Leipoisko pullaa vai itteään turpaa?
Insert voivottelu siitä, että tuli kiire ja paniikki blogia kirjoittaessa, koska muistit sen liian myöhään. Älä myöskään syytä tästä omaa ajanhallintaasi, vaan kaikkea muuta.
Terve! Idea tän viikon blogille syntyi keväällä kirjottamastani blogista, jossa kerroin suorituspaineista omien meriittien ja iän osalta tässä oppilaitoksessa, ja kuinka pelkään päätyväni jälleen kesäksi töihin leipomoon, missä olen jo kiitettävän monta vuotta viettänyt. Nyt lakkaan pitämästä teitä jännityksessä, ja paljastan miten kävi.
Noh, tuliko oman alan kesätöitä? No v*ttu ei.
Tosin en kyllä hakenut kuin vain pariin paikkaan, eli ei tämä lopputulema nyt kummemmin yllättänyt. Ehkä mulla on muodostunut leipomoon jonkinlainen Tukholma-syndrooma, jonka seurauksena mä oikeasti haluan työskennellä siellä salaa. Haluan lähteä töistä rasvan ja sokerin hajuisena. Haluan napata kärrystä munkkeja kotiin vietäväks. Haluan matkata 80km Turusta yövuoroon, ja unohtaa produktiivisuuden koko seuraavan päivän osalta piloillemenneen päivärytmin takia. Haluan uskotella itelleni, että tää järjestely on ihan ok, sillä ”oonhan enemmän yöihminen”.
Hopeareunus tässä kaikessa on kevyen outo fleksaus siitä, et kovin moni ei tiedäkkään millasta on olla leipuri! Pääsit ehkä isoon konsulttifirmaan traineeks, mut ookko koskaan koristellu ja paistanu 1000 mustikkapiirakkaa samanaikaisesti, tai pakannu 2250 hillomunkkia 5 kpl pusseihin TUNNISSA?!?! Sitä minäkin.
Kaikki mun kaverit on luullu, et teen sellasta söpöä kondiittori-hommaa, jossa herään neljäksi aamulla töihin, jotta voin paistaa pullantuoksuisessa ympäristössä yhden pellin laskiaispullia tulevaa laskiaissesonkia varten. Todellisuudessa mä paistan sen yhden pellin + 899 lisäpeltiä laskiaispullaa, eli nopealla matikalla päälle 10 000 kappaletta! Siinä täytyis kyl mummojen ja pappojen kutsua koko bingoseurueensa koolle, jos tollanen määrä pullia halutaan saada hävitetyks söpössä pikku konditoriassa.
Saattaa kuulostaa tosi kiireiseltä, ja sitä se välillä onkin. Mutta sitä puolta rakastankin tässä työssä. Osaksi sen takia, että sillon kellon vilkuilut vähenee, kun ei tarvii toimettomana laskea, kuinka monta minuuttia pitää vielä odottaa ennen kuin voin karata. Lisäksi yötunnit ja ylityöt on leipomoalan TES:llä ihan kiva lisä opiskelijan kukkaroon. Pahimmillaan vappu- ja juhannussesonkien aikana työpäivät on saattanu mennä 13-14 tuntisiks, ja silloin kieltämättä työntekijää itkettää. Mutta jokes on you, palkkapäivänä itkeekin puolestaan pomo!
Jos mun täytyis antaa Top 4 tuotetta, joita suosittelen teille meidän leipomosta, ne olis:
- Kermamunkki
- Kebabpizza
- Suklaamunkki
- Mustikkapiirakka
Tänkin listan piti olla eka Top 5, mutta valehtelematta mun aika leipomossa on turruttanut mun maku- ja hajuaistin siihen pisteeseen, että kaikki maistuu vaan rasvalle ja sokerille.
Pieni aikahyppy tähän aamuun. Kello on 9:42, ja heräsin tää luonnos viimeistelemättömänä siihen, että meidän viestintävastaava on pommittanut mua soitoilla ja muistuttanut viestillä, että “totte blogi ????”. Pääsin töistä eilen puolelta öin, ja simmahdin saman tein nukkumaan.
Eli nyt speedrunnaan teille leipomolaiffin plussat ja miinukset:
- Paljon nakkisuojia (Isoja pakastintiloja sekä walk-in -uuneja, joihin voi mennä piiloon. TIlat voivat väärinkäytettynä olla myös haitallisia).
- TES:n määrittämät lisät on ihan ok kannustinloukku.
- Sisäinen sokerihiirisi nauttii siitä, että tauoille voi napata pelliltä mukaan tuotteen jos toisenkin.
- Susta tulee kaveriporukan Messias, kun oot se, joka tuo bileissä leivän pöytään (haha).
- Opit leipomaan ja saatat innostua siitä arjessakin. (Tosin en ole itse kuin ehkä kerran innostunut leipomoon pullaa työajan ulkopuolella näiden vuosien aikana, eli se siitä plussasta)
- Et voi etkä halua enää ikinä ostaa kauppojen paistopisteiltä tuotteilta, koska oot saanut yliannostuksen leipomolaiffista.
- Työkavereista osa saattaa olla leipääntyneitä (haha) leipomotyöhön 30 vuoden työkokemuksella, minkä seurauksena heillä saattaa olla tarve purkaa patoumansa sinuun.
- Ei etätyömahdollisuutta (red flag)
- Kesäaikaan uunit laittaa perseen hikoilemaan huolella, kun valmiiksi +30 asteen lämmössä sun selkään hohkaa 3 jättiläisuunia 210-260 asteen lämmöllä.
Uskon, että mun työpaikka voi ulkoistaa mulle ensi kesän kesätyörekryn, eli laittakaa vaan jo nyt hakemuksia vapaa-aika@tuky.fi. Voin sit siitä lisätä jonkun hienon “Hakemuskäsittelijä”-tittelin mun linkkari-bioon.
Palaillaan!
Totte Pajuniemi
Vapaa-ajan vastaava