mennessä admin | maalis 14, 2010 | Kaikki Blogit, TuKY-blogi
Millainen on hyvä tutorin tehtävä ja millainen on hyvä tutor?
Miten tutoriksi pääsee ja valitaanko tutoriksi vain pahimmat bileissä ördääjät?
Millä perusteella tutorhakijat laitetaan paremmuusjärjestykseen?
Nämä ovat todellisia ikuisuuskysymyksi ja juuri nyt varsin ajankohtaisia. Tutorhakuaika loppuu "normi"tutoreiden kohdalta huomenna ja kv-tutoreiden kohdalla kuun lopussa. Jokainen hakemuksen jättänyt kutsutaan tutorhaastatteluihin viikolle 15,
ja erityisen painavista syistä tällöin estyneille järjestetään vielä
yksi erillinen haastatteluryhmä. TuKY on vuosittain vahvasti edustettuna kun uusia tutoreita valitaan. Kaikki tutorkokelaat haastattelee kolmehenkinen valintalautakunta, joka koostuu kahdesta opintotoimiston edustajasta ja TuKY:n Hyvinvointi- ja Tutorointivastaavasta, eli siis allekirjoittaneesta.Opintotoimiston edustajat tänä vuonna ovat molemmat myös opiskelijoita, joskin työsuhteessa opintotoimistoon.
Miten tutoriksi sitten oikein pääsee ja millä perusteella heidät valitaan? Viime vuonna hakijoita oli n. 60, ja tutoriksi valittiin n. 30 henkilöä – näiden lisäksi kv-tutorit ovat vielä erikseen. Kaikkia ei siis voida valitettavasti ottaa mukaan, vaan jollakin tavalla hakijoista pitää valita ne parhaimmat, vaikka joka vuosi melkeinpä kaikki hakijat olisivatkin sinällään olleet enemmän kuin päteviä tutoreina olemiseen.
TuKY:n Edunvalvontajaosto pyrkii tänä vuonna luomaan virallisen kriteeristön jolla tutorkokelaita arvioidaan. Tämä työ alkaa vasta ensi viikolla, mutta voin jo nyt todeta, että kaikkia asioita ei ole mahdollista arvioida mitenkään numeerisesti tai kategorisesti – aina on jätettävä tilaa sille vaikutelmalle jonka yksilö itsestään antaa tositilanteessa. Luonnollisesti aktiivisesta toiminnasta TuKY:ssä, opintomenestyksestä ja aiemmasta tutorointikokemuksesta tai jostakin siihen verrattavasta on hyötyä, mutta loppujen lopuksi nämä asiat ovat kuitenkin varsin pieniä sen rinnalla, että oikeasti on silmiinpistävästi innostunut ja sitoutunut tutortoimintaan.
Loppujen lopuksi tutorilla ei mielestäni tarvitse edes olla sen suurempaa aiempaa kokemusta pienryhmän johtamisesta, eikä hänen tarvitse olla erityisen menestynyt opinnoissaan eikä missään nimessä kenenkään valintoja tekevän aiempi tuttu. Se mikä OIKEASTI merkitsee, on se vilpitön halu auttaa uusia pupuja opintojen alussa ja olla heidän tukenaan ja turvanaan ongelmien sattuessa. Erityisen tärkeää on myös se, että tutorilla on oltava riittävästi aikaa erityisesti syksyn alussa tutorina toimimiseen – kalenterintäytteeksi toimintaan ei silti pidä lähteä mukaan.
Tutorin roolista voidaan olla montaa mieltä, mutta oman käsitykseni mukaan hyvä tutor on ulospäin suuntautunut, avoin ja helposti lähestyttävä ihminen, jonka päätehtävä on luoda uudelle opiskelijalle tunne siitä, että Turun kauppakorkeakoulussa jokainen uusi opiskelija on tervetullut yhteisöön ja on sen tasavertainen jäsen. Lisäksi tutorin tehtävä on luonnollisesti avustaa pupujaan opiskelun alussa niin kurssivalintojen, kurssi-ilmoittautumisen kuin kaiken muunkin käytännön opiskeluun liittyvien asioiden hoidossa. Toisin kuin monesti ajatellaan, ei tutorin mielestäni tarvitse välttämättä osata opinto-opasta kannesta kanteen tai muistaa kaikkia käytännön asioita siltä seisomalta. Se mitä tutorin kuitenkin on osattava, ja mitä häneltä edellytetään, on että hän pystyy tarvittaessa ottamaan asiasta kuin asiasta selvää, tai jos ei osaa, niin ainakin tietää kenen puheille tulee ohjata.
Turun kauppakorkeakoulussa tutorointi on tällä hetkellä erittäin korkealla tasolla. Tietenkin ylilyöntejä tapahtuu joka vuosi ja erityisesti perehdytysviikolla alkoholi saattaa toisinaan virrata varsin vuolaasti. Toisaalta mitä muuta voi odottaakaan kun lyödään yhteen 250 uutta opiskelijaa, kasa tutoreita ja hirmuinen joukko muita opiskelijoita – ihmisiä tässä kai kaikki ollaan? Kuitenkin lopputulos on se, että jokainen vuosikurssi hitsaantuu syksyllä kaikkien kommellusten ja yhteisten hetkien ansiosta todella hyvin yhdeksi isoksi porukaksi, jota yhdistää yksi yhteinen tekijä: TuKY-henki!
Koulumme entistä rehtoria Tapio Reposta siteeratakseni: "Turun kauppakorkeakoulun ehdoton vahvuus on sen opiskelijoiden yhtenäisyys ja yhteishenki." Jos siis olet samaa mieltä, niin lähde sinäkin osaltasi luomaan tätä yhteishenkeä tulemalla mukaan tutortoimintaan – vielä ehdit!
Jos sinulle heräsi kysyttävää tutortoiminnan suhteen, niin ota ihmeessä yhteyttä osoitteeseen ky-hyvinvointi@tse.fi tai tule nyppäisemään koulun käytävillä hihasta!
Terveisin,
Tutorointi- ja hyvinvointivastaava Jouko Kiuru
TuKY ry hallituksen jäsen
mennessä admin | maalis 8, 2010 | Kaikki Blogit, TuKY-blogi
Vuoden alku on ollut etsimistä ja tasapainoilua, jota voi verrata jopa PeIskän pikkutunteihin. TuKY:n tulot on budjetoitu noin kolmannekseen ylioppilaskunta-ajoista, tarkoittaen, että tuloja on kasvatettava tai säästöjä tehtävä, jotta toiminta olisi kestävällä pohjalla.
Tulojen kasvattaminen on toteutettu monissa TYYn alayhdistyksissä vuotuisella jäsenmaksulla. Jäsenmaksujen suuruudet vaihtelevat yhdistyksestä riippuen kahdeksasta kahteenkymmeneen euroon. TuKY ry:llä on tällä hetkellä noin 1300 jäsentä, mikä tarkoittaisi esimerkiksi kymmenen euron vuotuisella jäsenmaksulla 13 000 euron tuloja, mikä vastaa noin puolta yhdistyksen tämän hetkisestä budjetista. Jäsenmäärä kuitenkin luultavasti pienenisi, mikäli vuosimaksu otettaisiin käyttöön, mikä heikentäisi toimenpiteen tehokkuutta.
Pakollinen nakkityö on laajalti käytetty malli säästöjen saavuttamiseksi. Siinä yhdistyksen jäsenet velvoitetaan suorittamaan tiettyjä töitä eli nakkeja yhdistykselle, minkä kautta voidaan saavuttaa kustannussäästöjä. Malli on ollut myös menneinä vuosina käytössä TuKY:ssä. Pupupassiin on kerätty suoritusmerkintöjä, joita vastaan on lopulta saanut lunastaa haalarit. Parkille pääsyn edellytyksenä ovat olleet haalarit ja mikäli niitä ei omistanut, joutui juhlimaan ilman housuja. Monissa opiskelijayhdistyksissä nakkipasseja on edelleen käytössä ja leimoja on myös kerätty muilla suoritustavoilla, kuten hyvillä neuvottelutaidoilla. Säästöjä ei kuitenkaan pystytä saamaan kovin paljoa, koska monet työt vaativat perehtyneisyyttä eivätkä sovellu nakkilaisille. Sosiaalinen painostus on muutenkin kyseenalainen toimintatapa.
Palvelutason laskeminen on myös yksi keino kulujen ja tulojen yhteensovittamiseksi. Järkeviä leikkauskohteita on tosin vaikea löytää. Yksi usein ehdotettu leikkauskohde on Kyliste. Tämä ei kuitenkaan ole lopulta tehokas ratkaisu, koska kylisteen mainosmyynnistä saatavat tulot pienenisivät, jolloin hyöty katoaisi. Tiettyjä palveluja on jo jouduttu leikkaamaan, mutta haittavaikutukset lienevät jääneet melko vähäisiksi useimpien mielestä. Yhdistyksellä ei ole enää palkattua tiedotussihteeriä, korkeakoulupoliittistasihteeriä eikä taloussihteeriä. Tämä on saattanut laskea hieman palvelutasoa ja lisätä hallituksen työtaakkaa. Pääsihteerin ja taloussihteerin toimet yhdistettiin toiminnanjohtajan työksi, missä Emma Mikkilällä onkin riittänyt työnsarkaa. Tulevaisuudessa joudutaan miettimään miten toiminnanjohtajan työmäärä voitaisiin pienentää, koska työtunnit eivät ole toistaiseksi riittäneet alkuunkaan.
Yksi keskeinen ansaintatapa Suomen muilla kylterijärjestöillä on tapahtumien järjestäminen. Esimerkiksi Tampereen Boomarit rahoittavat toimintansa lähes täysin Hämeenkadun Appron ja kuukausittaisten haalaribileiden tuloilla. Ulkoasiainjaosto ja ensimmäisen vuoden opiskelijat ovatkin jo siirtyneet tuumasta toimeen. Jo pelkästään yliopisto yhdyntäbileet ja pikkulaskiainen tuottivat moninkertaisesti tuloja aikaisempiin vuosiin verrattuna. Vaihtoehtoiskustannuksena on tosin pidemmät jonot ja täydempi baari.
Tulevaisuuden kannalta on tärkeää keksiä uusia ansaintatapoja. Opiskelijoiden ideoista ovat TuKY:n nykyisetkin yritykset syntyneet. Uusista yrityksistä ja tuotteista voi syntyä se kivijalka, jolla tulevaisuudessa yhdistyksen toimintaa rahoitetaan. Uudet yritykset ja liikeideat tarvitsevat kuuluisaa kylterihenkeä toimiakseen.
Mielestäni nakkipassit, vuosimaksut ja palvelutason laskeminen eivät ole mielekkäitä keinoja yhdistyksen toiminnan kehittämiselle kestävälle pohjalle. Suurimman potentiaalin uskon olevan uusissa liiketoimintamuodoissa ja juhlatoiminnan kehittämisessä.
