Mihin minä kuulun?

Suomessa on tällä hetkellä noin 130 000 yhdistystä. Näihin yhdistyksiin kuuluu yhteensä yli 15 miljoonaa jäsentä, mikä tarkoittaa sitä, että  jokainen suomalainen kuuluu noin kolmeen yhdistykseen. Turun kauppatieteiden ylioppilaat ry on yksi näistä lukuisista yhdistyksistä.

TuKY on perustettu jatkamaan entisen ylioppilaskuntamme toimintaa ja valvomaan yli 1700 jäsenensä etuja kauppakorkeakoululla. TuKYn tavoite on myös toimia jäsentensä yhdyssiteenä ja tarjota monipuolista toimintaa opiskelujen ohella. Näin ollen TuKY on huomattavasti lähempänä jokapäiväistä elämääni kuin esimerkiksi metsästysseuramme Vesijaon Erämiehet ry, toinen yhdistys johon kuulun. Myös Turun yliopiston ylioppilaskunta tekee lakisääteisenä näitä edellä mainittuja tehtäviä, mutta koen, että TuKY on tätäkin huomattavasti lähempänä ja konkreettisesti läsnä.

Pitkään ollaan kuitenkin varsinkin ylioppilaskuntien yhdistymisen jälkeen keskusteltu turkulaisen kylterin identiteetistä. Tavoite on ilman muuta se, että kaikki me TuKYn jäsenet voimme tasapuolisesti kokea kuuluvamme ylpeästi samaan yhdistykseen. Ylpeyden ei välttämättä tarvitse olla koppavaa koreilua, vaan ennemminkin onnellista tyytyväisyytä siitä, mitä on saavutettu ja mihin jatkossa pyritään. Syksyllä tätä turkulaisten kylterien yhteisöllisyyttä tarvitaan erittäin näkyvästi, kun ylioppilaskunnallamme on edustajistovaalit. Toinen ajankohtainen ja näkyvä tapahtuma on tietysti muutaman viikon kuluttua oleva vappu. Vappupäivänä toivon näkeväni Vartiovuorenmäellä mahdollisimman monet TuKYn tummansiniset haalarit!

Perustimme viestintäjaoston kanssa Turun KY:lle väliaikaisen työryhmän, jonka tehtävän on tarkemmin määrittää miten TuKY voisi vielä avoimemmin ja yhteisöllisemmin viestiä toiminnastaan. Tämän brändityöryhmän tulee tietysti ensin selvittää miten jäsenistö yhdistyksensä näkee ja kokee. Vasta sen jälkeen voidaan selvittää miten voimme yhdistystämme kehittää jäsentemme ja sidosryhmiemme silmissä. Tavoitteena on tehdä aidosti jäsentensä näköinen yhdistys. Tällöin kaikki voivat ylpeästi sanoa olevansa osa Turun KY:tä.

 

Kevätterveisin,

Joonas Hokka

Turun KY:n hallituksen viestintävastaava

 

 

Verkostoituminen, turhaako?

Lauantaina 22.9 Montussa vietettiin erään Turun KY:n alumnin syntymäpäiväjuhlaa. Paikalla oli 100 henkeä juhlimassa, ja heidän joukossaan oli myös muita vanhoja Turun kauppakorkeakoulun kasvatteja. Näiden valmistuneiden tiivis ja edelleen jatkuva yhteydenpito on suorastaan ihailtavaa ja saa ajattelemaan myös omaa tulevaisuutta valmistumisen jälkeen.

Aktiivisena TuKYläisenä toivon, että luomani ystävyyssuhteet olisivat vielä vanhempienikin iässä yhtä vahvoja kuin mitä Montussa lauantaina näin heidän ystävyytensä olevan. Monet ovat tulleet tänne opiskelemaan toiselta paikkakunnalta, ja suuri osa vanhoista ystävistä saattaa olla jo hieman vieraantuneita. Vanhat kiinnostuksenkohteet eivät välttämättä enää ole samoja kuin ennen. Varmasti myös vanhoista lapsuudenystävistä osa säilyy, mutta todennäköisesti pitkäaikaisimmat ystävät mekin saamme opiskelumme aikana. Siksi onkin tärkeää, että jokaisella olisi oma joukko erityisen läheisiä ystäviä kaverien lisäksi. Läheiset toimivat jokaisen turvaverkkona ja tukena niin elämän ala- kuin ylämäissäkin.

Kuva: Sanni Sirkiä

Erityisen hienoa minusta on nähdä, miten esimerkiksi omat vanhempani tapaavat edelleen opiskeluaikaisia kavereitaan vapaa-ajalla. Useimmat ystävät todennäköisesti saadaan oman opinahjon sisältä, ja näiden ystävien kanssa meillä todennäköisesti on myös eniten yhteistä, mikä entisestään vahvistaa ystävyyttä. Alasta riippumatta samanhenkiset ihmiset hakeutuvat toistensa seuraan ja laajentavat verkostojaan.

Verkostoituminen – jo kliseeksikin noussut sana, jota kauppakorkeakoulun opiskelijoille syötetään jo pupusta alkaen niin tutoreiden kuin muiden vanhempien opiskelijoiden toimesta. Verkostoitumisen hyödyt toki tulevat ilmi myöhemmin työelämään siirtyessä, mutta työaspektiakin tärkeämpää on elinikäisten ystävyyssuhteiden solmiminen. Opiskeluaikaiset ystävät näkevät toisensa niin puurtamassa kuin juhlimassakin, ja yhteiset kokemukset kasvattavat yhteenkuuluvuuden tunnetta lähes huomaamatta.

Vuosikurssista, pääaineesta, kansallisuudesta ja muista seikoista välittämättä kehotan kaikkia arvostamaan ystäviään sekä ylläpitämään kestäviä ystävyyssuhteita myös valmistumisen jälkeen. Netistä löytämäni mietelauseen sanoin: ”Hyvät ystävät ovat kuin hyvät rintaliivit. Vaikea löytää, mutta ne tukevat ja ovat aina sydäntä lähellä.”

Kuva: Anna Korkalainen

 

 

 

Henna Lunkka

Turun KY

Kulttuuri- ja perinnevastaava

 

 

Kirjoittaja on espoolainen, joka kuitenkin on menettänyt sydämensä Turulle ja toivoo viettävänsä vielä keski-ikäisenäkin juhlapäiviä opiskeluaikaisten ystäviensä kanssa.