Eläköityvän kopon kuulumiset

Viimeisimmissä blogeissa on puhuttu paljon HalVa-kaudesta ja siihen liittyvästä jännityksestä, pettymyksistä, iloista ja suruista. Ja vaikka mielellään kirjoittaisin sentimentaalista tekstiä siitä, kuinka kannattaa hakea rohkeasti eri pesteihin, kuinka olen ylpeä jokaisesta hakijasta ja kuinka jokainen lopulta päätyy sinne, minne on tarkoituskin, niin aikaikkuna tälle tekstille on mennyt ikävästi ohi. Ja saattaa myös olla, että pyydettiin sentimentaalisten tekstien sijasta kirjoittamaan siitä mitä on oikeasti tehnyt. Joten kirjoitankin nyt siitä, mitä allekirjoittanut, pian eläköityvä kopo on puuhaillut toiseksi viimeisenä kuukautenaan pestissä.

Marraskuun ensimmäinen kokonainen viikko alkoi kylterikopojen (kauppakorkeakoulujen koulutuspoliittisten vastaavien) tapaamisella. Olemme kylterikopojen kanssa tavanneet toisiamme läpi vuoden eri kylterivujuilla, ja meistä on tullut melko tiivis porukka. Joten tämä meidän viimeinen yhteinen tapaamisemme tarjosi meille tilaisuuden fiilistellä mennyttä vuotta ja pitää hauskaa vielä viimeisen kerran porukalla yhdessä.

Ja sitten tulikin jo aiemmin mainittu HalVa-kausi. Näin eläköityvänä vanhuksena HalVa-kauden tunteet oli enemmänkin ihailua kaikkia hakijoita kohtaan, ja tyytyväisyyttä siitä, että yhdistys jää hyviin käsiin. Samaan aikaan koko viikko kopomiitteineen ja HalVoineen on ollut todella kiireinen; tässä periodissa allekirjoittaneella on ollut vain yhdet demot viikossa ja sekin on välillä ollut liikaa. Tämä viikko on vähän rennompi itselle näin ei-jaostopuheenjohtajana, mutta ensi viikolla siintää jo rakkaan Ulkkiksemme järjestämä Peiskä sekä ruotsinkielisen tytärjärjestömme MK:n vuosijuhlat.

Mites sitten jatko? Ensi vuonna osallistun ainakin rakkaan speksimme tuotantoon, jota odotankin jo innolla. Sitten muu aika meneekin kandin kirjoittamiseen ja kanditutkinnon viimeistelyyn ylipäätään. Tavallaan se on todella rentoa tämän vuoden kiireiseen menoon verrattuna, mutta kyllä tätä tulee myös ikävä.

Mutta tämä tilannepäivitys on jo tarpeeksi pitkä. Kiitos kun luit, ja tsemppiä loppuvuoteen!

Rock n’ roll,

Robert Vehma

Koulutuspoliittinen vastaava

TSEmppiä halvakauteen!

Viime viikko oli kaiken kaikkiaan erityisen tunteikas sisältäen iloa, surua ja jännitystä. Tällä viikolla alkavien jaostohalvojen kunniaksi voisinkin kirjoittaa teille pienen muistelman omasta matkastani, joka ei ole aina ollut niin helppo ja vaivaton. Oma tarinani alkoi pupusyksynä 2022, kun astelin itsevarmasti ensimmäiseen jaostohalvaan intoa ja jännitystä täynnä. Ilta päättyikin moneen pestiin ehdolle asettumisen jälkeen kyynelien ja epätoivon täyteiseen kotimatkaan. En antanut sen lannistaa, vaan suuntasin seuraavana päivänä seuraavaan jaostohalvaan ja uskoin sen olevan päivänäni. Arvata saatattekin, itsevarmuuteni jäi Parkin lattialle ja kyyneleet silmissä lähdin taas kotimatkalle. Uskokaa tai älkää jaksoin yrittää vielä viimeisillä voimillani NESUn HalVassa ja kaikkia odotuksia vastaan minut julistettiinkin lopulta NESU-TuKYn yrityssuhdevastaavaksi vuosimallia 2023.

Siinä se vuosi vierähtikin yrpän hommissa rakkaan NESU23:sen kanssa. Järjestimme monia upeita tapahtumia, sain hommattua paljon sponsseja ja ennen kaikkea koin onnistumisen ja ystävyyden tunteita läpi vuoden. Silloin olin löytänyt oman paikkani osana Turun KY:tä ja koin halua päästä jatkamaan omaa matkaani. Turun KY:n Syyskokous vuosimallia 2023 koitti ja muutaman viikon jännitys alkoi kasautua harteillani, kun odottelin monta pitkää tuntia Osuuskauppasalin penkissä omaa vuoroani. Monet ystävistäni kävivät puhujapöntössä loistamassa ennen omaa vuoroani ja sain olla heistä jo silloin todella ylpeä. Sitten koitti vihdoin vuoroni ja astelin jalat täristen puhujapöntön ääreen. Kysymyksistä en muista enää yhtäkään, enkä myöskään ajatellut ikinä katsoa nauhoitettua striimiä siltä päivältä. Hauskin juttuhan siinä tosiaan oli se, ettei minulla yhden yhtä vastahakijaa edes asettunut silloin ehdolle… Toisin sanoen se oli ehkä elämäni yksi jännittävimmistä päivistä kaikkien niiden tuomitsevien katseiden alla kuntalaistemme edessä, mutta saan olla siitä erittäin ylpeä vielä tänäkin päivänä!

Tämän takia viime viikko olikin kaikin puolin tunteita herättävä. Tiistaina syyskokouksessa pääsin taas istumaan moneksi tunniksi Osuuskauppasalin penkkiin ja jännittämään muiden puolesta. Kerran sen jo kokeneena, tietää miten paha paikka on astella kuntalaisten eteen nöyrin ottein ja yrittää saada selkoa kysymyksistä ja kaiken lisäksi vielä vastatakin niihin jotain. Näimme jälleen niin monet ylittämässä itsensä ja koimme tunteita laidasta laitaan yhdessä hakijoiden kanssa. Olen erittäin ylpeä jokaisesta, joka eteen asteli ja saattekin olla itsestänne äärimmäisen ylpeitä. Te veditte niin hienosti jokainen!

Siinä se sitten taas vierähti, varmasti tähän astisen elämäni ikimuistoisin vuosi, yhdessä rakkaan NESU-TuKY 24:sen ja TuKYh:n kanssa. Vuosi oli täynnä ihania muistoja, ystäviä, kokemuksia ja tärkeitä oppeja. Vaikea ajatella tämän kaksivuotisen opettavaisen matkan kääntyneen loppusuoralle. On vaikea pukea sanoiksi, miten paljon nämä vuodet ovat antaneetkaan. Siitä epävarmasta pupusta kasvoikin lopulta itsevarma, osaava ja kunnianhimoinen NESU-vastaava, joka saa ikuisesti olla ylpeä siitä, että jaksoi koluta jokaisen HalVan läpi luovuttamatta. Tämän takia halusinkin kirjoittaa oman tarinani tämän viikon blogiin toivoen, että edes yksi teistä päättäisi astua epämukavuusalueelleen ja löytää paikkansa osana Turun KY:tä. Enkä tällä tarkoita, että jokaisen teistä pitäisi tällä viikolla HalVaan astella ja asettua ehdolle, vaan jos pienestikään mikään toiminta täällä kiinnostelee, niin lähtekää mukaan. Lupaan, ettette tule katumaan, vaan löydätte itselleni oikean paikan oikeiden ihmisten seurassa.

Suurin kiitos kuuluu siis Turun KY:n hallitukselle vuosimallia 2024, NESU-TuKYlle 24, NESU-TuKYlle 23 ja monille monille muille, jotka ovat olleet osana tätä matkaa. TSEmppiä niin paljon kaikille HalVa-viikkoon, te slayaatte! <3

Rakkain terveisin, NESU-vastaavanne’24

Martta Iso-Kuortti
NESU-vastaava

Maajussin matkapäiväkirja

Viimeksi kun kirjoitin blogia, olin armeijan hommissa susirajalla (kertaamassa onneksi vain). Nyt olen Länsi-Saksassa traktori- ja puimuritehtaalla. Vaikka on välissä käyty leikkimässä sotaa ja oltu myös reissussa, niin on niitä töitäkin tehty viimeisen hallitusvuoden aikana. Onneksi niitä ei ole kuitenkaan joutunut tekemään yksin, vaan on tukenani ollut kaiken tietävät alumnimme, ystäväni sekä tietenkin rakas pöytäkunta, jonka kanssa niitä hommia on sitten painittu viikosta toiseen enemmän tai vähemmän. Haluaisinkin nyt käyttää blogivuoroni kertoakseni omasta hallitusvuodestani hieman.

Hommat lähti käyntiin jo heti loppuvuodesta, mutta silloin suurin osa ajasta ja aivosoluista meni perusasioiden opettelemiseen. Alkuvuodesta päästiin kuitenkin heti homman pariin ja kalenteri alkoikin pikkuhiljaa täyttyä palavereista, erilaisista projekteista kuten speksin organisoinnista sekä tietenkin muistakin tapahtumista. Keväällä ei siis hirveästi tullut kotona vietettyä aikaa, mutta se oli täysin omaa syytä, kun oli pitänyt keksiä menoa toisen perään pakollisten asioiden päälle. Opintoja tuli silti myös ihmeen kaupalla samalla suoritettua, vaikka aamu 8 luennot eivät hirveästi houkutelleet. Kevään loppuessa kehosta ja päästä jostain kumman syystä huomasi, että uupumusta oli läsnä. Sain kuitenkin pidettyä pienen loman ennen maatalous hommien ja kesän muiden kiireiden jatkumista joka helpotti.

Kesän loppupuolella pääsi taas innolla odottamaan koulun alkua sekä hallitushommien jatkumista. Suurta jännitystä syksyyn loi uusien pupujen saapuminen ja orientaatio viikossa mukana oleminen. Orientaatioviikko oli taatusti monelle pupulle ikimuistoinen ja siitä kiitos kuuluu kaikille henkilöille jotka ovat olleet luomassa viikkoa joko osallistujana tai järjestäjänä. Erityiskiitos kuitenkin vielä hallituksemme omalle sopolle Idalle, joka organisoi koko homman❤️

Syksy on VPJ:lle, sekä myös muulle hallitukselle pitkälti samankaltainen kuin kevätkin, eli tapahtumat rullaa ja kokoustellaan. Tämän lisäksi siihen kuuluu myös valmistautuminen syyskokoukseen ja omiin halvoihin. Omia ja muita julkisia dokumentteja päivitellään sekä toimintasuunnitelman projekteja saatetaan loppuun samalla kun testamenttiin kirjataan muistiinpanoja kuluneelta vuodelta. Pestit jatkuu toki halvojen jälkeenkin vielä aina vuodenvaihteeseen asti, mutta lainaten itseäni tekstin alkupuolelta, on se lähinnä kouluttamista ja pestiin perehdyttämistä. Muutamat tapahtumat on kuitenkin vielä järjestettävänä ja kokoukset kokoustettavana ennenkuin pääsee eläköitymään (pintahiivaan).

Vuoteni Turun KY:n hallituksessa on ollut aika ajoin rankka, mutta unohtumaton enkä haluaisi vaihtaa sitä mihinkään. Kiitos siitä kuuluu rautaiselle hallituksellemme. En lähde kirjaamaan kaikille tähän erillistä muistokirjoitusta, koska blogista loppuisi silloin tila kesken. Mutta pieni kiitos kuitenkin. Eli kiitos kuluneesta vuodesta ja unohtumattomista hetkistä kaikille työntekijöillemme (mukaanlukien talto pj😘), jaostojen pj:t, hallituksen muut jäsenet sekä erityisesti puheenjohtajallemme Jennylle (oot ollu jätte Reipas)❤️

Suosittelenkin juuri sinua blogin lukija hakemaan tulevissa halvoissa mukaan toimintaamme, jos olet vähääkään miettinyt sitä! Oli kyse sitten pienemmistä toimijoista, jaostoista, projekteista tai vaikka TuKYn hallituksesta. Olen oppinut ja päässyt kokemaan niin paljon viimeisen vuoden aikana, vaikuttanut koulumme toiminnassa sekä saanut ympärilleni ihmisiä joita voin kutsua ystävikseni, kiitos hallitustoiminnan.

Tsemppiä kaikille loppuvuoteen opintoihin, halvoihin sekä töihin!

Anton Martti
Varapuheenjohtaja

Kahvihetkiä ja kehitystyötä

Mukavaa maanantaita kiireisille kuntalaisille!

Toinen periodi käynnistyy tänään ja se tarkoittaa monelle arkeen palaamista tenttiviikkojen ja vuosijuhlien jälkeen. Viikonlopun vuosijuhlat olivat ainakin allekirjoittaneelle yksi vuoden odotetuimmista tapahtumista. Oli kunnia saada juhlia rakasta yhdistystämme kuntalaisten, aktiivien, sidosryhmien ja muiden paikalla olleiden kanssa. Viikonloppu osoitti jälleen kerran sen, miten monen ihmisen sydämeen tämä sinikultainen yhteisö on kolahtanut.

Mutta kuten sanottu, nyt on aika palata takaisin arkeen ja työn touhuun. TuKYn työntekijöiden arki puuskuttaa eteenpäin normaalilla rytmillä ja toiminnanjohtajan päivystykset alkavat taas huomenna tiistaina. Tuttuun tapaan päivystyksissä on myös paikalla viikottain vaihtuva hallituksen edustaja. Tämän viikon tiistaina voit tulla juomaan kahvia Robert-kopon kanssa ja keskustelemaan kiperistä koulutuspoliittisista kysymyksistä.

Ihan pelkkää kahvinkeittoa ja narikkapöhinää ei toiminnanjohtajankaan työ kuitenkaan ole. Syksyn aikana TuKYlla on jälleen työstetty yhtä jos toistakin projektia eteenpäin. On viimeistelty uutta strategiaa, päivitetty Code of TuKYa, koottu ensi vuoden toimintasuunnitelmaa ja kehitetty TuKYlle uutta vastuullisuussuunnitelmaa. Nämä projektit ovat niitä, jotka vievät yhdistystämme eteenpäin ja siksi niiden parissa vietetyt tunnit tuntuvat erityisen tärkeiltä. Toiminnanjohtajan työhön kuuluu myös useisiin toimikuntiin osallistuminen. Tällä hetkellä kalenteria täyttävät ainakin dekaanistolounas ja ravintola-asiakastoimikunta. Nämä toimikunnat ovat erinomaisia mahdollisuuksia edistää laadukasta sidosryhmätyötä Kauppakorkeakoulun ja muiden tahojen kanssa.

Toinen periodi tarkoittaa myös monissa toimijoissa halva-kauden alkua. TuKY on täynnä toinen toistaan mielenkiintoisimpia ja opettavaisempia toimijoita ja jokaiselle löytyy toiminnasta varmasti oma paikka. Koska vaihtoehtoja on niin monia, on tärkeää, että kaikki toimijat tulevat tutuksi myös (ei enää niin) uusille pupuille. Tällä viikolla Kauppakorkeakoulun aula tuleekin täyttymään toimijoista. Luvassa on nimittäin TuKY-viikko, jonka aikana toimijat esittelevät itsensä ständeilyn muodossa. Muista siis käydä kurkkaamassa, mitä kaikkea rakas yhdistyksemme oikein tarjoaa!

Vauhdikasta viikon alkua,

Minttu Agarth
Toiminnanjohtaja

Vuosijuhlatuottajien terveiset

Vuosijuhlien alkuun 7 päivää, 17 tuntia, 1 minuutti ja kahdeksan sekuntia, lukee Turun KY:n vuosijuhlien nettisivuilla tätä kirjoittaessamme. Tuo aika tuntuu jopa hieman uskomattomalta vuosijuhlatuottajien näkökulmasta, sillä työtä viikonlopun eteen on tehty jo alkukeväästä lähtien. Vujutiimin viestintä totesikin eräässä kokouksessa, että katsokaa sitä nettisivuilla olevaa kelloa niin tajuutte, kuinka lähellä vujut oikeesti on. Tiimin kanssa olemme kokoustaneet säännöllisesti keväästä lähtien ja hommia tehtiin aktiivisesti myös kesän aikana. Vuosijuhlien tuottamisessa haasteena onkin kesän läpi työskentely ja kun lukuvuosi taas syksyllä alkaa, on vujuihin enää alle kaksi kuukautta.

Syyskuussa palattuamme kesälaitumilta, saimme totisesti kääriä hihamme. Vaikka valmistelutyötä oli tehty kesälläkin, suurin osa työstä painottuu syksyyn. Oli hienoa nähdä tiimimme kanssa KaupSussa, sillä viime kuukaudet olivat menneet lähinnä zoomissa kokoustaen. Tällöin myös uudet puput pääsivät tutustumaan vuosijuhlien konseptiin. Into sekä odotus kasvoivat ja uudella energialla jatkoimme tapahtuman suunnittelua. Syksy koostui messukeskuksella sekä sillispaikalla vierailuista, lukuisista sähköpostiviesteistä, viikottaisista kokouksista sekä tapaamisista yhteistyökumppaneiden kanssa. Mainittakoon myös budjetin ja plaseerauksen kanssa mankelointi yön pimeille tunneille asti.

Lisäksi avasimme tietenkin nakkihaun ja saimme upeita erikoisnakkeja apukäsiksemme juhlan valmisteluissa. Iso kiitos heille ja jokaiselle nakille, joka on mahdollistamassa tätä kanssamme. Toivommekin kävijöiltä erityistä arvostusta nakkeja kohtaan, teette hienoa duunia!

Tässä vaiheessa varmaan voimme todeta jokaisen vujutiimiläisen puolesta, ettei vuosijuhlien järjestäminen ole mikään ihan pikku proggis. Tiiminä olemme halunneet panostaa kävijäkokemukseen entisestään sekä uudistaa tapahtumaa mahdollisuuksiemme mukaan. Vuosijuhlat ovat ajoittain tuntuneet tuottajien näkökulmasta hankalasti ratkaistavalta palapeliltä, mutta onneksi korvaamaton tiimimme on tehnyt valtavasti työtä ja jokainen palapelin pala on saatu koottua yhteen. Kiitos siitä koko tiimille <3

Yhteisöllisyys, joka tässä opiskelijakulttuurissa korostuu, on jäseniemme ansiota. Te teette Turun KY:stä jälleen juhlimisen arvoisen. Juhlitaan siis täysiä tulevana viikonloppuna! <3

Kiitti ja kuitti

Matilda Mankonen & Amanda Ruuhijärvi
Vuosijuhlatuottajat 2024

Skumppaa ja strategiaa: viikko kulttuurivastaavan kengissä

Kulttuuri- ja perinnevastaavan pesti näkyy monelle lähinnä Kulttiksen puheenjohtajan roolina, joten ajattelin tänään kertoa vähän omasta viikostani TuKY-hommien parissa! Tälle viikolle niitä osui melko paljon, sillä järkkäsin kaksi tapahtumaa – lupaan että yleensä on chillimpää!

Maanantai alkoi viikonloppureissun aikana kertyneiden hommien purkamisella ja sähköposteihin vastaamisella. Illalla osallistuin viikoittaiseen hallituksen kokoukseen sekä sen jälkeen pidettyyn iltapäiväkouluun, jossa kävimme läpi ensi vuoden toimintasuunnitelmaa. Jokainen meistä esitteli oman sektorinsa suunnitelman, ja sparrailimme yhdessä niitä eteenpäin.

Seuraavan päivän kuljinkin melko minuuttiaikataululla Vujukauden avajaisia järkkäillessä. Aamu alkoi skumpanhakureissulla ja jatkui käytännön järjestelyitä valmistellessa. Päivällä tsekkasimme vielä Idan kanssa juonnot kuntoon ja ohjeistimme järjestelemään tulleita tutoreita, samalla kun juoksentelimme etsimässä kadonneita skumppalaseja ja hoitelemassa muita esille tulevia asioita. Tapahtuma sujui kuitenkin todella hyvin ja järjestelyt onnistuivat loistavasti reippaiden tutoreiden ansiosta. Iso kiitos teille, olitte ihan super! <3

Hallituksen kautta olen päässyt kehittämään TuKYn toimintaa myös kulttuurisektorin ulkopuolella. Hallituspestini lisäksi olen mukana monessa, kuten TuKYn vastuullisuussuunnitelman kehittämisessä sekä tulevan strategian sanoittamisessa. Keskiviikkoaamuna koululle päästyäni hyppäsinkin suoraan strategiamiittiin, jossa kävimme läpi aiemmin järjestetyn strategiatyöpajan tuloksia ja työstimme lopullista dokumenttia niiden pohjalta.

Torstain aloitin poikkeuksellisesti Kulttiksen kokouksella, sillä normaali tiistain kokousaikamme osui Vujukauden avajaisten päälle. Kävimme läpi lauantaina koittavaa alumni&aktiivi -iltaamme, sekä parin viikon päässä siintäviä Rahvixia (Lipunmyynti tänä torstaina jauuuu!). Kokouksen jälkeen kirjoittelin vielä pari yhteistyöviestiä sekä luonnostelin tätä tekstiä. Näin juhlavuoden kynnyksellä, pestiini kuuluu isolta osin ensi vuoden valmistelu, muun muassa vujupaikan osalta. Soittelin ja viestittelinkin läpi viikon eri juhlatilojen kanssa tarkentaakseni aiempia tarjouksia. Perjantaina lisäilin saamani tarkennukset tekemääni vertailutaulukkoon, joka toimii muun muassa ensi vuoden budjetin sekä vujupaikkapäätöksen pohjaesityksenä.

Lauantaina järjestimme Kulttiksen kanssa self care -teemaisen illan alumneille ja aktiiveillemme. Menimme jo päivällä lämmittämään paljua sekä laittelemaan ruokia ja muita järjestelyitä valmiiksi, mutta illan saimme onneksi itsekin nauttia ja rentoutua! Sunnuntaina suuntasin koululle kirjoittamaan kandia, ja sitä prokrastinoidessa viimeistelin vielä ensi vuoden vujutuottajien hakukuulutuksen sekä edistin taas vähän vujukauden järkkäilyjä.

Huhhuh, olipas poikkeuksellisen kiireinen viikko! Onneksi työn määrään pystyy hallituspesteissäkin itse vaikuttamaan, eikä arki yleensä ole näin vauhdikasta. Ensi viikolla ajattelinkin lähinnä lomailla ja valmistautua tulevaan juhlaviikkoon. Toivottavasti nähdään vujuviikon tapahtumissa!

Peace out,

Aada Rehnberg
Kulttuuri- ja perinnevastaava