mennessä Sosiaalipoliittinen vastaava | huhti 16, 2012 | Kaikki Blogit, TuKY-blogi
Joka vuosi on aika sille, kun ensi vuodelle tulee valita uusia opiskelijoita perehdyttämään lauma päteviä tutoreita. Kuitenkaan näiden henkilöiden valinta ei ole niin helppoa kuin ennalta voisi olettaa. Tänäkin vuonna hakemuksia tuli 63 kappaletta ja tehtävään voidaan valita vain 30 tutoria. Jokainen pystyy varmasti laskemaan matemaattisen toimituksen, vaikkei Irma Luhdan matriiseja olisi seurannutkaan. Todennäköisyyksien valossa voit katsoa vastapäätä istuvaasi tutorpyrkijää haastattelussa ja vain toinen teistä pääsee tavoiteltuun tehtävään. Tämä on kylmä fakta.
Voisin pohjustaa tutorvalintamenettelyä siitä tietämättömille: jokainen tutorkandidaatti lähettää hakemuksen, jonka jälkeen kaikki kutsutaan haastatteluun, jossa esitetään jokaiselle yksi henkilökohtainen opintoihin liittyvä kysymys (puutteellisen vastauksen ilmetessä on muilla mahdollisuus täydentää vastausta), jonka jälkeen seuraa ryhmäkeskustelu ennalta määrätystä aiheesta.
Pidemmittä jaaritteluilta mennään aiheeseen, joka varmasti kaikkia kiinnostaa: ensimmäisen kysymyksen arviointiperusteet. Ensimmäisenä vaikuttaa kuinka hyvin selviät omasta kysymyksestäsi. Kysymyksiä on eri vaikeusasteisia, joten ok vastaus vaikeaan kysymykseen voi vastata aivan hyvin erinomaista vastausta helppoon kysymykseen. Asiantuntevat lisäykset muiden puutteellisiin vastauksiin ovat myös arvokasta valuuttaa. Helpoissa kysymyksissä epäonnistuminen on pahempi kuin vaikeassa kysymyksessä osittainen haparointi.
Pupujaiset 2010, © Lauri Liljenbäck
Ryhmäkeskusteluissa tarkkaillaan hakijoita aivan eri kantilta. Moni ei tiedä mitä asioita kyseisissä haastatteluissa etsitään. Se että olet koko ajan äänessä ei välttämättä ole hyvä asia. Enemmän annetaan painoarvoa sille mitä suustasi tulee. Toinen todella tärkeä asia minkä ihmiset usein unohtavat on toisten huomioon ottaminen. Annatko muiden puhua puheenvuoronsa loppuun? Puhutko toisten päälle? Et osallistu huutokilpailuun, koska on vaikea saada puheenvuoroa? Näissä tilanteissa painoarvo kääntyy asiasisällölle, eikä äänenvoimakkuudelle. Muutama asiapitoinen kommentti voi voittaa jatkuvan puhumisen ilosta puhumisen. Itse ryhmäkeskustelun aihe ei todellisuudessa ole ainoa merkityksellinen asia, vaan käyttäytyminen tilanteessa vaikuttaa myös.
Kuitenkin tämän noin reilun puolen tunnin haastatteluiden perusteilla on päätöksien tekeminen tutoreista todella vaikeata. Tutorit valitaan yhdessä opintotoimiston kanssa niin, että opintotoimistolla on kaksi edustajaa ja TuKYllä yksi. Menestyminen haastattelussa siis vaikuttaa todella paljon, ja etenkin se millaisen vaikutuksen itsestäsi jätät. Erottuminen joukosta on tärkeää näin ison massan keskellä. On mahdotonta ennustaa kuitenkaan etukäteen kuinka hyvin joku selviää tutoroinnista, ja varmasti valitsematta jäi henkilöitä, jotka olisivat selvinneet tutoroinnista paremmin kuin joku toinen.
Tutorien valinta oli varmasti yksi haastavimpia tehtäviä mitä eteeni on tullut enkä toivo kenenkään joutuvaan vastaavaan tilanteeseen, jossa hyviä hakijoita on enemmän kuin paikkoja. Tutorina oleminen ei ole kuitenkaan ainoa tapa tutustua uusiin pupuihin vaan omalla aktiivisuudellasi voit vaikuttaa tähän todella paljon. Kuitenkin joka vuosi on mahdollisuus hakea uudelleen tutoriksi, vaikka ei ensimmäisenä vuonna olisi päässytkään.
-Santeri Laine
Turun KY:n hyvinvointi- ja tutorointivastaava
mennessä admin | huhti 16, 2012 | Kaikki Blogit, TuKY-blogi
Johan on kun Turun KY:lläkin on näppinsä pelissä tässä kehitysyhteistyöhärdellissä. Ovatko nekin jotain puunhalaajia vai onko tämä pelkkä julkisuustemppu, jolla kerätään irtopisteitä? Ja että vielä kokonaisen viikon ajan olisi seurattava vierestä tätä? TYYssa tästä on jauhettu jo ihan tarpeeksi. Miksi ihmeessä siis ryhtyä tällaiseen?
-Muuan kadunmies
Noh, muuan kadunmies,
Turun KY:läiset ovat ennenkin ajatelleet muutakin kuin omia napojansa. Kuntalaiset ovat mm. kutoneet viittoja Algerian pakolaisille – maailmanennätystahtiin. Ylioppilaskuntana tällaiset asiat koskettivat Turun KY:läisiä ehkä lähemmin kuin nykyään. Tällä hetkellä meillä ei ole minkäänlaisia velvoitteita toteuttaa tällaista toimintaa.
16.4. starttaa Turun KY:n kehitysyhteistyöviikko, joka on ideana lähtöisin kuntalaisten suunnalta. Monella on varmasti jonkinlaisia ennakkoluuloja kehitysyhteistyötä kohtaan. Turun KY on kuitenkin halunnut herätellä vanhojen aikojen havinaa ja haastaa ajattelemaan toisin.
Poimintana viikon ohjelmasta, hyväntekeväisyystapahtumana aloitettu KYlumpialaiset palaa juurilleen, kun tänä vuonna osa tuotoista lahjoitetaan kehitysyhteistyöhön. Sinäkin voit tehdä siis hyvää ja vielä hauskaa pitämällä.
Tule siis mercakahvittelusi lomassa kiertelemään. Kysy, haasta, kuuntele ja pohdi.
Nähdään!
-Jussi Heikkonen
Kirjoittaja on Turun KY:n puheenjohtaja, joka haluaa tehdä hyvää.
Katso lisätietoja Turun KY:n kehitysyhteistyöviikosta tästä
mennessä Koulutuspoliittinen vastaava | huhti 8, 2012 | Kaikki Blogit, TuKY-blogi
Koulutuspolitiikkaa tehdessä törmää väkisinkin monenlaisiin lyhenteisiin ja sanoihin, kuten AHOT ja akkreditointi jotka eivät aluksi tunnu tarkoittavan mitään, jolloin myös keskusteluun osallistuminen vaikeutuu. Jo sana koulutuspolitiikka itsessään karkottaa suuren osan ihmisiä muualle. Kuitenkin kaikkien yllä olevienkin käsitteiden taakse kätkeytyy asioita, jotka koskevat nimenomaan opiskelijoiden arkea ja opintojen laatua. Kuitenkin me jokainen voimme hyvinkin yksinkertaisilla asioilla yrittää vaikuttaa opintoihimme, vaikka duaalimallin historia ei olisikaan joka käänteestään tuttu. Koulutuspolitiikassahan on kyse meitä kaikkia koskettavien arkisten asioiden eteen päin viemisestä.
Ennen kaikkea jokainen meistä on omalta osaltaan vastuussa siitä, miten opintojamme kehitetään, millaista opetusta saamme ja miten paljon opetukseen panostetaan. Kun seuraavan kerran olet erityisen hyvällä luennolla, mikset luennon jälkeen kävisi luennon jälkeen kiittämässä luennoitsijaa hyvästä luennosta? Yliopistot ja tutkijat painottavat helposti tutkimusta ja tuloksia niissä, joten me opiskelijat olemme äärimmäisen tärkeässä osassa opetuksen laatua puolustettaessa. Tieteentekijöiden liiton puheenjohtaja Tapani Kaakkuriniemi on kirjoittanut: ” Harva yliopistolainen voi kuitenkaan oikeasti paukutella henkseleitään sillä, että on hyvä opettaja. Korkeintaan se voi merkitä sitä, että keikkaa pukkaa palkkatyön ulkopuolella, kun taitavaa puhujaa kysytään esiintymään.” Me olemme siis paljon vartijoina, jotta luennoitsijoiden pedagogisia taitoja arvostettaisiin.
Myös rakentavan ja asiallisen kritiikin antaminen on paikallaan, sillä kurssien vastuuopettajien voi olla vaikea hahmottaa asioita opiskelijan näkökulmasta, jos kukaan ei mielipidettään kerro. Emme ole koululaisia, vaikka opiskelemmekin kauppakorkeakoulussa, joten suhtautumisemme opintoihin pitäisi mielestäni olla erilaista kuin koululaisilla.
Rakentavaa kritiikkiä kaipaa myös kaiken maailman kopot ynnä muut opintovastaavat. Omasta puolestani ainakin voin sanoa, että työni saa aina uutta vakuuttavuutta, kun joku avaa suunsa opintojemme järjestelyistä. Otan kaiken varmasti huomioon, vaikka yliopistojen rahoitusmallin nyanssit olisivat palautteen antajalle vieraita. Meillä jokaisella on vastuumme omista ja tulevien opiskelijoiden oloista, se on sen akateemisen vapauden toinen puoli. Toivottavaste me kannamme sen. Valvotaan sen mukaan sitä meidän etua!
Jukka Kujala
Koulutuspoliittinen vastaava
P.S. Vuoden opettaja -äänestys tulossa taas. Äänestä tai ole kapula!
mennessä admin | huhti 2, 2012 | Kaikki Blogit, TuKY-blogi
Oletteko koskaan miettineet miten joku pääsee vaurastumaan? Veikkaan, että varmasti jokainen teistä. Tuskin kukaan oikeasti rakastaa numeroita ja matriiseja niin paljon, että ihan vain niiden perässä on päätynyt kauppakorkeaan opiskelemaan.
Itse ehkä jopa hieman pidän numeroista, mutta silti olisin mieluummin vaikka eläinten hoitajana luonnon lähellä. Sillä tuskin rikastuisi, mutta tuskin rikastuu olemalla konttorirottana uraputkessakaan.
Vaikkakin raha ratkaisee ja ekonomin papereilla saa hyviä töitä, niin silti monet kouluttamattomatkin ovat päässeet rikastumaan. Miten tämä sitten on mahdollista? No omien yritysten kautta tietenkin. Se on ainoa tapa päästä itse ja yksin kiinni isoihin rahoihin, eikä kukaan tule sanomaan sinulle mitä pitäisi tehdä. Silloin olet itse se suurin pomo ja voit halutessasi tehdä mitä vaan. Saat myös vapaat kädet kehittää omaa toimintaasi, mikä onkin varmasti monelle yrittäjälle se mieluisin asia yrittämisessä. Ekonomin koulutus antaa hyvät eväät yrittäjyyteen, joten miksi et koulun jälkeen toteuttaisi unelmiasi muotialan yrittäjänä tai maastoautokauppiaana? Yrittäjyys kannattaa ja mahdollistaa!
TuKY on nykyisellä toiminta-asteellaan erittäin riippuvainen yrityksistään ja pyrkii myös koko ajan miettimään erilaisia yritysideoita eri tapahtumissa ja tapaamisissa. Isojen linjojen, tulevaisuuden turvaamisen ja ennen kaikkea vaurastumisen turvaamiselle on yritysten rooli tärkeä. Allekirjoittaneella onkin vastuu ja etuoikeus edustaa omistajaa, eli Turun KY:tä yritystensä hallituksissa ja tätä kautta myös kartuttaa omaa kokemustaan seuraamalla yritysten toimintaa. Tänä vuonna TuKYn varainhankinta muuttuu entistä mielenkiintoisemmaksi, sillä olemme myös perustamassa uutta yritystä, jossa TuKY on osakkaana ja tulee tarjoamaan työpaikkoja myös teille, rakkaat kanssakylterit. Varsinaista yhtiötä ei ole vielä perustettu, mutta syksyllä homma saattaa olla jo täydessä vauhdissa, TuKYllä tulevaisuuden näkymät entistä paremmat, kylteriopiskelijoilla taas lisää työpaikkoja ja valtiolla verotuloja.
Allekirjoittanut on erittäin yritysmyönteinen ja kannustaa kaikkia yrittäjyyteen. Erityisesti opiskelijayhteisöjä. Vuosien saatossa kertyneet rahat on mitä mainioin laittaa poikimaan uusien yritysten muodossa, ja opiskelijat saavat arvokasta kokemusta yritystoiminnasta ja liike-elämästä. Rahaa on toki kiva olla tililläkin poikimassa, mutta yritystoiminnassa se tulee paljon paremmin käyttöön.
Kalle Syrjälä
Allekirjoittanut on TuKYssä talousvastaava ja siviilissä riskinrakastaja
