Tule kanssani kylpyyn?

mennessä | syys 26, 2010 | Kaikki Blogit, TuKY-blogi

Olin yksi osallistujista lauantai-iltana Sigyn-salissa järjestetyssä konsertissa. Syy, miksi kerron teille tekemisistäni liittyy  siihen paljon puhuttuun TuKY-henkeen. Jos kyseinen termi aiheuttaa mielipahaa, otan osaa ja kehoitan lopettamaan tämän tekstin lukemisen tähän.

 
Salissa esiintyi Turun kauppakorkeakoulun ylioppilaskunnan kuoron Cantus Mercurialiksen oheistuotteena syntynyt mieskvartetti, Mercanto eri kokoonpanoissa sekä muutamia heidän ystäviään vuosien varrelta. Kvartetin kokoonpano on vuosien aikana muuttunut huomattavan paljon ja esiintymässä oli runsaasti ihmisiä eri vuosikymmeniltä. Mukana oli myös kauniimman sukupuolen edustusta, esimerkiksi kokoonpano nimeltä Nitrotytöt. Kyseinen naisseitsikko esiintyi yhdessä 80-luvun alussa, ja lauantaina oli heidän ensimmäinen esiintymisensä yhdessä kahdeksankymmentäluvun puolivälin jälkeen. Se tekee yli 25 vuotta. Neljännesvuosisadan. Minä en ollut vielä edes syntynyt silloin. 

Kaikissa illan mahtavissa esityksissä oli nähtävissä ystävyys, intohimo ja esiintymisestä nauttiminen. En voinut kuin ajatella, että vaikka opiskeluaika on suhteellisen lyhyt, voivat näiden muutamien vuosien aikana tehdyt ystävyydet kestää läpi koko elämän. Tällainen, vuosikymmeniä kestävä ystävyys on mielestäni ääriesimerkki siitä, kuinka vahvaa voi TuKY-henki olla.

Mercanto järjesti konsertin juhliakseen 60-vuotiasta Turun KY:tä. Konsertin tuotto tullaan lahjoittamaan TuKY ry:lle vuosijuhlissa. Haluan vielä kerran koko TuKY:n puolesta kiittää Mercantoa ystävineen ja esittää erityiskiitokset myös Lotta Kalevalle mahtavista järjestelyistä!

 

ps. Blogin otsikko juontaa nimensä eräästä Mercanton esittämästä, varsin vetävästä kipaleesta nimeltään "Tule kanssani kylpyyn". Erään tulkinnan löydät esimerkiksi täältä: 
Bamberos – Tule kanssani kylpyyn (Spotify-linkki) 

 

 

Opiskelijakulttuurista

mennessä | syys 20, 2010 | Kaikki Blogit, TuKY-blogi

Alkanut syksy on sujunut vauhdikkaasti opiskelijarientojen osalta. Eri opiskelijajärjestöt ovat juhlineet syksyn tuloa railakkaasti ja käytävillä kiirii, että joskus homma on ehkä lähtenyt niin sanotusti lapasesta. Hauskaa pitääkin olla, mutta missä menee hyvän maun raja tai kuinka mautonta meininki saa olla? Kaikkien eri alojen vanhempien opiskeljoiden olisi ehkä hyvä miettiä, millaista esimerkkiä uusille opiskelijoille tulisi näyttää.

Niin vasta-aloittaneet opiskelijat kuin koulumme jo vakikalustoon kuuluvat juhlijat – ne, jotka ovat kaikessa mukana vaikka opiskeluvuosia olisi takana sen yhden kirjaimen verran – puhuvat paljon TuKY-hengestä. Toisille se merkitsee tietynlaista yhteenkuuluvuutta, toiset taas uskovat sen olevan eristävä tekijä. Jotkut armoittavat sikailun sen nimissä. Käsitettä on vaikea ja ehkä turha tiivistää yhdeksi tietyksi elementiksi, mutta jotain siitä voisi kehittää eteenpäin annettavaksi. Yhteenkuuluvuus, avoimuus, hauskanpito ja suvaitsevaisuus voisivat olla avainsanoja tässä projektissa. Mahdollisimman naiivi ja idealistinen lähtökohta, kyllä, mutta syksy on tarpeeksi synkkä ilman kyynisyyttäkin. 

TuKY-henki voisi olla eräänlainen kylterin itsetunto. Jos se on huono, ei opiskelu tunnu innostavalta eikä varsinkaan sen ulkopuolinen toiminta. Kuitenkin ympäristöllä on valtava merkitys sen kehitykseen ja kohottamiseen. Ajatustyö, liikunta, ystävät ja yleisesti rento ote elämään ovat omiaan ylevöittämään jokaisen päivän toista paremmaksi. Huomaan kuulostavani mietelausekortilta, mutta ei se mitään.  Ajatuksena on eräänlainen noidankehä: onnelliset opiskelijat edistävät parempaa opiskelijakulttuuria ja kohonnut opiskelijakulttuuri tekee onnellisempia opiskelijoita. Tai ainakin näin sen pitäisi mennä. Tärkeintä opiskelijakulttuurissa on kuitenkin suvaitsevaisuus ja hyvä henki niin oman yhteisön sisällä kuin eri opiskelijayhteisöjen välillä.

Tämän viikon keskiviikkona koulumme uudet pupuset kastetaan kyltereiksi. Perinteiset pupujaiset starttaavat Puolalanpuistossa ja illan kulku on tietysti valtiosalaisuuden tasoa. Itse tutorina näen, että on hyvä kannustaa pupuja hauskanpitoon ketään nöyryyttämättä – niin pupuja, itseään kuin ulkopuolisiakaan. Oman egon tai ryhmäegon korostaminen muiden kustannuksella on tarpeetonta, kun oma itsetunto on kunnossa. Kun mopo on vielä hanskoissa, kannattaa tarkistaa, että kaikilla on hyvä mieli. Ajattelu on myös aina sallittua. Ennen kaikkea eri tapahtumissa on usein kyse jostain ihan muusta kuin yhden henkilön show’sta. Kukaan ei ole niin hauska.

Ja pitäkää lapset hauskaa.

 

Good times!

 

Isadora

 

Kirjoittajalle TuKY-henki merkitsee hyviä ystäviä, hauskanpitoa, opiskelu- ja vapaa-ajan rajan hämärtymistä, oman ajan totaalista menettämistä, huonoja vitsejä, hyviä muistoja ja Merca-hengailua.

Syksyn sävelet

mennessä | syys 13, 2010 | Kaikki Blogit, TuKY-blogi

Jos kysyy ihmisiltä, niin useimmat tunnustautuvat varmasti kesäihmisiksi: aurinkoiset päivät rannalla, jäätelöaltaiden uudet maut ja  joillakin onnekkailla mahdollisuus reissata ympäri maita ja mantuja. Silti joka vuosi koittaa syksy: kiireet, kirkasvalolamput ja alkava kaamosmasennus – vaiko sittenkin mahdollisuus aloittaa uusi harrastus vaikkapa liittymällä johonkin harrasteryhmään, innostua gradusta tai suunnitella ulkomaanreissua vaihdossa olevien kavereiden luo? Sinä päätät, ainakin osittain!

Tässä kohtaa on toki helppo miettiä, että joopa joo, helpommin sanottu kuin tehty. Rahaa jää opintotuen ja opintolainan jälkeen pari ryppyistä kympin seteliä, pitäisi suorittaa pupujen kanssa sellaisia kursseja kuin TKMY1 ja pakolliset laskiksen kurssit, ja KY-Sportin viikkolenkillekään ei jaksa lähteä kun vettä tulee kuin saavista. Anellessasi luennoitsijalta sähköpostitse armoa poissolorajojen paukkuessa saatat ehkä miettiä, että piru vie, mikä tässä syksyssä on niin hienoa, että se saa kaverit hehkuttamaan Facebookissa jokaikisten kissanristiäisten jälkeen, ja kuinka niillä on edes rahaa juosta tapahtumasta tapahtumaan? Kuinka ne ylipäänsä selviävät kursseistaan, kun itsekään ei meinaa?

Onneksi koulukiireeseen ja samanaikaiseen ”ei mulla ole tekemistä”-dilemmaan  on ratkaisu –internet. Aloita vaikka sivustoilta www.tuky.fi ja http://www.tyy.fi/alayhdistykset/harrastusyhdistykset. Jos kaipaat rentoutusta, miten olisi astangajooga? Ehkäpä haluat keskustella sijoittamisesta KY-Kasinon seurassa? Vaiko kenties leffailta Kulttiksen parissa tai pupusyksyn eläminen uudelleen Ulkkiksen bileissä? Mikäli mikään mainituista ei kolahtanut, käy ihmeessä läpi loput n. 50 harrasteryhmää. Useimmissa toimiminen on lähes ilmaista, ja, mikä parasta, voit harrastaa juuri kuin sinulle sopii! Kaikki riennot eivät siis suinkaan estä osallistumista Irman matematiikan luennolle seuraavana aamuna kello 8.30 pahan olon vuoksi. Kuulostaa lähes yhtä hyvältä kuin TV-Shopin lupaukset, mutta tämä toimii – oikeasti.

Eli siis – tilaa syysmasennuksen karkoitus jo tänään!

Minglausta ja maljojen kilistelyä

mennessä | syys 5, 2010 | Kaikki Blogit, TuKY-blogi

Eräs opiskelijavaikuttamisen kohokohta koettiin taas perjantaina 3.9., kun arjen puhkaisivat Turun kauppakorkeakoulun 60-vuotisjuhlallisuudet.  Mukaan minglaamaan oli kutsuttu myös muutama kourallinen opiskelijoiden edustajia. Juhlien käytännön järjestelyissä oli opiskelijoilla myös erittäin suuri rooli; illan ohjelmasta, juomatarjoiluista ja Montun järjestelyistä alkaen. Tilaisuus oli loistava verkostoitumista ajatellen, olihan paikalla Turun kermaa ja liike-elämän pamppuja sankoin joukoin.

Päiväjuhlan vastaanotossa TuKY esitti kauppakorkealle tervehdyksensä ja ojensi johtajistolle lahjansa. Tiukkaan kolmen minuutin aikarajaan johtajisto ehti kättelyjen lisäksi vakuuttaa jälleen opiskelijoiden olevan luonnollisesti kauppakorkeakoulun tärkeimpiä sidosryhmiä ja luvata sijoittavansa TuKY:n lahjan näkyvälle paikalle seinälleen. Kyseinen lahja oli nimittäin kehystetty koonti joistakin yhdistymiseen, ja etenkin opiskelijatietojärjestelmiin liittyvien asiakirjojen otteista, muun muassa Turun yliopiston ja Turun kauppakorkeakoulun yhdistymissopimuksesta. Lahjaan sisältyi lupaus siitä, että me opiskelijoina teemme kaikkemme yhdistymissopimuksen noudattamisen varmistamiseksi. Haluamme nimittäin nähdä, että sopimuksen mukainen kehitys toteutuu ja tulevaisuudessa voidaan saavuttaa yhdistymisessä tavoiteltuja hyötyjä kauppakorkeakoulun säilyttäessä oman identiteettinsä laaja-alaisena kauppatieteellisenä yksikkönä.

Näin ollen tuli jälleen huomattua, että leijonanosa vaikuttamisesta, valmistelusta ja tiedon hankkimisesta tapahtuu kokoushuoneiden ulkopuolella epävirallisemmissa yhteyksissä, oli kyse sitten mahdollisen vuosijuhlapuhujan hankkimisesta tai henkilöstön mielipiteiden kyselemistä opiskelijatietojärjestelmien kehityksestä. Monia puhuttavasta sähköpostien tulevaisuudesta ja Oodi/Opsu –kehityksestä voisi lisäksi mainita, että selvitystyö on tietysti virallisemmillakin foorumeilla menossa, ja siitä pyritään tiedottamaan niin pian, kun jotain varmaa vain selviää. Joka tapauksessa opiskelijoiden kannoista (tietysti nimenomaisesti hyvin perustelluista sellaisista) ääntä pitäminen kannattaa aina. Lisäksi on avartavaa kerta toisensa jälkeen huomata, miten ”faktat”, joita itse pitää tietyssä tilanteessa itsestäänselvyyksinä, ovat keskustelukumppanille aivan vieras näkökulma, ja vice versa.

P.S.                     Päivällä juhlapuheissa arvostettu kauppakorkean yhteisön perheenomaisuus näkyi illan hämärryttyä myös Montun tanssilattialla: Sidney Samsonin Riverside sai niin nuoren, viattoman opiskelijan kuin kokeneemmankin henkilökunnan jäsenen villit muuvit ilmoille.

 

Liite Koko
DSC_2201-R.jpg 153.09 Kt