Tulevaisuus on nyt – kehitystiimin johtaminen etänä on ollut nykypäivää jo monta vuotta

Pankki ja rahoitusalan vertailualusta Sortter on yksi Turun KY:n yhteistyökumppaneista. Jutussa Sortterin CTO Janne Jokela kertoo, kuinka etätiimin johtaminen on ollut arkipäivää jo vuosien ajan.

Vertailupalvelu Sortterin CTO Janne Jokela on tehnyt töitä etänä jo vuodesta 2014. Tällä hetkellä hän johtaa Budapestissä sijaitsevaa IT-tiimiä kotoaan Vaasasta.

Kun koronapandemia sulki monen toimistotyöntekijän kotiin tekemään töitä, koin keskustelun uusien työskentelytapojen opiskelusta osittain absurdina, sillä olen tehnyt töitä erilaisten etätiimien kanssa jo kahdeksan vuoden ajan. Tällä hetkellä IT-tiimini sijaitsee Budapestissä, Unkarissa. Itse asun Vaasassa.

Työpaikan sijainnilla ei juurikaan ole kokemukseni mukaan merkitystä, sillä työntekijät ja pääasiallinen bisnes voivat olla eri paikoissa. Mielestäni IT:n perimmäinen tarkoitus on tukea mahdollisimman kokonaisvaltaisesti bisnestä sekä kehittää toimintaa sujuvasti.

Etäisyys ei ole suurin haaste, vaikka niin moni voisi ajatella. Olen huomannut, että suurimmat haasteet ovat usein kulttuuriset ja kielelliset. Toisinaan väärinymmärryksiä tapahtuu, kun kukaan ei puhu äidinkielenään englantia. Lisäksi kommunikointiin liittyvät asiat voivat toisinaan olla kulttuurisidonnaisia: suomalainen ei häpeä sanoa, että ei ymmärrä, kun taas joissakin kulttuureissa ei sitä välttämättä uskalleta sanoa.

Etätiimi toimii mielestäni parhaiten, kun kaikilla on oikea asenne etätyöskentelyyn. Tiimiä on helpompi johtaa, jos työntekijöillä on jo kokemusta ja ymmärrystä etätyöskentelystä. On ensisijaisen tärkeää, että työntekijöillä on hyvät välineet etätyöskentelyyn, kuten internetyhteydet ja kuulokkeet. Lisäksi arvostan työntekijöiden joustavuutta, jotta kesken työtehtävän voi ottaa pikaisen puhelun.

Tiimimme pyrkii ylläpitämään agile-työskentelytapaa eli tekemään asioita joustavasti ja ketterästi, jotta ideat pääsevät tuotantoon mahdollisimman nopeasti. Bisneksen puolelta tulee usein hullujakin ideoita, jotka tulevat meidän tiimin ratkottavaksi ja toteutettavaksi. Lisäksi ”continues delivery” on toinen vallitseva työskentelymetodi, jota pyrimme harjoittamaan. Se tarkoittaa sitä, että pyrimme tekemään mahdollisimman usein tuotantopäivityksiä – kun yksi tiketti on valmis, se testataan heti. Pyrimme tekemään päivittäisiä ”releaseja”, jotta joka päivä jotain menisi tuotantoon.

Tavallisesti perjantaisin pidämme pidemmän Google Meet -palaverin, jossa suunnittelemme seuraavan viikon sprintin. Käymme silloin kaikki tiketit läpi sekä jokaisen työntekijän seuraavan viikon työtehtävät. Olen huomannut, että kerran viikossa pidettävä palaveri ei riitä informaation välittämiseen. Siksi monitoroimme päivittäin tehtävien edistymistä aamuisin pidettävillä noin 15 minuutin scrum-palavereilla. Pyrimme myös olemaan päivittäin keskusteluyhteyksissä Slackin kautta.

Pidän tärkeänä ylläpitää hyviä suhteita työntekijöihin välimatkasta huolimatta. Ennen koronaa matkustin kerran kuukaudessa tiimini luokse Budapestiin. Haluan aidosti tutustua tiimiin, käydä yhdessä päivällisillä ja tietää jokaisen perhetaustasta jotain. Matkustan jälleen Budapestiin sitten, kun pandemia alkaa hellittää.

Vaikka IT ja kehitystyö ovat ulkoistettu, pyrimme siihen, että tiimi tuntee kuuluvansa osaksi Sortteria. Myös työnlaatu parantuu, kun työntekijöiden panosta arvostetaan ja heidät otetaan mahdollisimman alkuvaiheessa mukaan kehitystyöhön.

Etäisyys on vain kilometrejä – kehitystyö onnistuu sijainnista riippumatta.

Työharjoittelupaikka opiskelijana – Anna-Liina Hakasen kokemus Cloettan viestintätiimissä

Työharjoittelupaikka opiskelijana – Anna-Liina Hakasen kokemus Cloettan viestintätiimissä

Cloettalla viestintätiimissä harjoittelijana helmikuussa aloittanut Anna-Liina Hakanen (kuvassa oikealla) opiskelee kolmatta vuotta TSE:ssä. Pääaineenaan markkinointia ja sivuaineena johtamista ja organisointia opiskelevan Anna-Liinan suunnitelmissa on valmistua vuonna 2023. Mutta sitä ennen yksi lukukausi kuluu vaihdossa Espanjan Salamancassa.

Mikä sai sinut kiinnostumaan Cloettasta työnantajana? Cloettalla oli piste Turun kauppakorkeakoulun rekrytointimessuilla Contact Expossa. Pisteellä oli mielestäni värikäs ja iloinen meininki. Cloettalaiset olivat mukavia ja he kertoivat avautuvasta viestinnän harjoittelijan paikasta, josta kiinnostuin heti.

Onko mielikuvasi Cloettasta vastannut todellisuutta? On! Karkkimaailma, jossa ihmiset ovat rentoja ja mukavia. Toki harvoja Cloettalaisia olen päässyt vielä livenä näkemään, mutta hyvä tunnelma on jo välittynyt.

Mikä on yllättänyt työssäsi? Täällä ollaan aidosti kiinnostuneita siitä, mikä minua kiinnostaa. Kaikki työtehtävät eivät ole kiveen hakattuja, vaan oma kiinnostus otetaan huomioon, kuten itselläni vastuullisuus. Jokainen työpäivä on erilainen! Ja toki minut yllätti myös se, kuinka paljon karkkia yhteen toimistoon mahtuu!

Mikä on parasta työssäsi? Se, että olen päässyt oppimaan jo nyt ihan valtavasti. Parasta on erityisesti tasapaino rutiinityön ja harjoittelijan työn välillä. Olen päässyt tekemään niin päivittäistä kuluttajaviestintää kuin oppimaan suuremmista kokonaisuuksista ja muista funktioista sekä kirjoittamaan esimerkiksi vastuullisuusaiheisia blogikirjoituksia.

Miten olet pystynyt hyödyntämään opiskelemiasi asioita? Eniten uskon opiskelujen tuovan kokonaisvaltaista ymmärrystä liiketoiminnasta: asia, jota on vaikea huomata työn teossa, mutta joka tukee kaikkea tekemistä. On ollut kuitenkin hienoa huomata, miten tietyillä kursseilla oppimia asioita on voinut hyödyntää työssä: suomen kielen ja talouselämän viestinnän kurssit sekä markkinoinnin kurssit, kuten Digimarkkinoinnin käytännöt.

Työurasi ennen Cloettaa? Olen tehnyt erilaisia kesätöitä. Viime kesänä perustin muutaman kaverini kanssa avoimen yhtiön, vuokrasimme tuttujeni liikkuvan katuruokakioskin ja aloitimme Gastromobilella varsinaisen liiketoiminnan. Pääsin tekemään kaikkea, mitä ruohonjuuritason liiketoiminnan pyörittämiseen kuuluu – katuruokakioskimyyjän tehtävistä kirjanpitoon ja brändin luomiseen saakka.

Millaisesta urasta haaveilet? Haaveissani on ura kestävän liiketoiminnan, oivaltavan ja yhteiskunnallisesti aktiivisen markkinoinnin ja viestinnän parissa.

Paras muistosi opiskeluajoilta tähän mennessä? Kuuluin vuoden 2019 TuKYn liikuntajaoston Sportin hallitukseen. Tähänastisen elämäni paras vuosi! Meillä oli mahtava porukka, jonka kanssa järjestimme upeita tapahtumia. Vuoden kohokohtia olivat suurin järjestämämme tapahtuma, KYlumpialaiset sekä vaellusexcu Norjaan, Jotunheimenin kansallispuistoon.

Minkä neuvon antaisit opiskelijoille? Älä hukkaa ensimmäisiä opiskeluvuosiasi työntekoon, vaan nauti opiskelijaelämästä, hanki vaikka hallituspaikka. Töitä ehtii tehdä myöhemminkin! 😉

Työharjoittelupaikka opiskelijana – Anna-Liina Hakasen kokemus Cloettan viestintätiimissä

Uusi työ korona-aikana – Tuuve Hansénin kokemus makeismaailmasta

Cloetta Suomi Oy on Turun KY:n kuukauden yritys toukokuussa 2021. Juttusarjassa kaksi Turun kauppakorkeakoulun kasvattia kertoo työstään Cloettalla Turussa. (Kuvassa vasemmalla on Tuuve ja oikealla Anna-Liina.)

KTM Tuuve Hansén aloitti työt helmikuussa Cloettan sisäisen laskennan tiimissä nimikkeellä Junior Business Controller. Tuuve opiskeli TSE:llä syksystä 2014 ja vuoteen 2019 pääaineena laskentatoimi ja rahoitus sekä sivuaineena yritysjuridiikkaa ja tietojärjestelmätiede. Valmistuttuaan hän ehti työskennellä kahden vuoden ajan PwC:llä Helsingissä ja Turussa ennen siirtymistään Cloettalle.

Mikä sai sinut kiinnostumaan Cloettasta työnantajana? Minulla on ollut jo opiskeluajoistani lähtien positiivinen kuva Cloettasta, sillä olin kuullut, että siellä on hyvä meininki ja ystävällinen työilmapiiri. Näiden sekä tietenkin kiinnostavan makeisbisneksen ja mahtavien brändien vuoksi kiinnostuin Cloettasta.

Millaisesta urasta haaveilit opiskeluaikana? Laskentatoimeen liittyvistä tehtävistä mielenkiintoisten brändien parissa – millaista tämä Junior Business Controllerin työ ehdottomasti on. Yleisesti ottaen sellainen työ, jolla voidaan saada aikaan aitoa lisäarvoa yrityksen liiketoimintaan.

Aloitit työsi keskellä korona-aikaa. Miten perehdytys on sujunut etänä? Yllättävän hyvin. Pari ensimmäistä viikkoa pääsin työskentelemään uudella toimistollamme EduCityssä, mutta sitten siirryimme kokonaan etätöihin. Kaikilla on etätyövälineet hallussa, ja vuorovaikutus kamerat päällä auttaa asiaa. Ihana esihenkilöni on ollut aktiivisesti mukana perehdytyksessäni ja varmistanut, että saan kaiken tarpeellisen tiedon työni tueksi. Häneltä ja muilta kollegoiltani voi myös aina kysyä kaikesta matalalla kynnyksellä, mikä on tärkeää etenkin näin etänä työskennellessä.

Mikä on yllättänyt työssäsi? Työssäni minut on yllättänyt sen monipuolisuus. Jokainen päivä on aidosti erilainen. Vaikka työhöni sisältyy myös kuukausittaisia rutiineja, niin viikkoihin mahtuu aina monia erilaisia työtehtäviä uutuustuotteiden analysoinnista ja strategiatyöstä ad hoc -tyyppisiin tilanteisiin.

Mikä on parasta työssäsi näin muutaman kuukauden kokemuksella? Se, että saan olla monessa mukana ja työni tuo aidosti lisäarvoa Cloettalle. Tämä työtehtävä on loistava näköalapaikka Cloettan liiketoimintaan. Lisäksi oma tiimini ja muut kollegat ovat mahtavia, ja heidän kanssaan töitä tehdään puhaltaen yhteen hiileen ja pilke silmäkulmassa.

Mitä odotat tulevaisuudessa työstäsi? Odotan, että pääsen perehtymään vielä syvemmin makeisbisnekseen. Lisäksi toivon, että Cloettan legendaarinen myyntikokous pidettäisiin vihdoin livenä ja pääsisin näkemään kaikki kollegat myös kasvotusten.

Miten olet pystynyt hyödyntämään opiskelemiasi asioita työssäsi? Tärkeimmät opit liittyvät tilinpäätöksen ja sen tekemiseen liittyvien mekanismien lisäksi yleiseen analyyttisyyteen, eri asioiden yhdistämiseen ja kokonaiskuvan näkemiseen – ryhmätyötaitoja unohtamatta. Exceliä kannattaa käyttää opinnoissa alusta alkaen (jos kiinnostaa työ millään tavoin numerojen parissa), sillä Excel-taitojen merkitystä ei voi väheksyä!

Mitkä ovat terveisesi opiskelijoille? Gradun tekeminen kannattaa jakaa pieniin osiin ja palkita itseään jokaisen saavutetun etapin jälkeen. Itse tein gradun kirjoittamisesta seuranta-Excelin, jossa tiettyjen sivumäärätavoitteiden jälkeen sai aina jonkun kivan palkinnon! Muistakaa juhlia saavutuksia. 😊

Eteneminen finanssialalla – rohkeutta valita erilainen polku

Eteneminen finanssialalla – rohkeutta valita erilainen polku

Omalla urallaan etenemisellä tarkoitetaan usein joko lisähaasteiden saamista, oman suunnan löytämistä tai mahdollisuutta päästä tekemään mielekkäitä asioita. Valitettavan usein eteneminen ymmärretään kuitenkin vain vertikaalisena etenemisenä, esimerkiksi asiantuntijasta esimieheksi siirtymistä. Tämän ei kuitenkaan aina tarvitse olla se ainoa vaihtoehto.

Puhuessa finanssialan tehtävistä, tulee ensimmäisenä mahdollisesti mieleen asiakaspalvelu, sijoitusneuvonta tai laina-asiantuntijatehtävät. Huomaamatta jäävät helposti kaikki ne nyanssit ja erikoistehtävät, joita edellämainitut asiantuntijat tarvitsevat pystyäkseen hoitamaan työnsä parhaalla mahdollisella tavalla sekä asiakkaiden toiveiden että lain vaatimien asetusten mukaisesti.

Otetaan esimerkkinä yritysasiakas, joka on huomannut kiinnostavan palvelun Danske Bankin mainoksen kautta. Mainoksen on luultavasti laatinut markkinointi- tai viestintäosastomme. Tarjouksen laatimisessa on voinut olla mukana yritysasiakkaiden myyntijohtaja, kaupallistamisyksikkö tai digimarkkinointi-tiimi. Ennen kuin potentiaalisesta asiakkaasta tulee asiakas, tulee yrityksen ja asiakkaan tiedot tunnistaa. Tässä prosessissa auttaa KYC- tai AML-tiimi, joiden tehtävänä on asiakkaan tuntemisen käytänteiden lisäksi rahanpesuun ja terrorismin rahoittamisen estämiseen liittyvä sääntely. Lisäksi mukana saattaa olla yritys- tai luottoriskianalyytikko. Mikäli kyseessä on suuri yritys, siirtyy asiakas suuryritysasiakkuuksia hoitavien henkilöiden osaaviin käsiin kun taas yrityksen ollessa pienempi hoitaa kokonaisuutta toinen yksikkö.

Yllä olevan esimerkin avulla on helppo hahmottaa, kuinka paljon eri alan asiantuntijoita ja osaajia finanssialalla tarvitaan ja toisaalta kuinka paljon erilaisia uramahdollisuuksia tämä tarjoaa. Olisi helppo kuvitella urakehitys vertikaalisesti esimerkiksi asiakasneuvojasta tiimiesimieheksi ja siitä asiakkuusjohtajaksi. Miksei kuitenkin haastaisi itseään oppimaan laajemmin ja hyppäämään tiimiesimiehestä markkinoinnin pariin, tai viestinnästä asiakasneuvonnan puolelle?

Tapasin kollegan, joka on työskennellyt Danske Bankissa lähes kaksikymmentä vuotta. Kysyin mikä on saanut hänet pysymään niin työnantajan kuin finanssialan palveluksessa näin kauan. Empimättä kertoi hän painavan syyn olevan, että oli päässyt näkemään ja kokemaan niin monia täysin eri työtehtäviä ja haasteita, ettei hän koskaan kokenut tarpeelliseksi vaihtaa työnantajaa vain uusien mahdollisuuksien takia. Hän oli välillä pitänyt työssään taukoa opiskellakseen uutta, vaihtanut muutaman kerran työtehtäviään täysin toiseen ja kerran siirtynyt esimiestehtävistä asiantuntijatehtäviin, koska koki sen sopivan paremmin sen hetkiseen elämäntilanteeseen.

Urakehitys finanssialalla saattaa siis olla nimenomaan mahdollisuutta päästä tekemään mielekkäitä asioita. Aina ei tarvitse seurata asiantuntija-esimies-polkua. Tutkimalla finanssialaa hieman pintaa syvemmältä saattaa löytää juuri itselleen sopivan urapolun, joka saattaa viedä mitä erikoisimpiin ja mileenpainuvimpiin kokemuksiin ja uusiin haasteisiin.

Danske Bankin työnantajakuvakonsultti Linda Corin

Kasvuyrityskentän kuumin trendi: vaikuttavuus

Kasvuyrityskentän kuumin trendi: vaikuttavuus

Entistä useampi kasvuyritys tähtää liiketoiminnassaan pelkkää tuloksentekoa suurempaan tavoitteeseen: ratkaisemaan yhteiskunnallisia tai ympäristöön liittyviä ongelmia. Näiden impact- eli vaikuttavuusyritysten määrä on vahvassa kasvussa.

Vaikuttavuusyritysten määrä kasvaa vauhdikkaasti, sillä vuonna 2018 pohjoismaisia toimijoita tunnistettiin 317, vuonna 2019 yrityksiä oli 647 kappaletta ja nyt toimijoita löytyi 1018 – segmentin yritysmäärä on liki kaksinkertaistunut jokaisena tarkasteluvuonna.

Danske Bank on kartoittanut State of Nordic Impact -raporteissaan Pohjoismaiden vaikuttavuusyritysten kenttää vuodesta 2018 lähtien. Vuoden 2020 kartoituksessa on identifioitu ja analysoitu yli tuhat pohjoismaista yritystä Suomessa, Ruotsissa, Norjassa ja Tanskassa.

Vuonna 2020 tarkastelluista yrityksistä 35 % on tanskalaisia, 27 % ruotsalaisia, 21 % suomalaisia ja 16 % norjalaisia.

Vaikuttavuusyritykset suuntaavat länsimarkkinoille, eivät kehittyviin talouksiin

Vaikuttavuusyrittäjyyteen liitetään usein vahvoja mielikuvia. Tuoreessa raportissa on pyritty pureutumaan näihin oletuksiin esimerkiksi vaikuttavuusyritysten kohdemarkkinoihin, liiketoimintamalleihin ja niiden skaalattavuuteen, yrittäjäkunnan rakenteeseen sekä vaikuttavuussijoittamiseen liittyen.

Vaikuttavuusyritysten toimintaa jäsennetään usein YK:n kestävän kehityksen tavoitteiden avulla. Nämä 17 tavoitetta kattavat ympäristöä ja yhteiskuntaa koskevat keskeiset globaalit haasteet. Pohjoismaiset vaikuttavuusyritykset keskittyvät ennen kaikkea terveyden ja hyvinvoinnin (21 % yrityksistä), vastuullisen kuluttamisen (21 %) sekä puhtaan energian (11 %) teemoihin.

Vaikuttavuuteen liitetään usein ajatus siitä, että yritykset suuntaavat toimintansa kehittyville markkinoille. Raportistamme käy kuitenkin ilmi, että peräti 77 % pohjoismaisista yrityksistä kohdentaa liiketoimintansa selkeästi kehittyneisiin talouksiin, erityisesti Eurooppaan ja Pohjois-Amerikkaan. Pohjoismaisten vaikuttavuusyritysten liiketoiminnan pohja lepää siis vahvasti hyvinvointiyhteiskunnille tyypillisten ongelmien ratkaisemisessa: ikääntyvä väestö, eettisempien tuotteiden kasvava kysyntä ja tarve vaihtoehtoisille energiaratkaisuille luovat mahdollisuuksia uuden tyyppiselle liiketoiminnalle.

Suomi vs. naapurit  

Vaikuttavuusyritysten kenttä on tällä hetkellä tilastojen valossa hyvin samankaltainen eri Pohjoismaissa: yritysten keskittyminen eri kestävyystavoitteisiin on linjassa ja mies- sekä naisyrittäjien suhteelliset osuudet noudattelevat samaa jakaumaa. Joitakin eroja kuitenkin löytyy.

”Suomalaisten vaikuttavuusyritysten osalta korostuu erityisesti keskittyminen terveyteen ja hyvinvointiin liittyviin teemoihin, sillä 28 % toimijoista toimii tässä segmentissä. Tanskassa ja erityisesti Ruotsissa, joka on selkeästi johtava Pohjoismainen vaikuttavuusmarkkina, yrittäjien kokemuspohja eroaa Suomesta ja Norjasta: suomalaisyrittäjissä on vähemmän sarjayrittäjiä ja keskimääräinen yrittäjäkokemus on aavistuksen matalampi.”

Tärkein selittävä tekijä eri markkinoiden välisissä eroissa on toimialan kypsyys. Vaikuttavuuskentän rakentuminen Suomessa on edelleen kesken ja kaipaamme lisää suunnannäyttäjiä isoista onnistumisista, kuten peli- ja teknologiastartupien kentässä on tapahtunut. Vahva vaikuttavuuden kasvutrendi tarjoaa suomalaisyrityksille mahdollisuuksia profiloitua edelläkävijöinä – aallolla on vielä tilaa.

teksti: Teppo Havo,Danske Bank Suomen kasvuyritysliiketoiminnasta sekä vastuullisuushankkeista vastaava johtaja

Taloudellista mielenrauhaa koronakriisin keskellä

Taloudellista mielenrauhaa koronakriisin keskellä

Taloudellinen mielenrauha ja vauraus tarkoittavat eri ihmisille eri asioita. Danske Bank on kysynyt suomalaisilta jo kolmena vuonna, millaisena oma taloudellinen tilanne ja sen tulevaisuus heille näyttäytyy. Samalla on selvitetty taloudellisen mielenrauhan tasoa indeksillä, joka mittaa ihmisten luottavaisuutta omaan taloudelliseen tilanteeseensa, talouteen liittyvien huolten määrää ja oman taloudellisen tilanteen tulevaisuudennäkymiä.  

Asteikolla 1-10 suomalaisten taloudellinen mielenrauha saa tänä vuonna arvosanan 6,1. Taloudellinen mielenrauhamme on pysynyt varsin samalla tasolla kuin vuosi sitten, jolloin arvosana oli 6,0. Me suomalaiset huolehdimme erityisesti tuloistamme sekä rahojemme kulutuskohteista, kuten vuokrasta, ruoasta ja vaatteista.

Uutiset ovat nyt koronakriisin myötä pullollaan kielteisiä talousnäkymiä, ja tämä vaikuttaa monen suomalaisen luottamukseen omaa taloutta kohtaan. Isossa kuvassa tämä uutisointi ei vielä keväällä tutkimuksen tekoaikaan näyttänyt vaikuttaneen suomalaisten luottamukseen omaa taloutta kohtaan, mutta on hyvä huomioida, että suomalaiset kohtaavat koronakriisin hyvin erilaisista lähtökohdista ja kriisin vaikutuksia tulevaan on vaikea ennustaa.  

Taloudellinen mielenrauha onkin näinä erikoisina aikoina tärkeämpää kuin koskaan, ja hyvän talousosaamisen merkitys korostuu. Erityisen tärkeää se on nuorille, jotka ovat oman taloutensa rakentamisessa vielä alkutaipaleella. Danske Bankin Oma talous haltuun -kyselytutkimuksesta selvisi, että 29-vuotiasta nuorista 34 prosenttia arvioi nuorten taloustaitojen olevan vähintään jokseenkin hyvällä tasolla, kun vuonna 2017 tehdyssä tutkimuksissa näin arvioi 38 prosenttia.

Kyselyn tulosten mukaan usko nuorten talousosaamiseen heikentyy vastaajien iän myötä. Kun 15–18-vuotiaista lähes puolet uskoo nuorten taitojen olevan vähintään jokseenkin hyvällä tasolla, ajattelee 26–29-vuotiasta näin alle neljännes. Ehkäpä ikä tuo mukanaan näkemystä talousosaamisen puutteille ja monelle muulle elämänalueelle.

Nuorten taloudellinen mielenrauha syntyy monesta tekijästä, mutta yksi tärkeä asia on keskeisten käsitteiden riittävä ymmärtäminen. Asioihin voi syventyä halutessaan koko elämän, mutta jo nuorena olisi hyvä tuntea perusasiat, jotta arjen saa rullaamaan ilman suuria huolia.

Taloudesta puhuminen on edellytys sille, että nuorille kehittyy terve suhde rahaan. Asioista kannattaa ottaa selvää ja keskustella avoimesti perheen, ystävien ja tuttujen kanssa. Näin myös taidot ja taloudellinen mielenrauha karttuvat.

Mikäli sinua kiinnostaa säästäminen, voit tutustua sijoittamiseen tai avata osakesäästötiliin täältä tai tutustua palveluihimme, joita tarjoamme opiskelijoille täältä. Seuraa myös Armanin matkaa taloudelliseen mielenrauhaan täältä.