mennessä Sosiaalipoliittinen vastaava | helmi 16, 2018 | Kaikki Blogit, TuKY-blogi
”Viisi tenttiä ensi viikolla! Kirjastossa ei ole vapaana kurssikirjoja! Olis huikeet bileet MK:n kanssa, uskallanko mennä yksin, kun en tunne sieltä ketään? Miks mun kalenteri on näin täynnä? Oonko nyt unohtanut jotain? Riittääkö mun rahat ruokaan? Missä mun luento olikaan? Onkohan mun keskiarvo tarpeeksi hyvä? Mitä jos mun hyde-puhe on huono? Saanko oman alan kesätyöpaikkaa? Onko tää mun ala? Valmistunkohan mä ikinä?”
Tältä kuulostaa, kun kuuntelee pääni sisäistä ääntä. Tuntuu, että stressi on läsnä niin arjessa kuin opiskelussakin. Ja se on osittain normaalia ja jopa välttämätöntä. Pieni määrä positiivista stressiä on itselleni ainakin hyödyllistä ja se vauhdittaa pienten opiskelutöiden loppuunsaattamista. Välillä stressiä kuitenkin on liikaa ja tuntuu, että arki ei rullaa eikä ajatukset pysy kasassa. On hyvä pysähtyä tunnistamaan liiallisen stressin oireita ja kehitellä itselleen sopivia keinoja stressin hallintaan.
Minulle tärkeimmät stressinhallintakeinot ovat kehittyneet vuosien varrella ja nykyisin tunnistan liiallisen stressin oireet jo alkuvaiheessa ja olen oppinut hiljentämään vauhtia. Parhaiten saan stressin hallintaan pienellä aamuisella meditaatiohetkellä tai iltakävelyllä hyvässä seurassa. Olen myös opetellut priorisoimaan tekemiseni. Arvostan menoni jakamalla niille arvoja tärkeysjärjestyksen mukaan. Hallituksen kokous on vitonen, eli erittäin tärkeä, kun opiskelijatapahtuma on yleensä kolmonen – hauskaa ja kivaa, muttei välttämätöntä.
On myös tärkeää rauhoittaa itsensä illalla ennen nukkumaanmenoa, jotta saa riittävästi hyvää unta. Oma puhelimeni on ohjelmoitu sulkemaan kaikki viestintä illalla kello 22.00 ja sen jälkeen en lue sähköposteja, Slack- tai Whatsapp-viestejä enkä käytä sosiaalista mediaa, joten lukuisat ryhmäkeskustelut tai meemimerkinnät ei häiritse iltaani. Jos jollain on oikeasti tärkeää asiaa kello 22.00 jälkeen, yhteyden saa soittamalla.
Mitä stressi todella on ja mistä se syntyy? Uskon stressin olevan epäonnistumisen pelkoa ja elimistön normaali tapa reagoida muuttuviin ja haasteellisiin tilanteisiin. Jokainen meistä kokee stressin eri tavalla ja toiset sietävät sen kasautumista enemmän kuin toiset. Minulla on eräänlainen viharakkaus-suhde stressin kanssa ja stressin hallinta on vaatinut minultakin paljon opettelemista. Nykyisin yhteistyömme sujuu jo melko mallikkaasti – ajattelen usein jonkun olevan pielessä, jos pieni stressipeikko ei istu olallani.
Oli stressin syyt mikä tahansa, on tärkeää ymmärtää, että stressiä kuitenkin pystyy hallitsemaan. Mikäli stressi tuntuu tällä hetkellä ylivoimaiselta, voi se myöhemmin työelämässä johtaa työtä heikentäviin asioihin kuten työuupumukseen ja muuhun pahoinvointiin. Aloita stressinhallintaharjotukset jo nyt, niin opit valjastamaan sen arvokkaaksi resurssiksi.
Sanna Varjonen
Sosiaalipoliittinen vastaava
mennessä Pikkulaskiainen | helmi 11, 2018 | news, TuKY-blogi
Taas on se aika vuodesta, jolloin kesätyöhaku käy kuumimmillaan ja opiskelijat käyvät taistoa niin parhaista työnantajista kuin myös mieluisimmista työtehtävistä. Samaan aikaan työpaikkailmoitukset pursuavat mitä ihmeellisimpiä vaatimuksia ja välillä työnhakija joutuu pohtimaan, millaista yliluonnollista supersankaria työpaikkailmoituksessa haetaan kun tavanomainen työkokemus sekä hyvä opintomenestys ei tunnu välttämättä riittävän.
Opiskeluaikana on onneksi hyvin mahdollista hankkia monipuolisesti kokemusta eri projektien parissa, ja päästä mahdollisesti edes hieman lähemmäs työnantajien (kuvitteellista) ihannetta. Opiskelijajärjestöt, kuten meidän Turun KY, tarjoavat mitä erilaisempia mahdollisuuksia kerryttää arvokasta kokemusta niin yrityssuhteiden solmimisen parissa kuin projektinhallinnan saralla.
Itse opiskelijajärjestön pestin tittelin nimellä ei kuitenkaan ole niinkään väliä kokemuksen kerryttämisen osalta, sillä parhaiten opiskelijajärjestössä toimisessa oppii lisää itsestään ja itsensä johtamisesta. Toiminnassa mukana olleet ovat varmastikin matkan varrella oppineet mitä kummallisimpia pikkufaktoja ja nippelitietoutta, mutta se ei ole pääpalkinto. Pääpalkintona on oppia tuntemaan itsensä. Kun huomaa kehittyneensä projektin aikana, pystyy arvostamaan tekemäänsä työtä ja oppimiaan asioita täysin eri tavalla.
Luonnollisesti kokemusta voi kerryttää monessa eri paikassa sekä tehtävässä, ja opiskelijajärjestöt ovat vain yksi monista kanavista kerryttää arvokasta kokemusta. Onkin hienoa huomata, että ympärillämme on monia mahdollisuuksia, joissa voi kehittää itseään erilaisten haasteiden ja aiheiden parissa.
Minulla on ollut kunnia olla mukana järjestämässä tämän vuoden Pikkulaskiaista. Vajaan vuoden mittaisen projektin aikana olen paitsi tutustunut mahtaviin projektissa mukana olleisiin ihmisiin, myös saanut kokemusta, joka on opettanut minua enemmän kuin mikään tähän asti käymäni yliopiston kurssi. Projektin aikana on koettu mitä kummempia haasteita, mutta näistä kaikista on opittu paljon. Onkin ilahduttavaa huomata, että kokemusta rikkaampana on valmiimpi lähtemään kohti uusia haasteita.
Henri Zhang
Pikkulaskiainen 2018 tuottaja
mennessä Koulutuspoliittinen vastaava | helmi 4, 2018 | TuKY-blogi
Termi akkreditointi on saattanut kantautua korviisi Mercalla, TuKYn toimistolla poiketessasi tai jos olet uskaltanut sukeltaa riittävän pitkälle intran syvyyksiin. Mutta mistä tässä pinnan alla lymyilevässä sanahirviössä on oikein kyse?
Akkreditointi on laatuleima, joka myönnetään tietyt vaatimukset täyttävälle koululle. Turun kauppakorkeakoulussa on käynnissä akkreditointiprosessi, jossa tavoitellaan kansainvälistä AACSB-akkreditointia. AACSB on maailmanlaajuisesti arvostetuin kauppatieteelliselle alalle myönnettävä laatuleima ja suomalaisista kauppakorkeakouluista sen ovat onnistuneet saamaan ainoastaan Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu, Hanken ja Oulun yliopiston kauppakorkeakoulu.
Oikotietä onneen ei kuitenkaan ole vaan akkreditointiprosessi on pitkä, raskas ja kuluttaa paljon resursseja. AACSB:tä on haettu meillä jo 2010-luvun alkupuolelta, ja moniosainen hakuprosessi on edelleen kesken. Meidän opiskelijoiden arjessa akkreditoinnin hakeminen ei vielä juurikaan näy, mutta laitoksilla se on läsnä niin henkilökunnan taukohuonekeskusteluissa kuin palavereissakin. Kuitenkin monien kurssien sisältö on jo nyt muotoiltu sellaiseksi, että kurssit vastaavat akkreditoinnin kriteereihin, ja tulevaisuudessa tämä kehitys tulee olemaan vielä voimakkaampaa. Esimerkiksi kandi- ja maisteriuudistukset on molemmat kehitetty tukemaan akkreditointiprosessia. Kurssien tasolla taas esimerkiksi jo pupuvuonna tutuksi tuleva TEVY-kurssi on akkreditoinnin näkökulmasta yksi parhaita valttikorttejamme.
Saattaa ehkä kuulostaa siltä, ettei akkreditointi olisi kaiken sen ympärille liittyvän vaivan arvoinen ‒ tämä ajatus kävi ainakin minun mielessäni, kun kuulin asiasta ensimmäistä kertaa. Nyt olen eri mieltä. Laatuleima olisi kauppakorkeakoulullemme ja meille opiskelijoille todella tärkeä. Akkreditointi kertoo tuleville työnantajillemme, yhteistyökumppaneille, potentiaalisille opiskelijoille ja muille sidosryhmille, että Turun kauppakorkeakoulussa tarjottava opetus on huippuluokkaa. Turun kauppakorkeakoulusta tulisi houkuttelevampi ulkomaisille opiskelijoille, osaavalle henkilökunnalle ja yritysyhteistyölle. Koska akkreditoidut koulut leikkivät vain muiden akkreditoitujen kanssa, tämän laatuleiman saaminen toisi meille myös esimerkiksi parempia vaihtokohteita ja muuta kansainvälistä yhteistyötä.
Turun kauppakorkeakoulu on Suomessa arvostettu koulu. Tästä kertoo jo se, että tuhansia ihmisiä hakee meille vuosittain opiskelemaan. Akkreditointi on mahdollisuus nostaa tulevaisuudessa profiiliamme huipputasolle myös kansainvälisesti.
Sandra Saranpää
Koulutuspoliittinen vastaava
