Meidän alalla verkostoitumisen tärkeyttä painotetaan koko ajan. Onneksi verkostoitua voi muutenkin kuin jäykän ja kiusallisen ammattimaisesti. Tahtoisinkin omistaa tämän kirjoitukseni asialle, jolla on suuri paikka sydämessäni, nimittäin ulkkarisitsaamiselle, loistavalle tavalle luoda arvokkaita kontakteja rennommissa merkeissä. Mahdollisuus lähteä sitsaamaan muihin kylterikaupunkeihin on kieltämättä NESUn parasta antia ihan jokaiselle teistä.
Muistan, kun olin lähdössä ensimmäisille ulkkarisitseilleni Joensuuhun. En oikein tiennyt, mitä odottaa ja mietin, ovatko yhdet sitsit kaiken tämän matkan arvoisia. No kyllä kannatti, vietin ehkä yhden elämäni hauskimmista päivistä ja muistelen näitä hetkiä edelleen lämmöllä. Joensuussa oltiin yllättyneitä siitä, että turkulaiset tulivat ulkkarisitsaamaan ja se jäi mieleeni. Turun KY:llä on normaalina vuonna niin paljon tapahtumia, että ulkkarisitsit saattavat jäädä hiukan niiden jalkoihin, mutta suosittelen lämpimästi varaamaan aikaa myös niille.
Tunnen ainoastaan ulkkarisitsien ansiosta kyltereitä lähes jokaisesta kylterikaupungista ympäri Suomen sekä muista Pohjoismaista ihan Islantiin asti, ja se jos mikä on siistiä ja hyvä valtti esim. työmarkkinoilla. Tän kaiken hyödyn lisäksi ulkkarisitsit on niin ainutlaatuisia ja mieleenpainuvia tapahtumia! Esimerkiksi pienellä porukalla lähteminen kannattaa, koska tunnet jo pari ihmistä mutta samalla voitte tutustua niin moneen uuteen ja löytää jopa elinikäisiä ystäviä. Jos sulla taas on kavereita toisessa kylterikaupungissa, on ulkkarisitsit mahdollisuus päästä bilettämään heidän kanssaan yhdessä ja näkemään heidän sitsikulttuuriaan. Mä toivon, että kun olosuhteet taas sallivat, meiltä olisi Turusta lähdössä iso ja innokas porukka edustamaan Turun KY:tä muihin NESU-kaupunkeihin!
Kolme syytä, miksi ulkkarisitsaaminen kannattaa:
1. Verkostoituminen: jopa korona-aikana mahdollista etäsitsien muodossa. Verkostoitumismahdollisuus on NESUn arvokkain anti ja se tulisi kaikkien kokea edes kerran.
2. Edullista maakuntamatkailua: lähtiessäsi ulkkaroimaan tarjoaa järjestäjäkaupunki sinulle tarvittaessa majoituksen kohteesta, joten hotellejakaan ei tarvitse buukata.
3. Parhaita muistoja: ulkkarisitseillä sattuu ja tapahtuu ja eri kaupunkien NESU-perinteet poikkeavat toisistaan, joten eri kaupunkeihin lähtiessäsi pääset kokemaan aina jotain uutta!
Mieleni kaihoaa kovasti ulkkarisitsaamaan, toivotaan, että se olisi pian mahdollista. Toivottavasti just sä lähdet sillon myös mun mukaan! <3
PS. Jos sitsaaminen poikkitieteelliseen malliin kiinnostaa, tsekkaathan NESU-TuKYn maanantaina ulos tulevan etätapahtuman!
Kevät näyttää ensimmäisiä merkkejään, päivät pitenevät ja opiskelijan mieli täyttyy suurista suunnitelmista kevään ja kesän varalle. Maaliskuun kynnyksellä tummat pilvet alkavat kasaantua taivaalle kuin varkain. Yllättäen ja pyytämättä poikkeustila rajoituksineen lävähtää naamalle kuin märkä rätti...
Kuulostaa jo tutuksi tulleelta kuviolta ja tunnelma on kuin kulttileffan päähenkilöllä Phil Connorsilla.
Vuoden takaiset tapahtuma yllättivät meidät kaikki. Moni tuskin siltikään osasi ajatella, että samanlaiset hetket koettaisiin vielä vuoden päästä uudestaan, varsinkaan kun pandemian taltuttamisessa ollaan asiantuntijoiden mukaan jo voiton puolella. Rokotukset etenevät, joten tunnelin päässä on valoa. Uusimmat käänteet kuitenkin osoittivat, että kyseinen tunneli on vielä melko pitkä ja matka sen päähän hieman kivinen.
Korkeakouluopiskelijalle tilanne ei ole mieltä ylentävä, kun toiveet pienryhmäopetuksesta tai kirjastojen ja opiskelutilojen vähittäisestä avaamisesta lipuvat yhä kauemmas tulevaisuuteen. Itse kunkin kärsivällisyyttä on koeteltu, kun Zoom on laulanut yhtä soittoa jo lähes vuoden. Polarisaatio opiskelijoiden jaksamisessa on valtavaa: yksi opiskelee mielellään kotoa käsin, eikä pahemmin hätkähtänyt tiukemmista rajoituksista kun toinen taas on jo pidempään paininut jaksamisensa rajamailla ja otti musertuneena vastaan tiedon kolmen viikon sulkutilasta.
Toinen vuosi Turun KY:n hallituksen leivissä pandemia-aikana tuo oman lisänsä “Päiväni murmelina” -tunnelmointiin. Viime maaliskuusta lähtien niin pieniä kuin isojakin suunnitelmia on jouduttu yllättäen siirtämään, muokkaamaan tai perumaan rajoituksia mukaillen. On koettu isoja pettymyksiä, mutta myös onnistumisia ja ajoittaisia voittoja. Henkilökohtaisesti kuvaan on kuitenkin astunut tietynlainen riittämättömyyden tunne. Täydestä sydämestäni toivoisin, että johtamani yhdistys pystyisi tarjoamaan jäsenilleen mielekästä toimintaa ja unohtumatonta opiskelijaelämää tai tässä tilanteessa edes ilonpilkahduksia, arkisia kohtaamisia ja energiaa etäopiskeluun. Mahdollisuudet tähän ovat kuitenkin rajalliset ja tiukempien rajoitusten myötä keinovalikoima vain kapenee. Tieto kanssaopiskelijoiden ahdingosta jaksamisen tai yksinäisyyden suhteen on raastava. Sama tunne oli läsnä syksyllä, kun sopona jouduin hyväksymään, etten pysty takaamaan jokaiselle uudelle pupulle etäopiskeluajan pelastavaa ihanaa kaveriporukkaa, vaikka kuinka yrittäisin.
Siksi edelleen paras apu olemme itse jokainen toisillemme. Kyselkää kuulumisia, opiskelkaa porukassa ja löytäkää keinot viettää parasta mahdollista aikaa tilanteen sallimissa rajoissa. Kaikilla ei ole laajaa kaveriporukkaa, mutta enemmän kuin suotavaa on laittaa viestiä vanhalle tutorille, pupuryhmäläiselle tai ryhmätyötutulle ja ehdottaa yhteistä kahvihetkeä. Kukaan ei tässä vaiheessa voi pitää kummallisena sitä, että joku ottaa yhteyttä kaivatessaan juttukaveria.
Kevät on jo kulman takana ja jaksan edelleen uskoa, että auringon kivutessa korkeammalle ja tiukimpien rajoitusten höllentyessä voimme jälleen nauttia toistemme seurasta esimerkiksi ulkotapahtumissa. Normaalimpi arki koittaa vielä ja silloin murmelin päivät ovat luetut. Potkitaan siihen asti pienillä teoilla toisiamme jaksamaan vielä viimeinen periodi ennen kesää.
With the upcoming exams and deadlines, I think that all of us could use some fun outdoorsy activities. I spent the past week doing my remote studies in Lapland and as the week was filled with so many wonderful winter activities, I was inspired to share some ideas with you.
My absolute favorite of these activities is ice skating. In Turku, there are many different locations for ice skating and even if you don’t own skates, it is not a problem. You can either check Facebook flea markets to purchase a pair or rent some. You will be able to rent skates in Parkki field and Kupittaa skating rink.
Unfortunately, we were not able to celebrate Pikkulaskiainen this year, but luckily you can compensate the loss and go sledding! You can go down the hill with a sled or even a plastic bag, so grab your friend, some hot chocolate and something to go down the hill with and go have your own Pikkulaskiainen.
It feels like half of the people from my Instagram feed are suddenly into cross-country skiing. Maybe it’s this winter’s trend or maybe it’s just the fact that we actually have enough snow in Turku. Anyhow, cross-country skiing is both fun and great exercise. Same as for the ice skating places, Turku has many opportunities to go cross-country skiing. Also, if you don’t have your own equipment, you can rent some in Impivaara.
My final tip for the winter activities is going for a hike. Is there anything more relaxing than packing some snacks and coffee with you and heading out to the nature with a friend? Turku and its nearby areas has many beautiful nature-trails to choose from. These are also great later in the spring or summer.
I hope this will help you get through the upcoming weeks filled with exams and deadlines. Enjoy the (hopefully long-lasting) winter weather and stay safe!
Hei ja hyvää ystävänpäivää minunkin puolestani, hyvä kuntalainen! Saattaa tuntua ehkä vähän oudolta, että kaikkien niiden mahdollisten kirjoittajien joukosta juuri minä päädyin kirjoittamaan tätä blogia ystävänpäivänä – mutta hei, ehkä kopokin tarvitsee välillä ystävää, joten jatketaan!
Miten uusi vuosi on jälleen lähtenyt kulkemaan? Toivottavasti opinnot ovat menneet hyvin, ja olet oikeasti oppinut jotakin, jonka muistat myös tenttiviikon jälkeenkin. Kari Raivio sanoi kerran haastattelussaan yliopiston tärkeimmän tuotteen olevan ”hyvin koulutettu nuori ihminen, joka kävelee ulos yliopistosta, menee yhteiskuntaan ja muuttaa maailmaa”, ja olen hänen kanssaan samaa mieltä. Vaikka välillä opinnot tuntuvatkin lähinnä noppien kalastelulta tai välttämättömältä pahalta ennen työelämään pääsyä, toivon, että kumpikin meistä voi nukkumaan mennessään todeta, että on parempi ihminen kuin herätessään. En tarkalleen tiedä, mitä se sinulle tarkoittaa, mutta uskon sinun tietävän, mitä se sinulle tarkoittaa. Ja se on tärkeintä.
Toivon myös, että olet pysynyt kaikin puolin terveenä, samoin kuin ystäväsi, perheenjäsenesi sekä sukulaisesi. Vallitsevat olosuhteet eivät välttämättä aina ole sellaiset kuin toivoisimme, mutta uskon meidän olevan toimijoita eikä toiminnan kohteita. Milloin viimeksi oletkaan miettinyt, kuinka rajoittamattomat mahdollisuudet juuri sinulla onkaan?
Toki sellaiset asiat kuten tapaturmat tai mukavuudenhalu voivat välillä rajoittaa mahdollisuuksiamme, mutta sinä pystyt parempaan. On oikeastaan harmi, että pystyt näkemään vain peilikuvasi etkä sitä, kuka todella olet. Niinä hetkinä, kun näen sinut tai kun vain ajattelenkin sinua, alan hymyilemään. Olet suurenmoinen ihminen! Ihailen sinua ja arvostan kaikkea sitä, mitä teet ponnistellaksesi eteenpäin. Olet jotain suurta, ja uskon, että jonain päivänä pystyt näkemään sen itsekin.
Kiitos, että saan opiskella kanssasi Turun kauppiksessa. Toivottavasti saamme tilat pian auki, niin voimme sattumalta törmätä Mercatorilla tai Montun ruokajonossa. Ja jos mieleesi tulee jotain, mitä voin tehdä hyväksesi, niin nykäise hihasta tai pistä viestiä. Tämä vuosi on erittäin hyvä ennen kaikkea opintoihin vaikuttamiseen, sillä Kauppakorkeakoulu uudistaa opetussuunnitelmaansa. Joten jos mieleesi tulee jotain kehitysalueita, niin kerrothan ihmeessä.
Kiitos ajastasi, oli mukava jutella kanssasi. Toivottavasti tapaamme pian; siihen asti, muista ottaa ilo irti päivästä, ja anna päivän ottaa ilo irti sinusta.
Välillä ystävyys voi tuntua ikävältä. Kaverille voi joutua sanomaan, että tänään en jaksa kuunnella. Tai ehkä olet huomannut, että kaverin alkoholinkäyttö on yhtäkkiä lähtenyt käsistä, etkä tiedä miten asian ottaa esille. Yksi kaverisi valittelee yksinäisyyttään, ja podet pahaa oloa siitä, että et ehdi häntä näkemään. Ystävyys on siis välillä kaikkea muuta kuin ruusuilla tanssimista, mutta hyvä uutinen on se, että kurjatkin ajat kuuluvat ystävyyteen yhtä lailla kuin hyvätkin ajat.
Vaikeat tilanteet ystävien kanssa voi olla helpompi sivuuttaa, esimerkiksi riidan unohtaminen tuntuu helpolta, sen käsittely ei niinkään. Voi myös tuntua helpommalta vain suostua näkemään kaveria, vaikka omat voimavarat olisivatkin lopussa, kuin ilmoittaa ystävälle joutuvansa perumaan. Kyseisten haastavien tilanteiden käsitteleminen onkin taitolaji. On osattava laittaa itsensä epämukavaan tilanteeseen ja oltava jämäkkä.
Pureudun nyt sanaan jämäkkyys, sillä sanavalinnalleni on tarkka syy. Jämäkkyys ei ole aggressiivista totuuden kertomista tai läksyttämistä, vaan yhdistelmä rehellisyyttä sekä kykyä arvostaa niin omaa kuin ystävänkin tilannetta. Pelkkä kovien faktojen iskeminen pöytään ei aina tuota haluttua tulosta, vaikka tarkoitusperä olisikin hyvä. Sinua voi ehkä ärsyttää, että kaverisi on selvästi uupunut, mutta ei suostu ottamaan apua vastaan. Päätät siis kertoa kaverillesi totuuden siitä, kuinka hän pilaa oman elämänsä, jos ei hae apua. Lopputuloksen tälle keskustelulle voinee arvata. Kaverisi ei valinnut olla vaikeassa tilanteessa, ja jo sen faktan huomioonottaminen voi huomattavasti helpottaa keskustelua.
Jämäkkyys ja epämukavuus voivat myös joskus liittyä omaan jaksamiseen ystävyyssuhteissa. Tunnet piston sydämessäsi, kun et jaksa enää luentojen jälkeen nähdä kaveria, olenko nyt huono ystävä? Et, olet vain väsynyt. Voi tuntua pahalta perua suunnitelmia, mutta loppujen lopuksi on mukavampaa tavata kavereita, kun on energiaa vaihtaa kuulumisia ja energiaa keskittyä olemaan läsnä. Muista myös vastavuoroisesti ymmärtää kaveriasi, joka ei jaksa aina kuunnella. Ystävyyden ei ole tarkoitus kuluttaa enempää voimavaroja kuin itsellä on tarjota.
Ystävyys on äärettömän laaja käsite ja siitä voisi kirjoittaa artikkelin toisensa jälkeen. Välillä ystävyys antaa ja välillä se ottaa, ilman ystäviä olisi kuitenkin vaikeaa pärjätä. Lopuksi vielä muutama kannustuksen sana pupuille, ja muillekin, jotka kärsivät etäopiskelun yksinäisyydestä. Ennen kun edes huomaamme, Merca taas täyttyy ihmisistä ja tapahtumia on viikossa niin monta, ettei edes yhden käden sormilla voi laskea. Aina ei tarvitse jaksaa, mutta roikutaan edes mukana siihen asti, että korona on vain enää kaukainen muisto. Tsemppiä kaikille kevääseen!
Huomasithan myös, että EVAn Tosiystävä-kampanja jatkuu vielä 11.2. asti, joten muista käydä tästä linkistä nimeämässä Tosiystäväsi!
Ärsyttääkö sinuakin kokata? Tai tiskata ja siivota kokkaamisen jälkeen? Suunnitella viikon ruokaostokset etukäteen? Ja kun kauppaan lähdetään niin siellä sitten haahuillaan ympäri päättömästi unohtuneiden ruokien perään. Niin minuakin, mutta ruokailua ei voi päivän aikana välttääkään. Itselleni on muodostunut liian helpoksi tavaksi vaan tilata ruuat Foodorasta tai Woltista. Tiskatakaan ei tarvitse, kun takeaway -ruokailusta syntyneet roskat voidaan vain hävittää ja keittiö pysyy siistinä. Hesburger sovelluksen lataaminen koitui omaksi tuhoksi, sillä tilaaminen on niin helppoa, ruuan saa nopeasti ja läheltä kotoa ja kerryttää samalla bonuksia. Lähikauppani ruokatiskin työntekijätkin ovat kaikki minulle liian tuttuja, että odotan päivää, kun he iskevät vakiotilaukseni valmiiksi käteeni. Omalla kohdallani säännölliset ruokailuajat voidaan unohtaa ja nälkää ei ennakoida, vaan kun se iskee, niin syötävää on saatava heti. Sitten sitä totta kai päätyy pohtimaan miksi väsyttää ja kiukustuttaa. Ollessani pieni, minua aidosti huolestutti, jos en osaa aikuisena kokata. Tulostin omaan kansiooni kaikki reseptit mitä käsiini sain, jotta ne eivät häviäisi tai jos internet kaatuisi niin minulla olisi ainakin minun reseptikansioni. Linda-lapsi ei uskonut internettiin selvästikään. Ylä-asteen kotitaloustunneilla ahkerasti sain lisäpisteitä kokkailemalla kotona ja pyytämällä vanhempien arvioita tuotoksistani. Sanotaan, että lapsena opitut tavat kantavat nuoruus- ja aikuisikään asti, mutta tässä kohtaan tilanne ei todellakaan ollut tämä. Tämän vuoden lupaus itselleni on syödä hyvää ruokaa enemmän kotona. Kotona olisi aina valmis illallinen valmiina. Ja ei, nuudelipussi tai muu valmisruoka ei ole tarpeeksi houkuttelevaa ruokaa.
Onneksi olin vinkannut ystävälleni aikeistani jo etukäteen ja hän ostikin joululahjaksi minulle kokkauskirjan. Tässä on vähän romantisointia, sillä kokkauskirjaahan kokkaus ei tarvitse, kun mikä tahansa resepti löytyy netistä. Valitettavasti pienenä koottu reseptikirja on tuntemattomassa sijainnissa. Lisäksi samaisen ystäväni kanssa olemme kokkailleet vuorotellen toisillemme, jolloin kokkausvinkit ja reseptit ovat vaihtuneet, eikä kokkailua tai ruokailua ole tarvinnut yksin suorittaa. Ruuan valmistaminen on itse asiassa ollut nopeampaa kuin tilatun ruuan toimitusaika. Tiskaus harmituksestakin olen päässyt eroon soittamalla samalla tiskatessani vanhemmille, isovanhemmille tai ystävilleni sekä kuunnellut podcasteja. Vähitellen kotikokkailu maistuu, kiinnostusta uusien reseptien etsimiseen ja kokeiluun löytyy ja varsinaista kokkausta joutuu suorittamaan noin joka kolmas päivä, kun annoksista riittää usein useimmille päiville. Hesburger bonukset ovat vaihtuneet K-plussa bonuksiksi. Ruokablogin voi lopettaa vain ja ainoastaan reseptiin, joten tässä seuraavaksi ihana ja helppo sitruuna-ricotta pasta Hanna Gullichsenin kirjasta Kokin Kotiruokaa, jota kuvataan kirjassa lännen nopeimmaksi arkiruuaksi:
Keitä pasta al denteksi. Paahda pinjansiemenet. Sekoita ainekset ja mausta mustapippurilla ja suolalla. Sekoita pastan kanssa ja lisää pinjansiemenet sekä tarpeen mukaan pastan keitinvettä, jos kastike tuntuu kuivalta. Valmista! Ja uskomattoman helppoa. Itse laitan vielä ruoka-annoksen päälle pecorinoa.
