Miltähän tuntuu, kun on saanut jonkin ison projektin viimein pakettiin? No nyt tiedän. Helpottunut, onnellinen ja etenkin vapautunut ovat päällimmäisiä tunteita. Viime tiistaina päästiin järjestämään ContactExpo -rekrytointimessut, jossa toimin messupäällikkönä eli olin yksi kolmesta messujen päävastaavasta. Messut päästiin kuin päästiinkin järjestämään livenä vuoden tauon jälkeen. Ja huhhuh mikä tie siihen onkaan kuljettu.
No antakaas kun kerron. Messuja lähdettiin järjestämään jo viime keväänä. Yritysten kontaktoiminen aloitettiin ja markkinointistrategiaa luotiin. Tuli syksy ja koronatilanne parani paranemistaan. Koronapassi otettiin käyttöön ja elämä alkoi tuntumaan jo täysin normaalilta. Kaikki eteni suunnitellusti ja tammikuussa häämöttävät messut olivat nurkan takana. Niinhän me ainakin luulimme.
Vielä joulukuun alussa kaikki näytti hyvältä ja messutoimikunta odotti malttamattomana tammikuun kahdeksattatoista päivää. Omikron. Se pirulainen kuitenkin tuli ja muutti kaiken. Yhtäkkiä tuli mieleen kevät 2020, kun kaikki haluttiin jälleen sulkea. Ei tämän pitänyt olla mahdollista. Yleisötilaisuuksien täyskielto tuli täysin puskista. En olisi ikinä voinut uskoa sen tapahtuvan. Messut oli pakko siirtää tai perua. Pitkän pohdintojen jälkeen päädyimme siirtämään ne helmikuulle. Päätöstä tehdessä elimme vuoden ensimmäisiä päiviä. Työnhaun kannalta helmikuu oli viimeinen hetki pitää messut, sillä suurin osa trainee- ja kesätyöpaikkojen hauista päättyy helmikuun aikana. Tiedostimme, että todennäköisyydet messujen järjestämiselle on marginaaliset, sillä messuja siirretiin vain neljällä viikolla.
Vuoden alku oli raskasta aikaa, kun messujen kokonaan peruminen alkoi olemaan koko ajan yhä realistisin vaihtoehto. Päätin lähteä tammikuun puolivälissä hermolomalle palmun katveeseen, sillä tarvitsin taukoa seinien kaatuessa päälle. Johtoryhmän kanssa aloimme henkisesti valmistautumaan messujen perumiseen. Reissussa puhelimeni meni kuitenkin rikki, enkä saanut enää yhteyttä muihin ja kokouksiinkaan en päässyt. Emme siis vielä tehneet perumispäätöstä, sillä muut eivät saaneet minua kiinni. Rikkoutuneen puhelimen kanssa meni noin viikko, ja siirsimme taas kokousta myöhemmäksi. Suomeen ja yhteyksien ääreen palattuani olimme vihdoin valmiita julkistamaan perumispäätöksen. Tässä kohtaa elimme jo tammikuun viimeistä viikkoa. Mutta. Lounais-Suomen aluehallintoviraston seuraava päätös yleisötilaisuuksien osalta julkistettaisiin parin päivän kuluttua. Tilanne oli edelleen huono, mutta oli jo hieman paranemaan päin. Päätimme siis lykätä perumisilmoitusta parilla päivällä, sillä halusimme kuitenkin kääntää viimeisimmänkin kiven.
Koitti perjantaipäivä ja odotimme AVI:n päätöstä. Kaikkien yllätykseksi yleisötilaisuudet olisivatkin sallittuja 50 prosentin kapasiteetilla seuraavasta päivästä alkaen. Koko messutoimikunta oli aivan ällistynyt. Onko tämä edes totta? Palaverien jälkeen päätimme jatkaa messujen suunnittelua, vaikka tapahtumaan oli enää reilu kaksi viikkoa aikaa. Nuo kaksi viikkoa meni kuin sumussa: asioiden selvittelyä, lukuisia tunteja puhelimen päässä ja kymmeniä sähköposteja. Tätä se kaksi viikkoa oli. Hiki hatussa sai painaa duunia koko ajan. Hyvin tiukasta aikataulusta huolimatta saimme kuin saimmekin kaiken kasaan lyhyessä ajassa. Kaiken kukkuraksi AVI:n uuden päätöksen mukaan yleisötilaisuuksia sai taas järjestää täysin normaalisti 15.2.2022 alkaen, eli päivänä, jolloin messut järjestettiin.
Aivan uskomatonta. Ja wow mitkä messut päästiinkään järjestämään. Yritykset, yhteistyökumppanit ja opiskelijat olivat enemmän kuin tyytyväisiä. Mercatori oli jälleen täynnä sitä kuuluisaa ”pöhinää” ja puheensorina kuului kauppakorkeakoulun joka nurkkaan. Messualueella kävellessä en jaksanut uskoa, että olemme tässä tilanteessa, kun vielä kuukausi sitten kaikki yleisötilaisuudet olivat täysin kiellettyjä. Ehkä vihdoin kaikki alkaa taas normalisoitumaan? Sitä toivon kaikista eniten. Ja entä jos en olisi lähtenyt Suomen talvea pakoon ja entä jos puhelimeni ei olisi rikkoutunut? Sitä voi kukin arvata, miten asiat olisivat menneet.
Mahtavaa kevään jatkoa kaikille!
Miska Misukka
Kv-vastaava