Verkostoitumista pahimmillaan vai parhaimmillaan?
Kansainvälisyys. Siitä puhutaan, sitä suunnitellaan, sitä sisällytetään strategiaan ja oppimistavoitteisiin, sen perusteella myönnetään rahoitusta ja saadaan kesätöitä. Se näkyy yhä enemmän ja enemmän niin kampuksella, edustajistossa, luentosaleissa, Montun ruokalassa kuin opiskelijabileissäkin. Joskus siitä kuulee niin paljon, että korvat turtuu jo ensimmäisen tavun kuultaessa. Ei ole siis ihmekään, että Turun KY:n kansainvälisten asioiden vastaavana se on minunkin blogikirjoitukseni aiheena. Oletatte varmasti, että minun tulisi tietenkin innostua aiheesta aina kun se hiipii keskustelun teemaksi. Mutta minäpäs päätinkin, että yllätän tämän blogin lukijat ja kerron miksi kansainvälisyys on täyttä bullshittiä!
Ensinnäkin, kansainvälisyys niin ulkomailla vaihdossa kuin kotikampuksellakin tuo aina mukanaan uusia tuttavuuksia. Sitä joutuu tavaamaan ja oppimaan uusia kummallisia nimiä ja muistelemaan peruskoulun mantsantunteja, jotta muistaa mihin eri maat maailmankartalla sijoittuvatkin. Matkoillekaan ei tarvitse lähteä Barcelonaan asti, kun katalonialainen kulttuuri voi ilmestyä eteesi vaikkapa hassunnäköisen ruoan muodossa ESN:n Taste of Turku tapahtumassa. Joskus nuo uudet tuttavuudet tuovat lisäksi jopa uusia näkökulmia asioihin, joista vielä hetki sitten ajatteli aivan toisin. En esimerkiksi enää koskaan ajattele samoin amerikkalaisten kieliköyhyydestä, kun tapasin Minnesotalaisen opiskelijan, joka puhuu viittä eri kieltä ymmärrettävästi. Tai romanialaisista, jotka aina ennen sain yhdistää kauppatorin kerjäläisiin, kun nyt joudunkin myöntämään ennakkoluuloisen asenteeni ja toteamaan, että ainakin osa heistä onkin sydämellisimpiä, fiksuimpia ja hauskimpia ihmisiä, joita olen koskaan tavannut. Arkipäiväiset keskustelut eivät enää ole lainkaan niin tutun yksipuolisia, kun niihin sisältyy kolmen tai neljänkin eri kansallisuuden tuomat näkökulmat. Kyllä tuttu on turvallisempaa.
Toiseksi, sitä ei pääse pakoon missään, vaikka kuinka yrittäisit. Yhä enemmän globalisoituva maailma ja kansainvälisesti verkostoituneemmat opiskelijajärjestöt ja korkeakoulut takaavat, että kansainvälisyyteen törmää päivittäin. Esimerkiksi silloin, kun se pitää sinulle ovea auki kouluun tullessasi, kirjoittaa johdannon ryhmätyöhönne kv4-kurssilla, istuu viereesi laskiksen luennolla tai opettaa uuden juomalaulun Parkin opiskelijabileissä. Tänäkin vuonna Turun yliopistoon saapui yli 350 vaihtaria 40 eri maasta. Eikä siinä mitään, he lähtevät yhden tai kahden lukukauden kuluttua, mutta sitten on vielä ne KV-tutkaritkin! He mahdollistavat kansainvälisyyden opiskelijoiden eri vaikuttamisen kanavissa, kuten edustajistossa ja TYYn siivissä, ja tuovat jatkuvuutta kansainvälisemmän yliopiston kehittämiseen. Aivan kuin me suomalaiset emme pystyisi kansainvälistymään keskenämme.
Lisäksi kansainvälisen kokemuksen avulla voi joutua tekemään oikeita töitäkin. Pienenä maana Suomen talous on riippuvainen kansainvälisestä kaupasta ja globaaleista markkinoista. Jos osaat vaikkapa vain pelkkää englantia, ja siinä sivussa ehkä ruotsia, saksaa tai ranskaa, saatat löytää itsesi haastavista ja vastuullisista tehtävistä, joissa joudut olemaan yhteyksissä kymmenien eri kansallisuutta edustavien yritysten työntekijöiden kanssa ja saamaan palkkaa enemmän kuin ehdit tuhlata. Kuka sellaista haluaisi, kun voisi istua mökin laiturilla ja stressata siitä, mistä kesäkursseista saisi tarpeeksi noppia opintotukien nostamiseen, jotta saisi vuokran maksettua.
Ja ennen kaikkea, kansainvälisyys tuo sinulle niin mieleenpainuvia muistoja ja kokemuksia, että et pääse niistä eroon vanhainkodin kiikkustuolissakaan. Vielä silloinkin joudut rasittamaan vatsalihaksiasi naurunpyrskähdyksillä, kun muistelet miten Thomas oli joutunut suomalaisen källin kohteeksi, kun hän yritti kohteliaasti tervehtiä sinua sanomalla ”hei, haista vit**!”. Ja joudut ehkä esittämään saaneesi roskan silmääsi, kun muistelet, kuinka vaihtovuotesi aikana ranskalaiset ystäväsi järjestivät sinulle yllätyssynttäribileet vähentääksesi koti-ikävääsi.
Ei, vaikka kuinka yritän, niin en pysty tähän sittenkään. Kansainvälisyys on mahtavaa ja sitä mielipidettä ei pysty muuttamaan niin suomalaiset, intialaiset kuin etelä-korealaisetkaan. Sekä TYYllä etä Turun KY:llä on tarjota meille opiskelijoille kymmeniä eri tapoja päästä hankkimaan sitä kovasti kysyttyä kansainvälistä kokemusta. Ei tarvitse olla kv-tutor, lähteä vaihtoon Kiinaan tai aktivoitua erilaisissa opiskelijajärjestöissä, että tutustuisit edes yhteen ulkomaalaiseen opiskelijaan opintojesi aikana ja monipuolistaisit ajatusmaailmaasi. Riittää, että vastaat ”kyllä”, kun CIA TuKY kutsuu sinut Language Café tapahtumaan, kansainvälisille sitseille ISTUn kanssa tai pre-Vappu exculle Tallinaan ESN:n kanssa. Tai tervehdit hymyillen ja neuvot apua kysyvää vaihtaria tai kv-tutkaria koulun käytävällä.
Turun yliopiston opiskelijoille kansainvälistymisen mahdollisuudet ovat helposti saatavilla oleva rikkaus, ota siitä siis kaikki hyöty irti! Kansainvälistymisen ovet aukeavat muun muassa täällä tai liittymällä ky-kv-meililistalle!
Best wishes,
Milla Anttonen
Turun KY:n kansainvälisten asioiden vastaava
