Elämää veitsen terällä

Päivittäin opiskelijana törmää lukuisiin vertaisiinsa, luennoilla, käytävillä tai illan riennoissa. Yleisin reaktio toiseen opiskelijaan on välinpitämättömyys: en mä tunne tota tyyppiä, miksi kiinnittäisin huomiota, eihän sekään kiinnitä muhun. Jos hyvä tuuri käy, tunnet vastaantulijan ja moikkaat ohimennen lyhyesti, ehkä jopa pelkällä pään nyökäytyksellä. Harvojen ja valittujen kanssa pysähdyt juttelemaan, kysymään kuulumisia ja vielä harvemmille vastaat todenmukaisesti, etkä vain päälleliimatulla hymyllä ja tyhjääkin tyhjemmällä ”Hyvää, mitäs sulle?” vastauksella. Kohtaamiset ovat usein kuin peiliin katsoisi, erilaisuus katoaa esiripun taakse.

Miksi meille on niin vaikeaa avata ja antaa itsestämme? Miksi opiskelijana tunnetaan paineita siitä, että täytyy pitää yllä jonkinlaista projektiota menestyneisyydestä? Että kaikki menee niin kuin Strömsössä ja elämä on pelkkää ruusuilla tanssimista? Kaikilla meillä on omat taustamme, omat pienet taistelumme jokaisessa päivässä. Kiiltokuvan takaa voi löytyä asioita, joita ei ole helppo jakaa. Tunnen piston sydämessäni tätä piirrettä kuvaillessani, sillä rakkaan ystäväni sanoin: ”Se on pelottavaa, miten sä tiedät kaikista kaiken, mutta kukaan ei tiedä susta mitään.”

On joskus raskasta olla kuuntelijana. Avaat itsesi toisen tilanteelle ja empaattisena toimit heijastuspintana vastapuolen tunteille, jotka voivat olla todella raskaita. Se on kuitenkin aina aikasi arvoista. Se antaa sinulle mahdollisuuden kasvaa ja oppia, mutta vieläkin enemmän, se antaa toiselle mahdollisuuden käsitellä vaikeitakin asioita ja päästä niissä eteenpäin. Asiat voivat olla pieniä, henkilö voi olla sinulle tuiki tuntematon, mutta anna toiselle aikaa, mahdollisuus jakaa jotain pikkiriikkistäkin. Ikinä et voi tietää mitä hymyn taakse kätkeytyy.

Jos tämä tuntuu liian humanisti-hippeilyltä, etkä ole valmis avaamaan sisintäsi ensimmäiselle vastaantulijalle, ymmärrän: en ole minäkään. Siksi haastankin jokaisen seuraavalla haasteella. Suomalaiset ovat huonoja kehumaan ja vielä huonompia ottamaan kehuja vastaan. Jokaiseen positiiviseen kommenttiin pitää liittyä vaihtokauppa. Joku kehuu hiuksiasi, kehut hänen paitaansa. Positiivinen kommentti menettää merkityksensä. Ei kehuja sanota siksi, että saisi jotain takaisin. Ainut hyväksyttävä takaisinmaksun muoto on hymy, jonka saat nousemaan toisen huulille. Kehu ystävääsi, kehu puolituttua, anna positiivista palautetta ja katso, millaisen vaikutuksen saat toisessa aikaan. Elämän pienet taistelut tuntuvat huomattavasti kevyemmiltä, kun ne kohtaa hymy huulilla!

Juho Törhönen

Vapaa-ajanvastaava

Opiskelijayhteisö – Turun kauppakorkeakoulun jalokivi

Mikä tekee Turun KY:stä erityisen? Miksi opiskelijaelämä Turussa on ihmisen parasta aikaa? Turun KY:llä on vuodesta toiseen satoja aktiivisia toimijoita. Jaostot, projektit, ainejärjestöt, harrastekerhot, joukkueet jne. eivät suinkaan ole itsestäänselvyys. Kaikkialla ei ole likimainkaan yhtä toimivaa, laajaa ja tasokasta vapaaehtoisuuteen perustuvaa opiskelijatoimintaa. Tämä on vuosien kehityksen tulos, josta voimme olla ylpeitä, ja jota tulee vaalia. Massiivinen hatunnosto teille, jotka olette omalla ajallanne pyytteettömästi tehneet opiskeluajastamme paremman sekä koulunkäynnin että oheistoiminnan suhteen. Tähän aikaan vuodesta eri toimijoiden hallituksia vaihtuu solkenaan. Vasta muutama on taputeltu ja vielä on useita mahdollisuuksia jäljellä päästä loihtimaan opiskelijaelämästä oman näköisesi.

Jokainen jaosto ja muu toimija tekee osaltaan opiskelijaelämästämme erityisen, mutta muutama sana Ulkkiksesta näin kaksi vuotta ja viitisenkymmentä eventtiä tätä sirkusta ytimestä seuranneena. Ulkkis on minun siinä missä sinunkin. Se on koko kansan lapsi, joka ei kutsulistoja kirjoittele, vaan jakaa leipänsä kaikkien kanssa taustasta, mielipiteistä tai tiedekunnasta riippumatta. Toiminta on vuosi vuodelta kasvanut ja kehittynyt. Tänä vuonna valtaosassa tapahtumia volyymia kasvatettiin ja jokainen tapahtuma, jossa oli edes jollain lailla rajallinen kävijämäärä, myi loppuun. Tuloksentekokyvyn kasvu hyödyttää suoraan isossa kuvassa kaikkia jaostoja. Aktiivinen osallistuminen takaa laadun myös jatkossa kaikessa vapaa-ajan toiminnassa.

Ulkkis on toisaalta se analyyttinen perfektionisti, tapahtumatuotannon Steve Jobs, toisaalta taas hämmentävästi keppihevosella kemuista toiseen kirmaava vesikauhuinen orava. Sen touhuja on välillä vaikea käsittää, mutta sitä silti rakastaa. Se ei piilottele lennokasta persoonaansa ja mieluummin tekee paljon typeriä virheitä, kuin jää kotiin kutomaan villasukkia. Mitään ei tehdä puolivaloin eikä vähään tyydytä, mutta liian vakavasti ei itseä oteta. Aina ei voi kaikkia miellyttää eikä pidäkään, mutta aina mennään opiskelijat edellä.

Kiitoksia siis Ulkkiksen puolesta, että olette jälleen kokonaisen vuoden sietäneet Ulkkiksen räävitöntä touhua ja hoilanneet kanssamme yömyöhään. Tätä tehdään teitä varten. Ulkkikselle on juuri valittu uusi hallitus ja ei hätää arvon juhlakansa, rakas lapsemme on hyvissä käsissä. Ulkkis ei tule ensi vuonnakaan olemaan väritön, hajuton tai mitäänsanomaton. Mauton se saattaa toisinaan olla. Ulkkiksella loistaa nyt, ensi vuonna ja aina tulevaisuudessakin pilke kiikarinkulmassa.

Tahdonkin esitellä PeIsKällä syntyneen uuden ehdokkaan sloganiksemme: ”Ulkkis – ei näitä tarinoita vaan voi keksiä”. Tämä kuvastaa osuvasti Ulkkiksen merkitystä opiskelijaelämässämme. Se on naurunremakkaa Mercatorilla edellisen tapahtuman kiusallisia kommervenkkejä kertaillessa. Se on tarinoita lapsuuden ystäville, kun he erehdyksissään kysyvät ”mitäs Turkuun kuuluu?”. Se on kyseenalainen mustatukkainen hahmo Arlandan lentokentällä. Se on ne muistot, joita kertaatte jälleen kerran parinkymmenen vuoden kuluttua ”yksillä” istuessanne sen saman porukan kanssa, johon Kiertiksillä tutustuitte.

Taneli Hukkanen
Vapaa-ajan vastaava

All Colours United

”Tenttejä voi uusia, bileitä ei.” Olet saattanut törmätä kyseiseen lausahdukseen silloin tällöin etenkin ulkkiskiikareiden välittömässä läheisyydessä. Tällä ei suinkaan tarkoiteta, että opiskeluajan ydin on rällätä eestaas noppia karttaen kohti ennenaikaista maksansiirtoa. Tapahtumatuotanto Turun kauppakorkeakoulussa on jo todella ammattimaista. Parasta on se, että sitä palettia pyörittävät vapaaehtoiset omalla ajallaan omasta halustaan pilke silmäkulmassa, rakkaudesta lajiin. Jokaisella jaostolla ja toimijaryhmällä laatu on korvannut määrän ja jokaiselle löytyy oivallista vapaa-ajan puuhaa TuKY:n edustamisesta aina viinien puntarointiin sekä lenkkisaunomisiin, puhumattakaan TYY:n laajasta tarjonnasta ja niin edelleen.

Edellä mainittu lausahdus tarkoittaa, että jokaisessa tapahtumassa pyritään ainutlaatuisuuteen. Kehitetään uusia konsepteja ja viedään edellisiä eteenpäin. Uskalletaan tarvittaessa tuhota ”aina on ollut” -periaate ja luoda uutta. Aina uusi idea ei onnistu, mutta sillä ei ole merkitystä. Huono päätös on parempi kuin ei päätöstä ollenkaan.

Ulkkis järjestää vuodessa yli 20 tapahtumaa, joista jokainen on keskenään erilainen ja vaatii erilaiset järjestelyt eri sidosryhmien kanssa. On baaritapahtumia, pirskeitä omissa tiloissa, aluevaltauksia muissa kaupungeissa sekä kaikkea muuta epämääräistä näiden väliltä. Ulkkis on siitä varsin jänskä organisaatio, että mikään ei tunnu olevan mahdotonta. Toiminta kasvaa ja rajoja rikotaan ennakkoluulottomasti. Ulkkis pyörii täysin jäsenistöä ja opiskelijayhteisöä varten, eli hyvin myynyt tapahtuma mahdollistaa myös seuraavasta tapahtumasta paremman. Ulkkis on meidän kaikkien ja meille kaikille.

Loimme yhdessä LEX ry:n sekä TLKS:n kanssa Trilogia-bilesarjan, joka oli jättimenestys. Trilogian toinen osa, Pyhiinvaellus, oli täysin uusi konsepti, joka toi mahdollisuuden kokea näiden muiden järjestöjen kuuluisat tilat. Tapahtuma oli onnistunut ja todella viihdyttävä. Näillä kolmella järjestöllä on paljon yhteisiä arvoja sekä intressejä. Trilogian myötä jäsenet pääsivät tutustumaan toisiinsa paremmin kuin koskaan ennen ja viimeisetkin mahdolliset jäät sekä ennakkoluulot järjestöjen välillä passitettiin menolipulla unholaan. Vapun Amazing Race paketoi tämän kevään kolminaisuusseikkailut, mutta Trilogia on tullut jäädäkseen.

Karuselli. Pikku G. Nämä kaksi ovat puhututtaneet väkeä viimeiset viikot Turussa ja nyt median myötä koko Suomessa. Ulkkis on parhaimmillaan silloin, kun sen hallitus on täynnä ennalta-arvaamattomia luovia hulluja, joiden ikuisen naurun ja huonojen vitsien takaa paistaa rautainen ammattitaito. ”Ulkkiksen puheenjohtaja on yksinhuoltaja, jonka kaikki kahdeksan lasta ovat kehitysvammaisia”. Noh, ei ihan näinkään. Ulkkisperhe ei ole turhan hierarkkinen tai byrokraattinen, vaan Ulkkiksessa jokainen pääsee toteuttamaan itseään eikä henkseleitä pidetä turhan tiukalla. Ideoita ei ammuta välittömästi sarjatulella alas ja huudeta perään ”aina on ollu näin, prkl”, toki perinteitäkin vaalitaan. Vaadin huonoja ideoita, huonoja yrityksiä ja itseltäni myös epäonnistuneita päätöksiä. Kymmenien huonojen ideoiden keskeltä nousee ennen pitkää yksi täydellinen jackpot. Tällä kertaa se oli Pikku G.

Karuselli järjestettiin tänä vuonna kolmannen kerran. Järjestöjä tuli mukaan muutama enemmän myös AMK:n puolelta, mikä teki Karusellista aidosti poikkitieteellisen. Kaikki palaset loksahtivat kevään edetessä kohdalleen, enkä olisi voinut toivoa parempaa yhteistyötä pääesiintyjän suhteen kuin Pikku G:n, vaikka prosessin alkuun saaminen haastavaa olikin. Kohderyhmä ja ajankohta olivat täydellisiä tälle ainutlaatuiselle keikalle. Karusellin idea on yhdistää haalarikansaa, ”all colours united”. Kuten Pikku G:kin riimeissään tuo esiin: ”kaikki täl planeetal on saman arvosii oltii sit keltasii, mustii tai valkosii”. Tätä on Karuselli. Yleisössä oli ennenkokematon nostalgialataus. Hatun nosto artistille, sillä kymmenen vuoden tauon jälkeen muutaman viikon harjoittelulla bändin veto oli käsittämättömän ammattitaitoinen. Enempää ei voi vaatia. Ehkäpä se kipinä tästä taas roihahti… Karuselli ’17 oli haalarikansalle ikimuistoinen, tällaisia bileitä ei voi uusia. Karusellilla kysyntää riittää moninkertaisesti verrattuna siihen, miten seinät tällä kertaa antoivat myöten. Innolla odotan, mitä ensi vuoden Karuselli tämän myötä tuokaan tullessaan. Hard Rock Hallelujah?

 

Keväisin terveisin,

Taneli Hukkanen

Vapaa-ajan vastaava

Pikkulaskiaisen 2018 päätuottaja on valittu!

Turun KY:n suurimman tapahtuman seuraava päätuottaja on valittu! Vuoden 2018 Pikkulaskiaisen päätuottajana toimii Henri Zhang. Turun KY onnittelee valinnasta ja odottaa jo malttamattomana ensi helmikuuta! Ohessa tuoreen päätuottajan esittely.

HUOM! Pikkulaskiaisen 2018 tiiminvetäjien haku avautuu pian.

PLnassuHei!
Olen Henri, rusakko vuosimallia 2015 ja vuoden 2018 Pikkulaskiaisen päätuottaja. Opiskeluaikani olen kuluttanut paitsi aktiivisena merca- ja toimistohengaajana, myös toimimalla Parkkiryhmässä sekä KY-Gourmetissa. Näiden aktiviteettien lisäksi Pikkulaskiainen on tuttu jo parilta vuodelta niin nakkina kuin tiimiläisenä. Kolmannen PL-vuoden merkeissä onkin mahtavaa päästä tuottamaan näinkin maineikasta ja upeaa tapahtumakokonaisuutta! Vapaa-aikani ja opintolainani kulutan Turun ja Suomen ruokaravintoloiden kiertelyyn. Syömisen seuraksi pääse nyt Pikkulaskiaisen järjestäminen, josta olen äärettömän innoissani! Toivoinkin, että kaikki Pikkulaskiaisessa viihtyneet laittavat Pikkulaskiaisen tiimihaut korvan taakse ja tulevat mukaan rakentamaan ensi talven kauneinta opiskelijatapahtumaa!

Haku Pikkulaskiaisen 2018 päätuottajaksi avattu

pl cover 2018 copy

 

 

 

 

 

 

 

Vuoden 2018 Pikkulaskiaisen päätuottaja/päätuottajapari haussa!
On helmikuinen kirkas päivä, muutama aste pakkasta. Keskitalven aurinko kultaa Puolalanpuiston väkijoukon ja rinne kimaltelee. Taivas täyttyy sinisistä ilmapalloista. Tuhannet ihmiset ympäri Suomea riemuitsevat ja kymmenet yritykset hierovat käsiään yhteen. Turun yökerhot ovat valmiina ottamaan juhlijat vastaan ja maailmanluokan artistit ovat matkalla lentokentältä Turkuun. Kaikki mikä oli tehtävissä, on jo tehty. Tänäänkö juuri sinun ja sinun tiimisi kuukausien rankka työ palkitaan? Onko juuri sinun päiväsi, sinun showsi, sinun näytön paikkasi? On Pikkulaskiainen 2018. Olet juuri tehnyt historiaa. Oletko sinä seuraava Pikkulaskiaisen päätuottaja?

 

Turun KY hakee kuuluisalle talvitapahtumalleen, sille kaikkein kauneimmalle, helmikuun helmelle, eli Pikkulaskiaiselle osaavaa, motivoitunutta ja tulevaan työhönsä sitoutunutta tapahtumatuottajaa tai –tuottajaparia vuodelle 2018. Tapahtumatuottajan tehtävänä on koota ympärilleen tiimi ja heidän kanssaan yhteistyössä organisoida koko Pikkulaskiainen 2018 lähtöruudusta maaliin saakka. Tapahtumatuottajaksi voi hakea yksin tai parina. Kumpikaan vaihtoehto ei ole etusijalla valinnassa.

 

Pikkulaskiaisen päätuottajana pääset vetovastuuseen yhdestä Suomen suurimmasta ja arvostetuimmasta opiskelijatapahtumasta. Tehtävässä pääset järjestämään yli 5000 ihmisen tapahtumaa, jota varten opiskelijat vuodesta toiseen saapuvat Turkuun ympäri Suomen. Saat tuottajana huomattavaa ja arvokasta kokemusta niin tapahtumatuottamisesta kuin haastavan projektin johtamisestakin. Samalla sinulla on myös loistava mahdollisuus päästä kehittämään yhtä Turun KY:n arvostetuinta tapahtumaa yhä paremmaksi yhdessä tiimisi kanssa.

 

Eduksi päätuottajahaussa katsotaan kokemus tapahtumien järjestämisestä ja tiiminvetäjänä toimimisesta, mutta nämä eivät ole ehdottomia edellytyksiä valinnalle. Muu kokemus ja aktiivisuus projekteissa ja toiminnassa Turun KY:ssä katsotaan myös eduksi. Ehdottomasti tärkeintä on into tehtävää ja tapahtuman kehittämistä kohtaan. Hakijan vuosikurssilla ei ole merkitystä valinnassa. Hakijat tullaan haastattelemaan.

 

Haku on auki kaksi viikkoa. Vapaamuotoinen hakemus tulee lähettää torstaihin 16.3.2018 kello 23.59 mennessä osoitteeseen vapaa-aika@tuky.fi. Lisätietoja voit kysellä allekirjoittaneelta sekä vuoden 2017 päätuottajilta (Ann-Sofie Leimu & Salla Maijala).

 

Terveisin,

Vapaa-ajan vastaava

Taneli Hukkanen