mennessä Taloustoimikunnan puheenjohtaja | syys 27, 2016 | news
Turun KY hakee jäsentä Profea Oy:n hallitukseen
Profea Oy on Turun kauppatieteiden ylioppilaat ry:n 100% omistama monialayritys. Profean liiketoimintoihin kuuluvat mm. koulumme kirjakauppa Wanha Narikka, valmennuskursseja tarjoava Valmennusakatemia ja opiskelijaetuja, sekä opiskelijoille olennaista päivittäistä informaatiota välittävä opiskelijankaupunki.fi.
Yrityksen aktiivisesti toimiva hallitus vastaa liiketoiminnan strategisesta johtamisesta yhdessä toimitusjohtajan kanssa. Hallitus vastaa yrityksen keskeisistä strategisista linjoista, budjetista sekä johdon rekrytoinnista. Hallitus antaa näköalapaikan pk-yrityksen johtamiseen ja mahdollisuuden nähdä monipuolisesti liiketoiminnan johtamista. Profea Oy:n hallitus kokoontuu tyypillisesti 6-9 kertaa vuodessa.
Toivomme hakijalta:
– Halua ja motivaatiota kehittää Profea Oy:n liiketoimintaa
– Aktiivisuutta ja kykyä sitoutua luottamustehtävään 100%:sti
Eduksi luetaan:
– Kokemus ja osaaminen Profea Oy:n liiketoiminta-alueilla
– Aiempi kokemus hallitustyöskentelystä
– Työkokemus Profea Oy:n liiketoiminta-alueita vastaavassa yrityksessä
– Kokemus yrityksen taloudellisesta ohjaamisesta
Mitä tarjoamme:
– Ainutlaatuisten tilaisuuden kehittää itseään ja oppia hallitustyöskentelyä, sekä liiketoiminnan strategista suunnittelua jo opiskeluaikanaan
– Mahdollisuuden päästä vaikuttamaan Profea Oy:n suuntaan ja tulevaisuuteen
Hakea voi kuka tahansa ikään, pääaineeseen tai vuosikurssiin katsomatta! Kova motivaatio ja halu tehdä on tärkeintä.
Lähetä avoin hakemus allekirjoittaneelle sähköpostiin talous@tuky.fi.
Hakemukseen tulee liittää CV tai linkki LinkedIn –profiiliin.
Lisätietoja hallitustyöskentelystä, tai mistä vaan hakemiseen liittyvästä voi kysyä samasta yllämainitusta sähköpostista.
Haku on auki keskiviikkoon 5.10. asti.
Juuso Mykkänen, Taloustoimikunnan puheenjohtaja
mennessä Taloustoimikunnan puheenjohtaja | tammi 18, 2016 | Kaikki Blogit, TuKY-blogi
Miten muka muiden peesaaminen valuu mun kassaan? Mitä käsinkosketeltavaa henkilökohtaista hyvää saan siitä, että osa palkastani siirretään vähäosaiselle. Onhan aina enemmän mulle enemmän mulle.
Äkkiseltään analysoituna tilanne voi markkinatalouteen uskovasta nuorukaisesta tältä vaikuttaa. Miten muka tulonsiirtojärjestelmä on perusteltavissa myös henkilökohtaisella hyödyllä?
Ihmiselle luontaisen empatian ja muiden itsestäänselvyyksien lisäksi on havaittavissa kaksi yhteiskuntamme perustana toimivaa pilaria. Mainittavat pilarit eivät tietenkään ole tyhjentävä lista tulonsiirtojen ja korkean verotuksen yhteiskunnallisista sekä henkilökohtaisista hyödyistä, mutta mainitsen mielestäni olennaisimmat.
Kansantalouden moottorina toimiva yksityinen kulutus laskisi ilman toimivaa tulonsiirtojärjestelmää. Ihan sama kuinka rikas olet, pystyt syömään vain N määrän perunoita ja todennäköisesti et kuitenkaan omista kuntosalikorttia kuin yhdelle kuntosalille. Kalliimpien ja luksustuotteiden kuluttaminen ei korvaa tätä alenevasta peruskuluttamisesta johtuvaa kulutusen vähenemistä. Kulutusmahdollisuuksien laajentaminen vähempiosaisille on perusteltavissa myös taloustieteellisesti alenevalla rajahyödyllä. Nälkää näkevän hyöty ensimmäisestä leipäpalasta on suurempi kuin henkilön joka syö jo jälkiruokaa.
Tärkein ja koko yhteiskuntamme, myös markkinatalouden, toimivuuden takaava verotukseen ja tulonsiirtojärjestelmään perustuva tukipilari on yhteiskuntarauha. Tulonsiirtojärjestelmällä on taattavissa kaikille ainakin jokseenkin elinkelpoiset olosuhteet, eikä suomessa todellisuudessa ihmisen tarvitse nähdä nälkää. Laajasti ajateltuna kaikki yhteiskunnallinen toiminta lamaantuu, tai ainakin häiriintyy huomattavasti yhteiskuntarauhan puutteesta.
Yhteiskuntarauhalla ja sillä, että yksityinen kulutus toimii, on mielestäni jokin arvo ja hyöty meille ihan henkilökohtasesti. Mielestäni se, että emme joudu rakentamaan korkeita aitoja kotiemme ympärille on jonkin arvoista. Mielestäni se, etten joudu näkemään kurjuutta kuten joidenkin valtioiden kaduilla päivittäin, on jonkin arvoista.
Mielestäni tämä arvo on korkeampi kuin verot jota maksan nyt, tai tulen maksamaan.
Tää on oikeesti ihan hyvä diili.
Juuso Mykkänen
Taloustoimikunnan puheenjohtaja
mennessä Taloustoimikunnan puheenjohtaja | loka 5, 2015 | Kaikki Blogit, TuKY-blogi
”Lue laskista ja nai lääkäri, se voi muuttaa sun työn perässä”
Näillä sanoilla isäni taannoin lähetti minut matkaan kohti Turkua ja opintoja.
Silloin olin varma elämäntehtävästäni, minusta tulee suuri herra suurella palkalla. Olin varma, että näin sen kuuluu olla ja se on elämän ensimmäinen prioriteetti.
Mietin niitä tapoja joilla saavuttaa tämä ennalta määrätty kohtaloni. Niitä tapoja joilla päädyn bemarin takapenkille, enkä suinkaan rattiin kuin alhainen keskijohdossa puurtava keskinkertaisesti menestynyt perheenisä.
Muistin isäni neuvon laskiksen lukemisesta. Neuvon lääkärin naimisesta sivuutin vielä.
Kuin kuka tahansa nuori keskinkertaisen ahdasmielisesti ajatteleva kauppatieteilijän alku olisi tehnyt, niin minäkin tutkin tilastoja. Laitoin kokoomuslasit päähän ja avasin vielä tuolloin melko uuden läppärini. Internetin ihmeellisestä maailmasta löytyvien tilastojen valossa isäni vaikutti melko viisaalta mieheltä. Ekonomien palkkavertailuissa laskista lukeneet olivat usein kärjessä, tai tilastosta riippuen ainakin siellä kärjen tuntumassa.
Kevät tuli niin nopeasti ettei kerennyt kannua huutamaan. Tämä täydellisen tarkoituksenhakuisesti hankittu informaatioläjä taskussani täytin hopsini pääaineena laskentatoimi ja rahoitus. Olin täydellisen varma tehneeni oikean valinnan. Olin varma laskentatoimen olevan se järjen ääni loputtomien powerpointtien ja teennäisten jää-lattejen maailmassa. Se avain toimistoon parhaalla näköalalla.
En sano tehneeni väärää päätöstä. En oikeastaan sano mitään päätöksestäni, tai yritä ohjata ketään mihinkään suuntaan valinnoissaan. En myöskään sano mitään elämän prioriteettien muuttumisesta.
Sanon päätöksentekoprosessini olleen täysin naurettava. Lähtökohdat joista ryhdyin pääainetta ja elämäntehtävää hakemaan olivat aivan täysin väärät ja isäni olisi saanut kerrankin tyytyä kuuntelemaan valintojani eikä tekemään niitä.
Minkälaisen neuvon olisin jälkikäteen ajateltuna isältäni toivonut?
Ehkä se kuuluisi jokseenkin näin: ”Lue sitä mikä kiinnostaa ja nai se tyttö jonka haluat”
Meillä on usein huomattava potentiaali kehittää itseämme alalla joka aidosti kiinnostaa. Toisaalta itsensä kehittäminen jossain, johon perehtyäkseen täytyy käydä taistelu itsensä kanssa siitä mikä on toivottavaa ja mitä minun kuuluu tehdä, on hyvin vaikeaa. Useimmiten suurin potentiaalimme onkin juuri siellä, mikä meitä kiinnostaa ja mitä haluamme tehdä.
Meillä on myös valitettavasti usein taipumusta vaikeissa ja suurissa päätöksissä nojautua ulkoa tuleviin neuvoihin ja informaatioon, vaikka päätös koskisikin vain itseämme.
Uskallan täysin epätieteellisesti väittää, että kukaan maailman menestyneimmistä ihmisistä ei ole päässyt pyramidin huipulle tekemällä asioita joita he kokevat, että heidän tulee tehdä.
He ovat siellä tekemällä sitä, mitä he haluavat tehdä.
mennessä Taloustoimikunnan puheenjohtaja | huhti 4, 2015 | Kaikki Blogit, TuKY-blogi
Aalto pyyhkäisee sinut. Selviytymisvaistot aktivoituvat, yrität uida ja kellua. Näet pelastusrenkaan, jossa lukee Aku Ankka. Vaihtoehto on houkutteleva ja ah niin helppo. Ota renkaasta kiinni ja kelluminen on helpompaa. Vedessä on toki muitakin renkaita, mutta ne ovat kauempana. Niihin pitää uida, kroolata läpi aaltojen ja pyörteiden. Miksi rasittaisin itseäni? Riskeeraisin hukkumisen. Riskeeraisin sen, että kauempana näkemäni rengas ei kannattelekkaan.
Toiset meistä ovat parempia uimaan kuin toiset. Mutta kukaan ei osaa uida syntyessään. Toiset päättävät opetella, haluavat olla kuin Michael Pehlps. Kroolata vaivattomasti kauemmalle renkaalle, ja vaikka ensimmäinen rengas uppoaisikin painostasi, jaksat vielä seuraavalle. Toiset taas passivoituvat, hyväksyvät kohtalonsa. Uimaan oppiminen on niin vaivalloista, niin raskasta. Minäpä siis tartun Aku Ankka -renkaaseen ja uskon kelluvani vaivattomasti, liikkumatta mihinkään. Kyllä minut joku pelastaa.
Ongelmana Aku Ankka -renkaaseen tarttumisessa on, että et ole vedessä yksin. Jos kaikki meistä vedessä räpiköivistä tarttuvat helpoimpaan ja vaivattomimpaan vaihtoehtoon, painomme upottaa renkaan ja hukumme kaikki. Mikään renkaista ei kannattele kaikkia hyökyaallon uhreja.
Mikä siis pelastaa meidät hukkumiselta? Eikö olisi helpompaa, jos tietäisit etukäteen, mikä renkaista sopii juuri sinulle. Mikä renkaista kannattelee juuri sinun painosi, missä on sinun käteesi sopivat kahvat, joissa on helppo roikkua.
Onneksi tämä on mahdollista, sillä tiedät aallon tulevan. Järkevänä ihmisenä otat renkaiden ominasuuksista etukäteen selvää, etsit sen renkaan millä on juuri sinua kannattelevat ominaisuudet. Tiedät aallon tultua, uidakko oikealle, vasemmalle, vai johonkin näiden suuntien välimaastoon. Jos jätät renkaan valitsemisen siihen hetkeen, kun aalto pyyhkäisee sinut, valitset todennäköisesti summittaisesti nopeasti katsottuna parhaan näköisen renkaan. Jätät kohtalosi arpapelin ja intuition varaan.
Hukkumisen hetkellä on turha itkeä renkaan puuttuvia ominaisuuksia ja vajavaista uimataitoasi. Tiesit aallon tulevan, ja sinulle annettiin valta ja työkalut opetella uimaan, sekä tietää etukäteen mikä on sopivin rengas. Upottuasi pohjaan kukaan ei enää kuule huutoasi.
Opettele siis uimaan ja tiedä siis mihin renkaaseen tartut. Tiedä se etukäteen ja perustele valintasi.
Aku Ankka -rengas ei pelasta ketään, sillä sitä ei poimita 200-paikkaiseen pelastusveneeseen, vaikka siinä roikkuisi kuinka paljon hukkuvia.
