Nyt on ainutlaatuinen tilaisuus olla mukana järjestämässä Turun KY:n arvokkainta juhlaa. Tänä vuonna rakas TuKY täyttää 71 vuotta ja nyt on aika kerätä tehotiimi järjestämään tämä vuoden kohokohta eli vuosijuhlat.
Nämä 71. vuosijuhlat tulevat symbolisoimaan uuden aikakauden alkua ja vahvaa yhteenkuuluvuutta, joka ei katoa edes poikkeuksellisissa maailmanoloissa. Vuosijuhlat eivät ole ainoastaan yksi ilta vaan kokonainen juhlakausi, joka jättää ikuisen jäljen ja lämpimän muiston jokaiseen osallistujaan. Tänä vuonna on luvassa juhlakausi, joka tulee kunnioittamaan perinteitä ja tuomaan uusia konsepteja.
Kahden emännän johdolla vuosijuhlatiimi vastaa Turun KY:n 71. vuosijuhlakauden ideoinnista, suunnittelusta ja toteutuksesta. Koska tämä juhla koostuu useammasta osasta ja on todella suuri kokonaisuus, niin tarjolla on tehtäviä monipuolisesti jokaiselle vuosijuhlakauden järjestämisestä kiinnostuneelle. Olitpa etäilevä pupu tai gradua kirjoittava rusakko, et varmasti tule katumaan tiimiin lähtemistä!
Vuosijuhlatiimi tulee muodostumaan vuonna 2021 tiimeistä, jotka on koottu aikaisempien vuosien kokemusten perusteella ja työtaakkoja jaettu mahdollisemman tasaisesti. Tiimihaun ja perehdytyksen jälkeen määritellään tarkemmat vastuualueet tiimin sisällä.
Vuonna 2021 tiimiin valitaan 11 mahtavaa persoonaa ja vastuualueita on seuraavia:
– Fiinitiimi (2 hlö): Vastuussa Pääjuhlasta – Juhlatiimi (2 hlö): Vastuussa Cocktail-tilaisuudesta, jatkoista ja jatkojen jatkoista – Sillistiimi (2 hlö): Vastuussa Silliksestä – Markkinointitiimi (2 hlö): Vastuussa viestinnästä ja visuaalisesta ilmeestä o Edellytämme tähän pestiin jonkinlaista kokemusta AD-tehtävistä tai muita soveltuvia taitoja – Rahoitustiimi (3 hlö): Vastuussa yritysyhteistyöstä ja rahoituksesta o Yksi controller o Kaksi yrityssuhdevastaavaa o Tarkennathan hakemuksessasi, kumpaan tehtävään haet
Nyt on etsinnässä oma-aloitteisia, tehokkaita ja luovia kuntalaisia, joilla on halua kehittää tapahtumaa eteenpäin. Toivomme että hakijat pysyvät sitoutumaan projektiin täysillä ja ovat sopeutumiskykyisiä, kekseliäitä ja motivoituneita.
Tiimeihin haetaan yksin ja hakea voi vuosikurssista riippumatta. Jos tunnistit itsesi kuvauksesta ja palava halu osallistua heräsi, lähetä meille vapaamuotoinen hakemuksesi, jossa mainitset seuraavat asiat:
– Mihin tiimiin haet ensisijaisesti (max. 3 tiimiä tärkeysjärjestyksessä)? – Millaista kokemusta tai osaamista sinulla on, joka voisi hyödyttää sinua tässä tehtävässä? – Kuvaile visiotasi 71. vuosijuhlille (voit halutessasi lisätä hakemukseesi visuaalisen elementin esim. mood boardin) – Oletko ollut TuKYn toiminnassa mukana? Missä?
Aiempi kokemus muiden tapahtumien, erityisesti vuosijuhlien, järjestämisestä katsotaan eduksi, mutta ei ole välttämätöntä. Haku aukeaa tiistaina 16.3. ja hakemukset tulee toimittaa osoitteeseen kulttuuri@tuky.fitiistaihin 30.3. klo 23.59 mennessä.
Lisätietoa pesteistä ja tiimeistä saa vuosijuhlatuottajaparilta Anastasia Goryshinalta (angory@utu.fi) ja Anna Sandilta (aesand@utu.fi).
Onnea kaikille hakijoille, odotamme innolla hakemuksianne!
Huomaan usein käyttäväni arkikielessä ilmaisuja, joiden avulla ulkoistan itseni käsittelemäni aiheen ulkopuolelle. ”On niin kurjaa, kun kukaan ei pyri tutustumaan porukan ulkopuolelle jääneisiin opiskelijoihin.” Tarkoitukseni on varmasti hyvä, kun pyrin nostamaan näitä aiheita tapetille, mutta miksi aina saan ongelmat kuulostamaan muiden ihmisten syyltä? Ajatushan on sama, kuin sanoessa: ”On niin kurjaa, kun me emme tee mitään sen eteen, että tutustuisimme porukan ulkopuolelle jääneisiin opiskelijoihin.” Noh, mitä väliä? Jos pointti kerran on sama, niin miksi takerrun mitättömiin sanamuotoihin? Ero näiden kahden toteamuksen välillä on kuitenkin mielestäni valtava.
Kieli on ajattelun väline. Olen yritysviestinnän sivuaineopintojeni aikana päätynyt käyttämään tätä ah, niin puhkikulunutta ilmaisua varmasti kymmenet kerrat. Olen kuitenkin sitä mieltä, että kliseet ovat usein kliseitä syystä. Ihminen käyttää kieltä ja erilaisia merkkijärjestelmiä välineenään ongelmanratkaisussa ja hallitakseen sosiaalisia tilanteita. Kieli määrittää sitä, miten hahmotamme ja jäsennämme omaa todellisuuttamme. Siksi on mielestäni tärkeää kiinnittää huomiota siihen, mitä käyttämämme kieli oikeastaan kertoo ajattelustamme.
Havaittuani tämän oman taipumukseni jättäytyä itse aina aktiivisesta tekijän roolista ulkopuolelle puhuttaessa siitä, mitä kaikkea ihmiset tekevät väärin – tai mitä heidän tulisi tehdä – olen alkanut havaitsemaan tätä ilmiötä myös muiden ihmisten kielessä. En ole rehellisesti sanottuna varmastikaan oikea ihminen saarnaamaan tätä ilo- tai vaihtoehtoisesti surusanomaa yhtään kenellekään, sillä olen itse nähnyt valon vasta muutamia päiviä sitten. Tahdon kuitenkin haastaa myös muut tarkkailemaan ympärillään tapahtuvaa kielenkäyttöä, ja analysoimaan sitä myöden lähellä olevien ihmisten ajatusmaailmaa liittyen vallitseviin ongelmiin. Synnitön heittäköön ensimmäisen kiven.
Oli sitten kyse yksinäisyydestä, mielenterveydestä, tasa-arvosta tai mistä tahansa muusta ajankohtaisesta ongelmasta, käy keskustelu usein kuumana. Ja hyvä niin. On kuitenkin mielenkiintoista huomata, miten lähes jokainen meistä ulkoistaa enemmän tai vähemmän huomaamattaan itsensä ongelman ulkopuolelle. Sanomalla ”Mikseivät opiskelijat/opettajat/ihmiset/miehet/naiset/pääministeri/TuKYn hallitus tee mitään?” viestittää huomaamattaan ajatusta, että itse ei ole tehnyt mitään väärää, eikä omassa toiminnassa ole mitään korjattavaa. Syyllistyn tähän itse surullisen usein.
Kokeilin muutaman päivän ajan muuttaa kaikki nämä ilmaukset me tai minä -muotoon. ”Miksen minä ole nähnyt vaivaa tutustuakseni porukan ulkopuolelle jääneisiin?” Toki on asioita, joihin en ihan oikeasti voi vaikuttaa. Huomasin kuitenkin näiden muutaman päivän aikana useita tilanteita, joissa salakavalasti vieritin syyn muiden niskoille, vaikka olisin hyvin voinut itse tehdä asialle myös jotain. Tämä ilmiö on oikeasti melko vaarallinen.
On niin ihanan helppoa olla hyvä ihminen ja puhua kovaan ääneen yhteiskunnan ongelmista. Voisin kuvata tätä suorastaan lempiharrastuksekseni. Välittömästi, kun tulisi katsoa itseään peilistä – ja tunnistaa oma passiivisuus – jonka jälkeen se tulisi vielä tunnustaa ääneen, alkavat polvet usein tutista. Tunnustaudun itse aktiiviseksi sädekehäni kiillottajaksi, joten tämän kaltainen omien virheiden ja kuolevaisuuden myöntäminen tuntuu äärimmäisen pahalta.
Uskon tämän kuitenkin kannattavan. Useammin tulisi huomata hetket, joissa vierittää vastuun ainoastaan yksittäiselle toimijalle/koko yhteiskunnalle lukuun ottamatta itseään, vaikka oikeasti olisi itse kykeneväinen toimimaan. Toki teot ovat usein näissä asioissa sanoja arvokkaampia, mutta uskon itse tekojen usein lähtevän niistä sanoista sekä ajatusmalleista niiden takana. Mikäli niitä ei ensin muokata, ei näitä urotekojakaan synny samaan tahtiin.
Erityisesti aikana, jona ongelmia tuntuu olevan enemmän, kuin energiaa keskustella niistä, olisi jokaisen meidän tärkeää tunnistaa oma vastuumme niihin vaikuttamisessa. On myöskin huomattavaa, että ongelmista kumpuavaa ahdistusta usein helpottaa hieman se, kun muuttaa ajatteluaan niin, että uskoo itse voivansa vaikuttaa asioihin. Tämä ajattelutapa auttaa saavuttamaan edes hetkellisen hallinnan tunteen aikana, jona kaikki tuntuu yhdeltä valtavalta kaaokselta.
Miksi minä en ole auttanut yksin jäänyttä? Miksi minä välitän naisvihaa omassa puheessani? Miksi minä vahvistan klikkiytymistä? Voisinko minä tehdä jotain muiden opiskelijoiden jaksamisen eteen? Mitä minä voisin tehdä yhteishenkemme puolesta? Miksemme me ota vastuuta näiden ongelmien ratkaisemisesta? Miten me voisimme auttaa koko yhteisöä jaksamaan näiden vaikeiden aikojen yli?
Oivaltavaa alkuviikkoa teille, rakkaat kuntalaiset. Pidetään toinen toisistamme huolta, eikä unohdeta omaa rooliamme potentiaalisina hyväntekijöinä sekä ongelmanratkaisijoina.
Viimeisen vuoden aikana on tuntunut siltä, että perinteet on heitetty romukoppaan. Tai pikemminkin ne on jouduttu arkistoimaan huolellisesti lukuisien ihmisten muisteihin ja läppäreiden kansioihin testamenttien muodossa. Aloittaessani kulttuuri- ja perinnevastaavan pestissä suurin huolenaiheeni olikin perinteet. Miten varmistaa perinteiden ja sen kuuluisan jatkuvuuden säilyminen Turun KY:llä, jos uudet pitkäkorvasukupolvet hädin tuskin tietävät mitä perinteitä meiltä löytyy? Ja toisaalta, kuka minä olen sanomaan, ehdin hädin tuskin nähdä kokonaista TuKY- vuotta ennen viime kevättä.
Vaikka perinnesektori ei ole se sektoreista mediaseksikkäin, toivon, että ymmärrät huoleni. Perinteet nimittäin määrittelevät sen, mitä olemme yhdistyksenä ja yhteisönä. Ne muistuttavat ylioppilaskunta-ajoista ja siitä, kuinka olemme uskaltaneet uudistua ja kokeilla mitä erikoisempia tapahtumakonsepteja. Ne sitoutuvat tiukasti kulttuuriimme. Montussa tai Parkilla vietetyn hikisen yön jälkeen tuntuu hyvältä raahautua Mercalle aamukahville kaverin kanssa ennen massaluennolle kiiruhtamista. Turun KY:n legendaarisella silliksellä testataan monen pupun, myös allekirjoittaneen, kisakuntoa viinahanojen äärellä. Ja mikä olisikaan parempi pupusukupolvea yhdistävä kokemus kuin harkkasitsi- ja kiertislippujen jonotus keskellä yötä ATK- käytävällä?
Toivon, että jaksatte kantaa sinikultaisia haalareitanne entistä suuremmalla ylpeydellä silloin, kun ne jalassa pääsemme taas remuamaan pitkin Aurajoen rantaa. Toivon myös, että saamme joskus painaa TuKY-kokardilla koristetut ylioppilaslakkimme päähän tuhansien opiskelijoiden ympäröimänä ja muistella edellistä kahta viikkoa täynnä Turun KY:n vapun ihmeellistäkin ihmeellisempää tunnelmaa. Toivon, että saan vielä joskus raaputtaa haarukalla sinappia Parkin laattalattialta Rahvaanjuhlien jälkeisenä aamuna, vaikka jatkuvasti toitotankin sen olevan pahin painajaiseni. Toivon pääseväni kittaamaan valkkaria PeIsKän buffettiin ja kokemaan myöhemmin ikäviä takaumia sitä seuranneeseen aamuun Silja Line Specialin raikuessa sitseillä. Toivon saavani osallistua vuosijuhlille muussakin roolissa kuin jatkojen nakkina, vaikka vuoden jälkeen nekin muistot ovat pelkkää kultaa. Vaikka perinteitä löytyy paljon, eivät ne olisi mitään ilman teitä, kuntalaiset.
Tärkeimmäksi perinteeksi tahdonkin nostaa TuKYläisyyden. Sen, mihin uusi pupu tutustuu ensimmäistä kertaa ehkä perehdytysviikolla, mutta viimeistään TuKY-infossa. Sen yhteisöllisyyden tunteen, joka syntyy satojen jätesäkkiin pukeutuneiden kylterikandidaattien kulkiessa läpi kaupungin Turun KY:n marssin raikuessa. Sen, joka yhdistää jokaista, joka on joskus pidellyt kädessään vebolla täytettyä TuKY-pulloa tai 23 sentin kahvilla täytettyä pahvimukia. Se ei välttämättä tarkoita sitä, että kuuluu jaostoon tai projektiin, vaikka joillekin se on juuri sitä. Siihen riittää parhaimmillaan se, että olet oma ihana itsesi, TuKYläinen.
Tänä maanantaina tulee kuluneeksi 18 vuotta Turun KY:n ensimmäisen emännän, Maija Grundströmin kuolemasta. Haluankin kirjoituksellani nostaa esiin sen, kuinka paljon hän ja muut perustajajäsenemme ovat elämäämme vaikuttaneet. Jos ei olisi Turun KY:tä, ei olisi näitä lukuisia tapahtumia, sinikultaisia tunnusmerkkejämme saatikka vahvaa edunvalvontaamme. Itse ainakin olen saanut TuKYltä paljon, enemmän kuin tulen koskaan sille antamaan. Toivottavasti sinunkin TuKY-muistosi ovat (sini)kultaa.
P.S. Mikäli Mercakahvien muistelu nosti kyyneleet silmiisi, liity ihmeessä TuKYn uutuuttaan hohtavalle Discord-kanavalle, lisätietoa täällä. Kuullaan Discordin Mercalla <3
Pyyntöihinne on vastattu: Turun KY:n Discord-kanava on nyt täällä!
Kanavalla voit hakea peliseuraa tai muuten vaan hengailla muiden TuKYläisten kanssa.
Tule pelaamaan hallituksen kanssa vaikkapa Among Us-peliä, Minecraftia tai muuten vaan juomaan kahvia ja vaihtamaan kuulumisia.
Tarkkailkaa aktiivisesti tiedotteet-kanavaa Discordissa, sillä jo ensi viikolla pidämme ensimmäisen kahvittelun!
Mikä on Discord?
Discord on viestintäsovellus, joka toimii kaikilla alustoilla (PC, Mac, Android, iOS jne.). Discord mahdollistaa ryhmäkeskustelut, video- ja äänichatit sekä myös näytönjakamisen. Lisätietoa löydät Discordin sivuilta.
Miten tää nyt toimii?
Liittyessäsi kanavalle ensimmäistä kertaa, saattaa se näyttää vähän eriskummalliselta, mutta ei huolta; Discordia on helpompi käyttää kuin esimerkiksi Skypeä. Helppokäyttöisyys onkin yksi Discordin lukuisista eduista.
Kanavalta löydät muun muassa Terkut hallitukselle- tekstichatin, jonne voit laittaa palautetta hallitukselle mistä vain, milloin vain.
Pöhinä-kanavat on tarkoitettu yleiselle hengailulle tai niin kuin kanavan nimi kertoo pöhinälle.
Alimpana löydät pelikanavat, joista osa on nimetty pelin mukaan. Pelikanavia on tällä hetkellä viisi kappaletta, mutta tarpeen mukaan niitä voidaan lisätä.
Linkit
https://discord.com/ – Discordin sivut, josta voit ladata ohjelman tai käyttää Discordia selaimessa.
Turun KY hakee talouspäällikköä 1.4.2021 alkavaan työsuhteeseen. Uusi talouspäällikkö työskentelee huhtikuun ajan työtehtävään perehtyen yhdessä nykyisen talouspäällikön kanssa ja jatkaa itsenäisesti työssään 1.5. alkaen. Talouspäällikkö vastaa yhdistyksen päivittäistaloudesta yhdessä hallituksen ja taloustoimikunnan puheenjohtajan kanssa. Toimi tarjoaa arvokasta kokemusta taloushallinnon tehtävistä.
Talouspäällikön tehtäviin kuuluvat muun muassa: • Päivittäistalouden hoitaminen: laskujen maksu, laskutus, kirjanpito, tilinpäätös, palkanlaskenta, viranomaisilmoitukset • Jaostojen ja toimijaryhmien talousneuvonta • Talousraportointi ja -suunnittelu • Taloustoimikunnan sihteerinä toimiminen • Turun KY:n hallituksen kokouksiin ja muuhun hallituksen työskentelyyn osallistuminen
Hakijalta edellytetään: • Perehtyneisyyttä Turun KY:n toimintaan • Hyviä perustietoja laskentatoimesta • Hyviä vuorovaikutustaitoja ja kykyä sujuvaan suulliseen ja kirjalliseen viestintään • Tarkkuutta, huolellisuutta ja oma-aloitteisuutta
Eduksi luetaan: • Aikaisempi työkokemus taloudenhoidosta ja kirjanpidosta • Aikaisempi toiminta Turun KY:ssä tai muussa opiskelijajärjestössä • Kiinnostusta kehittää Turun KY:n taloudenhoidon menetelmiä
Tarjoamme: • Monipuolisen ja itsenäisen tehtäväkuvan • Laajan ja aktiivisen työyhteisön • Joustavat työajat • Kattavan perehdytyksen ja koulutuksen työtehtävään • Arvokasta työkokemusta opintojen oheen taloushallinnon tehtävistä
Talouspäällikön työsuhde on osa-aikainen, noin 5–10 h/vko. Työsuhde on määräaikainen ensimmäisen vuoden ajan, jonka jälkeen se jatkuu toistaiseksi voimassaolevana toisen vuoden. Palkkaus on opintotukiystävällinen. Toimi mahdollistaa normaalin koulunkäynnin ja kesäkuukausina voi tehdä myös muita kesätöitä.
Hakemukset ansioluetteloineen tulee toimittaa Turun kauppatieteiden ylioppilaat ry:n hallituksen puheenjohtaja Sofia Isolaurille sähköpostitse osoitteeseen puheenjohtaja@tuky.fi tiistaihin 23.3.2021 klo 23.59 mennessä. Haastattelut järjestetään saman viikon aikana 24.-25.3.2021, joten varaathan tämän kalenteristasi. Perehdytys aloitetaan välittömästi valinnan jälkeen.
Lisätietoja tehtävään liittyen antaa talouspäällikkö Linda Kaivonen sähköpostitse talouspaallikko@tuky.fi tai puhelimitse 0451202177.
