mennessä admin | loka 27, 2013 | Kaikki Blogit, TuKY-blogi
Vuosi alkaa lähestyä loppuaan ja samoin myös monien hallitusten pestit. Hallituksenvaihto tapahtuu niin Turun KY:llä, jaostoilla kuin myös joillakin toimijaryhmillä. Nyt onkin hyvä aika miettiä mitä itse haluaa tehdä tulevana vuonna. Mikäli yhtään kiinnostaa lähteä toimintaan aktiivisesti mukaan niin nyt siihen on erinomainen tilaisuus. Oletko ollut jossain tapahtumassa, johon sinulla olisi kehitysehdotuksia tai mielessäsi jotain aivan uutta? Nyt sinulla on mahdollisuus päästä vaikuttamaan hakemalla ehdolle omalta tuntuvaan hallituspestiin. Tarjolla on pestejä joka lähtöön, olit sitten kiinnostunut liikunnasta, sitsaamisesta tai vaikka ranskan kielestä. Lähtemällä toimintaan mukaan haastat samalla itsesi uusiin haasteisiin ja saat siitä ainutlaatuista kokemusta.
Itse hain vähän yli vuosi sitten pupuna Turun KY:n liikuntavastaavaksi ja tulin lopulta valituksi. Silloin mieleeni oli noussut ideoita, joita halusin päästä toteuttamaan ja siitä se idea hakea sitten lähti. Kulunut vuosi on ollut yksi parhaista tähän mennessä ja kokemus on ollut unohtumaton. Vuoden aikana on tullut urheiltua, järjestettyä tapahtumia, käytyä vuosijuhlilla, tutustuttua uusiin ihmisiin ympäri Suomen ja oppinut näkemään sen ns. isomman kuvan kaikesta. Tärkeimpänä on tullut kehitettyä Turun KY:n ja KY-Sportin toimintaa.
Kokemus, jonka etenkin Turun KY:n hallituksessa saa on yksi syy miksi kannustan jokaista hakemaan. Vuoden aikana tulee kokoustaminen, organisointi, johtaminen ja tiimissä toimiminen hyvinkin tutuksi ja tuntuu, että välillä aika ei tunnu riittävän millään. Saman ongelman kanssa toki painivat myös monet muut ja hyvällä suunnittelulla jää myös sitä kallisarvoista vapaa-aikaa. Mitään en myöskään vaihtaisi pois. Kuluneen vuoden aikana on tullut kehityttyä valtavasti myös itse. Oma hallitusvuoteni alkaa nyt lähestyä loppua ja olen erittäin tyytyväinen meidän tämän vuoden saavutuksiin. Jokainen hallitushan tekee vuodesta oman näköisensä ja jään innolla odottamaan mitä ensi vuoden hallituksella on meille annettavanaan!
Antti Rikkilä
Turun KY:n liikuntavastaava
mennessä TSE-lista | loka 27, 2013 | Kaikki Blogit, TuKY-blogi, Yleinen
Mikä on parasta mitä yliopisto ja sen ylioppilaskunta voivat tarjota opiskelijalle? – Parhaat mahdolliset kannukset parempaan loppuelämään. Tällä tavalla vaatimattomasti vaatien.
Yliopistossa on tarkoitus oppia uutta ja mielenkiintoista, kasvaa ihmisenä, tutustua erilaisiin ja uusiin ihmisiin sekä viettää sellainen antoisa opiskeluaika, jotta jokainen pystyy ponnistamaan yhtä elämänkokemusta rikkaampana työelämään. Millaiseksi tämä elämänvaiheen kokemus, ja sen myötä tuleva työelämä, muodostuu, on oleellisesti myös paljon kiinni ylioppilaskunnan toiminnasta. Mihin rajallinen aika ja rajalliset resurssit käytetään? Linjapapereiden pilkkujen siirtelyyn vai oikeiden toimien tekemiseen paremman opiskelijaelämän puolesta?
Opiskelu on ensisijainen asia ja syy sille miksi yliopistoon tullaan. On hyvin naiivia ajatella, että työelämässä tarvitset pelkästään niitä taitoja, joita opit kirjoista tai kursseista tai, että kaikki työkaverisi ovat niitä samanmielisiä saman pääaineen opiskelijoita kuin sinä itse. Yliopisto antaa sinulle tietoja, faktoja ja auttaa hahmottamaan eri asioiden yhteyksiä, mutta ylioppilaskunta voi tarjota jokaiselle opiskelijalle mahdollisuuksia kasvaa vielä lisää sekä ammattilaisena että ihmisenä. Jotta TYY voisi toteuttaa tehtäväänsä niin opiskelijoiden edunvalvojana kuin parhaan mahdollisen opiskelija-ajan mahdollistajana, tarvitaan asioihin perustavanlaatuisia muutoksia.
Itse johtamisen opiskelijana ja nimenomaan organisaatiokulttuureista ja henkilöiden välisistä suhteista kiinnostuneena olisin enemmän kuin mielissäni, mikäli olisi helpompaa tavata poikkitieteellisesti ihmisiä erilaisista opiskelutaustoista – kasvatustieteilijöitä, valtiotieteilijöitä tai vaikkapa psykologian tai sosiologian opiskelijoita. Sillä, ainakin minä haluan oppia uutta jatkuvasti. Paras vaihtoehto tähän nimittäin ei välttämättä ole se hegemoninen samankaltaisten ihmisten toistensa selkääntaputtelu. Tähän vastauksena voi toki sanoa, että “lähde mukaan ylioppilaskuntatoimintaan – siellä opit taitoja, joita kursseilta et saa, ja tapaat uusia ihmisiä!” Niinpä, tätä TYYssä saa, mutta miten tämän voisi tarjota yhä suuremmalle osalle koko yliopiston n. 20 000 opiskelijaa?
Kaikki lähtee siitä, että asiat koetaan mielekkääksi ja mielenkiintoiseksi. Homma pitää olla hauskaa ja siitä pitää voida nauttia. Ei ole mitenkään järkevää, että resurssien käyttö hukkuu loputtomaan kiistelyyn epäoleellisuuksista, ja valtaa pyritään hakemaan vain ja ainostaan omaa etuansa ajamaan. Ylioppilaskunta on laaja, ja sen opiskelijat hyvin erilaisia, mutta kaikkia yhdistävät muutamat samat asiat: uuden oppimisen halu, ihmisenä kasvaminen, rentoutuminen tarve opiskelun arjesta sekä lopulta valmistuminen ja työelämään siirtyminen.
Keskitytään niiden asioiden ajamiseen, ja siihen, mikä lopulta merkitsee eniten: opiskeluaika on lopulta hyvin lyhyt, mutta sen tulisi olla parasta mahdollista ja antaa parhaat eväät työelämään. Ja vieläpä parhaan mahdollisen lopputuloksen antaminen koko Suomen yliopistoista ja ylioppilaskunnista.
Minusta ylioppilaskunnan tavoitteena tulee olla kaikkien sen jäsentensä yhteensaattaminen ja poikkitieteellisyyden mahdollistaminen niin asiassa kuin asiattomuudessakin.
Jarkko Louhelainen
TuKY-listan ehdokas numero 167
mennessä TSE-lista | loka 27, 2013 | Kaikki Blogit, TuKY-blogi
Hyvät opiskelijat.
Yliopistopolitiikka on kuollut.
Yliopistopolitiikka on juuri sitä miltä se kuulostaa. Tylsää, hidasta ja tiukasti kiedottu poliittisiin väreihin. Jos yliopistopolitiikka olisi ihminen, se muistuttaisi vasemmiston vappumarssilta palanneen 16. vuosikurssin ainejärjestöaktiivin, ja liian kauan sosiaalitoimiston takahuoneessa istuneen byrokraatin jälkeläistä.
Kaksivuotisen edustajistokauteni aikana olen aitiopaikalta nähnyt satoja päätöksiä, tuhansia valmistelutunteja ja tolkuttomia paperipinoja, palopuheita. Kauppiksen käytävillä ihmettelen suurelta tuntuneiden päätöksien vaikuttamattomuutta. Luennolla vieressä istuva Riku ei tiedä eilisestä edustajiston dramaattisesta istunnosta tai edes sen olemassaolosta, Oma-opettajat ovat edelleen kateissa ja niitä tutkinnon viimeisiä kursseja järjestetään vain vapunaattoisin – parillisina vuosina.
Opintoedellytysten parantamisesta kyllä tehtiin edarissa tiukan äänestyksen jälkeen kompromissikirjaus poliittiseen linjapaperiin. Tehtiin päätöksiä.
Poliittisen linjapaperin tehtävänä on muodostaa mielipiteitä niistä arvoista ja asioista, joihin ylioppilaskunta haluaa vaikuttaa. Sen tulisi toimia kaikkien 20 000 opiskelijan ja pakkojäsenen kollektiivisena ajatuspankkina siitä, mitä me yliopistosta ja maailmasta ajattelemme. Kun kaksi vuotta sitten aloitin edustajistourani, kaikki tämä jargon ja byrokratia tuntui älyttömältä. Sitä vastaan halusi kapinoida ja muuttaa asioita. Asioihin tottui, oppi pelaamaan peliä annetuilla säännöillä. Järjestelmä otti omansa ja aiemmin taisteluvalmis merirosvo päättikin liittyä laivastoon.
Ylioppilaskuntamme ongelma ei ole huonot päätökset. Se on päättämättömyys. Kun parhaasta valmistumispäivästään auttamattomasti myöhässä olevat opiskelija-aktiivit ja järjestöjyrät luovat yhteistä ylioppilaskuntaa, ei ylioppilaskunta tunnista sitä arkea, jota todelliset opiskelijat elävät. Se arki on opiskelua, elämää ja yhdessäoloa, johon liittyy onnistumisten lisäksi myös ongelmia. Näihin asioihin ylioppilaskunnan tulisi keskittyä. Opintojen eteneminen ongelmineen, opiskelijoiden hyvinvointi ja parempi yliopistoelämä. Tällä hetkellä ylioppilaskunta ei tunnista edes niiden olemassaoloa, tai huomaamattomuutaan piilottaa teot paperille kirjoitettuihin periaatteisiin. Hyväntahtoiset yksilöt tekevät päätöksiä jotka eivät vaikuta ja joilla ei ole merkitystä.
Me kauppakorkeakoululaiset olemme yliopistolla vähän erikoinen porukka. Me puhumme muutoksesta ja uskomme omaan kykyymme muuttaa ympäröivää maailmaa. Muutos ja erilaiset asenteemme herättävät kuitenkin pelkoa niissä, jotka ovat tottuneet vanhaan ja muovautuneet sen horrosmaiseen mukavuuteen.
Nämä ennakkoluulot saavat ihmisen näyttämään pahimmat puolensa.
Sivulauseessaan meitä ymmärtämättömyyttään ahdasmielisiksi syyttävät ihmiset syyllistyvät huomaamattaan itse syytökseensä. Meidän arvomme ovat erilaisia, mutta tuomme ne julkisesti esiin sillä uskomme niiden luovan yhteistä hyvää. Kaikki rosvot eivät ryöstä rikastuakseen. Robin Hood kapinoi toimimatonta ja mätää järjestelmää vastaan luoden samalla hyvinvointia. Silti Robin Hood on helppo leimata rosvoksi, samanlaiseksi kuin ne muut pahat.
Edustajistovaalien ennakkoäänestys alkaa maanantaina. Meillä on upea ehdokaslista. Erilainen. Se ei sisällä pelkkiä jyriä tai järjestötoiminnan kasvattamia ainejärjestöaktiiveja. Se sisältää kymmenittäin tavallisia opiskelijoita, jotka haluavat vaikuttaa omien ja ystäviensä elämään. He ovat ihmisiä, jotka haluavat luoda ylioppilaskunnan joka arvostaa ja auttaa. Puuttuu ongelmiin.
Nyt on oikea aika tehdä muutos. Omat opintoni ovat loppusuoralla. Olen ollut sekä Turun kauppakorkeakoulun ylioppilaskunnan, että uuden Turun yliopiston ylioppilaskunnan jäsen. Koskaan ei ole liian myöhäistä myöntää virheitään ja nostaa lippu salkoon.
Blogin kirjoitti Juho Harmaa (Ehdokasnumero #135), TuKY-listan ryhmäpuheenjohtaja, 6. vuosikurssin opiskelija ja pitkän linjan järjestöaktiivi, joka aikoo jälleen ryhtyä merirosvoksi kyllästyttyään toimistoupseerina olemiseen. Ja valmistua.
mennessä TSE-lista | loka 23, 2013 | Kaikki Blogit, TuKY-blogi
Tuntuu siltä, että tenttiviikko osaa olla vuodesta toiseen aina yhtä ahdistava. Tilannetta ei auta se, että pitää tehdä 2–3 tenttiä samana päivänä. Ja minkä takia tentit on tehtävä aina seremoniallisesti täyteen pakatuissa luentosaleissa ryttyiselle ja lyijyn töhrimälle konseptipaperille? Aikana, jolloin lähes jokaiselta opiskelijalta löytyy älypuhelin ja kannettava tietokone tämä tuntuu suorastaan absurdilta.
Tässä vaiheessa on hyvä kysyä, kuinka moni on käyttänyt tai edes tietää, mikä on tenttiakvaario? Kyse on videovalvotusta tilasta, jossa opiskelija voi käydä hänelle sopivana ajankohtana suorittamassa luento- tai kirjatenttejä. Kuulostaako hyvältä? Opiskelijan elämää tämä helpottaisi kummasti, jos voisi käydä vaikka kesken periodin hoitamassa pois roikkumaan jääneitä Y-kurssien tenttejä. Paperilla tenttiakvaario onkin hieno konsepti, mutta täällä Turussa se ei ole vielä saanut tuulta siipien alle.
Turun yliopistossa tenttiakvaario on ollut pystyssä jo vuoden 2010 toukokuusta, mutta vain harvat oppiaineet ja luennoitsijat sitä käyttävät. Tampereen yliopistossa tilanne on toinen, ja siellä tenttiakvaario on otettu jo laajamittaiseen käyttöön. Eikö tässä ole hyvä paikka ottaa mallia ulkopuolelta ja lähteä itsekin kehityksen mukaan?
TuKYn vaikutuskanavat sähköisen tenttimisen edistämiseen ovat sidoksissa ylioppilaskuntaan. Kehitys lähtee siitä, kun lisätään tietoisuutta ja saadaan sekä opiskelijat että henkilökunta sitoutettua ajatukseen. Itse ainakin kalastelisin mielelläni noppia tenttiakvaariossa sen sijaan, että hikoilen luentosalissa tuskastuneena kaksi tenttipaperia kädessäni. Tämänhetkisen tenttivalikoiman löydät täältä.
Äänestä siis edarivaaleissa kehityksen puolesta – äänestä TuKYä!
Timo Kovala 156
TuKY-lista
mennessä TSE-lista | loka 23, 2013 | Kaikki Blogit, TuKY-blogi
Mihin ylioppilaskunnan tulee käyttää todella niukkoja resurssejaan? Tuleeko sen valvoa Turun yliopiston opiskelijan etua? Tuleeko sen ottaa kantaa Turun kaupungin kunnallisiin kysymyksiin? Mihin TYYn rahoja tulee käyttää? Mihin TYYn toimiston, telakoiltakin tuttuja, henkilötyövuosia olisi järkevintä käyttää?
TYYn toimintaa säätelevät lukemattomat asia- ja linjapaperit, kuten Suomen laki, poliittinen linjapaperi sekä erilaiset ohjesäännöt. Näistä luonnollisesti kaikkea muuta paitsi Suomen lakia, voi Turun yliopiston ylioppilaskunnan edustajisto muuttaa. Jotkin muutokset esim. ylioppilaskunnan sääntöjen muuttaminen vaatii yliopiston rehtorin hyväksynnän. Käytännössä voidaan kuitenkin sanoa, että edustajisto käyttää ylintä päätäntävaltaa linjapapereiden yms. muuttamisessa.
Viimeisten kuukausien aikana TYYn edustajistossa on esitetty osallistumista kansalaisaloitteeseen varusmiespalveluksen lakkauttamisen puolesta (Ohi on!-kampanja) ja tällä viikolla TYY osallistuu Voi Venäjä!-viikkoon, eli viikko Venäjän ihmisoikeuksien puolesta. Kukaan tuskin voi väittää, etteikö ainakin jälkimmäinen olisi tärkeä kysymys ja sen tukeminen aattellisesti ja moraalisesti oikein. Kysymyksiä kuitenkin herää siitä, että onko oikein käyttää 20 000 jäsenen jäsenmaksua tällaiseen toimintaan? Olisiko järkevämpää käyttää niitä alayhdistystoimijoiden kouluttamiseen, vaikuttamistoimiin Turun kaupungin päättäjien suuntaan tulevan raitiotien muuttamisesta ylioppilaskylän kautta kulkevaksi tai vaikkapa viikkoon Suomen nuorten syrjäytymisen ehkäisemiseksi?
Toinen kysymys, joka on puhuttanut jo vuosia on TYYn harjoittama kehitysyhteistyö ja hyväntekeväisyys. Aina yhtä paljon puhuttava 0,7 on tälläkin vaalikaudella tärkeä kysymys. Onko oikein, että 0,7% jokaisen TYYn jäsenen jäsenmaksusta laitetaan kysymättä suoraan TYYn harjoittamaan kehitysyhteistyöhön? Tällä hetkellä kohteina tälle ovat (lähde):
Jatkuva kohde:
Zimbabwen Aids-orvot ry
Vaihtuva kohde vuonna 2013 (myös vuonna 2012):
Green Living Movement Suomi ry
Viljelijän markkinat – Tuottaville markkinoille pääsyn mahdollistaminen- hanke
Voidaan siis kysenalaistaa se, että voiko kysymättä laittaa toisen rahoja kehitysyhteistyöhön. Kehitysyhteistyöhön kun liittyy paljon kyseenalaisuutta. Onko se oikea tapa auttaa? Konkreettisin kysymys on kuitenkin se, mihin näitä rahoja tulisi käyttää, jos niitä kerran käytetään (lähes jokainen suomalainen ylioppilaskunta tekee jonkinlaista kehitysyhteistyötä). Olisiko oleellisempi jatkuva kohde turkulaiselle ylioppilaskunnalle esimerkiksi Auta Itämerta! –ohjelma tai suomalaisten nuorten syrjäytymisen ehkäiseminen? Muuttuvaksi kohteeksi taas olisi ehdolla mm: Uusi lastensairaala 2017.
Saastunut itämeri (Jarmo Juuti)
Toki täytyy muistaa etteivät nämä esimerkit ole kehitysyhteistyötä. Edustajisto voi kuitenkin myös päättää siitä käytetäänkö varoja kehitysyhteistyöhön vai suomalaisen yhteiskunnan kehittämiseen.
Nämä kysymykset tulevat takuuvarmasti nousemaan esiin myös ensi edustajistokaudella. Ensi viikolla on edustajistovaalien ennakkoäänestysviikko ja varsinaiset äänestypäivät ovat 5.11. ja 6.11. TuKY-lista ajaa opiskelijalähtöistä ja heihin keskittyvää ylioppilaskuntaa.
Mikä on sinun mielipiteesi?
Rakkain TYY-terveisin,
Valistunut kuntalainen
mennessä Sosiaalipoliittinen vastaava | loka 20, 2013 | Kaikki Blogit, TuKY-blogi
Huh huh!
Tähän viikonloppuun on mahtunut niin suuria tunteita, juhlamieltä, kunnon TuKY-henkeä, iloa, naurua ja yhdessäoloa, unohtamatta tietenkään Sillis-hassuttelua.
Perjantaina kova odotus – ainakin #vujujännä –postauksista päätellen – viimein palkittiin ja saimme pukeutua parhaimpiimme juhliaksemme 63-vuotiasta Turun KY:tä VPK:n talolla. Viimeistään Finlandia-hymnin kuuleminen Cantus Mercurialiksen laulamana nosti varmasti jokaisen vieraan fiilikset juhlahuippuunsa.
Juuso Enala sai naurun raikaamaan salissa juhlapuheellaan ja hauskoilla Ulvila-viittauksillaan, mutta oma Irma Luhtamme, vuoden opettaja 2013, ei jäänyt suinkaan kakkoseksi kiitospuheellaan. Hetkeksi unohdin omat painiskelemiset ja turhautumiset TKMY1 –kurssin parissa. Tajusin, että ei Irma kiusallaan niitä hylsyjä minulle jakele.
Turun KY:n vuosijuhlia oli valmisteltu jo tovi, yli puoli vuotta, ja kovan työn hedelmät todella näkyivät viikonlopun aikana. Yhdistyksemme sai arvoisensa juhlat ja oli mukavaa huomata, että juhlavieraita oli paikalla enemmän kuin koskaan ennen. Toivottavasti paikalla olleet viihtyivät ja nauttivat olostaan! Kiitos onnistuneesta viikonlopusta vielä Turun KY:n emännälle ja isännälle sekä koko vuosijuhlatiimille ja tietenkin korvaamattomille nakeille, ilman teitä ei tämäkään tapahtuma olisi ollut mahdollinen.
Nyt kun vuosijuhlat on juhlittu, on aika suunnata katse loppuvuoteen. Haikeus otti allekirjoittaneesta vallan viikonlopun aikana pariinkin otteeseen, sillä aika on lentänyt kuin siivillä. Halusin tai en, hallitusvuosi lähenee loppuaan. Ei kuitenkaan vielä hoppuilla! Edessä siintävät vielä tuiki tärkeät Edarivaalit, johon tarvitaan teidän kaikkien panostusta, sekä monta muuta hupaisaa ja mieltä kohottavaa tapahtumaa.
Ennen tätä kaikkea koittaa kuitenkin syksyn ensimmäinen tenttiviikko. Ystävät, yrittäkää tsempata, vaikka välillä tuntuukin, että tummuvat illat ja kylmenevät ilmat ottavat yliotteen!
Muistakaa hengähtää välillä – käykää kaverin kanssa kahvilla tai hengittämässä hetki raikasta syysilmaa keuhkoihin. Jaksamista tenttiviikkoon!
Sofi Laiho
Hallituksen hyvinvointi- ja tutorointivastaava
