mennessä admin | loka 27, 2013 | Kaikki Blogit, TuKY-blogi
Vuosi alkaa lähestyä loppuaan ja samoin myös monien hallitusten pestit. Hallituksenvaihto tapahtuu niin Turun KY:llä, jaostoilla kuin myös joillakin toimijaryhmillä. Nyt onkin hyvä aika miettiä mitä itse haluaa tehdä tulevana vuonna. Mikäli yhtään kiinnostaa lähteä toimintaan aktiivisesti mukaan niin nyt siihen on erinomainen tilaisuus. Oletko ollut jossain tapahtumassa, johon sinulla olisi kehitysehdotuksia tai mielessäsi jotain aivan uutta? Nyt sinulla on mahdollisuus päästä vaikuttamaan hakemalla ehdolle omalta tuntuvaan hallituspestiin. Tarjolla on pestejä joka lähtöön, olit sitten kiinnostunut liikunnasta, sitsaamisesta tai vaikka ranskan kielestä. Lähtemällä toimintaan mukaan haastat samalla itsesi uusiin haasteisiin ja saat siitä ainutlaatuista kokemusta.
Itse hain vähän yli vuosi sitten pupuna Turun KY:n liikuntavastaavaksi ja tulin lopulta valituksi. Silloin mieleeni oli noussut ideoita, joita halusin päästä toteuttamaan ja siitä se idea hakea sitten lähti. Kulunut vuosi on ollut yksi parhaista tähän mennessä ja kokemus on ollut unohtumaton. Vuoden aikana on tullut urheiltua, järjestettyä tapahtumia, käytyä vuosijuhlilla, tutustuttua uusiin ihmisiin ympäri Suomen ja oppinut näkemään sen ns. isomman kuvan kaikesta. Tärkeimpänä on tullut kehitettyä Turun KY:n ja KY-Sportin toimintaa.
Kokemus, jonka etenkin Turun KY:n hallituksessa saa on yksi syy miksi kannustan jokaista hakemaan. Vuoden aikana tulee kokoustaminen, organisointi, johtaminen ja tiimissä toimiminen hyvinkin tutuksi ja tuntuu, että välillä aika ei tunnu riittävän millään. Saman ongelman kanssa toki painivat myös monet muut ja hyvällä suunnittelulla jää myös sitä kallisarvoista vapaa-aikaa. Mitään en myöskään vaihtaisi pois. Kuluneen vuoden aikana on tullut kehityttyä valtavasti myös itse. Oma hallitusvuoteni alkaa nyt lähestyä loppua ja olen erittäin tyytyväinen meidän tämän vuoden saavutuksiin. Jokainen hallitushan tekee vuodesta oman näköisensä ja jään innolla odottamaan mitä ensi vuoden hallituksella on meille annettavanaan!
Antti Rikkilä
Turun KY:n liikuntavastaava
mennessä TSE-lista | loka 27, 2013 | Kaikki Blogit, TuKY-blogi, Yleinen
Mikä on parasta mitä yliopisto ja sen ylioppilaskunta voivat tarjota opiskelijalle? – Parhaat mahdolliset kannukset parempaan loppuelämään. Tällä tavalla vaatimattomasti vaatien.
Yliopistossa on tarkoitus oppia uutta ja mielenkiintoista, kasvaa ihmisenä, tutustua erilaisiin ja uusiin ihmisiin sekä viettää sellainen antoisa opiskeluaika, jotta jokainen pystyy ponnistamaan yhtä elämänkokemusta rikkaampana työelämään. Millaiseksi tämä elämänvaiheen kokemus, ja sen myötä tuleva työelämä, muodostuu, on oleellisesti myös paljon kiinni ylioppilaskunnan toiminnasta. Mihin rajallinen aika ja rajalliset resurssit käytetään? Linjapapereiden pilkkujen siirtelyyn vai oikeiden toimien tekemiseen paremman opiskelijaelämän puolesta?
Opiskelu on ensisijainen asia ja syy sille miksi yliopistoon tullaan. On hyvin naiivia ajatella, että työelämässä tarvitset pelkästään niitä taitoja, joita opit kirjoista tai kursseista tai, että kaikki työkaverisi ovat niitä samanmielisiä saman pääaineen opiskelijoita kuin sinä itse. Yliopisto antaa sinulle tietoja, faktoja ja auttaa hahmottamaan eri asioiden yhteyksiä, mutta ylioppilaskunta voi tarjota jokaiselle opiskelijalle mahdollisuuksia kasvaa vielä lisää sekä ammattilaisena että ihmisenä. Jotta TYY voisi toteuttaa tehtäväänsä niin opiskelijoiden edunvalvojana kuin parhaan mahdollisen opiskelija-ajan mahdollistajana, tarvitaan asioihin perustavanlaatuisia muutoksia.
Itse johtamisen opiskelijana ja nimenomaan organisaatiokulttuureista ja henkilöiden välisistä suhteista kiinnostuneena olisin enemmän kuin mielissäni, mikäli olisi helpompaa tavata poikkitieteellisesti ihmisiä erilaisista opiskelutaustoista – kasvatustieteilijöitä, valtiotieteilijöitä tai vaikkapa psykologian tai sosiologian opiskelijoita. Sillä, ainakin minä haluan oppia uutta jatkuvasti. Paras vaihtoehto tähän nimittäin ei välttämättä ole se hegemoninen samankaltaisten ihmisten toistensa selkääntaputtelu. Tähän vastauksena voi toki sanoa, että “lähde mukaan ylioppilaskuntatoimintaan – siellä opit taitoja, joita kursseilta et saa, ja tapaat uusia ihmisiä!” Niinpä, tätä TYYssä saa, mutta miten tämän voisi tarjota yhä suuremmalle osalle koko yliopiston n. 20 000 opiskelijaa?
Kaikki lähtee siitä, että asiat koetaan mielekkääksi ja mielenkiintoiseksi. Homma pitää olla hauskaa ja siitä pitää voida nauttia. Ei ole mitenkään järkevää, että resurssien käyttö hukkuu loputtomaan kiistelyyn epäoleellisuuksista, ja valtaa pyritään hakemaan vain ja ainostaan omaa etuansa ajamaan. Ylioppilaskunta on laaja, ja sen opiskelijat hyvin erilaisia, mutta kaikkia yhdistävät muutamat samat asiat: uuden oppimisen halu, ihmisenä kasvaminen, rentoutuminen tarve opiskelun arjesta sekä lopulta valmistuminen ja työelämään siirtyminen.
Keskitytään niiden asioiden ajamiseen, ja siihen, mikä lopulta merkitsee eniten: opiskeluaika on lopulta hyvin lyhyt, mutta sen tulisi olla parasta mahdollista ja antaa parhaat eväät työelämään. Ja vieläpä parhaan mahdollisen lopputuloksen antaminen koko Suomen yliopistoista ja ylioppilaskunnista.
Minusta ylioppilaskunnan tavoitteena tulee olla kaikkien sen jäsentensä yhteensaattaminen ja poikkitieteellisyyden mahdollistaminen niin asiassa kuin asiattomuudessakin.
Jarkko Louhelainen
TuKY-listan ehdokas numero 167
mennessä TSE-lista | loka 27, 2013 | Kaikki Blogit, TuKY-blogi
Hyvät opiskelijat.
Yliopistopolitiikka on kuollut.
Yliopistopolitiikka on juuri sitä miltä se kuulostaa. Tylsää, hidasta ja tiukasti kiedottu poliittisiin väreihin. Jos yliopistopolitiikka olisi ihminen, se muistuttaisi vasemmiston vappumarssilta palanneen 16. vuosikurssin ainejärjestöaktiivin, ja liian kauan sosiaalitoimiston takahuoneessa istuneen byrokraatin jälkeläistä.
Kaksivuotisen edustajistokauteni aikana olen aitiopaikalta nähnyt satoja päätöksiä, tuhansia valmistelutunteja ja tolkuttomia paperipinoja, palopuheita. Kauppiksen käytävillä ihmettelen suurelta tuntuneiden päätöksien vaikuttamattomuutta. Luennolla vieressä istuva Riku ei tiedä eilisestä edustajiston dramaattisesta istunnosta tai edes sen olemassaolosta, Oma-opettajat ovat edelleen kateissa ja niitä tutkinnon viimeisiä kursseja järjestetään vain vapunaattoisin – parillisina vuosina.
Opintoedellytysten parantamisesta kyllä tehtiin edarissa tiukan äänestyksen jälkeen kompromissikirjaus poliittiseen linjapaperiin. Tehtiin päätöksiä.
Poliittisen linjapaperin tehtävänä on muodostaa mielipiteitä niistä arvoista ja asioista, joihin ylioppilaskunta haluaa vaikuttaa. Sen tulisi toimia kaikkien 20 000 opiskelijan ja pakkojäsenen kollektiivisena ajatuspankkina siitä, mitä me yliopistosta ja maailmasta ajattelemme. Kun kaksi vuotta sitten aloitin edustajistourani, kaikki tämä jargon ja byrokratia tuntui älyttömältä. Sitä vastaan halusi kapinoida ja muuttaa asioita. Asioihin tottui, oppi pelaamaan peliä annetuilla säännöillä. Järjestelmä otti omansa ja aiemmin taisteluvalmis merirosvo päättikin liittyä laivastoon.
Ylioppilaskuntamme ongelma ei ole huonot päätökset. Se on päättämättömyys. Kun parhaasta valmistumispäivästään auttamattomasti myöhässä olevat opiskelija-aktiivit ja järjestöjyrät luovat yhteistä ylioppilaskuntaa, ei ylioppilaskunta tunnista sitä arkea, jota todelliset opiskelijat elävät. Se arki on opiskelua, elämää ja yhdessäoloa, johon liittyy onnistumisten lisäksi myös ongelmia. Näihin asioihin ylioppilaskunnan tulisi keskittyä. Opintojen eteneminen ongelmineen, opiskelijoiden hyvinvointi ja parempi yliopistoelämä. Tällä hetkellä ylioppilaskunta ei tunnista edes niiden olemassaoloa, tai huomaamattomuutaan piilottaa teot paperille kirjoitettuihin periaatteisiin. Hyväntahtoiset yksilöt tekevät päätöksiä jotka eivät vaikuta ja joilla ei ole merkitystä.
Me kauppakorkeakoululaiset olemme yliopistolla vähän erikoinen porukka. Me puhumme muutoksesta ja uskomme omaan kykyymme muuttaa ympäröivää maailmaa. Muutos ja erilaiset asenteemme herättävät kuitenkin pelkoa niissä, jotka ovat tottuneet vanhaan ja muovautuneet sen horrosmaiseen mukavuuteen.
Nämä ennakkoluulot saavat ihmisen näyttämään pahimmat puolensa.
Sivulauseessaan meitä ymmärtämättömyyttään ahdasmielisiksi syyttävät ihmiset syyllistyvät huomaamattaan itse syytökseensä. Meidän arvomme ovat erilaisia, mutta tuomme ne julkisesti esiin sillä uskomme niiden luovan yhteistä hyvää. Kaikki rosvot eivät ryöstä rikastuakseen. Robin Hood kapinoi toimimatonta ja mätää järjestelmää vastaan luoden samalla hyvinvointia. Silti Robin Hood on helppo leimata rosvoksi, samanlaiseksi kuin ne muut pahat.
Edustajistovaalien ennakkoäänestys alkaa maanantaina. Meillä on upea ehdokaslista. Erilainen. Se ei sisällä pelkkiä jyriä tai järjestötoiminnan kasvattamia ainejärjestöaktiiveja. Se sisältää kymmenittäin tavallisia opiskelijoita, jotka haluavat vaikuttaa omien ja ystäviensä elämään. He ovat ihmisiä, jotka haluavat luoda ylioppilaskunnan joka arvostaa ja auttaa. Puuttuu ongelmiin.
Nyt on oikea aika tehdä muutos. Omat opintoni ovat loppusuoralla. Olen ollut sekä Turun kauppakorkeakoulun ylioppilaskunnan, että uuden Turun yliopiston ylioppilaskunnan jäsen. Koskaan ei ole liian myöhäistä myöntää virheitään ja nostaa lippu salkoon.
Blogin kirjoitti Juho Harmaa (Ehdokasnumero #135), TuKY-listan ryhmäpuheenjohtaja, 6. vuosikurssin opiskelija ja pitkän linjan järjestöaktiivi, joka aikoo jälleen ryhtyä merirosvoksi kyllästyttyään toimistoupseerina olemiseen. Ja valmistua.
