Verkostoitumista pahimmillaan vai parhaimmillaan?

Kansainvälisyys. Siitä puhutaan, sitä suunnitellaan, sitä sisällytetään strategiaan ja oppimistavoitteisiin, sen perusteella myönnetään rahoitusta ja saadaan kesätöitä. Se näkyy yhä enemmän ja enemmän niin kampuksella, edustajistossa, luentosaleissa, Montun ruokalassa kuin opiskelijabileissäkin. Joskus siitä kuulee niin paljon, että korvat turtuu jo ensimmäisen tavun kuultaessa. Ei ole siis ihmekään, että Turun KY:n kansainvälisten asioiden vastaavana se on minunkin blogikirjoitukseni aiheena. Oletatte varmasti, että minun tulisi tietenkin innostua aiheesta aina kun  se hiipii keskustelun teemaksi. Mutta minäpäs päätinkin, että yllätän tämän blogin lukijat ja kerron miksi kansainvälisyys on täyttä bullshittiä!

Ensinnäkin, kansainvälisyys niin ulkomailla vaihdossa kuin kotikampuksellakin tuo aina mukanaan uusia tuttavuuksia. Sitä joutuu tavaamaan ja oppimaan uusia kummallisia nimiä ja muistelemaan peruskoulun mantsantunteja, jotta muistaa mihin eri maat maailmankartalla sijoittuvatkin. Matkoillekaan ei tarvitse lähteä Barcelonaan asti, kun katalonialainen kulttuuri voi ilmestyä eteesi vaikkapa hassunnäköisen ruoan muodossa ESN:n Taste of Turku tapahtumassa. Joskus nuo uudet tuttavuudet tuovat lisäksi jopa uusia näkökulmia asioihin, joista vielä hetki sitten ajatteli aivan toisin. En esimerkiksi enää koskaan ajattele samoin amerikkalaisten kieliköyhyydestä, kun tapasin Minnesotalaisen opiskelijan, joka puhuu viittä eri kieltä ymmärrettävästi. Tai romanialaisista, jotka aina ennen sain yhdistää kauppatorin kerjäläisiin, kun nyt joudunkin myöntämään ennakkoluuloisen asenteeni ja toteamaan, että ainakin osa heistä onkin sydämellisimpiä, fiksuimpia ja hauskimpia ihmisiä, joita olen koskaan tavannut. Arkipäiväiset keskustelut eivät enää ole lainkaan niin tutun yksipuolisia, kun niihin sisältyy kolmen tai neljänkin eri kansallisuuden tuomat näkökulmat. Kyllä tuttu on turvallisempaa.

Toiseksi, sitä ei pääse pakoon missään, vaikka kuinka yrittäisit. Yhä enemmän globalisoituva maailma ja kansainvälisesti verkostoituneemmat opiskelijajärjestöt ja korkeakoulut takaavat, että kansainvälisyyteen törmää päivittäin. Esimerkiksi silloin, kun se pitää sinulle ovea auki kouluun tullessasi, kirjoittaa johdannon ryhmätyöhönne kv4-kurssilla, istuu viereesi laskiksen luennolla tai opettaa uuden juomalaulun Parkin opiskelijabileissä. Tänäkin vuonna Turun yliopistoon saapui yli 350 vaihtaria 40 eri maasta. Eikä siinä mitään, he lähtevät yhden tai kahden lukukauden kuluttua, mutta sitten on vielä ne KV-tutkaritkin! He mahdollistavat kansainvälisyyden opiskelijoiden eri vaikuttamisen kanavissa, kuten edustajistossa ja TYYn siivissä, ja tuovat jatkuvuutta kansainvälisemmän yliopiston kehittämiseen. Aivan kuin me suomalaiset emme pystyisi kansainvälistymään keskenämme.

Lisäksi kansainvälisen kokemuksen avulla voi joutua tekemään oikeita töitäkin. Pienenä maana Suomen talous on riippuvainen kansainvälisestä kaupasta ja globaaleista markkinoista. Jos osaat vaikkapa vain pelkkää englantia, ja siinä sivussa ehkä ruotsia, saksaa tai ranskaa, saatat löytää itsesi haastavista ja vastuullisista tehtävistä, joissa joudut olemaan yhteyksissä kymmenien eri kansallisuutta edustavien yritysten työntekijöiden kanssa ja saamaan palkkaa enemmän kuin ehdit tuhlata. Kuka sellaista haluaisi, kun voisi istua mökin laiturilla ja stressata siitä, mistä kesäkursseista saisi tarpeeksi noppia opintotukien nostamiseen, jotta saisi vuokran maksettua.

Ja ennen kaikkea, kansainvälisyys tuo sinulle niin mieleenpainuvia muistoja ja kokemuksia, että et pääse niistä eroon vanhainkodin kiikkustuolissakaan. Vielä silloinkin joudut rasittamaan vatsalihaksiasi naurunpyrskähdyksillä, kun muistelet miten Thomas oli joutunut suomalaisen källin kohteeksi, kun hän yritti kohteliaasti tervehtiä sinua sanomalla ”hei, haista vit**!”. Ja joudut ehkä esittämään saaneesi roskan silmääsi, kun muistelet, kuinka vaihtovuotesi aikana ranskalaiset ystäväsi järjestivät sinulle yllätyssynttäribileet vähentääksesi koti-ikävääsi.

 

012435768972428609

 

Ei, vaikka kuinka yritän, niin en pysty tähän sittenkään. Kansainvälisyys on mahtavaa ja sitä mielipidettä ei pysty muuttamaan niin suomalaiset, intialaiset kuin etelä-korealaisetkaan. Sekä TYYllä etä Turun KY:llä on tarjota meille opiskelijoille kymmeniä eri tapoja päästä hankkimaan sitä kovasti kysyttyä kansainvälistä kokemusta. Ei tarvitse olla kv-tutor, lähteä vaihtoon Kiinaan tai aktivoitua erilaisissa opiskelijajärjestöissä, että tutustuisit edes yhteen ulkomaalaiseen opiskelijaan opintojesi aikana ja monipuolistaisit ajatusmaailmaasi. Riittää, että vastaat ”kyllä”, kun CIA TuKY kutsuu sinut Language Café tapahtumaan, kansainvälisille sitseille ISTUn kanssa tai pre-Vappu exculle Tallinaan ESN:n kanssa. Tai tervehdit hymyillen ja neuvot apua kysyvää vaihtaria tai kv-tutkaria koulun käytävällä.

Turun yliopiston opiskelijoille kansainvälistymisen mahdollisuudet ovat helposti saatavilla oleva rikkaus, ota siitä siis kaikki hyöty irti! Kansainvälistymisen ovet aukeavat muun muassa täällä tai liittymällä ky-kv-meililistalle!

 

Best wishes,

Milla Anttonen

Turun KY:n kansainvälisten asioiden vastaava
 
 

Kansainvälistä korkeakoulua rakentamassa

Kansainvälistyminen on ollut suomalaisten korkeakoulujen kentällä agendassa jo useita vuosia, mutta mitä sen eteen on todella tehty? Englanninkieliset maisteriohjelmat ja viestinnän kehittäminen ovat toki hyvä alku, mutta suurimmassa osassa suomalaisista korkeakouluista kansainvälisyys ei näy arjessa millään tavalla.

Kansainvälistymisestä puhutaan nykyisin paljon, ja sen eteen kyllä tehdään isojakin rakenteellisia uudistuksia. Monesti suunnittelutyössä kuitenkin jäädään puheen tasolle. Kysymys kuuluu: onko kansainvälistyminen korkeakouluissa itseisarvo? Onko kansainvälisyys loppupeleissä itsessään merkittävää vai onko se pelkkä trendisana? Kansainvälistyminen korkeakouluissa mielestäni on itsessään tavoiteltava asia ainakin kahdesta syystä: 1) se rikastaa keskustelua ja tuo uusia näkemyksiä tutkimukseen ja opetukseen, ja 2) kansainvälisyys on nykyisin arkipäivää, ja siihen liittyvä osaaminen on edellytys tulevaisuuden menestykselle.

Yliopistojen rahoitusmallin uudistuksen myötä kansainvälisyydestä on tullut myös tärkeä peruste yliopistojen saamalle valtion rahoitukselle. 2013 vuoden alusta lähtien kansainvälisyyteen liittyvä osa on jopa 9 prosenttia yliopistojen valtiolta saamasta rahoituksesta (OKM 2013). Kansainvälisyys on näin ollen noussut entistä keskeisemmäksi osaksi yliopistojen strategiaa. Yliopistojen ulkoisen rahoituksen tiukentuessa voidaan kuitenkin ajautua väärille kehityksen teille. Näennäinen kansainvälistyminen lisärahoituksen perässä ei palvele ketään. Tällainen ajattelutapa voi johtaa esimerkiksi siihen, että palkataan epäpäteviä ulkomaisia professoreja ja luennoitsijoita. Panostus kansainvälisyyteen ei saa missään nimessä johtaa kompromisseihin opetuksen ja tutkimustyön laadussa.

Kansainvälistyminen on onneksemme nähty Turun kauppakorkeakoulussa laaja-alaisesti strategisena kulmakivenä. Tulevaisuudessa korkeakouluja mitataan entistä enemmän kansainvälisesti tunnustetuin mittaristoin. Akkreditoinnit kuten AACSB, AMBA ja EQUIS ovat yksi tapa, joilla korkeakouluja rankataan kansainvälisesti. Akkreditointien kautta Turun kauppakorkeakoulu voi nostaa profiiliaan ja houkuttelevuuttaan kansainvälisellä tasolla. Akkreditointien paras puoli on kuitenkin, että niiden arviointikriteerit toimivat tienviittoina korkeakoulujen tutkimuksen, hallinnon ja opetuksen strategiselle kehittämiselle. Akkreditoinneista on siis todellista käytännön hyötyä.

 

 

 

 

 

 

 

Akkreditoinnit ja muut kansainvälistymisen virstanpylväät vaativat kuitenkin suuria panostuksia korkeakoulun professoreilta, henkilökunnalta sekä opiskelijoilta.  Kansainvälistymistavoitteet johtanevat Turun kauppakorkeakoulussa mm. merkittäviin tutkintojen ja opintokokonaisuuksien rakenteellisiin uudistuksiin sekä opetussisältöjen muutoksiin. Voi hyvin olla, että vuoden 2016 pupuille ei puhuta enää erillisistä pääaineista vaan monitieteisistä opinto-ohjelmista. Vaihto-opiskelusta voi tulla pakollinen osa opintosuunnitelmaa. Joka tapauksessa on selvää, että Turun kauppakorkeakoulussa nähdään suuria muutoksia seuraavan viiden vuoden aikana. Kansainvälinen kilpailu korkeakoulujen välillä ei ainakaan hellitä tulevina vuosina, joten täytyy toivoa, että Turun kauppakorkeakoulu pysyy aallonharjalla, eikä putoa kyydistä.

Timo Kovala
Turun KY:n kansainvälisten asioiden vastaava