Kevättä kohti

mennessä Kuntamestari | tammi 23, 2022 | news, TuKY-blogi

Jokaisella alkaa varmasti rinnassa jo tuntumaan kevään auringon säteet, kun päivät sen kun pitenevät. Useampi meistä kiroilee LRYB:n ensimmäisten luentojen jäljiltä, toiset puolestaan ovat alkaneet panikoimaan oman kandinsa tutkimuskysymysten ja -suunnitelman kanssa. Anna Veijalaisen löytämän turun murre – generaattorin inspiroimana tarjoilen lempi mietelauseitani meille Turkulaisille helpompaan muotoon käännettynä, jotta niistä voivat inspiroitua myös ne, joilta ei Lontoon kieli taitu leikiten. Valaiskoon ne hämäriä kello viiden aamujanne

If you can’t handle me at my worst, then you sure as hell don’t deserve me at my best

• Jos et kest munt huanoimmillani, et helvetis myäskään ansaitse munt ku ol parhaimmillani

Everything is possible if you meet vittu töihin

• Kaikki o mahrollist jos meet vittu kui mun nysse tarttis sano tyähö

Believe you can and you’re halfway there

• Ku uskot et voit, kui vaa olet jo puales välis matkaa

You only live once, but if you do it right, once is enough

• Elät vain totanoi kerran, vai kummottos mut kerta riittää, tiätty jos teet sen oikein

If your dreams don’t scare you, they aren’t big enough

• Jos unelmasi nimpal mukavast eivät pelota sunt, eivät he kui mun nysse tarttis sano ol tarpeeks suuret ja nii om mone muukki sanonu

The only place where success comes before work is in the dictionary

• Ainut paikka mis mut kumminki onnistumine tulee enne tyätä, o sanakirjas

One day these 5 a.m’s will make you a legend

• Joku päivä tiätty nämät viiren aamut tekevät sunst nimpal mukavast lekenran

Every day is a chance to be better

• Jokaine totanoi päivä sem pare vaa o mahrollisuus ol parempi

Keep your face always toward the sunshine, and shadows will fall behind you.

• Pirä kasvosi tykö nimpal mukavast aurinkoa niin varjot jäävät tuatanoi taakses

It is during our darkest moments that we must focus to see the light.

• Juur kyl mar sit pimeimmil hetkil täytyy keskittyä kui mun nysse tarttis sano näkemään valo

Inspiroitunuttta kevättä toivottaa,

Mikä minusta tulee isona?

mennessä Kulttuurivastaava | tammi 15, 2022 | news, TuKY-blogi

Niin kuin varmasti monella muullakin, myös minulla on unelma-ammatit vaihtuneet monen monta kertaa. Syystä tai toisesta ne ovat aina tulleet hylätyiksi ja uudet suunnitelmat ovat tulleet tilalle. Nyt kerron hieman siitä, mikä minusta on oikein pitänyt tulla isona näiden 20 vuoden aikana.

Lapsena halusin kovasti, että minusta tulisi isona prinsessa. Jossain vaiheessa kuitenkin totuus iski päin kasvoja ja tajusin ettei se ole mahdollista (höh). Tämän 5-vuotiaan pikkutytön oli siis keksittävä jotain muuta. Tämän jälkeen haaveammatit olivat edes jollain tasolla mahdollisia. 6-vuotiaana aloitin viulunsoiton, jolloin päätin, että minustahan tulee isona viulunsoiton opettaja. Vaikka harrastukseni jatkuikin vielä koronavuosiin asti, jäi tämä haaveammatti jossain kohtaa unholaan.

Alakoulussa rakastuin hiustenlaittoon ja haaveammattikin vaihtui samalla. Kampaajana saisin laittaa hiuksia ja tehdä hienoja kampauksia joka päivä – ja ihmiset vieläpä maksaisivat siitä (whaat). Tämä haave kaatui pääosin ulkoisista syistä, sillä mun kerrottiin olevan allerginen monille hiusväreille. Tähän kuitenkin totesin: ”Musta tulee kampaaja, joka ei käytä aineita”. Kyllä, olen saanut kuulla tästä lausahduksesta erittäin paljon. Yläkoulussa halusin hetken aikaa ryhtyä opiskelemaan sairaanhoitajaksi. Tämä vaihe kesti kuitenkin vain pari viikkoa, mutta sen pienen hetken olin erittäin varma. 

Lukion alussa halusin olla aikuisena luokanopettaja. Valitsin kaikki kurssini sen mukaan ja olin varma siitä, että tämä on se oikea ammatti minulle. No, ei ollut. Risuja oli vain yksinkertaisesti enemmän kuin ruusuja. Tässä kohtaa iski hetkellinen paniikki siitä, mikä musta oikeasti tulee isona. Ryhdyin tutkimaan erilaisia opiskelumahdollisuuksia, tein ammatinvalintatestejä ja pohdiskelin opinto-ohjaajan kanssa mahdollisia vaihtoehtoja. Päädyin siihen, että haen opiskelemaan terveystieteitä, koska siinä yhdistyivät mielenkiinnonkohteeni: terveys ja hallinnolliset tehtävät. Abivuonna kuitenkin vaihdoin jäälleen mieltäni ja päädyin hakemaan kauppakorkeakouluun, koska kaupallinen ala alkoi kiinnostamaan enemmän. 

Toukokuussa 2020 sain tietää päässeeni Turun kauppakorkeakouluun (jee) ja ensimmäisenä vuonna opiskeluvuonna edessä oli jälleen valintoja: mikä pääaine tässä nyt oikein pitäisi valita? Pitkien pohdintojen jälkeen laskis vei voiton. Tällä hetkellä en osaa sanoa, mikä musta tulee isona. Sen näkee sitten. Aina voi kuitenkin luottaa siihen, että äiti ja isi (sekä oikeastaan kaikki sukulaiset) kyselevät tasaisin väliajoin: ”Noh, mikäs susta tulee isona?”