mennessä admin | tammi 20, 2014 | Kaikki Blogit, TuKY-blogi
Kurssipalautelomake on varmasti jokaiselle meistä enemmän kuin tuttu paperi. Lähes aina se täytetään ja palautetaan tenttitilaisuudessa, mutta onko se paras mahdollinen paikka ja aika palautteelle? Tenttitilanteessa opiskelija antaa palautteen euforisessa tai maanisdepressiivisessä tilanteessa, riippuen omasta onnistumisestaan tentissä. Onko se silloin totuudenmukaisinta? Kaiken lisäksi tentin jälkeen opiskelija on usein enemmän tai vähemmän puhki, jolloin laatu kärsii, kun keskittymiskyky ei enää tahdo riittää.
MERCAtalksissa on avattu keskustelua palautteenannon ongelmista ja koulun käytävillä olen myös usein törmännyt aiheeseen. Usein ihmetellään mitä palautelomakkeille tehdään ja luetaanko niitä, kun ne on jätetty. Palautteenantaminen pitäisi tehdä näkyvämmäksi ja avoimemmaksi sekä mahdollisimman helpoksi. Voisiko sen tehdä esimerkiksi sähköisesti? Eräs hyvä keino, joka on jo osalla käytössä, on palautteenkeruu kurssin puolivälissä. Tulokset käsitellään ja niihin reagoidaan välittömästi, jolloin muutoksia voidaan tehdä vielä loppukurssin ajaksi. Lisäksi ainakin Yhdysvalloissa on jo käytössä erilaisia vaihtoehtoisia järjestelmiä. Entä jos näistä kerättäisiin meille sopivimmat ratkaisut ja kehitettäsiin juuri meidän tarpeisiin sopiva kokonaisuus?
Palautteen tulisi olla vastavuoroista: myös luennoitsijat voisivat antaa palautetta opiskelijoille. Ehkä tärkein ominaisuus olisi ns. ”palautteen palaute”: kun palautetta annetaan, siihen reagoitaisiin ja vastattaisiin – mitä nopeammin ja avoimemmin sen parempi. Entä jos kehitettäisiin jonkinlainen järjestelmä, jossa hyvästä palautteesta luennoitsija tai laitos voitaisiin palkita sopivalla tavalla? Tämä toimisi porkkanana kurssien kehittämiseen ja sitä kautta paremmiksi kursseiksi. Viimeisimpänä on hyvä muistuttaa palautteen laadusta. Hyvä palaute on aina perustelua ja asiallisesti ilmaistua, jolloin sitä voidaan helpoiten työstää ja saadaan aikaan parempia tuloksia!
Tällä hetkellä palautteenantokanavia on varsin vähän, niistä ei juuri ole viestitty ja avoimuudessa olisi kehittämisen varaa. Palautelomakkeen lisäksi on olemassa myös Turun KY:n oma palautejärjestelmä, jossa jätetty palaute ohjautuu suoraan ainejärjestön koulutuspoliittiselle vastaavalle, joka pystyy niitä hyötykäyttämään käydessään tapaamassa laitoksien henkilökuntaa. Turun KY:n hallituksen agendassa onkin tänä vuonna mm. erilaisten palautteenantoratkaisujen pohtiminen ja niistä keskusteleminen yhdessä kauppakorkeakoulun kanssa.
Ann-Sofie Leimu
Turun KY:n hallituksen puheenjohtaja
mennessä admin | tammi 12, 2014 | Kaikki Blogit, TuKY-blogi
Vuosi vaihtui reilu viikko sitten ja Turun KY:n uuden hallituksen toimikausi alkoi virallisesti. Uskaltaisin väittää, että jokaisen uuden hallituksen jäsenen olo on nyt ensimmäisen viikon jälkeen väsynyt, mutta erittäin onnellinen. Moni meistä on tehnyt 16-tuntisia päiviä, kun on vielä paljon opeteltavaa niin oman sektorin asioiden kuin henkilökohtaisen ajankäytön suhteen. Onneksi olemmekin täällä oppimassa.
Olemme jo viikon aikana ehtineet mm. viettää yhteistyöiltaa Merkantila Klubbenin uuden hallituksen kanssa, kouluttaa ja suunnitella toiminnansuunnittelupäivän merkeissä sekä pitää ensimmäisen virallisen kokouksemme, joka kaikkien yllätykseksi saatiin nuijituksi läpi reilussa kahdessa tunnissa.
Samalla ennen ja jälkeen kokoustamme näpsimme viralliset valokuvat itsestämme edustuksellisia tarkoitusperiä varten. Ja kun sain hallituksen viralliselta paparazzilta Lauralta osan kuvista tänään, pysähdyin hetkeksi katsomaan allaolevaa kuvaa, kun tajusin, kuinka tärkeiksi nämä ihmiset ovat minulle tulleet jo hyvin lyhyessä ajassa.
Turun KY:n hallitus 2014
Kun katson tätä porukkaa, tunnen suunnatonta odotusta ja innostusta tulevaa vuotta kohtaan. En vaihtaisi ketään pois mistään hinnasta. Jo nyt viime vuoden lopun perehdytyksien ja koulutuksien sekä tämän vuoden ensimmäisen viikon aikana meistä on ehtinyt muodostua tiivis porukka, kuin toinen perhe, jonka kanssa jakaa niin omat ilot kuin surutkin, onnistumiset ja pettymiset.
Ja meidän tehtävämme tänä vuonna on tehdä teidän, jäsenistön, opiskeluajasta parasta mahdollista. Siinäpä tavoitetta kerrakseen, mutta en epäile hetkeäkään ettemmekö pystyisi siihen.
Lopuksi erään kuuluisan mäkikotkan sanoja lainatakseni: Elämä on ihmisen parasta aikaa. Ja kaiken kuulemani perusteella hallitusvuosi opiskeluajan. Bring it on!
P.S. Älä epäröi tulla nykäisemään meitä hihasta, jos on mitä tahansa asiaa.
Riku Hietarinta
Turun KY:n viestintävastaava 2014
mennessä Kulttuurivastaava | marras 26, 2013 | Kaikki Blogit, TuKY-blogi
Tiesitkö, että Turun KY:n monilla tapahtumilla on todella pitkä historia? Esimerkiksi tulevan torstain Pornobileet – silloinen Pornoilta – on järjestetty ensimmäistä kertaa jo vuonna 1968. Kylumpialaisten juuret sijoittuvat vuoteen 1976. Ylioppilaskunnan perustamisen jälkeen suurimpia hittejä olivat Turun KY:n ylioppilastanssit. Yllättääkö, että vuonna 1976 perustettu Kulttis on TuKYn vanhin jaosto? Olemassaolonsa alkuaikoina Kulttis järjesti erilaisia tapahtumia teeilloista hiilipiirustuskursseihin. Jaostolla on monia perinteisiä tapahtumia. Muun muassa ensimmäinen Kulttuuriviikko pidettiin 1977 ja Rahvaanjuhlat järjestettiin ensimmäisen kerran jo vuonna 1967 (kuvassa).
Hauskaa ajatella, että tämänkin vuoden hallitus on vain yksi pikkiriikkinen osa Kulttuurijaoston historian aikajanalla. Perinteistä pidetään kiinni ja samalla luodaan paljon uutta.
Kulunut valtakautemme on ollut aivan mahtava enkä voisi olla iloisempi, että vuosi sitten tein valinnan hakea Kulttiksen puheenjohtajaksi. Sain matkaani upean hallituksen ja kautemme onkin ollut loistavaa meininkiä täynnä. Ihailen sitä, kuinka jokainen hallituslainen on antanut täyden panoksensa kehittääkseen Kulttiksen toimintaa. Jokaisella hallituksen jäsenellä on ollut sydämen paloa tähän touhuun ja jokainen on antanut parhaansa. Mitään ei ole jätetty puolitiehen, vaan kaikki mietitty loppuun saakka. Kukapa muu leipoisi pullia excullensa?
Kulttiksen paras puoli piileekin siinä, että kulttuuri ei rajoitu mihinkään. Kulttis voi oikeastaan tehdä mitä vain. Toisinaan se on vaikeus, koska melkein jokainen tapahtuma on keksittävä ja kehitettävä uudelleen.
Hauskaa on myös ollut järjestää Kulttiksen perinteisimpiä tapahtumia uusilla twisteillä. Kulttuuriviikolla lähdimme Kulttiksen kanssa pitkästä aikaa ulkomaille, Samettiklubissa oli live-jazzia ja pokeria ja Rahvaanjuhlista löytyi pullonpalautusautomaatti, josta ropisi Rahvaanjuhlien historian ensimmäisiä haalarimerkkejä. Jännityksellä odotan, millaisia Kulttis ja sen tapahtumat tulevat seuraavina vuosina olemaan. Lisäksi järjestimme tänä vuonna ensimmäistä kertaa kiitostapahtuman aktiiveille ja alumneille. Tästä on hyvä lähteä kehittämään kattavaa alumnitoimintaa myös Kulttikselle.
Ryhmähenki. Tänä vuonna Kulttiksesta on muotoutunut jokaiselle hallituslaiselle toinen perhe. Jokainen hallituslainen on oma persoonansa ja yllättävän erilaiset ihmiset päätyivätkin samaan hallitukseen. Meistä jokaisesta on kuitenkin tullut keskenään todella hyviä ystäviä. Pakko lainata yhden hallituslaisen sanoja: “Mä vaan mietin tossa pienessä siiderituiskeessa, että Kulttis on yks parhaita asioita, joita mulle on tapahtunut. Ihan vaan se, kun kattoo teidän kasvoja ja tietää tismalleen millainen nauru kullakin on, tietää mikä kenessäkin ärsyttää, mutta mistä ennen kaikkea pitää. Se on vaan parasta. En kestä, että halva on pian, haluun kuulla teidän pölhöjä juttuja aina ja ikuisesti. Mulla on vaan niin öö rakastava ja kiitollinen olo. Meistä tehtäis parempi sarja ku Frendit tai HIMYM. Emmä tiiä. Ootte tärkeä, härö, ihana, erikoislaatuinen ja korvaamaton porukka. Puss och kram jne. Joskus elämässä palaset osuu kohdalleen.”
Samaa voisin sanoa itsekin. Jokaisella on omat ainutlaatuiset piirteensä. Rahis ja sihteeri lauleskelevat yhteen ääneen kokouksissa, vpj on äänessä ja liikkeessä taukoamatta, tiedottajan nauru kuuluu naapuritaloon saakka… Mitä tahansa voi seurata, kun yhdessä jaostossa on kaksi raumlaista – ja tietysti myös kiintiöespoolainen.
Kuluneen vuoden aikana on menty Varissuon puskista aina Suomen suurlähettilään residenssiin Tukholmassa. Tämä hallituskausi jää varmasti kaikkien kulttislaisten mieleen. TuKY tarjoaa aivan loistavat puitteet oppimiseen ja opiskeluajasta nauttimiseen, joten älä epäröi, vaan hae mukaan toimintaan! Jokaiselle on jotakin. Onpahan tästä Kulttis-vuodesta jäänyt käteen myös halaukset Riku Niemisen kanssa ja poseeraaminen Enbusken Twitterissä.
Kulttis näyttää olevan myös hyvä tie esimerkiksi TuKYn hallituspesteihin, sillä tämänvuotisista kulttislaisista kolme pääsi ensi vuoden TuKYn hallitukseen. Myös uusi puheenjohtaja Kulttikselle valittiin KY:n syyskokouksessa, Anna Lamberg!
Koe elämäsi vuosi ja hae Kulttiksen hallitukseen! HalVa on tänään tiistaina Parkin yläkerrassa klo 18. Asetu ehdolle ja tule päättämään minne excuillaan ensi vuonna. Tapahtuma on avoin kaikille tukyläisille, joten saavu vaikka vain äänestämään ja mutustelemaan pipareita.
Erityisesti koko Kulttis haluaa kiittää Vuoden Jaosto 2013 -tittelistä. Tästä on hyvä seuraavan hallituksen jatkaa.
Välillä sitä miettii, miten pienillä valinnoilla on elämässä merkitystä. Elämä on täynnä valintoja – ei mikään turha sanonta. Saan olla onnellinen, että olen päätynyt juuri tänne ja tähän tilanteeseen: Turkuun, kauppakorkeaan, TuKYn hallitukseen, Kulttikseen… Tämä on ollut huippuvuosi. Suuri kiitos kaikille, jotka ovat tämän vuoden ajan olleet mukana Kulttiksen meiningissä. Iloisena, mutta todella haikeana on nyt aika siirtyä eteenpäin ja valita tänään uusi hallitus edustamaan Kulttista vuonna 2014.
Kulttuurijaoston puheenjohtaja 2013 kiittää!
Ilona Häsänen
Turun KY:n kulttuuri- ja perinnevastaava 2013
mennessä admin | marras 17, 2013 | Kaikki Blogit, TuKY-blogi
Monet ystäväni kutsuvat minua ”aktivistiksi”. Ei siksi, että olisin vahvasti poliittinen tai muuten aatteellinen, mutta siksi, että olen aktiivinen Turun KY:n toiminnassa. Aktiivista tulee helposti aktivisti. Myös ”NESUilija” on yleinen nimitys, vaikka olen käynyt heidän sitseillään viimeksi vuonna 2010.
Ainakin henkilökohtaisesti, aktiivisuuden taustalla on jotain paljon muutakin. Vuodesta toiseen tätä jaksaa tehdä, olla osallisena ja järjestää. Jonkun se on kuitenkin tehtävä. Itse en koe aktiivisuuttani velvollisuutena, mutta olen sitä mieltä, että se on hyvä tapa antaa takaisin yhteisölle, joka on vuosien varrella antanut minulle hyvin paljon, kokemukset ja ystävät kaikkein päällimmäisinä. Toki erilaiset tehtävät ja pestit näyttävät myös hyvältä CV:ssä, mutta ei tätä palkatonta puurtamista sen takia tehdä.
Näin neljännellä vuosikurssilla sitä tuntee itsensä jopa vanhaksi, kun katsoo yleisesti aktiivitoimijoitamme. Toisella vuosikurssilla olevat ystäväni jopa kutsuvat minua ”grumpy old man:iksi”. Jaosto- ja toimijaryhmähallituksissa on perinteisesti ollut enimmäkseen 1.-3. vuosikurssilaisia. Moni vanhempi ajattelee, ettei sitä jaksa Vergi-boolilla läträtä enää vuotta kahta kauempaa. Usein unohtuu se fakta, että saa tästä irti paljon muutakin. Oikeastaan irti saa niin paljon kuin ikinä jaksaa ottaa, toisin sanoen tehdä. Joka hetki oppii jotain uutta.
Jossain vaiheessa on kuitenkin myös aika päästä irti, lopettaa ja jatkaa muita juttuja. Opiskelujen ollessa loppuvaiheessa, sitä alkaa miettimään, että mihin soppaan sitä lusikkansa seuraavaksi laittaa. Nyt on se aika, kun sekä TuKY että jaostot ja toimijaryhmät vaihtavat hallitustaan. Turun KY:n syyskokous järjestetään Montussa tiistaina 19.11., jolloin jäsenistö valitsee yhdistykselle uuden hallituksen. Kehotan kaikkia vähänkään asiaa harkitsevia, niin pupuja kuin vanhempiakin opiskelijoita, ehdottomasti hakemaan joko yhdistyksen, tai jonkun jaoston tai toimijaryhmämme hallituksiin. Näissä pesteissä saa sekä osallistua että järjestää. Henkilökohtaisesti en tiedä miten tylsää elämää olisin Turussa viettänyt, ellen olisi ollut alusta asti mukana toiminnassa. Kuluva vuosi Turun KY:n hallituksessa on ollut ehdottomasti elämäni parhaita.
Joonas Hokka
Turun KY:n viestintävastaava 2013
mennessä Vapaa-ajan vastaava | marras 10, 2013 | Kaikki Blogit, TuKY-blogi
Ulkkis on Turun KY:n suurin jaosto niin henkilömäärältään kuin liikevaihdoltaan. Ulkoasiainjaosto poikkeaa muista jaostoista muun muassa sen takia että se vaihtaa hallitustaan kahdesti vuodessa ja siihen kuuluu 12-henkinen hallitus. Monesti olen kuullut spekulaatioita siitä onko kaksitoistahenkinen hallitus oikeasti tarpeellinen ja riittääkö siellä tekemistä jokaiselle. Ulkoasiainjaoston rakenteellinen uudistaminen vaatii muutoksia jaosto-ohjesääntöön, joka hyväksytään tai hylätään yhdistyksen syyskokouksessa, joten haluan tuoda tarkemmin esille asioita miten tuleviin muutosehdotuksiin ollaan päädytty.
Tämänhetkisen Ulkoasiainjaoston ehdotus siirtymäkauden jälkeiseksi hallituskooksi on puheenjohtaja + 8 muuta hallituslaista, kuitenkin muutosehdotuksena jaosto-ohjesääntöön ehdotamme vain että kevään hallitusvaihto lopetettaisiin. Käytännössä tarkoittaa siis sitä että syksyn hallitusvaihdossa valitaan 8 uutta ulkkislaista ja keväällä valitut jatkavat oman kautensa loppuun, minkä jälkeen heille ei valita seuraajia ja hallitus jatkaa yhdeksänpaikkaisena.
Jo ennen kuin olin aloittanut Ulkkiksen puheenjohtajana, olin suunnitellut pienentäväni jaoston hallitusta, sillä koin oman hallitusvuoteni aikana että hallituksessa oli ajoittain liikaa ihmisiä, organisointi ja kaikkien ohjaaminen vaikutti haastavalta. Nyt puheenjohtajavuotenani olen vain entistä varmempi siitä että jaoston koon pienentäminen helpottaisi Ulkoasiainjaoston päivittäistä toimintaa huomattavasti. Vaikka halusimme, emme kuitenkaan päätyneet pienentämään hallitusta vielä tänä vuonna. Suurimmaksi ongelmaksi koimme vapun järjestämisen. On jo pitkään ollut tiedossa että Ulkkiksen hallituksen on erittäin vaikeaa saada aktiiveja mukaan järjestämään Sikawappua ja vappu työllistää Ulkkista jo aivan riittävästi. Olemme kuitenkin Turun KY:n hallituksen kanssa yhdessä suunnitelleet vappua uusiksi ja osana uudistuksia kuuluu se että rasittavuus vähenee olennaisesti. Vappumuutokset saavat kuitenkin lopullisen muutoksen vasta seuraavan hallituksen aikana, joten emme voi tietää vielä varmaksi kuinka raskas se tulee olemaan.
Tämänhetkinen ehdotus sisältää sen että 2013 keväällä valitut hallituslaiset jatkavat vielä vuoden 2014 kevääseen, jolloin he ovat vielä tarvittaessa järjestämässä Sikawappua. Lisäksi mikäli pienennetty hallitus koetaan huonoksi, voidaan asia vielä korjata ennen seuraavaa vappua. Toivoisin siis että uskallamme kokeilla uutta. Tukemaan hallitusta olemme jo alkaneet suunnitella vahvempaa, sitoutuneempaa ja parempaa Ulkkis-aktiivi toimintaa. Tämä tulee olemaan ensivuoden suuri kehityskohde ja keino millä pyrimme varmistamaan mm. jokaisen monttutapahtuman onnistumisen.
Kaksiosainen hallitusvaihto on peruja ajalta jolloin Ulkoasiainjaosto vielä järjesti Pikkulaskiaisen itse kokonaan ja oli tarvetta olla kokeneita konkareita neuvomassa. Nykyisin Ulkkiksella ei ole varsinaista roolia Pikkulaskiasessa, eikä alkuvuoden Back 2 Schoolit vaadi uudelta hallitukselta suuria, kun edellisvuoden hallitus järjestää käytännön järjestelyt itse tai yhdessä uuden kanssa osana perehdytystä. Uudelle hallitukselle jää siis lähinnä lipunmyynti ja mahdollisten etkojen järjestäminen. Joka tapauksessa kaikki muut jaostohallitukset pärjäävät myös alkuvuoden tapahtumat ilman kahta hallitusvaihtoa.
Näen että kahdessa osassa vaihtuva hallitus aiheuttaa ongelmia henkilökemioissa. Etenkin keväällävalittujen on vaikea jäädä uuteen hallitukseen ja löytää oma paikkansa sieltä, kun suurin osa tutusta hallituksesta on jo vuotensa lopettanut. Osa on näinä kahtena Ulkkisvuotenani toiminut hyvinkin esimerkillisesti, mutta kokonaisuutena en näe sen toimivan. Mielestäni on aivan turhaa järjestää kaksi hallitusvaihtoa vuodessa, kun sille ei enään ole perusteita.
Miro Korhonen
Turun KY:n vapaa-ajan vastaava
mennessä admin | marras 3, 2013 | Kaikki Blogit, TuKY-blogi
Juoru
Engl. gossip or rumour
The term is sometimes used to specifically refer to the spreading of dirt and misinformation, as (for example) through excited discussion of scandals. (http://en.wikipedia.org/wiki/Gossip)
Juorut pyörivät koulussamme yhtä lujaa kuin Ferrari kiihtyy nollasta sataan. Välillä tuntuu, että torstain kekkereistä ei olla edes palauduttu vielä niin uusimmat juorut ovat jo liikkeellä. Mistä tämä on lähtenyt liikkeelle? Mistä kaikki tämä juoruilu saa alkuunsa? Onko meilläkin joku tuntematon henkilö joka ylläpitää TSE:n juoruja samalla tavalla kuin Gossip Girl sarjassa, vai onko tässä puhtaasti kyse ”skandaalien” viihdearvosta? Tosin Iltalehti sekä muut vastaavat lehdet ovat täynnä skandaaleja ja nämä näyttävät kiinnostavan lukijoita.
Jokseenkin tässä on alkanut rasittamaan nämä legendat, juorut tai storiet mitä ihmiset kertovat toisistaan. Toki tarinoita ja juttuja toisistaan kannattaa kertoa ja eteenkin hauskoja sellaisia. Kyse onkin tässä enemmän siitä mitä tehdään jutuille, jotka saattavat vahingoittaa jotakuta. Uskon väittää, että lähes kaikki koulumme opiskelijat ovat olleet juorujen kohteena ja osa jopa ennen kuin ovat saapuneet joukkoomme. Hämmentävää tässä on vielä se, että useimmiten nämä tarinat kerrotaan muodossa: ”kaverin kaveri kertoi, että…. ” Kukaan ei ole valmis kertomaan tai luovuttamaan juorun levittäjän nimeä. Tietenkin toinen vaihtoehto on, että juorun levittäjä haluaa itse suojata selustansa.
Haluan nostaa teille kaikille tämän asian esille sillä varmasti jotakuta on ärsyttänyt kaikki käytävillä liikkuvat juorut. Samalla haluan luoda keskustelua aiheesta, antaa teidän pohtia mistä tämä ”gossip girl” – kulttuuri on lähtenyt ja onko teitä alkanut rasittaa?
Muistakaa kuitenkin aina, että ”Lions do not lose sleep over the opinion of sheep”
Markus Häkli
Turun KY yrityssuhdevastaava
mennessä admin | loka 27, 2013 | Kaikki Blogit, TuKY-blogi
Vuosi alkaa lähestyä loppuaan ja samoin myös monien hallitusten pestit. Hallituksenvaihto tapahtuu niin Turun KY:llä, jaostoilla kuin myös joillakin toimijaryhmillä. Nyt onkin hyvä aika miettiä mitä itse haluaa tehdä tulevana vuonna. Mikäli yhtään kiinnostaa lähteä toimintaan aktiivisesti mukaan niin nyt siihen on erinomainen tilaisuus. Oletko ollut jossain tapahtumassa, johon sinulla olisi kehitysehdotuksia tai mielessäsi jotain aivan uutta? Nyt sinulla on mahdollisuus päästä vaikuttamaan hakemalla ehdolle omalta tuntuvaan hallituspestiin. Tarjolla on pestejä joka lähtöön, olit sitten kiinnostunut liikunnasta, sitsaamisesta tai vaikka ranskan kielestä. Lähtemällä toimintaan mukaan haastat samalla itsesi uusiin haasteisiin ja saat siitä ainutlaatuista kokemusta.
Itse hain vähän yli vuosi sitten pupuna Turun KY:n liikuntavastaavaksi ja tulin lopulta valituksi. Silloin mieleeni oli noussut ideoita, joita halusin päästä toteuttamaan ja siitä se idea hakea sitten lähti. Kulunut vuosi on ollut yksi parhaista tähän mennessä ja kokemus on ollut unohtumaton. Vuoden aikana on tullut urheiltua, järjestettyä tapahtumia, käytyä vuosijuhlilla, tutustuttua uusiin ihmisiin ympäri Suomen ja oppinut näkemään sen ns. isomman kuvan kaikesta. Tärkeimpänä on tullut kehitettyä Turun KY:n ja KY-Sportin toimintaa.
Kokemus, jonka etenkin Turun KY:n hallituksessa saa on yksi syy miksi kannustan jokaista hakemaan. Vuoden aikana tulee kokoustaminen, organisointi, johtaminen ja tiimissä toimiminen hyvinkin tutuksi ja tuntuu, että välillä aika ei tunnu riittävän millään. Saman ongelman kanssa toki painivat myös monet muut ja hyvällä suunnittelulla jää myös sitä kallisarvoista vapaa-aikaa. Mitään en myöskään vaihtaisi pois. Kuluneen vuoden aikana on tullut kehityttyä valtavasti myös itse. Oma hallitusvuoteni alkaa nyt lähestyä loppua ja olen erittäin tyytyväinen meidän tämän vuoden saavutuksiin. Jokainen hallitushan tekee vuodesta oman näköisensä ja jään innolla odottamaan mitä ensi vuoden hallituksella on meille annettavanaan!
Antti Rikkilä
Turun KY:n liikuntavastaava
mennessä TSE-lista | loka 27, 2013 | Kaikki Blogit, TuKY-blogi, Yleinen
Mikä on parasta mitä yliopisto ja sen ylioppilaskunta voivat tarjota opiskelijalle? – Parhaat mahdolliset kannukset parempaan loppuelämään. Tällä tavalla vaatimattomasti vaatien.
Yliopistossa on tarkoitus oppia uutta ja mielenkiintoista, kasvaa ihmisenä, tutustua erilaisiin ja uusiin ihmisiin sekä viettää sellainen antoisa opiskeluaika, jotta jokainen pystyy ponnistamaan yhtä elämänkokemusta rikkaampana työelämään. Millaiseksi tämä elämänvaiheen kokemus, ja sen myötä tuleva työelämä, muodostuu, on oleellisesti myös paljon kiinni ylioppilaskunnan toiminnasta. Mihin rajallinen aika ja rajalliset resurssit käytetään? Linjapapereiden pilkkujen siirtelyyn vai oikeiden toimien tekemiseen paremman opiskelijaelämän puolesta?
Opiskelu on ensisijainen asia ja syy sille miksi yliopistoon tullaan. On hyvin naiivia ajatella, että työelämässä tarvitset pelkästään niitä taitoja, joita opit kirjoista tai kursseista tai, että kaikki työkaverisi ovat niitä samanmielisiä saman pääaineen opiskelijoita kuin sinä itse. Yliopisto antaa sinulle tietoja, faktoja ja auttaa hahmottamaan eri asioiden yhteyksiä, mutta ylioppilaskunta voi tarjota jokaiselle opiskelijalle mahdollisuuksia kasvaa vielä lisää sekä ammattilaisena että ihmisenä. Jotta TYY voisi toteuttaa tehtäväänsä niin opiskelijoiden edunvalvojana kuin parhaan mahdollisen opiskelija-ajan mahdollistajana, tarvitaan asioihin perustavanlaatuisia muutoksia.
Itse johtamisen opiskelijana ja nimenomaan organisaatiokulttuureista ja henkilöiden välisistä suhteista kiinnostuneena olisin enemmän kuin mielissäni, mikäli olisi helpompaa tavata poikkitieteellisesti ihmisiä erilaisista opiskelutaustoista – kasvatustieteilijöitä, valtiotieteilijöitä tai vaikkapa psykologian tai sosiologian opiskelijoita. Sillä, ainakin minä haluan oppia uutta jatkuvasti. Paras vaihtoehto tähän nimittäin ei välttämättä ole se hegemoninen samankaltaisten ihmisten toistensa selkääntaputtelu. Tähän vastauksena voi toki sanoa, että “lähde mukaan ylioppilaskuntatoimintaan – siellä opit taitoja, joita kursseilta et saa, ja tapaat uusia ihmisiä!” Niinpä, tätä TYYssä saa, mutta miten tämän voisi tarjota yhä suuremmalle osalle koko yliopiston n. 20 000 opiskelijaa?
Kaikki lähtee siitä, että asiat koetaan mielekkääksi ja mielenkiintoiseksi. Homma pitää olla hauskaa ja siitä pitää voida nauttia. Ei ole mitenkään järkevää, että resurssien käyttö hukkuu loputtomaan kiistelyyn epäoleellisuuksista, ja valtaa pyritään hakemaan vain ja ainostaan omaa etuansa ajamaan. Ylioppilaskunta on laaja, ja sen opiskelijat hyvin erilaisia, mutta kaikkia yhdistävät muutamat samat asiat: uuden oppimisen halu, ihmisenä kasvaminen, rentoutuminen tarve opiskelun arjesta sekä lopulta valmistuminen ja työelämään siirtyminen.
Keskitytään niiden asioiden ajamiseen, ja siihen, mikä lopulta merkitsee eniten: opiskeluaika on lopulta hyvin lyhyt, mutta sen tulisi olla parasta mahdollista ja antaa parhaat eväät työelämään. Ja vieläpä parhaan mahdollisen lopputuloksen antaminen koko Suomen yliopistoista ja ylioppilaskunnista.
Minusta ylioppilaskunnan tavoitteena tulee olla kaikkien sen jäsentensä yhteensaattaminen ja poikkitieteellisyyden mahdollistaminen niin asiassa kuin asiattomuudessakin.
Jarkko Louhelainen
TuKY-listan ehdokas numero 167
mennessä TSE-lista | loka 27, 2013 | Kaikki Blogit, TuKY-blogi
Hyvät opiskelijat.
Yliopistopolitiikka on kuollut.
Yliopistopolitiikka on juuri sitä miltä se kuulostaa. Tylsää, hidasta ja tiukasti kiedottu poliittisiin väreihin. Jos yliopistopolitiikka olisi ihminen, se muistuttaisi vasemmiston vappumarssilta palanneen 16. vuosikurssin ainejärjestöaktiivin, ja liian kauan sosiaalitoimiston takahuoneessa istuneen byrokraatin jälkeläistä.
Kaksivuotisen edustajistokauteni aikana olen aitiopaikalta nähnyt satoja päätöksiä, tuhansia valmistelutunteja ja tolkuttomia paperipinoja, palopuheita. Kauppiksen käytävillä ihmettelen suurelta tuntuneiden päätöksien vaikuttamattomuutta. Luennolla vieressä istuva Riku ei tiedä eilisestä edustajiston dramaattisesta istunnosta tai edes sen olemassaolosta, Oma-opettajat ovat edelleen kateissa ja niitä tutkinnon viimeisiä kursseja järjestetään vain vapunaattoisin – parillisina vuosina.
Opintoedellytysten parantamisesta kyllä tehtiin edarissa tiukan äänestyksen jälkeen kompromissikirjaus poliittiseen linjapaperiin. Tehtiin päätöksiä.
Poliittisen linjapaperin tehtävänä on muodostaa mielipiteitä niistä arvoista ja asioista, joihin ylioppilaskunta haluaa vaikuttaa. Sen tulisi toimia kaikkien 20 000 opiskelijan ja pakkojäsenen kollektiivisena ajatuspankkina siitä, mitä me yliopistosta ja maailmasta ajattelemme. Kun kaksi vuotta sitten aloitin edustajistourani, kaikki tämä jargon ja byrokratia tuntui älyttömältä. Sitä vastaan halusi kapinoida ja muuttaa asioita. Asioihin tottui, oppi pelaamaan peliä annetuilla säännöillä. Järjestelmä otti omansa ja aiemmin taisteluvalmis merirosvo päättikin liittyä laivastoon.
Ylioppilaskuntamme ongelma ei ole huonot päätökset. Se on päättämättömyys. Kun parhaasta valmistumispäivästään auttamattomasti myöhässä olevat opiskelija-aktiivit ja järjestöjyrät luovat yhteistä ylioppilaskuntaa, ei ylioppilaskunta tunnista sitä arkea, jota todelliset opiskelijat elävät. Se arki on opiskelua, elämää ja yhdessäoloa, johon liittyy onnistumisten lisäksi myös ongelmia. Näihin asioihin ylioppilaskunnan tulisi keskittyä. Opintojen eteneminen ongelmineen, opiskelijoiden hyvinvointi ja parempi yliopistoelämä. Tällä hetkellä ylioppilaskunta ei tunnista edes niiden olemassaoloa, tai huomaamattomuutaan piilottaa teot paperille kirjoitettuihin periaatteisiin. Hyväntahtoiset yksilöt tekevät päätöksiä jotka eivät vaikuta ja joilla ei ole merkitystä.
Me kauppakorkeakoululaiset olemme yliopistolla vähän erikoinen porukka. Me puhumme muutoksesta ja uskomme omaan kykyymme muuttaa ympäröivää maailmaa. Muutos ja erilaiset asenteemme herättävät kuitenkin pelkoa niissä, jotka ovat tottuneet vanhaan ja muovautuneet sen horrosmaiseen mukavuuteen.
Nämä ennakkoluulot saavat ihmisen näyttämään pahimmat puolensa.
Sivulauseessaan meitä ymmärtämättömyyttään ahdasmielisiksi syyttävät ihmiset syyllistyvät huomaamattaan itse syytökseensä. Meidän arvomme ovat erilaisia, mutta tuomme ne julkisesti esiin sillä uskomme niiden luovan yhteistä hyvää. Kaikki rosvot eivät ryöstä rikastuakseen. Robin Hood kapinoi toimimatonta ja mätää järjestelmää vastaan luoden samalla hyvinvointia. Silti Robin Hood on helppo leimata rosvoksi, samanlaiseksi kuin ne muut pahat.
Edustajistovaalien ennakkoäänestys alkaa maanantaina. Meillä on upea ehdokaslista. Erilainen. Se ei sisällä pelkkiä jyriä tai järjestötoiminnan kasvattamia ainejärjestöaktiiveja. Se sisältää kymmenittäin tavallisia opiskelijoita, jotka haluavat vaikuttaa omien ja ystäviensä elämään. He ovat ihmisiä, jotka haluavat luoda ylioppilaskunnan joka arvostaa ja auttaa. Puuttuu ongelmiin.
Nyt on oikea aika tehdä muutos. Omat opintoni ovat loppusuoralla. Olen ollut sekä Turun kauppakorkeakoulun ylioppilaskunnan, että uuden Turun yliopiston ylioppilaskunnan jäsen. Koskaan ei ole liian myöhäistä myöntää virheitään ja nostaa lippu salkoon.
Blogin kirjoitti Juho Harmaa (Ehdokasnumero #135), TuKY-listan ryhmäpuheenjohtaja, 6. vuosikurssin opiskelija ja pitkän linjan järjestöaktiivi, joka aikoo jälleen ryhtyä merirosvoksi kyllästyttyään toimistoupseerina olemiseen. Ja valmistua.
mennessä TSE-lista | loka 23, 2013 | Kaikki Blogit, TuKY-blogi
Tuntuu siltä, että tenttiviikko osaa olla vuodesta toiseen aina yhtä ahdistava. Tilannetta ei auta se, että pitää tehdä 2–3 tenttiä samana päivänä. Ja minkä takia tentit on tehtävä aina seremoniallisesti täyteen pakatuissa luentosaleissa ryttyiselle ja lyijyn töhrimälle konseptipaperille? Aikana, jolloin lähes jokaiselta opiskelijalta löytyy älypuhelin ja kannettava tietokone tämä tuntuu suorastaan absurdilta.
Tässä vaiheessa on hyvä kysyä, kuinka moni on käyttänyt tai edes tietää, mikä on tenttiakvaario? Kyse on videovalvotusta tilasta, jossa opiskelija voi käydä hänelle sopivana ajankohtana suorittamassa luento- tai kirjatenttejä. Kuulostaako hyvältä? Opiskelijan elämää tämä helpottaisi kummasti, jos voisi käydä vaikka kesken periodin hoitamassa pois roikkumaan jääneitä Y-kurssien tenttejä. Paperilla tenttiakvaario onkin hieno konsepti, mutta täällä Turussa se ei ole vielä saanut tuulta siipien alle.
Turun yliopistossa tenttiakvaario on ollut pystyssä jo vuoden 2010 toukokuusta, mutta vain harvat oppiaineet ja luennoitsijat sitä käyttävät. Tampereen yliopistossa tilanne on toinen, ja siellä tenttiakvaario on otettu jo laajamittaiseen käyttöön. Eikö tässä ole hyvä paikka ottaa mallia ulkopuolelta ja lähteä itsekin kehityksen mukaan?
TuKYn vaikutuskanavat sähköisen tenttimisen edistämiseen ovat sidoksissa ylioppilaskuntaan. Kehitys lähtee siitä, kun lisätään tietoisuutta ja saadaan sekä opiskelijat että henkilökunta sitoutettua ajatukseen. Itse ainakin kalastelisin mielelläni noppia tenttiakvaariossa sen sijaan, että hikoilen luentosalissa tuskastuneena kaksi tenttipaperia kädessäni. Tämänhetkisen tenttivalikoiman löydät täältä.
Äänestä siis edarivaaleissa kehityksen puolesta – äänestä TuKYä!
Timo Kovala 156
TuKY-lista
