Maaliskuu on jo hyvässä vauhdissa, mikä tarkoittaa sitä, että yksi neljäsosa vuodesta on jo taklattu. Ajattelinkin, että nyt olisi hyvä hetki kertoa hieman omia kuulumisiani ja avata, mitä kaikkea alkuvuoteeni on kuulunut!
Vuosi käynnistyi heti tammikuun alussa sääntömääräisellä järjestäytymiskokouksella, jossa muun muassa vahvistettiin toimintasuunnitelman sektorit ja sivusektorit alkaneelle vuodelle. Sen lisäksi aloitin starttikeskustelut pöytäkunnan kanssa. Ideana oli päästä heti vuoden alussa vaihtamaan ajatuksia kahdenkeskisesti ja keskustelemaan tulevasta vuodesta sekä esimerkiksi molemminpuolisia odotuksista siihen liittyen.
Ensimmäisellä viikolla osallistuin myös Suomen Ekonomien järjestämään puheenjohtajaverkostojen tapaamiseen. Siellä pääsimme muiden kylterihallitusten puheenjohtajien kanssa tapaamaan toisiamme sekä keskustelemaan tulevan vuoden teemoista. Samalla tapasimme paikallisyhdistysten puheenjohtajia sekä Suomen Ekonomien hallitusta ja toimiston väkeä. Erityisesti muiden kylteripuheenjohtajien kanssa olemme jo alkuvuoden aikana lähentyneet paljon, mikä on ollut todella antoisaa ja mukavaa.
Tammikuuhun mahtui myös paljon muuta. Vietimme hallitushengailuja tärkeiden turkulaisten sidosryhmien, kuten Merkantila Klubbenin, Lexin ja TLKS:n kanssa, osallistuimme Kylteripäiville, koulutimme uudet toimijat Turun KY:n toimintaan sekä siivosimme toimiston viime vuosien jäljiltä. Onkin ollut ihanaa työskennellä toimistolla sen jälkeen, kun vanhat pölyt ja romut saatiin pois! Tammikuussa pääsin myös puheenjohtajana pitämään Turun KY:n tervehdyksen maistereiden valmistujaisissa.
Myös helmikuu oli tapahtumantäyteinen. Olin edustamassa TuKYä sekä Preemion että KY:n vuosijuhlilla, ja kuukautta tähditti tietenkin Pikkulaskiainen sekä sen jälkeinen Parkin Sillis. Tässä kohtaa täytyy myös todeta, että kahden jaostovuoden jälkeen tapahtumissa käyminen alumnina tai muuten vain osallistujan roolissa on ollut todella mukava kokemus. Iso kiitos siis ihan jokaiselle, joka osallistuu tapahtumien järjestämiseen, oli rooli sitten nakkina, aktiivina, tiimiläisenä, jaostolaisena tai osallistujana!
Edustus- ja hupitapahtumien lisäksi kalenteriani on täyttänyt laaja kirjo erilaisia kokouksia. Alkuvuoden aikana olen kokoustanut muun muassa viikoittain pääsektorin ja hallituksen kanssa, osallistunut kylteripuheenjohtajaverkoston, Turun Seudun Ekonomien, TuKY Tapahtumat Oy:n, Taloustoimikunnan ja TSE-listan kokouksiin sekä tavannut dekaanistoa ja muuta koulun henkilökuntaa. Lisäksi olen osallistunut erilaisiin tilaisuuksiin, kuten Turun yliopiston International Counciliin yhdessä kansainvälisten asioiden vastaavan kanssa. Näiden lisäksi olen tavannut paljon pöytäkunnan jäseniä pienemmissä porukoissa, kun olemme suunnitelleet uusia kuvioita tai pohtineet ajankohtaisia haasteita.
Koko alkuvuotta on vaikea tiivistää yhteen blogiin, mutta sanotaan näin: upea alkuvuosi on ollut! Jokainen päivä saa odottamaan seuraavaa vähintään yhtä paljon. Vaikka alkuvuosi onkin ollut aika hektinen, on väliin mahtunut myös muuta, kuten perheen ja koulun ulkopuolisten ystävien tapaamista sekä tietysti työnhakua 😀 Lisäksi yksi alkuvuoden top-jutuista on ollut tennistunnit, jotka aloitin!
Siinä tiivistettynä alkuvuoteni. Toivottavasti tämän blogin myötä saitte hieman aikaisempaa selkeämmän kuvan myös siitä, mitä kaikkea puheenjohtajan arkeen kuuluu. Tulkaa jatkossakin rohkeasti juttelemaan missä vain ja mistä vain, oli aiheena sitten TuKY-jutut tai ihan muut asiat!
Monella tuntuu olevan tällä hetkellä stressi päällä. Mielen päällä pyörivät tenttikiireet, kesätyöpaikasta stressaaminen, kenties rakkauskuviot sekä tietenkin tutorhaku, tuo joka keväinen pupujen murheenkryyni, joka aiheuttaa myös kaikista nuorimmille harmaita hiuksia.
Meillä varsinkin kotimaisten opiskelijoiden tutorointi on äärimmäisen suosittua. Hakijoita on melkein tuplasti enemmän, kun vapaita paikkoja ja meidän rakas sosiaalipoliittinen vastaava uhraa elämästään useamman viikon löytääkseen eroja hakijoiden väliltä, jotta tehtävään valittaisiin ne kaikista parhaimmat vaihtoehdot.
Kotimaisten opiskelijoiden tutorointi on siitä erikoista, ettei se pahemmin vaadi minkäänlaista markkinointia. Kaikki tutoreiksi pyrkivät ovat yleensä nähneet itse millaisesta hommasta on kyse ja useat heistä päättävätkin jo orientaatioviikon aikana, että hekin aikovat joskus olla kyseisessä luottamustehtävässä opastamassa tulevia pupuja yliopistoelämän saloihin.
Vaihtaritutorointi ei valitettavasti markkinoi itse itseään, vaan tutorien rekrytointi on suuren työn takana joka vuosi. Monelle tutoroinnin sisältö on suuri kysymysmerkki, ja useat luulevatkin sen vaativan täydellistä englannin kielen taitoa, joka on muuten tarua.
Valitettavasti vaihtaritutoroinnin suosio on junnannut paikallaan jo useamman vuoden. Itse olen nyt melkein 15 kuukauden ajan yrittänyt saada sen suosiota kasvatettua. Kevään osalta tämä onnistui kohtalaisen hyvin, sillä tutorointia mainostettiin varsinkin ensimmäisen vuoden opiskelijoille, jotka halusivat syksyllä kotimaisten opiskelijoiden tutoreiksi ja koska aiemmasta tutorointikokemuksesta saa lisäpisteitä, niin useat päätyivätkin hakemaan vaihtaritutoreiksi.
Syksyn osalta suosion kasvattaminen tuottaa edelleen ongelmia. Vaihtaritutorointi ei ole suoraan kauppakorkeakoulun alla, kuten kotimaisten opiskelijoiden tutorointi, jonka vuoksi tutorointiin on hankalampi vaikuttaa meidän osaltamme. Yritin neuvotella yliopiston kv-toimiston kanssa vaihtaritutoroinnin hakuajan pidentämisestä täksi kevääksi. Tällöin olisimme saaneet mahdollistettua sen, että kotimaisesta tutoroinnista pudonneet olisivat päässeet halutessaan edes vaihtaritutoreiksi. Valitettavasti lopulta tämäkään ei onnistunut byrokraattisista syistä.
Uskon itse, että vaihtaritutoroinnilla olisi mahdollisuus olla houkutteleva vaihtoehto kotimaiselle tutoroinnille, kunhan vain vaihto-opiskelijoiden näkyvyys TuKYn sisällä kasvaisi. Valitettavasti vaihtareita on hankala patistaa osallistumaan meidän toimintaamme ilman aktiivisia tutoreita. Yleistä onkin, että he päätyvät lopulta viettämään aikaa pelkästään muiden vaihtarien kanssa ja päätyvät ns. ”vaihtarikuplaan”, tuohon kv-vastaavan pahimpaan viholliseen.
Kuinka tällaisen vaihtarikuplan sitten voisi murtaa? Tärkeintä olisi rohkaista vaihtareita osallistumaan tapahtumiimme, sekä saada tapahtumistamme vaihtariystävällisempiä. Itse koen heidän tutoreillaan olevan todella merkittävä rooli siinä, kuinka he pääsevät osaksi meidän yhteisöämme. Pelkästään se, että tutor suosittelee osallistumaan tapahtumaan, saa uuden opiskelijan todennäköisesti osallistumaan tapahtumaan eli palaamme taas tähän lähtökuoppaan.
Työtä on siis vielä täksi vuodeksi paljon edessä. Toivottavasti syksyllä saisin vaihtareita osallistumaan tapahtumiimme entistä aktiivisemmin, jotta heidän näkyvyytensä järjestössämme kasvaisi ja kenties muutama teistä päättäisi hakea heidän tutoreikseen edes jossain vaiheessa opintoja. Siihen saakka, tai ainakin tämän vuoden loppuun saakka, hoitelen osaa tehtävistä, jotka kuuluisivat heidän tutoreilleen
Nyt karkaan tekemään alkavan viikon tapahtumakoostetta Tukyeventsiä varten, joten heikunkeikun!
”Tekeekö varapuheenjohtaja mitään?” on kysymys, joka usein esitetään vitsillä, mutta toisinaan kuitenkin ihan tosissaan. Ainakin pestin nimen perusteella varapuheenjohtaja, tekisi asioita vaan silloin kun puheenjohtaja ei niitä pysty tekemään. No onhan tässä todellisuudessa kaikenlaista, jolla saa viikot täyttymään tekemisellä.
Ihan ensimmäisenä kaikkien rakastamat kokoukset. Hallituksen kokousten lisäksi on milloin mitä muitakin kokouksia joihin varapuheenjohtaja osallistuu – välillä muiden hallituksen jäsenien kanssa ja välillä yksin muiden sidosryhmien kanssa. Nämä eivät kuitenkaan (onneksi) työllistä itse kokouksiin osallistumisen lisäksi aivan liikaa.
Sitten on myös tämä varapuheenjohtajan epävirallisempi nimi, eli nakkikone. Kaikkialta ilmestyy aina satunnaisia tehtäviä, jotka eivät suoranaisesti kuulu kenellekkään. ”No varapuheenjohtaja voi hoitaa.”. Tässä esimerkiksi yksi kelkkakin rakennettu Pikkulaskiaiseen (ei muuten hajonnut mäessä). Toisaalta näitä satunnaisia hommia on myös ihan mukava hoitaa, sillä ne tuovat paljon vaihtelua normaaleihin opiskeluviikkoihin.
Lopuksi päästään opiskelijoiden juhlaan eli vappuun, jota varapuheenjohtajan alaisuudessa hoitaa vapputuottaja tiiminsä kanssa. Vappuhan alkaa jo häämöttämään edessäpäin. Haluaisinkin jo tässä vaiheessa muistuttaa sekä herätellä jokaista Turun KY:n vapun aloittavasta Kuntalaisbailuista, joihin jokainen teistä kuntalaisista on tervetullut!
TuKYn mediavastaava Mikko kirjoitti erinomaisen tekstin vauhdikkaasta toisesta vuodesta muutama viikko sitten. Sitä äsken lukiessani mietin, kuinka hiljaiselta tämä ajanjakso Pikkulaskiaisen jälkeen ennen kevään ruuhkaa tuntui viime vuonna. Haluankin kirjoittaa blogini tästä maaliskuun alun hiljaisesta ajanjaksosta.
Koen ainakin itse olleeni tietynlaisessa vireystilassa viime syksystä asti. Syksy meni silmänräpäyksessä, eikä joulu tai vuodenvaihde tarjonnut taukoa. En muista, milloin olisin viimeksi ollut täydellisessä rauhassa – sellaisessa, jossa kokisin olevani juuri oikeassa paikassa, eikä minun tarvitsisi tehdä mitään muuta kuin nauttia hetkestä. Välillä tuntuu, että jatkuva suorittaminen ja nopea dopamiini ovat tuhonneet kykyni pysähtyä.
Neljäs ja tämän lukukauden viimeinen periodi alkaa kahden viikon päästä, ja silloin palaamme jälleen kiireiseen arkeen. Huhtikuusta on tulossa monelle täysi ja vauhdikas. Siksi nyt on hyvä hetki hengähtää. Tämä pieni tauko ennen kevään loppurutistusta on mahdollisuus pysähtyä, kerätä voimia ja antaa itselleen lupa levätä.
Haluankin kannustaa kaikkia, joilla ei ole intensiivikursseja tai tenttejä, joihin on pakko lukea, nauttimaan tästä hiljaisesta ajanjaksosta. Kaikki löytävät rauhansa omalla tavallaan. Joillekin se voi löytyä luonnon keskeltä, urheilusta tai oman perheen luota. Stimuloi itseäsi vähemmän ja nauti vain olemisesta!
Muutama ystäväni kysyi eräänä päivänä: “Mikäs se sun homma nyt olikaan, niiku TalToPJ mut mitä sä siis teet?” Tämän innoittamana, tässä blogissa lyhyt oppimäärä siitä, mitä meikäläinen Turun KY:llä puuhailee. Tuodaan siis yhden blogin ajaksi TalTo ja TalToPJ pois kulissien takaa ja avataan, että mitä nämä oikein ovat.
Taloustoimikunta on Turun KY:n asiantuntijaelin, jonka tehtävänä on antaa neuvoa yhdistyksen talouteen liittyvissä asioissa. Taloustoimikunta koostuu 5-10 jäsenestä, jotka pyritään valitsemaan siten, että taloustoimikunnassa olisi mahdollisimman kattavasti osaamista talouden eri osa-alueilta. Jäsenyys on toistaiseksi voimassa oleva ja taloustoimikuntaa täydennetään tarvittaessa. Näin saadaan kasattua asiantunteva kokonaisuus, jossa jokainen jäsen tuo pöytään oman erityisosaamisensa. Taloustoimikunnasta löytyykin osaamista niin salkunhoidosta, juridiikasta, yritystoiminnasta, riskienhallinnasta, tapahtumatuotannosta kuin kirjanpidosta ja investointianalyysistäkin.
No kuka sitten on TalToPJ ja mitä se tekee? TalToPJ eli taloustoimikunnan puheenjohtaja valitaan Turun KY:n syyskokouksessa kahden vuoden mittaiselle luottamustoimikaudelle. TalToPJ johtaa TuKYn taloutta pitkällä aikavälillä. Käytännössä tämä tarkoittaa budjettien laatimista, kassavirtojen suunnittelua, investointipäätöksentekoa ja toteutuneen talouden seurantaa. Lisäksi työpöydälle kuuluu sijoitusvarallisuuden hallinnointia sekä omistajaohjaustehtäviä yhdistyksen omistamissa yrityksissä.
Onneksi meillä TuKYssä näiden asioiden kanssa ei yksin tarvitse painia, vaan erittäin asiantunteva taloustoimikunta avustaa näissä aina kun on tarvetta. TalTossa pääsee siis oikeasti vaikuttamaan yhdistyksemme päätöksentekoon, etenkin talouden osalta. Lisäksi TalTo on erinomainen paikka oppia ja kartuttaa omaa osaamistaan tulevaisuutta varten. Mikä parasta, haku on auki vielä viikon verran, eli mikäli näiden höpinöiden pohjalta heräsi kiinnostus hakea TalTon jäseneksi niin meneppä selaamaan utumailia ja etsi allekirjoittaneen lähettämä viesti. Siellä on ohjeet ja lisätietoa 😉
Oikein hauskaa kevättä ja riehakasta PL viikkoa kaikille!
Kauppojen hyllyt notkuvat sydämiä ja vaaleanpunaisia karkkipapereita. Kalliita suklaarasioita ja kukkakimppuja! Kaduillakin roikkuu sydämiä puista ja sovellukset muistuttavat uusilla värityksillään tästä, varmaan koko maailman kattavasta juhlapyhästä. Valentine’s Day, Alla hjärtans dag, Día de San Valentín, Valentinipaev… Yksi asia kuitenkin meidät suomalaiset erottaa; Juhlimme ystävänpäivää. Kun muu maailma juhlii romantiikkaa, me juhlistamme ystäviä! Se on minusta ihan parasta!
Vaikka sisäinen romantikkoni ja prinsessatarinoiden lomassa kasvanut sieluni salaa rakastaa myös sydänten ja amorin nuolten täyteistä päivää, pidän silti enemmän ystävänpäivän konseptista. Kielitoimiston sanakirjassa se on päivä, jolloin ”muistetaan ystäviä postikortein tm. tervehdyksin.” – siis päivä, joka on omistettu ystäville.
Vaikka romanssin ylistäminen ja pinkki serpentiini ovat popkulttuurin myötä levinneet meille Suomeenkin, on päivän lähtökohta erilainen. Suomalaisille rakkaus ja rakkauden tunnustukset voivat olla jonkinlaisia tabuja, joten on hauskaa seurata, kuinka suomalaisistakin kuoriutuu romantikkoja. Harvoin tulee sanottua ystävälle, että hän on rakas. Se voi tuntua vaikealtakin, vaikka niin tuntisikin ja kaikki muut elämän syvimmät salat jo paljastettu. Tästä huolimatta suomalaisissa kaupoissa ”I love you” -suklaarasiat on aseteltu ”Ystävälle:” -kyltin alle.
Ystävät ovat minulle rakkaita ja rakkaimmat ihmiset elämässäni ovat usein myös parhaita ystäviäni. Oli ystävyyden muoto mikä tahansa, ota hetki arvostaaksesi sitä, minkälaisia ihmisiä ympäriltäsi löytyy. Laita heille viestiä, että olet onnellinen, että he ovat elämässäsi tai osta kaupasta yllätyksenä muumitikkari. Lähetä postikortti tai osallistu EVAn tosiystävä -kampanjaan. Oli se sitten paras kaveri, mummi, äiti, mielitietty, vanha lapsuudenkaveri tai naapuri.
Pohtiessani, mitä kauppis on minulle antanut, ei ensimmäisenä tule mieleen talouden opit ja erinomaiset sijoitusvinkit. Mieleni täyttyy tapahtumista, kohtaamisista ja arkipäiväisistä lounaskeskusteluista. Kaikki kiteytyy päivän päätteeksi ystävyyteen. Koen oloni varsin onnekkaaksi, kun olen saanut ympäröidä itseni ihmisillä, joiden kanssa voin jakaa päivittäiset naurut ja satunnaiset itkut.
Itse vietän ystävänpäivää Tampereen Hervannassa rakkaan KY-Sportin kanssa kyykän MM-kisojen merkeissä. Vaikka poikaystäväni on siellä mukana, ei ystävänpäiväni ole kynttiläillallisella ja sydämen kuvilla höystetty, vaan vietämme päivää kuten sitä kuuluu; ystävien ympäröimänä ja karttua heittäen!
Toivottavasti teidänkin ystävänpäivänne on hauska ja ystävyyden täyteinen!
