/bilesähköpostilistan avulla luotaisiin helppo, vähätöinen ja varmasti kaikkia alayhdistyksiä kiinnostava uusi kanava yhteisöllisyyden lisäämiseen ja myös TYYn mediaseksikkyyden kohentamiseen – onhan yhteisö sen jäsentensä, ja tapahtumiensa summa.
Sanni Sirkiä, TuKY-lista
Kirjoittaja on ehdolla TYYn edustajistovaaleissa numerolla 189 ja on aiemmin toiminut mm. Turun KY:n viestintävastaavana. Äänestä rohkeaa uudistumista – anna ääni kehittymiselle ja poikkitieteellisyydelle!
mennessä admin | loka 14, 2013 | Kaikki Blogit, TuKY-blogi
Tänään vuosijuhlaviikon avajaispäivänä Turun KY:n hallitus sekä muut halukkaat kävivät tervehtimässä Turun kauppakorkeakoulun ylioppilaskunnan ensimmäistä emäntää Maija Grundströmiä tämän haudalla. Maija Grundström oli Turun kauppakorkeakoulun ensimmäistä vuosikurssia vuodelta 1950. Maijan ja hänen tekojensa sekä saavutustensa kunniaksi ajattelin jakaa kanssanne kauppakorkeakoulun ylioppilaskunnan ensimmäisen edustajiston puheenjohtajan Paavo Okon sanat Maijan muistotilaisuudessa kymmenen vuotta sitten:
Muistikuvia Turun KY:n näkökulmasta
P.Okko
Maijaa luonnehtii hyvin se, että hän oli ylioppilaskunnan sekä korkeakoulun piirissä ”meidän Maija”. Hän oli saavuttanut asemansa sekä tehtäviensä että persoonansa avulla. Hän oli ensimmäisen vuosikurssin opiskelija ja ylioppilaskunnan perustajajäsen sekä sen ensimmäinen emäntä. Hän oli ollut mukana luomassa organisaatiota sekä sen traditioita. Hän oli ihmisenä luontevasti välitön ja sydämellinen sekä tarvittaessa suoralla tavalla tiukka; hän huolehti asioista ja välitti ihmisistä.
vas. Maija Grundström yhdessä vuosikurssitoverinsa Tellervo Koiviston kanssa.
Maija Grundström suoritti siis ylioppilastutkinnon jo ennen sotaa ja ehti aloittaa opinnotkin Teknillisessä korkeakoulussa. Sodan aikana hän palveli lottana. Maija Grundström solmi avioliiton ilmavoimissa palvelleen upseerin kanssa. Aviomies kaatui viimeisen kesän ilmataisteluissa vain muutama kuukausi sen jälkeen, kun perheeseen oli syntynyt poika. Sodan jälkeen Maija Grundström joutui nuorena sotaleskenä ottamaan uuden alun elämälleen. Kun Turkuun perustettiin vuonna 1950 kauppakorkeakoulu, hän päätti aloittaa opinnot. Hän täytti siis 30 vuotta ensimmäisen opiskeluvuoden syksyllä. Hän tiesi valmiiksi jo millaista ylioppilaskuntatoiminta on. Heti kohta kolmivuotisen ekonomin tutkinnon suorittamisen jälkeen hän tuli kauppakorkeakoulun palvelukseen kansliatehtäviin.
Maija oli ylioppilaskunnan äitihahmo. Hän hoiti myös kamreerina ja taloudenhoitajana asioita, joilla on konkreettista merkitystä ylioppilaskunnalle, koska yhteispeli koulun kanssa on tärkeätä. Maija opasti uudet opiskelijavuosikurssit Turun KY:n perinteisiin, joita hän oli itse ollut luomassa. Hän neuvoi vuosijuhlia järjestävää emäntää ja isäntää esim. pöytäjärjestyksen laatimisessa. Hän tiesi, että ansionauhaa meillä kantavat tytöt samoin päin kuin pojatkin, koska hän oli itse ollut niin päättämässä. Hän tiesi, että tilinpäätöstä piti juhlia syömällä lihapullia (alun perin lentoaseman ravintolassa). Hän kertoi tarinoita ylioppilaskunnan alkuvaiheista.
Oli erittäin osuva ratkaisu perustaa Maija Grundström mitali ylioppilaskunnan korkeimmaksi tunnustukseksi ylioppilaskunnan hyväksi tehdystä työstä.
Maija Grundströmillä oli perustajayrittäjän asenne korkeakouluun ja ylioppilaskuntaan. Hän oli elänyt mukana koko hankkeen alusta lähtien. Hän tunsi sen omakseen ja teki työtä niin kuin omassa yrityksessä tehdään. Hänen oli vaikea ymmärtää niitä jotka eivät toimineet samoin mutta yhteisöön sitoutuneille hän oli aina ehdoton tuki ja turva. Hänen persoonansa jätti vahvasti vaikuttaneen empaattisen mielikuvan moniin opiskelijapolviin. Hän oli meidän Maija.
Olli Tehikari
Hallituksen puheenjohtaja 2013
mennessä Kuntamestari | loka 13, 2013 | Kaikki Blogit, TuKY-blogi
Opiskelijoiden ja henkilökunnan suhde on melko etäinen TuKKK:ssa. Tämä on harmillista, mutta useinkin ongelma isoissa yksiköissä ja yliopistoissa, koska opiskelijoita ja henkilökuntaa on paljon. Muualla maailmalla, pienemmissä yksiköissä, tiedekunnissa ja yliopistoissa Suomessa on yleisempää, että opiskelijoiden ja opettajien interaktio on tuttavallisempaa ja sitä tapahtuu paljon enemmän. Jos opiskelijoilla on kysyttävää jäävät he juttelemaan luennon jälkeen opettajalle tai käyvät hänen toimistossa. Vastaan kävellessä tervehditään, eikä katsota maahan tai poispäin.
Konseptia olisi hyvä saada jalkeutettua myös meillä. Tällä hetkellä kanssakäyminen on pitkältikkin luennoilla istumista ja kurssipalautteen antamista tentin yhteydessä. Lähemmät kontaktit tuovat lisäarvoa niin henkilökunnalle kuin opiskelijoille. Olisi helpompi mennä kysymään asioita jotka askarruttavat tai joita ei ymmärrä. Palautteen laatu ja volyymi kasvaisi, jolloin luennoitsjian on helpompi kehittää kurssia. Tilanteeseen pääsemiseen täytyy keksiä kuitenkin joitain keinoja, se ei synny itsestään.
Ensimmäinen askel lanseerattiin viime viikolla After Work konseptilla. Tarkoituksena ei ole tehdä uutta tapahtumaa/keinoa/syytä opiskelijoille juhlimiseen. Tarkoituksen perimmäinen idea on saattaa henkilökunta ja opiskelijat yhteen rennossa ilmapiirissä Lounge bar & restourant Montussa. On mukava tulla ottamaan pitkän työpäivän jälkeen huurteinen ja jutella niitä näitä sekä ystävien että henkilökunnan kanssa. Toivonkin, että opiskelijat olisivat oma-aloitteisia ja istuisivat samaan pöytään muidenkin kuin parhaan kaveriporukan kanssa. Olisi ikävä haaskata näinkin hyvä tilaisuus tutustua henkilökuntaan rennosti ja vaivottomasti.
Laitoksilla käyminen ja jatkuva yhteydenpito omaopettajan kanssa on myös hyvä keino lähentää välejä. Vaikka laitoksille meneminen voi tuntua ensimmäisellä kerralla kauhistuttavalta asialta, niin sieltä saa hyvin apua opintoihin liittyvissä asioissa. Jos on kysyttävää omaan pääaineeseen liittyen on suotavaa ottaa yhteyttä omaopettajaan, sitä varten he ovat olemassa.
Tietenkin tämän tyyppisen kanssakäymisen saavuttaminen vaatii paukkuja molemmista suunnista. Emme pysty yksin opiskelijoina tätä toteuttamaan, jos henkilökunta ei tule asiassa vastaan. Toivoisinkin, että te kanssaopiskelijat ottaisitte ensimmäisen askelen tässä asiassa, jotta joskus päästäisiin tehokkaampaan yhteistyöhön henkilökunnan kanssa.
Ossi Tursas
Turun KY:n Kuntamestari
mennessä admin | loka 12, 2013 | Kaikki Blogit, TuKY-blogi
Tampereen Hämeenkadun approilla vierailleille ystävilleni päällimmäisenä Turun kyltereistä oli jäänyt mieleen mauttomuuksiin asti menevä ylimielisyys ja muiden paikkakuntien sekä koulujen hyväksymättömyys. Muutamia tuttuja haastateltuani tulin siihen tulokseen että varmasti vikaa tosiaan oli molemmissa osapuolissa –meissäkin.
Totuus on se, että ketään ei kiinnosta kuinka loistava meidän koulumme, meidän kaupunkimme, tai meidän yhteishenkemme on. Mikä ihmisiä kiinnostaa, on se, miten me kohtelemme heitä. Sen pohjalle he luovat kuvansa siitä, keitä me olemme ja mistä TuKY:ssä on kysymys.
Nyt kun olemme saaneet nämä säihkyvät uudet haalarimme, on hyvä pitää mielessä että emme edusta pelkästään itseämme vaan myös joukkoa johon kuulumme, meille kaikille varmasti rakasta Turun KY:tä.
Läppää muista kouluista ja paikkakunnista pitääkin heittää ja se on osa tätä opiskelijaelämää, mutta muistetaan myös arvostaa ja suhtautua avoimesti. Opiskelussa yksi tärkeimmistä asioista on uusiin ihmisiin tutustuminen. Annetaan siihen toisillemme mahdollisuus olemalla sellainen joukko johon kannattaa tutustua ja annetaan itsellemme syytä olla ylpeitä joukostamme olemalla aidosti huikeita tyyppejä.
Make love, don’t fight. Lets hook tonight!
Samuli Salo
Kirjoittaja on hyvää henkeä painottava pupu
mennessä Koulutuspoliittinen vastaava | loka 6, 2013 | Kaikki Blogit, TuKY-blogi, Yleinen
Opiskelet kauppakorkeakoulussa, mutta oletko ikinä tullut ajatelleeksi, mitä kaikkea muuta korkeakoulussasi tapahtuu kurssien aikatauluja ja tenttejä syvemmällä? Jossain joku päättää varmasti, miksi sinun pitää lukea juuri tietyt kurssit osana tutkintoasi ja miksi jossain kurssilla on käytössä vaikkapa joku tietty harjoitustyö. Nämä, ja monta muuta asiaa, tapahtuvat yleensä valitettavan piilossa jokapäiväisen opiskelijan arjesta, mutta silti päätökset näistäkin tehdään kummasti aina jossain. Päätökset kaikesta opetuksesta tehdään aina yhteistyössä opiskelijoiden kanssa, ja jotkut aina ovat sanomassa opiskelijoiden mielipiteen kursseja ja tutkintorakennetta kehitettäessä. Miksi tämä on ajankohtaista kertoa nyt, niin juurikin siksi, että tällä hetkellä on auki haku yliopiston päätöksentekoelimien opiskelijapaikoille. Lue eteenpäin, niin selitän tarkemmin asiasta.
Opiskelijaedustus pähkinänkuoressa
Yliopistoissa pitää olla lain mukaan ns. kolmikantaedustus ainakin kolmessa hallintoelimessä, jotka ovat yliopistokollegio (ns. ”yliopiston eduskunta”), yliopiston hallitus ja tiedekuntien ja/tai niihin rinnastettavien yksikköjen johtokunnat. Tämä kolmikanta tarkoittaa lyhyesti sitä, että päätöksentekoelimissä pitää olla kolmasosa professoreita, kolmasosa muuta henkilökuntaa ja kolmasosa opiskelijoita. Opiskelijoita, jotka edustavat kaikkia muita opiskelijoita, ja sanovat kaikkien muiden opiskelijoiden mielipiteen korkeakoulun opetuksen suunnittelussa ja muissa asioissa näissä edellämainituissa toimielimissä, sanotaan hallopedeiksi (HallOpEd = hallinnon opiskelijaedustaja).
Hallopedit ovat tuiki tavallisia opiskelijoita eri opintojensa vaiheilta ja eri puolilta niin tieteenaloilta kuin pääaineistakin. He toimivat yhteistyössä muiden opiskelijoiden, muiden hallopedien, yliopiston henkilökunnan, Turun KY:n ja ylioppilaskunta TYYn kanssa. He perehtyvät päätettäviksi tuleviin materiaaleihin, kysyvät mielipidettä asioista, kokoustavat ja välittävät opiskelijoiden mielipiteen hallintoon päin. Eli edustavat juuri sinua ja minua kaikkialla. Keskimäärin hallopedit kokoustavat n. kerran kuussa (riippuen kuitenkin toimielimestä) suurin piirtein kahden tunnin kokouksen, jossa on osallisena henkilökuntaa ja professoreita. Ennen kokousta he ovat kuitenkin perehtyneet keskenään tulevan kokouksen materiaaleihin ja keskustelleet näistä, sekä kysyneet tarvittaessa lisätietoa ylioppilaskunta TYYltä tai KY:n toimijoilta. Esimerkkinä voidaan sanoa vaikkapa viime keväällä esillä ollut KTK-tutkinnon uudistamisprosessin aloittaminen, jossa opiskelijaedustajat keskustelivat kauppakorkeakoulun eri elimissä hyvinkin paljon. Aikaa hallopeditoiminta vie keskimäärin siis muutamia tunteja kuukaudessa minimissään, mutta tarkemmin perehtyessään hyvin monipuolisiin asioihin saa kyllä kulumaan tarvittaessa aikaa hyvinkin paljon.
Mitä halloped-toiminnasta saa?
Kokemusta, kontakteja, ihmissuhdetaitoja, vaikutusmahdollisuuksia eikä vähäisimpänä, myös mahdollisuus suorittaa opintopisteitä tenttimällä ns. halloped-tentin.
Hallopedinä toimiessaan tärkeimpänä on sanoa opiskelijoiden mielipide ja tuoda opiskelijoiden kannat esille korkeakoulun hallinnossa. Mielipidettä kysytään useimmiten, mutta vaikkei sitä kysyttäisi, niin sen esille tuominen on todella tärkeää, vaikka se olisikin vastoin yleistä konsensusta keskustelussa. Työelämässä on todella tärkeää osata kokouskäytäntöjä, ja hallopedina toimiminen antaa tähän erinomaisen näköalapaikan oppia myös näitä taitoja. Vaikuttaminen ei myöskään ole taito, jota tarvitsevat pelkästään poliitikot, vaan työpaikoilla ja elämän muillakin osa-alueilla tarvitaan toisiin ihmisiin vaikuttamisen taitoja hyvinkin paljon. Hallopedina toimittuaan tietyn ajan on myös mahdollista hakea opintopisteitä suorittamalla ns. halloped-tentti, joka kulkee myös kurssinimellä SV12. Lue tästä lisää!
Miten mukaan?
Hakuaika seuraavalle kahden vuoden toimikaudelle hallintoelimiin (1.1.2014-31.12.2015) on vielä käynnissä maanantaihin 14.10. klo 16 asti. Turun yliopiston ylioppilaskunta (TYY) valitsee hakuajan päätyttyä hallopedit seuraavalle kahden vuoden toimikaudelle. Hakukuulutukset ja ohjeet löytyvät TYYn sivuilta:
Yliopistokollegio
Yliopiston hallitus
Kauppakorkeakoulun johtokunta
Kysy lisää minulta tai joltain kauppakorkeakoulun nykyisen johtokunnan opiskelijajäseneltä. Valaisemme mielellämme opiskelijaedustamisen eri puolista.
Homma on melkoisen mielenkiintoista ja näköalapaikka ison tason päätöksiin, jotka kuitenkin koskettavat meitä jokaista, jotka täällä opiskelevat. Ja mikä parasta: siinä löytää aina jotain uutta joka kerta – nimittäin yhä kasvavan kiinnostuksen kehittää asioita eteenpäin.
Jarkko Louhelainen
Turun KY:n hallituksen koulutuspoliittinen vastaava
mennessä admin | syys 29, 2013 | Kaikki Blogit, TuKY-blogi
Vapaa-ajan vastaavamme Miro avasi viime viikon blogissaan mietteitään Turun KY:n – ja etenkin Ulkkiksen kehittämisestä. Kirjoituksessaan hän nosti esille muun muassa kehittymispelon, mihin helposti tämän kaltaisessa yhdistyksessä sorrutaan: juurrutaan paikalleen, ei uskalleta ajatella asioita uudestaan, ei kyseenalaisteta vaan tehdään niin kuin aina on tehty, pelätään kokeilla jotakin uutta.
Viime viikolla Turun KY:n hallitus vietti antoisan iltakoulun pohtien viestintää ja etenkin sen kehittämistä. Kanavia, joista jäsenistö, sidosryhmät, alumnit ja muut toiminnasta kiinnostuneet voivat seurata koko yhdistyksen toimintaa, alkaa olla jo varsin suuri määrä. Löytyy Twitteriä, LinkedIniä, sähköpostilistoja, kymmeniä Facebook-sivuja ja -ryhmiä ja niin edelleen. On ehdottoman tärkeää, että avoimuutta lisätään jatkuvalla ja aktiivisella viestinnällä, mutta missä menee raja? Vai onko rajaa edes olemassa? Milloin tiedetään, että se on ylitetty? Kaikesta tärkeästä pitää ehdottomasti viestiä nopeasti ja tehokkaasti, mutta toisaalta liiallinen viestiminen mielletään helposti spämmiksi ja joskus viestinnän kohdistaminen oikeille vastaanottajille on haastavaa.
Missä viestitään mitäkin? Milloin luodaan uutinen kotisivuille, tehdään statuspäivitys Facebookiin tai keskustelunavaus MERCAtalksiin? Mitä sisältöä Turun KY:n pitäisi julkaista LinkedIn-sivullaan? Entä minkälaisia twiittejä haluamme lukea? Kopoa, Sopoa, bileitä vai jotain ihan muuta?
On tiedostettu fakta, että Turun KY:n viestinnässä – niin sisäisessä kuin ulkoisessa – on vielä kehitettävää. Askelia eteenpäin on jo nyt otettu (esimerkiksi nettisivuilla julkaistavat päätösluettelot), mutta matka on vielä pitkä, eikä lopullista maalia välttämättä ole edes olemassa. Tässä vaiheessa lieneekin siis hyvä hetki muistuttaa, että viestintä on tehokkaimmillaan, kun se on interaktiivista. Kun twiittasimme iltakoulustamme kysymyksen liittyen Turun KY:n viestintään, alkoi mielenkiintoinen ja aktiivinen keskustelu useiden eri osapuolten välillä. MERCAtalksissa on nähty useita mielenkiintoisia keskusteluja ja silloin tällöin tuky.fi:n kommentointiosiossa on nostettu esiin erinomaisia pointteja.
Haluaisinkin kannustaa kaikkia meitä viestimään aktiivisesti omalta osaltamme: reagoimaan muiden kommentteihin, kertomaan rohkeasti omia mielipiteitään tai vaikka vaan uudelleentwiittaamaan jonkun mielenkiintoisen ja ajankohtaisen twiitin. Kehittyminen on helpompaa, kun se tehdään yhdessä!
Ann-Sofie Leimu
Turun KY:n NESU-vastaava ja SoMe-intoilija
