mennessä TSE-lista | loka 23, 2013 | Kaikki Blogit, TuKY-blogi
Tuntuu siltä, että tenttiviikko osaa olla vuodesta toiseen aina yhtä ahdistava. Tilannetta ei auta se, että pitää tehdä 2–3 tenttiä samana päivänä. Ja minkä takia tentit on tehtävä aina seremoniallisesti täyteen pakatuissa luentosaleissa ryttyiselle ja lyijyn töhrimälle konseptipaperille? Aikana, jolloin lähes jokaiselta opiskelijalta löytyy älypuhelin ja kannettava tietokone tämä tuntuu suorastaan absurdilta.
Tässä vaiheessa on hyvä kysyä, kuinka moni on käyttänyt tai edes tietää, mikä on tenttiakvaario? Kyse on videovalvotusta tilasta, jossa opiskelija voi käydä hänelle sopivana ajankohtana suorittamassa luento- tai kirjatenttejä. Kuulostaako hyvältä? Opiskelijan elämää tämä helpottaisi kummasti, jos voisi käydä vaikka kesken periodin hoitamassa pois roikkumaan jääneitä Y-kurssien tenttejä. Paperilla tenttiakvaario onkin hieno konsepti, mutta täällä Turussa se ei ole vielä saanut tuulta siipien alle.
Turun yliopistossa tenttiakvaario on ollut pystyssä jo vuoden 2010 toukokuusta, mutta vain harvat oppiaineet ja luennoitsijat sitä käyttävät. Tampereen yliopistossa tilanne on toinen, ja siellä tenttiakvaario on otettu jo laajamittaiseen käyttöön. Eikö tässä ole hyvä paikka ottaa mallia ulkopuolelta ja lähteä itsekin kehityksen mukaan?
TuKYn vaikutuskanavat sähköisen tenttimisen edistämiseen ovat sidoksissa ylioppilaskuntaan. Kehitys lähtee siitä, kun lisätään tietoisuutta ja saadaan sekä opiskelijat että henkilökunta sitoutettua ajatukseen. Itse ainakin kalastelisin mielelläni noppia tenttiakvaariossa sen sijaan, että hikoilen luentosalissa tuskastuneena kaksi tenttipaperia kädessäni. Tämänhetkisen tenttivalikoiman löydät täältä.
Äänestä siis edarivaaleissa kehityksen puolesta – äänestä TuKYä!
Timo Kovala 156
TuKY-lista
mennessä TSE-lista | loka 23, 2013 | Kaikki Blogit, TuKY-blogi
Mihin ylioppilaskunnan tulee käyttää todella niukkoja resurssejaan? Tuleeko sen valvoa Turun yliopiston opiskelijan etua? Tuleeko sen ottaa kantaa Turun kaupungin kunnallisiin kysymyksiin? Mihin TYYn rahoja tulee käyttää? Mihin TYYn toimiston, telakoiltakin tuttuja, henkilötyövuosia olisi järkevintä käyttää?
TYYn toimintaa säätelevät lukemattomat asia- ja linjapaperit, kuten Suomen laki, poliittinen linjapaperi sekä erilaiset ohjesäännöt. Näistä luonnollisesti kaikkea muuta paitsi Suomen lakia, voi Turun yliopiston ylioppilaskunnan edustajisto muuttaa. Jotkin muutokset esim. ylioppilaskunnan sääntöjen muuttaminen vaatii yliopiston rehtorin hyväksynnän. Käytännössä voidaan kuitenkin sanoa, että edustajisto käyttää ylintä päätäntävaltaa linjapapereiden yms. muuttamisessa.
Viimeisten kuukausien aikana TYYn edustajistossa on esitetty osallistumista kansalaisaloitteeseen varusmiespalveluksen lakkauttamisen puolesta (Ohi on!-kampanja) ja tällä viikolla TYY osallistuu Voi Venäjä!-viikkoon, eli viikko Venäjän ihmisoikeuksien puolesta. Kukaan tuskin voi väittää, etteikö ainakin jälkimmäinen olisi tärkeä kysymys ja sen tukeminen aattellisesti ja moraalisesti oikein. Kysymyksiä kuitenkin herää siitä, että onko oikein käyttää 20 000 jäsenen jäsenmaksua tällaiseen toimintaan? Olisiko järkevämpää käyttää niitä alayhdistystoimijoiden kouluttamiseen, vaikuttamistoimiin Turun kaupungin päättäjien suuntaan tulevan raitiotien muuttamisesta ylioppilaskylän kautta kulkevaksi tai vaikkapa viikkoon Suomen nuorten syrjäytymisen ehkäisemiseksi?
Toinen kysymys, joka on puhuttanut jo vuosia on TYYn harjoittama kehitysyhteistyö ja hyväntekeväisyys. Aina yhtä paljon puhuttava 0,7 on tälläkin vaalikaudella tärkeä kysymys. Onko oikein, että 0,7% jokaisen TYYn jäsenen jäsenmaksusta laitetaan kysymättä suoraan TYYn harjoittamaan kehitysyhteistyöhön? Tällä hetkellä kohteina tälle ovat (lähde):
Jatkuva kohde:
Zimbabwen Aids-orvot ry
Vaihtuva kohde vuonna 2013 (myös vuonna 2012):
Green Living Movement Suomi ry
Viljelijän markkinat – Tuottaville markkinoille pääsyn mahdollistaminen- hanke
Voidaan siis kysenalaistaa se, että voiko kysymättä laittaa toisen rahoja kehitysyhteistyöhön. Kehitysyhteistyöhön kun liittyy paljon kyseenalaisuutta. Onko se oikea tapa auttaa? Konkreettisin kysymys on kuitenkin se, mihin näitä rahoja tulisi käyttää, jos niitä kerran käytetään (lähes jokainen suomalainen ylioppilaskunta tekee jonkinlaista kehitysyhteistyötä). Olisiko oleellisempi jatkuva kohde turkulaiselle ylioppilaskunnalle esimerkiksi Auta Itämerta! –ohjelma tai suomalaisten nuorten syrjäytymisen ehkäiseminen? Muuttuvaksi kohteeksi taas olisi ehdolla mm: Uusi lastensairaala 2017.
Saastunut itämeri (Jarmo Juuti)
Toki täytyy muistaa etteivät nämä esimerkit ole kehitysyhteistyötä. Edustajisto voi kuitenkin myös päättää siitä käytetäänkö varoja kehitysyhteistyöhön vai suomalaisen yhteiskunnan kehittämiseen.
Nämä kysymykset tulevat takuuvarmasti nousemaan esiin myös ensi edustajistokaudella. Ensi viikolla on edustajistovaalien ennakkoäänestysviikko ja varsinaiset äänestypäivät ovat 5.11. ja 6.11. TuKY-lista ajaa opiskelijalähtöistä ja heihin keskittyvää ylioppilaskuntaa.
Mikä on sinun mielipiteesi?
Rakkain TYY-terveisin,
Valistunut kuntalainen
mennessä Sosiaalipoliittinen vastaava | loka 20, 2013 | Kaikki Blogit, TuKY-blogi
Huh huh!
Tähän viikonloppuun on mahtunut niin suuria tunteita, juhlamieltä, kunnon TuKY-henkeä, iloa, naurua ja yhdessäoloa, unohtamatta tietenkään Sillis-hassuttelua.
Perjantaina kova odotus – ainakin #vujujännä –postauksista päätellen – viimein palkittiin ja saimme pukeutua parhaimpiimme juhliaksemme 63-vuotiasta Turun KY:tä VPK:n talolla. Viimeistään Finlandia-hymnin kuuleminen Cantus Mercurialiksen laulamana nosti varmasti jokaisen vieraan fiilikset juhlahuippuunsa.
Juuso Enala sai naurun raikaamaan salissa juhlapuheellaan ja hauskoilla Ulvila-viittauksillaan, mutta oma Irma Luhtamme, vuoden opettaja 2013, ei jäänyt suinkaan kakkoseksi kiitospuheellaan. Hetkeksi unohdin omat painiskelemiset ja turhautumiset TKMY1 –kurssin parissa. Tajusin, että ei Irma kiusallaan niitä hylsyjä minulle jakele.
Turun KY:n vuosijuhlia oli valmisteltu jo tovi, yli puoli vuotta, ja kovan työn hedelmät todella näkyivät viikonlopun aikana. Yhdistyksemme sai arvoisensa juhlat ja oli mukavaa huomata, että juhlavieraita oli paikalla enemmän kuin koskaan ennen. Toivottavasti paikalla olleet viihtyivät ja nauttivat olostaan! Kiitos onnistuneesta viikonlopusta vielä Turun KY:n emännälle ja isännälle sekä koko vuosijuhlatiimille ja tietenkin korvaamattomille nakeille, ilman teitä ei tämäkään tapahtuma olisi ollut mahdollinen.
Nyt kun vuosijuhlat on juhlittu, on aika suunnata katse loppuvuoteen. Haikeus otti allekirjoittaneesta vallan viikonlopun aikana pariinkin otteeseen, sillä aika on lentänyt kuin siivillä. Halusin tai en, hallitusvuosi lähenee loppuaan. Ei kuitenkaan vielä hoppuilla! Edessä siintävät vielä tuiki tärkeät Edarivaalit, johon tarvitaan teidän kaikkien panostusta, sekä monta muuta hupaisaa ja mieltä kohottavaa tapahtumaa.
Ennen tätä kaikkea koittaa kuitenkin syksyn ensimmäinen tenttiviikko. Ystävät, yrittäkää tsempata, vaikka välillä tuntuukin, että tummuvat illat ja kylmenevät ilmat ottavat yliotteen!
Muistakaa hengähtää välillä – käykää kaverin kanssa kahvilla tai hengittämässä hetki raikasta syysilmaa keuhkoihin. Jaksamista tenttiviikkoon!
Sofi Laiho
Hallituksen hyvinvointi- ja tutorointivastaava
mennessä TSE-lista | loka 20, 2013 | Kaikki Blogit, TuKY-blogi
Bilemainos toisensa jälkeen KY-Aktiivilla. Mutta missä ovat tiedekuntien aine- ja tiedekuntajärjestöjen järjestämät tapahtumat? Miksi niistä ei tiedoteta? Kiinnostaisiko joskus nähdä bileissä muitakin, kuin sinisiä haalareita?
Turun KY jaostoineen ja toimijaryhmineen järjestää vuosittain satoja tapahtumia. Tapahtumien määrän ollessa suuri on kauppatieteen opiskelijoilla paljon valinnanvaraa omasta tarjonnasta – aktiivisista toimijaryhmistä jokaisella on oma sähköpostilistansa, joiden kautta saa tiedon tapahtumista. Suurimmista bileistä ja koko jäsenistölle suunnatuista tapahtumista lähtee mainos myös KY-Aktiiville, joka on samalla tärkein tiedotuskanava esimerkiksi viikkotiedote KYräilijän muodossa – siitä ja TuKYn tapahtumakalenterista selviävät tulevat tapahtumat. Toimijaryhmien tiedottajat tai puheenjohtajat lähettävät KY-Aktiiville tapahtumakutsunsa suoraan, jonka jälkeen Turun KY:n hallituksen viestintävastaava tarkistaa viestin yhteisten pelisääntöjen puitteissa ja hyväksyy sen sellaisenaan lähetettäväksi.
TYY eli Turun yliopiston ylioppilaskunta kokoaa yhteen koko yliopiston opiskelijat. TYYllä onkin olemassa virallinen, KY-Aktiivia vastaava sähköpostilista TYYali. Pääkohderyhmänä ovat alayhdistykset, mutta listalla jaetaan myös jäseniä kiinnostavaa tietoa. Listalle voidaan lähettää tiedotteita esimerkiksi alayhdistysten tapahtumista, ohjeiden mukaan pois lukien kuitenkin ”bileet yms”. Tiedotteita ei voi suoraan lähettää listalle, vaan ne tulee lähettää ensin TYYn järjestösihteerille, joka sitten välittää tapahtumakutsun (pelkkänä tekstinä) osana yhteistä ” Kampuksella ja alayhdistyksissä tapahtuu” –viikottaista postia.
Tästä yhteisen tietokanavan puutteesta on väistämätön seuraus: Turun KY ja toimijaryhmät, jotka ovat TYYn alayhdistyksiä, saavat säännöllisesti seuraavan mukaisia viestejä:
Näyttääkö tutulta?
Hallitukset välittävät toisilleen viestejä, joiden toivotaan tavoittavan koko jäsenistö. Hallituksesta tiedottaja tai jokin muu jäsen katsoo viestin läpi, ja oman näkemyksensä mukaisesti joko jättää viestin huomiotta tai välittää sen toiveen mukaisesti eteenpäin. Jokaisella on omat tapansa ja periaatteensa, jonka mukaan viestejä välittävät. Aikaa ja vaivaa kuluu usealta yhdistykseltä niin postituslistan kasaamiseen kuin tällaisten pyyntöjen läpikäyntiin. Opiskelijankaupunki.fi:n tapahtumakalenteri paikkaa hieman tapahtumanälkäisten kuntalaisten janoa, mutta tiedotuskanavana tapahtumakalenteri yksin ei toimi.
Ylioppilaskunnan yhteishengen lisäämiseksi, jokaisen oman maailmankuvan laajentamiseksi ja muiden tieteenalojen harjoittajiin paremmin tutustumiseksi ehdotankin, että TYY ottaisi käyttöön virallisen TYYali-sähköpostilistan rinnalle TYY-Aktiivi –sähköpostilistan.
Yhteisten yksinkertaisten pelisääntöjen avulla listan sisältö pysyisi siistinä – pelisäännöissä voidaan määrätä esimerkiksi tapahtuman minimikoosta (osallistujamäärän osalta), viestin maksimikoko (jotta postilaatikot eivät täyty liian suurikokoisista kuvista), sekä yleiset muotoiluohjeet. Mikäli listan käyttö vakiintuu, voitaisiin poikkitieteellisen tapahtumalistan käyttöä laajentaa mahdollisesti myös ÅAS:n sekä TUOn suuntaan, jolloin saataisiin yhteys samalla listalla koko Turun opiskelijoihin.
Poikkitieteellisyys on pop – mäen toisella puolella on tuhansia mielenkiintoisia persoonia, joihin ainakin itse haluaisin kovasti tutustua paremmin! Yhteisen tapahtuma/bilesähköpostilistan avulla luotaisiin helppo, vähätöinen ja varmasti kaikkia alayhdistyksiä kiinnostava uusi kanava yhteisöllisyyden lisäämiseen ja myös TYYn mediaseksikkyyden kohentamiseen – onhan yhteisö sen jäsentensä, ja tapahtumiensa summa.
Sanni Sirkiä, TuKY-lista
Kirjoittaja on ehdolla TYYn edustajistovaaleissa numerolla 189 ja on aiemmin toiminut mm. Turun KY:n viestintävastaavana. Äänestä rohkeaa uudistumista – anna ääni kehittymiselle ja poikkitieteellisyydelle!
mennessä admin | loka 14, 2013 | Kaikki Blogit, TuKY-blogi
Tänään vuosijuhlaviikon avajaispäivänä Turun KY:n hallitus sekä muut halukkaat kävivät tervehtimässä Turun kauppakorkeakoulun ylioppilaskunnan ensimmäistä emäntää Maija Grundströmiä tämän haudalla. Maija Grundström oli Turun kauppakorkeakoulun ensimmäistä vuosikurssia vuodelta 1950. Maijan ja hänen tekojensa sekä saavutustensa kunniaksi ajattelin jakaa kanssanne kauppakorkeakoulun ylioppilaskunnan ensimmäisen edustajiston puheenjohtajan Paavo Okon sanat Maijan muistotilaisuudessa kymmenen vuotta sitten:
Muistikuvia Turun KY:n näkökulmasta
P.Okko
Maijaa luonnehtii hyvin se, että hän oli ylioppilaskunnan sekä korkeakoulun piirissä ”meidän Maija”. Hän oli saavuttanut asemansa sekä tehtäviensä että persoonansa avulla. Hän oli ensimmäisen vuosikurssin opiskelija ja ylioppilaskunnan perustajajäsen sekä sen ensimmäinen emäntä. Hän oli ollut mukana luomassa organisaatiota sekä sen traditioita. Hän oli ihmisenä luontevasti välitön ja sydämellinen sekä tarvittaessa suoralla tavalla tiukka; hän huolehti asioista ja välitti ihmisistä.
vas. Maija Grundström yhdessä vuosikurssitoverinsa Tellervo Koiviston kanssa.
Maija Grundström suoritti siis ylioppilastutkinnon jo ennen sotaa ja ehti aloittaa opinnotkin Teknillisessä korkeakoulussa. Sodan aikana hän palveli lottana. Maija Grundström solmi avioliiton ilmavoimissa palvelleen upseerin kanssa. Aviomies kaatui viimeisen kesän ilmataisteluissa vain muutama kuukausi sen jälkeen, kun perheeseen oli syntynyt poika. Sodan jälkeen Maija Grundström joutui nuorena sotaleskenä ottamaan uuden alun elämälleen. Kun Turkuun perustettiin vuonna 1950 kauppakorkeakoulu, hän päätti aloittaa opinnot. Hän täytti siis 30 vuotta ensimmäisen opiskeluvuoden syksyllä. Hän tiesi valmiiksi jo millaista ylioppilaskuntatoiminta on. Heti kohta kolmivuotisen ekonomin tutkinnon suorittamisen jälkeen hän tuli kauppakorkeakoulun palvelukseen kansliatehtäviin.
Maija oli ylioppilaskunnan äitihahmo. Hän hoiti myös kamreerina ja taloudenhoitajana asioita, joilla on konkreettista merkitystä ylioppilaskunnalle, koska yhteispeli koulun kanssa on tärkeätä. Maija opasti uudet opiskelijavuosikurssit Turun KY:n perinteisiin, joita hän oli itse ollut luomassa. Hän neuvoi vuosijuhlia järjestävää emäntää ja isäntää esim. pöytäjärjestyksen laatimisessa. Hän tiesi, että ansionauhaa meillä kantavat tytöt samoin päin kuin pojatkin, koska hän oli itse ollut niin päättämässä. Hän tiesi, että tilinpäätöstä piti juhlia syömällä lihapullia (alun perin lentoaseman ravintolassa). Hän kertoi tarinoita ylioppilaskunnan alkuvaiheista.
Oli erittäin osuva ratkaisu perustaa Maija Grundström mitali ylioppilaskunnan korkeimmaksi tunnustukseksi ylioppilaskunnan hyväksi tehdystä työstä.
Maija Grundströmillä oli perustajayrittäjän asenne korkeakouluun ja ylioppilaskuntaan. Hän oli elänyt mukana koko hankkeen alusta lähtien. Hän tunsi sen omakseen ja teki työtä niin kuin omassa yrityksessä tehdään. Hänen oli vaikea ymmärtää niitä jotka eivät toimineet samoin mutta yhteisöön sitoutuneille hän oli aina ehdoton tuki ja turva. Hänen persoonansa jätti vahvasti vaikuttaneen empaattisen mielikuvan moniin opiskelijapolviin. Hän oli meidän Maija.
Olli Tehikari
Hallituksen puheenjohtaja 2013
mennessä Kuntamestari | loka 13, 2013 | Kaikki Blogit, TuKY-blogi
Opiskelijoiden ja henkilökunnan suhde on melko etäinen TuKKK:ssa. Tämä on harmillista, mutta useinkin ongelma isoissa yksiköissä ja yliopistoissa, koska opiskelijoita ja henkilökuntaa on paljon. Muualla maailmalla, pienemmissä yksiköissä, tiedekunnissa ja yliopistoissa Suomessa on yleisempää, että opiskelijoiden ja opettajien interaktio on tuttavallisempaa ja sitä tapahtuu paljon enemmän. Jos opiskelijoilla on kysyttävää jäävät he juttelemaan luennon jälkeen opettajalle tai käyvät hänen toimistossa. Vastaan kävellessä tervehditään, eikä katsota maahan tai poispäin.
Konseptia olisi hyvä saada jalkeutettua myös meillä. Tällä hetkellä kanssakäyminen on pitkältikkin luennoilla istumista ja kurssipalautteen antamista tentin yhteydessä. Lähemmät kontaktit tuovat lisäarvoa niin henkilökunnalle kuin opiskelijoille. Olisi helpompi mennä kysymään asioita jotka askarruttavat tai joita ei ymmärrä. Palautteen laatu ja volyymi kasvaisi, jolloin luennoitsjian on helpompi kehittää kurssia. Tilanteeseen pääsemiseen täytyy keksiä kuitenkin joitain keinoja, se ei synny itsestään.
Ensimmäinen askel lanseerattiin viime viikolla After Work konseptilla. Tarkoituksena ei ole tehdä uutta tapahtumaa/keinoa/syytä opiskelijoille juhlimiseen. Tarkoituksen perimmäinen idea on saattaa henkilökunta ja opiskelijat yhteen rennossa ilmapiirissä Lounge bar & restourant Montussa. On mukava tulla ottamaan pitkän työpäivän jälkeen huurteinen ja jutella niitä näitä sekä ystävien että henkilökunnan kanssa. Toivonkin, että opiskelijat olisivat oma-aloitteisia ja istuisivat samaan pöytään muidenkin kuin parhaan kaveriporukan kanssa. Olisi ikävä haaskata näinkin hyvä tilaisuus tutustua henkilökuntaan rennosti ja vaivottomasti.
Laitoksilla käyminen ja jatkuva yhteydenpito omaopettajan kanssa on myös hyvä keino lähentää välejä. Vaikka laitoksille meneminen voi tuntua ensimmäisellä kerralla kauhistuttavalta asialta, niin sieltä saa hyvin apua opintoihin liittyvissä asioissa. Jos on kysyttävää omaan pääaineeseen liittyen on suotavaa ottaa yhteyttä omaopettajaan, sitä varten he ovat olemassa.
Tietenkin tämän tyyppisen kanssakäymisen saavuttaminen vaatii paukkuja molemmista suunnista. Emme pysty yksin opiskelijoina tätä toteuttamaan, jos henkilökunta ei tule asiassa vastaan. Toivoisinkin, että te kanssaopiskelijat ottaisitte ensimmäisen askelen tässä asiassa, jotta joskus päästäisiin tehokkaampaan yhteistyöhön henkilökunnan kanssa.
Ossi Tursas
Turun KY:n Kuntamestari
