Joo-o, mietin pitkään mistä lähtisin kirjoittamaan ja totesin, että paras aihe tähän kohtaan olisi kirjoittaa omista fiiliksistäni näin 2. Vuoden opiskelijana.
Ajattelin, että pupusyksy ja ylipäätään pupuvuosi tulisi olemaan hektisin ajanjakso tässä koulussa, mutta tänään joudun kyllä väittämään, että se on ehdottomasti 2. Vuosi. Tarkoitukseni ei tietenkään ole pelotella ketään lukijaa kenellä tämä on vielä edessä, vaan päinvastoin. Pupusyksyä ja -vuotta romantisoidaan paljon ja sanotaan sen olevan yksi unohtumattomimmista vuosista meidän elämässä, mutta entäs sen jälkeen? Muistan ajatelleeni, että 1. Vuoden jälkeen tämä homma onkin vain pelkkää alamäkeä, mutta onnekseni olin väärässä. Minulla on vasta puolet tokaa vuottani takana ja olen jo tämän puolen vuoden aikana tehnyt loputtomasti kaikkea. 2 excua, uusia hallituspestejä, uusia tapahtumia ja uusia ystäviä. Näyttää siltä, että meno ei lopu ja vaan paranee entisestään. Ajatus tästä lämmittää mieltäni, koska se on kieltämättä hiukan ahdistava ajatus, että mitä korkeammalla vuosikurssilla olet, niin sitä hiljaisemmaksi tää muuttuu. Onneksi asia ei ole näin.
Varmaan tähän väliin pitää kuitenkin mainita näistä kouluhommista ja t-sanasta. Valehtilisin jos väittäisin, että 2. Vuonna ei ole kouluhommia, niitä kyllä riittää. Niistä ei kuitenkaan todellakaan kannata ottaa paineita. Olen huomannut ympärilläni, niin paljon erilaisia ihmisiä jotka kaikki opiskelevat eri tahtiin ja eri tavalla ja vaikka osalla on enemmän noppia kuin muilla, niin kaikki kyllä pärjäävät. Monet ystävistäni ovat myös kertoneet hakeneen moniin kymmeniin eri työpaikkoihin samaan aikaan kun minä vain muutamaan ja se on ihan ok. Tahdin saa päättää itse ja lopettakaa se hitsin muihin vertailu.
Sovitaan, että tämä on nyt lopetuskappale ja en muutenkaan tiedä tuliko näistä mun kuumeisista höpinöistä yhtään mitään. Joka tapauksessa oma kokemukseni TuKYssa on ainakin tähän mennessä ollut unohtumaton, enkä puhu pelkästään pupuvuodestani. Tästä voin ennen kaikkea kiittää kaikkia ystäviäni keihin olen päässyt tutustumaan tämän koulu-urani aikana. Ilman teitä olisin varmasti jäänyt monesta upeasta asiasta paitsi. Voisi sanoa, että olette tuoneet parhaat puoleni esiin ja siitä olen ikuisesti kiitollinen.
Talvisin tuulahduksin,
MikkoMediavastaava (Mikko Prieur)